1957-04-20-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Comeniuksen ideofhin* kuului myös
^'maailman senaatti" jonka tehtävänä
~ Tänä vuonna tulee kuhtmeksi 300
vuotta sutä, kun phekkUähm'o^^
tajan, jUosofin, teologin ja kirjaUi-^ oliM ollut **yalvoa ettei mi$sään toinen
jan Comeniuksen (foban Amos.Kp- 'kahsai joutuisi konfliktiin toisen kanssa
mens^^l kootut mkM^i Im^^m^t ja että ku^a^ j^i ssisl^^pjifiliänsä opettaa
sadan yktenä siturimmift^a yleistiedoin muutetlaisi auroiksi ja äkeiksi*V Co-menius
säilytti uskonsa rauhaan kolmi->
kymmenvuotisen sodan melskeissä ja
sen seurauksissakin. , Hän uskoi;kansojen
keskeiseen yhteistyöhön, ; Tässä
yäyttelijä JackX^reley luetaan yhdeksi Canadan johtavimmista näyttelijöistä.
Äskettäin an hän voittanut kolme palkinto^: Viimeksi arvostelijat
nimittivät hänet f a^^^^ televisionäytfelijäksi. Hänet
tunnetaan -GBC:n telev^ näyttelijänä ja samoin
yktenä^parhaimpana Toronton teatterin näyttelijöist "Salad Days"
näytehndssähäheHintyikolmel^^^ ylläolevat kuvat
osoittavat. - - - - - , . ^ •
lisistä teoksista. Ja Comeniusta alkan-
- sa suurena humanistina,.
TOHAN-AMOS KÖMENSKY syntyi
J Moraviassa, -maaliskuun . 28 pnä suhteessa hänellä on meidän ajallemme
1592. Hän opiskeli Xassaun akatenii- paljon opetettavaa.^ Rauhan aatteella
assa ja Heidelbergin yliopistossa ja pa- ort elämisen niahdollisuudet lakista
lattuaan 1614 Moraviaan johti Prero- vaikeuksista huolimatta, ' '
viss^ Moravian veljeskunnan koulua, ^ Tshekkoslovakiassa on Comeniuksen
Hän oli veljeskunnan piispana. V. 162S' merkkivuoden johdosta ryhdytty, mo-uskonsodat
pakottivat Comeniuksen pa- niin juhlallisuuksiin. . Comeniuksen
kenemaan Moraviasta missä hänen kir- muistopatsas on jo paljastettu^hänen
jästonsa poltettiin, s Hän siirtyi maan- syntymäkaupungissäan. Nivnicessä, U -
pakoon Puolaan. Sinne hän ei pysäh^ty- hersky Brodissa on-uusi koulu vihitty
nyt pitkäksi aikaa, vaan siirtyi naaasta hänen nimelleen. Näissä juhlallisuuk-toiseeui
- Vv. 164 lr-?42 häii oli Epglan- sissa oli läsnä paljon uUcomäiSia vierain
V ^ nissa missä hän valmisti suurta pääte- . ta, jotka edustivat eri maiden kulttuuri*
Meillä seattlelaisilla oli kunnia ja viimeinen sana "rakas" oli syöpynyt /ostaan, mutta puhjennut vallankumous ; elämää, erityisiesti kasvatustyön piirejä,
suuri ilo saada viettää nautintorikas i l - kuitenkin niin syvälle yhteiseen pethe- pakotti hänet poistumaan maasta ja hän Läsnä, oli mm. Opettajain maaifananlii*
ta lauantaina huhtikuim 6 pnä, kun elämään,.että se sai aikaan kauuitn so- ,meni nyt £ansleri Oxenstjeri^ kutsus- ton valtuuskunta. Samalla perustettiin
vituksen loppukohtauksessa. ^^^^^^^ - te kansainvälinen komitea valmistelemaan
Näytelmässäpiilppuaa e^lle niin pai- tehnää. V..1648 hän meni jälleen Puo- Cbine^^
/ VANCOUVERIN KALASTAJAT
VIERAILIVAT SEATTLESSA
Vancouverin Kalastajat - esittivät t
kuuluisuutta saavuttaneen Dnsio :Risla-kin
kirjoittaman 3-näytöksisen näytelmän
"Vihaan sinua rakas".
Näytelmän nimi muodostui meille
kysymysmerkiksi "ja siksi yleisöä olikin
jon todellisen elämän sirpaleita, että se
tCdee katsomisen arvoiseksi. Sallittakoon
minun sanoa, että näytelmää kat-ollessani
ajatuksissani Uitelin ih-saapiamt
aina Portlandtsta: ja 'Swehse-misten elämässä, jossa on monia kaunii-nista,-
Ore. asti. Omasta valtiostamme
niitä pii Grays Harborista ja useilta
muilta paikkakunnilta. Suomalaisen
klubin haali olikin lähipitäin tä3mnä u-teliaita
katsojia.
laan Lesznon kaupunkiin. Hän oleskeli konferenssia, joka pidetään Piiahassa
siellä kahteen otteeseen^ mutta v. 16S8 ensi syksynä. Vuoden aikana järjeste-
Puolaan levinneet .iiskonsodat- pakotti- tään eri maissa Comeniusnäyttelyjä ja
vat Comeniuksen jälleen lähtemään,"ja > Julkaistaan erikielisiä Jaitok^a hänen
näin jatkui hänen elämänsä vuoteen teoksistaan. Muistolaattoja kiinnitetään
ta mutta myöskin Yunua Tcöhtia.'.
Roohhenkilöistä voin maililta, että
Arvo Nurmi oli Esa Kamalana sellainen
tyyppi, ettei parempaa löytyisi HoUy-woodistakaan;
Olen nähnyt Nurmen
1670 jolloin hän kuoli.
Gomeniuäta pidetään '^uudenaikaisen
kasvatuksen isäiiä'V' -Hänen aatteitaan
olivat tiun- että kasvatuksen on u-eri
maissa niihin paikkoihin, 'missä, hä*
hen tiedetään eläneen kiertolaiselämänsä
aikana. Tshekkoslovakiassa julkaistaan
Comeniuksen muistomitali, juhla-
TaiteilijajouUiueen johtaja ' Y r j ö monissa osissa ja sanoisin häntä parras-
Mutta esitteli näytehriän ja taiteilija- valojen priimus-mieheksi. Samaa on
joukkueen perimmäiset tarkoitukset sanottava Leenasta, Karnalaii vaimos-tunnetulia
taidollaan. Summaukseksi ta ~ Mary Nurmesta. Luonteyasti kä-tuli,
että he ovat joukkoa sellaisia ihmi- vi yastapelaus, mutta niin — onhan
siä, jotka suurdla innostuksella ja ha- heiliä pitkä kokemuskin. Perheen poi-lulla
pyrkivät kantamaan korkealla suo- ka Tauno, ylioppilas, oli myöskin mal-malaisen
kulttuurin lippua, samaa lip- nio — selvä suomenkieli, mahtava ääni,
pua, jota rajan tälläkm puolella on kun- mestari esiintyjä. Tj^är Tellervo, mu-nioitettavalla
uljuudella puolTvuosisataa' siikkiopistolaineh — Helmi PalOj oli va-kannettu.
Tosia viime vuosina on tääl- käva ja varma. Mirja, koululainen
la vanhuus harventanut kunniakkaiden Ahja Sohkanen —' on yksi parrasvalo-lipunkantajain
rivejä. . . ' jen parhaita nousukkaita. Näin kerran
Näytehnän sisällöstä esittelijä sanoi, ennen hänen esiintymässä ja silloin k i i -
ettei se ole aatteellinen ja sellainen, jo- tin kädestä, nyt sieppasin molemmat
ka iskisi nykymaailman riitaisuuksiin kädet ja kiitin syvemmm. Uskon Clin-ja
vihanvasamoihin. ^Näyteknän sisältö tbn-haalin näyttämön toivovan hänen
liikkuu asioissa, jqtkä ovat kaikille luo- apuaan jatkuvasti. Talon isoäiti, rouva
tille yhteisiä. Esittäjäin hän sanoi tu- Vaiilonen — Katri Gestrin — antoi
levan tekemään parhaansa. Yleisö pai- keppdneen ja lääkepuUoineen ^nlin mai-kitsi
esittelijän runsain ^ploodeih. - nion kuvan, että hänea.vertaistaan lie-
Sitten nousi fesirippu ja näkyviin i l - nee vaikea löytää. Kirsti Lumio — L i -
mestyi Esa Karrialan, fflosofian maiste- si Kangas — osoittautui nyt kuten a i -
rin koti perheineen. Emme istuneet kaisenamiiikm sellaiseksi tytöksi, joka
enää kysymysmerkin edessä, meidän luo osastaan mielellään katseltavan,
eteemme avautui perin tuttu elämä, jon- Pauli Terhola, musiikkeri — U . Sfven
ka menoa, herra paratkoon, olemme —oli mainio hurmuri, joten ei ollut ih-
«sein nähneet täydellä spurtilla. Usein- me, että talon tytär olikin häneen sy-han
käy herralle kuten rouvallekm, että dänjuuriaan . myöten hurmaantunut,
entinen kaveri näyttää happamelta ja Herra Halttunen, 4iikemies — H . Kanr-känestä
katoaa viekoitteleva viehätys- gas, joka tunnetaan yhtenä parhaimr
^n. Käden kaulaUe panoa ja pikku mistä näyttelijöistä, — •antoi mainion
suukkoa ei enää kunnioiteta. Toinen kuvan pihkaantiunisesta kauniiseen nai-kempukka
näyttää suloisemmalta, sen seen. Hän sai ^malankm, hylkää-kädet
ja liuulet tekevät hurmaavamman mään kotinsa, ja perheensä, mutta oli
vaikutuksen kuin entisen. Niin^^itten lopuksi ratkaiseva tekijä Kamala^ jar-herrat
ja rouvat nuortuvat ihan hiio- kiintymiseen.
^naamattaan, lopuksi syntyy perhenu- Näytehnä* on mietetäni katsomisen
lotuttava kaikkiin kansalaisiih,. köyhiin postunerkki ja^ valokuvakopiö hänen
ja rikkaisiin, poikiin ja tyttöihin^ kaik- koottujen teostensa laitoksen alkupe*
räispainoksesta.
Taru kahvista
kien kansakuntien kansalaisiin ilman
uskonnollista eriarvoisuutta. Hänen nimensä
liitetään uudenaikaisen kasvatuksen
metodeihin. ' ^
Comeniuksen koko elämään' ihmise- kerran yli tuhat vuotta sitteii oli E t i -
. nä ja ajattelijana vaikutti voimakkaasti oopiassa vuohipaimen^ joka hämmästyi
kolmikynunenvuotisen sodan kauheat suuresti vuohien käytöstä paimentaes-seuraukset.^
Comeniuksen suurena pää- saan niitä illalla kotiin laitumelta. Sen
määränä oli aina ihmiskunnan onni jon- sijaan että ne olisivat olleet väsyneitä
ka hän katsoi saavutettavan oikealla ja säyseitä kuten tavallisesti illalla, ne
kasvatuksella j a tiedon avulla. Seura- hyppelivät ja temmelsivät kuhi olisi ol-ten
renessanssin suuria uudistajia Co- lut aamu. Ne juoksentelivat vuOrenrin*
meniuskin uskoi oikeudenmukaisen ja teitä ylös ja alas loputtomiin ja olivat
sopusointuisen yhteiskunnan saavutta- niin-lystikkäitä, että se tuntui arvoituk-^
miseen ihmistä kasvattamalla ja täydel- selliselta. Paimen katseli niiden touhua
lisillä uudistuksilla. Pienessä kirjas- lähempää ja huomasi suureksi ihmeek-säan
"Tie valoon" hän esittää, että.olisi- seeuj että ne söivät erikoisen innostu-perustettava
yleismaailmallinen järjes- neina ja mielihalulla erään sellaisen kasto'joka
olisi yhteydessä maaiknan kaik- vin lehtiä, kukkia ja hedelmiä, joille ih-kiin
maihin ja joka sai^i tiedot kaikista miset eivät olleet antaneet koskaan mU
keksinnöistä ja saavutuksista jotka kos- tään arvoa.
kisivat ihmiskunnan tilan parantamista.
Samoin hän- es:tti että jokaisen valtion
olisi järjestettävä kansalaisilleen matkoja
läpi.maailman saadakseen ystävällisiä
suhteita kaikkiin, maihin.
mässä on runsaasti, ovat huviksi ja
opiksi katsojille. ^
- Vancouverin Kalutajat toivat mukanaan
myöskm tunnetun viulistin Rag- . hettuihln^ kahvipapuihin, mutU kaikki
nar Helinin, joka antoi useita n i a i n i o i t ä h ä i^
viulusooloja. Hän myöskin säesti, kun , tu.
Vancouverin rakastettu laululintunen , Turkissa, niis^ kahvi, nykyisin on
Lisi Kangas lauloi kolme kaunista lau- /suosittu juonia, ruo^ttiln aikoinaan
lua.' Molemmat taiteilijat, L i s i j a Rag- kahvinjuojia, revittiin raak^Mnaisesti
nar, saivat.runsaasti aploodeja. . ulos heidän kielensä, heidät työnnettiin
Allekirjoittanut lausuu seattlelaisten kahvigäkkf ihin ja heitettiin j?irveen>
Itse sai hän myös vastustamattoman
halun tulla iloiselle tuulelle j a maisteli
hieman iluneelllstä vuohenruokaa.'
Heti hän tuli pirteäksi ja iloiseksi eikä
ollut lenää vähääkään pikkumainen.
iNäih kertoo siis-taiiina; kuinka kahvi
löydettiin sattuman ansiosta; Ön tietenkin
pitkä matka, vuohien lehdistä
meidän päiviemme paahdettuihin j a jau*
i i , ^ ^ J r f e . . . ' ^ ? ^ f V--^- ^ ' ^ ' Ä ^ v L ^ ^ v S n l ^ - puolesu lämpö», «itokset Vancouve- kykyisin tuskin »(.ääa paikkaa Silla kuin tässä näytehnässä esiintuotu, , _ _
joka summattiin rouvan sanoilla mie- lastajat sen täällä Seattlessa esittivät
beMeen: «Vihaan smua rakas," JuoTerävät satiiriset iskut, joita naytel-rin
kulttnuri-ihmisUle. .TervetuU>a .tois- maaibnassa^ niissä el kupillista; hyvää
tekin! PAUKKUS SJTTÄ. . kahm nautittaiJsi suuralla.mielllialtiHa.,:
Laaantainau hah^eO^^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 20, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-04-20 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki570420 |
Description
| Title | 1957-04-20-03 |
| OCR text | Comeniuksen ideofhin* kuului myös ^'maailman senaatti" jonka tehtävänä ~ Tänä vuonna tulee kuhtmeksi 300 vuotta sutä, kun phekkUähm'o^^ tajan, jUosofin, teologin ja kirjaUi-^ oliM ollut **yalvoa ettei mi$sään toinen jan Comeniuksen (foban Amos.Kp- 'kahsai joutuisi konfliktiin toisen kanssa mens^^l kootut mkM^i Im^^m^t ja että ku^a^ j^i ssisl^^pjifiliänsä opettaa sadan yktenä siturimmift^a yleistiedoin muutetlaisi auroiksi ja äkeiksi*V Co-menius säilytti uskonsa rauhaan kolmi-> kymmenvuotisen sodan melskeissä ja sen seurauksissakin. , Hän uskoi;kansojen keskeiseen yhteistyöhön, ; Tässä yäyttelijä JackX^reley luetaan yhdeksi Canadan johtavimmista näyttelijöistä. Äskettäin an hän voittanut kolme palkinto^: Viimeksi arvostelijat nimittivät hänet f a^^^^ televisionäytfelijäksi. Hänet tunnetaan -GBC:n telev^ näyttelijänä ja samoin yktenä^parhaimpana Toronton teatterin näyttelijöist "Salad Days" näytehndssähäheHintyikolmel^^^ ylläolevat kuvat osoittavat. - - - - - , . ^ • lisistä teoksista. Ja Comeniusta alkan- - sa suurena humanistina,. TOHAN-AMOS KÖMENSKY syntyi J Moraviassa, -maaliskuun . 28 pnä suhteessa hänellä on meidän ajallemme 1592. Hän opiskeli Xassaun akatenii- paljon opetettavaa.^ Rauhan aatteella assa ja Heidelbergin yliopistossa ja pa- ort elämisen niahdollisuudet lakista lattuaan 1614 Moraviaan johti Prero- vaikeuksista huolimatta, ' ' viss^ Moravian veljeskunnan koulua, ^ Tshekkoslovakiassa on Comeniuksen Hän oli veljeskunnan piispana. V. 162S' merkkivuoden johdosta ryhdytty, mo-uskonsodat pakottivat Comeniuksen pa- niin juhlallisuuksiin. . Comeniuksen kenemaan Moraviasta missä hänen kir- muistopatsas on jo paljastettu^hänen jästonsa poltettiin, s Hän siirtyi maan- syntymäkaupungissäan. Nivnicessä, U - pakoon Puolaan. Sinne hän ei pysäh^ty- hersky Brodissa on-uusi koulu vihitty nyt pitkäksi aikaa, vaan siirtyi naaasta hänen nimelleen. Näissä juhlallisuuk-toiseeui - Vv. 164 lr-?42 häii oli Epglan- sissa oli läsnä paljon uUcomäiSia vierain V ^ nissa missä hän valmisti suurta pääte- . ta, jotka edustivat eri maiden kulttuuri* Meillä seattlelaisilla oli kunnia ja viimeinen sana "rakas" oli syöpynyt /ostaan, mutta puhjennut vallankumous ; elämää, erityisiesti kasvatustyön piirejä, suuri ilo saada viettää nautintorikas i l - kuitenkin niin syvälle yhteiseen pethe- pakotti hänet poistumaan maasta ja hän Läsnä, oli mm. Opettajain maaifananlii* ta lauantaina huhtikuim 6 pnä, kun elämään,.että se sai aikaan kauuitn so- ,meni nyt £ansleri Oxenstjeri^ kutsus- ton valtuuskunta. Samalla perustettiin vituksen loppukohtauksessa. ^^^^^^^ - te kansainvälinen komitea valmistelemaan Näytelmässäpiilppuaa e^lle niin pai- tehnää. V..1648 hän meni jälleen Puo- Cbine^^ / VANCOUVERIN KALASTAJAT VIERAILIVAT SEATTLESSA Vancouverin Kalastajat - esittivät t kuuluisuutta saavuttaneen Dnsio :Risla-kin kirjoittaman 3-näytöksisen näytelmän "Vihaan sinua rakas". Näytelmän nimi muodostui meille kysymysmerkiksi "ja siksi yleisöä olikin jon todellisen elämän sirpaleita, että se tCdee katsomisen arvoiseksi. Sallittakoon minun sanoa, että näytelmää kat-ollessani ajatuksissani Uitelin ih-saapiamt aina Portlandtsta: ja 'Swehse-misten elämässä, jossa on monia kaunii-nista,- Ore. asti. Omasta valtiostamme niitä pii Grays Harborista ja useilta muilta paikkakunnilta. Suomalaisen klubin haali olikin lähipitäin tä3mnä u-teliaita katsojia. laan Lesznon kaupunkiin. Hän oleskeli konferenssia, joka pidetään Piiahassa siellä kahteen otteeseen^ mutta v. 16S8 ensi syksynä. Vuoden aikana järjeste- Puolaan levinneet .iiskonsodat- pakotti- tään eri maissa Comeniusnäyttelyjä ja vat Comeniuksen jälleen lähtemään,"ja > Julkaistaan erikielisiä Jaitok^a hänen näin jatkui hänen elämänsä vuoteen teoksistaan. Muistolaattoja kiinnitetään ta mutta myöskin Yunua Tcöhtia.'. Roohhenkilöistä voin maililta, että Arvo Nurmi oli Esa Kamalana sellainen tyyppi, ettei parempaa löytyisi HoUy-woodistakaan; Olen nähnyt Nurmen 1670 jolloin hän kuoli. Gomeniuäta pidetään '^uudenaikaisen kasvatuksen isäiiä'V' -Hänen aatteitaan olivat tiun- että kasvatuksen on u-eri maissa niihin paikkoihin, 'missä, hä* hen tiedetään eläneen kiertolaiselämänsä aikana. Tshekkoslovakiassa julkaistaan Comeniuksen muistomitali, juhla- TaiteilijajouUiueen johtaja ' Y r j ö monissa osissa ja sanoisin häntä parras- Mutta esitteli näytehriän ja taiteilija- valojen priimus-mieheksi. Samaa on joukkueen perimmäiset tarkoitukset sanottava Leenasta, Karnalaii vaimos-tunnetulia taidollaan. Summaukseksi ta ~ Mary Nurmesta. Luonteyasti kä-tuli, että he ovat joukkoa sellaisia ihmi- vi yastapelaus, mutta niin — onhan siä, jotka suurdla innostuksella ja ha- heiliä pitkä kokemuskin. Perheen poi-lulla pyrkivät kantamaan korkealla suo- ka Tauno, ylioppilas, oli myöskin mal-malaisen kulttuurin lippua, samaa lip- nio — selvä suomenkieli, mahtava ääni, pua, jota rajan tälläkm puolella on kun- mestari esiintyjä. Tj^är Tellervo, mu-nioitettavalla uljuudella puolTvuosisataa' siikkiopistolaineh — Helmi PalOj oli va-kannettu. Tosia viime vuosina on tääl- käva ja varma. Mirja, koululainen la vanhuus harventanut kunniakkaiden Ahja Sohkanen —' on yksi parrasvalo-lipunkantajain rivejä. . . ' jen parhaita nousukkaita. Näin kerran Näytehnän sisällöstä esittelijä sanoi, ennen hänen esiintymässä ja silloin k i i - ettei se ole aatteellinen ja sellainen, jo- tin kädestä, nyt sieppasin molemmat ka iskisi nykymaailman riitaisuuksiin kädet ja kiitin syvemmm. Uskon Clin-ja vihanvasamoihin. ^Näyteknän sisältö tbn-haalin näyttämön toivovan hänen liikkuu asioissa, jqtkä ovat kaikille luo- apuaan jatkuvasti. Talon isoäiti, rouva tille yhteisiä. Esittäjäin hän sanoi tu- Vaiilonen — Katri Gestrin — antoi levan tekemään parhaansa. Yleisö pai- keppdneen ja lääkepuUoineen ^nlin mai-kitsi esittelijän runsain ^ploodeih. - nion kuvan, että hänea.vertaistaan lie- Sitten nousi fesirippu ja näkyviin i l - nee vaikea löytää. Kirsti Lumio — L i - mestyi Esa Karrialan, fflosofian maiste- si Kangas — osoittautui nyt kuten a i - rin koti perheineen. Emme istuneet kaisenamiiikm sellaiseksi tytöksi, joka enää kysymysmerkin edessä, meidän luo osastaan mielellään katseltavan, eteemme avautui perin tuttu elämä, jon- Pauli Terhola, musiikkeri — U . Sfven ka menoa, herra paratkoon, olemme —oli mainio hurmuri, joten ei ollut ih- «sein nähneet täydellä spurtilla. Usein- me, että talon tytär olikin häneen sy-han käy herralle kuten rouvallekm, että dänjuuriaan . myöten hurmaantunut, entinen kaveri näyttää happamelta ja Herra Halttunen, 4iikemies — H . Kanr-känestä katoaa viekoitteleva viehätys- gas, joka tunnetaan yhtenä parhaimr ^n. Käden kaulaUe panoa ja pikku mistä näyttelijöistä, — •antoi mainion suukkoa ei enää kunnioiteta. Toinen kuvan pihkaantiunisesta kauniiseen nai-kempukka näyttää suloisemmalta, sen seen. Hän sai ^malankm, hylkää-kädet ja liuulet tekevät hurmaavamman mään kotinsa, ja perheensä, mutta oli vaikutuksen kuin entisen. Niin^^itten lopuksi ratkaiseva tekijä Kamala^ jar-herrat ja rouvat nuortuvat ihan hiio- kiintymiseen. ^naamattaan, lopuksi syntyy perhenu- Näytehnä* on mietetäni katsomisen lotuttava kaikkiin kansalaisiih,. köyhiin postunerkki ja^ valokuvakopiö hänen ja rikkaisiin, poikiin ja tyttöihin^ kaik- koottujen teostensa laitoksen alkupe* räispainoksesta. Taru kahvista kien kansakuntien kansalaisiin ilman uskonnollista eriarvoisuutta. Hänen nimensä liitetään uudenaikaisen kasvatuksen metodeihin. ' ^ Comeniuksen koko elämään' ihmise- kerran yli tuhat vuotta sitteii oli E t i - . nä ja ajattelijana vaikutti voimakkaasti oopiassa vuohipaimen^ joka hämmästyi kolmikynunenvuotisen sodan kauheat suuresti vuohien käytöstä paimentaes-seuraukset.^ Comeniuksen suurena pää- saan niitä illalla kotiin laitumelta. Sen määränä oli aina ihmiskunnan onni jon- sijaan että ne olisivat olleet väsyneitä ka hän katsoi saavutettavan oikealla ja säyseitä kuten tavallisesti illalla, ne kasvatuksella j a tiedon avulla. Seura- hyppelivät ja temmelsivät kuhi olisi ol-ten renessanssin suuria uudistajia Co- lut aamu. Ne juoksentelivat vuOrenrin* meniuskin uskoi oikeudenmukaisen ja teitä ylös ja alas loputtomiin ja olivat sopusointuisen yhteiskunnan saavutta- niin-lystikkäitä, että se tuntui arvoituk-^ miseen ihmistä kasvattamalla ja täydel- selliselta. Paimen katseli niiden touhua lisillä uudistuksilla. Pienessä kirjas- lähempää ja huomasi suureksi ihmeek-säan "Tie valoon" hän esittää, että.olisi- seeuj että ne söivät erikoisen innostu-perustettava yleismaailmallinen järjes- neina ja mielihalulla erään sellaisen kasto'joka olisi yhteydessä maaiknan kaik- vin lehtiä, kukkia ja hedelmiä, joille ih-kiin maihin ja joka sai^i tiedot kaikista miset eivät olleet antaneet koskaan mU keksinnöistä ja saavutuksista jotka kos- tään arvoa. kisivat ihmiskunnan tilan parantamista. Samoin hän- es:tti että jokaisen valtion olisi järjestettävä kansalaisilleen matkoja läpi.maailman saadakseen ystävällisiä suhteita kaikkiin, maihin. mässä on runsaasti, ovat huviksi ja opiksi katsojille. ^ - Vancouverin Kalutajat toivat mukanaan myöskm tunnetun viulistin Rag- . hettuihln^ kahvipapuihin, mutU kaikki nar Helinin, joka antoi useita n i a i n i o i t ä h ä i^ viulusooloja. Hän myöskin säesti, kun , tu. Vancouverin rakastettu laululintunen , Turkissa, niis^ kahvi, nykyisin on Lisi Kangas lauloi kolme kaunista lau- /suosittu juonia, ruo^ttiln aikoinaan lua.' Molemmat taiteilijat, L i s i j a Rag- kahvinjuojia, revittiin raak^Mnaisesti nar, saivat.runsaasti aploodeja. . ulos heidän kielensä, heidät työnnettiin Allekirjoittanut lausuu seattlelaisten kahvigäkkf ihin ja heitettiin j?irveen> Itse sai hän myös vastustamattoman halun tulla iloiselle tuulelle j a maisteli hieman iluneelllstä vuohenruokaa.' Heti hän tuli pirteäksi ja iloiseksi eikä ollut lenää vähääkään pikkumainen. iNäih kertoo siis-taiiina; kuinka kahvi löydettiin sattuman ansiosta; Ön tietenkin pitkä matka, vuohien lehdistä meidän päiviemme paahdettuihin j a jau* i i , ^ ^ J r f e . . . ' ^ ? ^ f V--^- ^ ' ^ ' Ä ^ v L ^ ^ v S n l ^ - puolesu lämpö», «itokset Vancouve- kykyisin tuskin »(.ääa paikkaa Silla kuin tässä näytehnässä esiintuotu, , _ _ joka summattiin rouvan sanoilla mie- lastajat sen täällä Seattlessa esittivät beMeen: «Vihaan smua rakas," JuoTerävät satiiriset iskut, joita naytel-rin kulttnuri-ihmisUle. .TervetuU>a .tois- maaibnassa^ niissä el kupillista; hyvää tekin! PAUKKUS SJTTÄ. . kahm nautittaiJsi suuralla.mielllialtiHa.,: Laaantainau hah^eO^^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-04-20-03
