1951-06-16-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the only Pinnish literary weekly in Canada
Publlshedaridprintedlsy the Vapaus Publishing Company
liimited, 100-102 Elm Street West,
Reglstered at the Post Office Department, Ottawa, as
•secon^ c l a s s m a t t e i % . .
Liekki Ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteelltetä luettavaa.'
. . . . . . . 2,00
1 vuosikerta
6 kuukautta
3 kutikautta
1 vuosikerta
6 kuukautta . r : . ; 2.50
1 viioslÄerta ..........$5:00 6 kuukautta ... 2.75
: SMOITOSMI^
•75 senttiä pälstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoituis
$3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-väray
$1.00 ja kiitos $2.00. ÖlirjeehvaihtQilmoitukset $1.50.
Erikoishinnat py^jrvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien^
on ipietettävä maksu '
Asi^^lehiUejmyönnetS^^^^
Kaikld XjieUlle tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan niineen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited.
100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario.
Toimittaja: J. W. Saari.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: c«
I?. O. © 0 X 69 SUDBURY, ONT.
5§-vuotisen laalsiilslssa-
Mon salalsuiis
''Nuoripari" vietti kultahäitään. Paikkakunnalla
tiedettiin, että pariskunta oli
ollut oikein sopuisa koko pitkän elämän -
sä. .
Eräs vieraista puheli päivän sankarin,
iniehen kanssa ja kysyi, kuinka aviopuolisot
olivat menestyneet niin hyvin
pitkän aviödämänsä taipäJeeUa^^^
7:'-Se on sillä tavalla^, vastasi vanha
aviomiesj "«ttä kun äiti jä minä menimme
naimisiin, niin me tehnme sellaisen
pyhän lupaiiks^n, ^ttä; huöiiniätt^'
mitä tapahtuu,
tu molenunin samaUa kerralla. Ja me
olemme noudattaneet tätä sopimusta
kirjaimellisesti.
"Kun minä suutuin —^ minkä minä
tein usein, oli äiti vaiti taV sanoi jotain
sovittelevaa: Ja kun hän suuttui — ja
hänellä sitä onkin sisua — oli minun
vuoroni olla vaiti, tai muuten sain mennä
takapihalle hakkaamaan puita niin
kauaksi kuiii yästustushaluni loppui.
Tämä sopimus on tehnyt ihmeitä meidän
elämässämme. Ja tiedätkö, nuori mies,
ei ole väliä kuinka vihainen henkilö on,
aina kuitenkin tarvitaan vähintään kaksi
henkilöä, ennenkuin saa riidan."
m
n
0 lm -' V -
f m 7 "yr
• mi L. m /(ui
Viime viikon vaihteessa oli Torontossa hyvin tärkeä kokous,
jossa niyöskiniieTcki oli edustettuna. Kysymyksessä on
CSJn 18. edustajakokous ja sen jälkeen pidetty lehtemme kus-tannus3/^
tiöri vuosikokous, jossa varsinkin viimeksimaihitussa
käsitelti/n Liekiö kysynfiyksiä.
Ylläihainittuä kokousta on sanottu "Canadan suomalaisten
parlamentiksi" ja kyllä se sitä olikin juuri siksi, että se
edusti Canadan suurimman ja voimakkaimman suomalaisten
kulttuuri- ja. yalistusjärjestöön kuuluvien maanmiestemme
ajatuksia. Paljon oli kokouksessa käsittelyn alaisia asioita,
paljon tehtiin hyviä päätöksfä ja mikä tärkeintä, rauhan kysymys
ansaitsi sille kuuluvan paikan -—se oli tärkein kysymys
kokouksessa.
Jätämme kokouksen kulun yksityiskohtaisen selostamisen,
sillä siitä saa jokainen haluava tarkat tiedot Vapaus-lehdestä.
Kehoitamme jokaisen asiaan kiinnostuneen tutustumaan kokouksen
kulkuun ja siellä käsiteltyihin kysymyksiin Vapaudesta.
Koskettelemme tässä vain sitä puolta kokouksesta,
. missä oli kysymys lehdestämme Liekistä.
Lehtemme asioita käsittelemässä oli maanmiehiärome aina
Montrealista Sointulaan saakka ja mainituista asioista ke^skus-
. teltiin hyvin rakentavassa sekä opettavassa mielessä. Kaikki
osastot, kuten Taide- ja kulttuurisivu. Ystävien pakinat jne:
saivat osakseen perinpohjaisen keskustelun^ mikä oli saögen
\ opettavaa ainakin allekirjoittaneeUe. Kaikesta keskustelusta
pääsi siihen käsitykseen, että Liekki on hyvin pidetty lehti
lukijain keskuudessa kaikkialla.
Enimmän keskustelua aiheutti lehden takasivun pilakuva.
' IJsBat olivat sitä mieltä, että se olisi poistettava ja tilalle saatava
jotain niuutai esitettiinpä jotiain toista sarjakuvaa, joka
• oUsi vjöiän pfenehipi. Toiset kannattivat nykyistä kuvaa ja
asian ratkaiseminen Jatkettiin kustannusliikkeemme johtokunnalle.''
Liekistä keskusteitänsä oli ominaista se, että jokainen Liet
i n ystävä käsittää lelitensä hyvin läheiseksi ja sen johdosta
&:itä't>uKu»nirten seiläisiUe, joille sitä ei vielä tule, pn jökaiseii
tehtävä; Se, että Liekki oh osaltaan auttanut räiihah^iaä,
• säi y l e i ^ Iciitbks^n ja myöskin evästyksen, etta raiihah asia
tulee olla edelleehkin huomattavalla' sijalla, koska rauhan säilyminen
on eUntarkeä kysymys kaikille ihmisille.
Liekin levittänriisen tärkeys oi\'alietaan kaikkialla. Sen levitykselle
on suiiriai mahdollisuuksia ja jokainen Liekin ystävä
pitää luonnollisesti velvollisuutenaan sen puolesta puhumista
jä levittämistä. Liekki on kehittynyt kansan lehdeksi
ja sellaisena sitä'on edelleen kehitettävä.
Kokouksen osanottajille oli järjestetty asunnot ja ruoka
kauniissa Tarmolässa, jossa kokouskin pidettiin. Torontolai-set
oli\^t vieraanvaraisia isäntiä ja emäntiä, pitäen edustajista
hyvää huolta. Sunnuntaina oli järjestetty pieni ohjelmallinen
tilaisuus, jossa edustajat lausuivat tervehdyksiäan ja
isäntäosaston puolesta myöskin ilahdutettiin edustajia tervehdyksillä
ja muulla ohjelmalla. Sekakuoro Finlandia esitti
nseita lauluja ja soittokunta soittokappaleita. To^^
osaston puolesta puhui J. Latva ja edustajien tervehdyksien
lisäksi puhui Wm. Eklund. Yrilj-ksen tytöt esittivät voimistelua
ja varhaisnuoret laulua.
Tilaisuus oli hyvin onnistunut, sillä yleisöäkin oli kerään- .
tynyt sateisesta ilmasta huolimatta huomattava joukko.
Myrkkykäärmeitä raliti-alus
täynnä
Satamatyöläiset pakenivat kauhun
vallassa Genoan satamassa Italiassa, ollessaan
purkamassa Tobrukin entiseltä
taistelukentältä tuotua romulastia, sillä
laivan lastiruuma suorastaan kihisi
jnyrkyllisiä käärmeitä.
Satamaviranomaiset sulkivat kaikki
aluksen reiät ja laskivat kuolettavaa
kaasua laivan uumeniin. Lastaustyöt
viivästyivät useita vuorokausia.
Hämähäkki onnentuojana-
Hämähäkistä on paljon tarinoita, ja
useissa maissa sitä pidetään joko onnettomuutta
tai onnea tuottavana. On tarina
siitä, miten risti on ristilukin selkään
muodostunut. Ranskassa kerrotaan,
että kun Kristus kamppaili ristillä
kuoleman kanssa, muuan hämähäkki
näki, että hänen jäsenensä olivat kär-
• pästen peittämät. Hämähäkki _ tunsi
sääliä ja kutoi verkon Vapahtajan jal-kain
ympärille, jolloin ristin varjo kuvastui
sen selkään. Siitä lähtien on ristilukilla
ristinkuva selässään.
Useissa paikoin Englannissa sanotaan,'
että jos hämähäkki pudottautuu katolta
ihmisen päälle, se tuottaa onnea. Jos
se asettuu vaatteisiin, merkitsee se uusien
vaatteiden saamista, Rahan tuloa
tietää se, että hämähäkki ilmestyy kädelle
tai polvelle asetettima kiertää sitä,
eikä pudottaudu alas. Jos hämähäkki
ilmestyy morsiamen pukuun, tulee nuoripari
onnelliseksi.
Saksassa on monin seuduin ylemen
luulo, ettei salama iske maahan sinne,
missä on ristilukki, Tyrolissa käytetään
sitä jopa arpajaisnumeroitten neuvojana.
PaperilapuiUe kirjoitetaan joitakin
numeroita, ne pannaaii suureen
vasuun, johon päästetään hämähäkki.
Jos tämä silloin kutoo verkon jonkin
lappusen ympärille, voidaan olla vanna,
•että tämä numero voittaa.
Onko Liekin tilaus midistettu?
Kokous oli monessa suhteessa opettavainen
ja innostava. Se antoi käsityksen
siitä, miten edistysmieliset suomalai-set,
jotka eivät ole menneet sotapropagandan
mukana ja ruvenneet liehittele-mään
sodanlietsojia, työskentelevät siinä
liikkeessä, jonka tehtävänä ja kunniallisena
tehtävänä on estää sota ja
maailman katastroofi. Se antoi myöskin
kuvan siitä, kuinka nämä samat ämiiset
työskentelevät kulttuuriyainiolla ja uu-rastayat
\-oimiaan säästämättä suomalaisen
työväen kulttuurin vainiolia.
Kirj. Matti Tuohino |
INÄ olen tavallinen nuori ihminen: minulla on v W
ti j a koti, minulla on tyttö, rakkauteni kohde M, '
on myös toiveita ja unelmia, halua elää elämäni puhtaJP^t ^
täydellisesti, taistella katsömusteni ja mielipiteitteni n T
Noihin kaikkiin asioihin minulla on oikeus. Mutta koia^^
' nä omistan myös nuoret voönakkaat lihakset, jotka p r t ij
marssimaan,'kahtamaah kivääriä ja heittämään kasiba !^
teja, tohdotäan HMuulta pttea elämään pois in^^
haluttaisiin paiskata iHiäskaäa "
'•:k3^ättä-edes;mie'~-'^'l^e^tt^ä^n i. iWai
?" M u ^ heidän lakeijoilleö;
"Minidia on oikeus välitä sodaä ja rauhan välillä. Ja m^i
valitsen rauhan."
JokaiSeUaihniiseUä, Sinulla ja minulla on oikeus rakastij
ja haaveilla, rakentaa ja luoda, puolustaa mielipiteitään h
kasvaa. Mutta ministereillä ja hallituksilla, presidenteillä jj
kuninkaina, pankkitrustien omistajilla ja sanomalditipoi!
ioilla ei ole oikeutta lähettää meitä liiurhaamaan jonkin tosj
kansan huoria ihmisiä.
On asioita. Jotka ovat ehdottomia. Maailman liike, hL;|>
ria on myös ehdoton. Se ei pitkään aikaa suvaitse nykvisyy.
dessä aikansa elänyttä. Ne, jotka kuuluvat aikansa elänee,
seen, eivät halua tyytyä siihen, että historia sysää heidät loj.
kakuiluunsa. Jos ihmiset luottavat huomiseen päivään, tietä-vät
huomenna ja ylihuomenna hengittävänsä ja eUvänsä,fe
tävät aatteittensa elävän> voivat he jättää esim. hyvän kirja: ^
lukemisen kesken jatkaakseen sitä huomenna, tai he saattar^
perustaa kodin, tai he uskaltavat ryhtyä koeputkista etsinää
ratkaisua tautien voittamiseksi, vaikka ratkaisu kestäisi vi>
sia. Mutta ihmiset, jotka ovat kadottaneet uskonsa inioii.
seen päivään, tietäen aatteittensa romahtavan jo huomeiEi,
eivät voi muuta kuin puolustautua väkivaltaiseesti, kekS
keinoja pitkittääkseen Olemistaan.
Lukiessaan lehtiään ihmiset saattavat yhä useammin harita:
Amerikkalaiset lähettäneet-aseita Koreaan, Vietnamii:
Eurooppaan tai johonkin muuhun maankolkkaan. YhäiH-amniin
tavalliset ihmiset alkavat kysellä itseltään: "Mii
siitä tulee kun aseita kerätään ja kootaan j.a tuotetaan?']:
ehkä he uskovat sodan mahdollisuuteen.
Näille ihmisille on meidän, rauhanpuolustajien sanottaa
näillä aseilla on tosiaankin tarkoitus tappaa. Mutta nii
ei surmata ketään, ne upotetaan meren syvimpään kohtaa:
jos Sinä ja minä, kaikki kansat, jokainen tavallinen ja rehellinen
ihminen uskaltaa sanoa: E I SOTAA! Uskaltaa sanoa.x:
kaikkialla. Jos muurari uskaltaa sanoa sen muuratessaan taloa,
perheenemäntä ostoksillaan kaupoissa ja toreilla, mjTii-tär
asiakkailleen, opettaja oppilailleen, maalari julistaa se:
tauluissaan ja sanomalehtimies artikkelissaan, niin SOTA.\H
TULE!
Lukiessaan lehtiään saattavat ihmiset yhä useammin harita
kuinka Neuvostoliitossa rakennetaan. Lehdet voivat k:-
toa kahdesta suuresta voimalaitoksesta, miljoonien hehtaart:-
ten alueille ulottuvista kastelujärjestelmistä ja suojaaneUä^
hykkeistä. Ja ihmiset-voivat kysyä: "Mihin tuo kansa pp
k i i ? " .
Näille ihmisille on meidän rauhantahtoisten ihmisten sanci-
]
.1 tava: tämä kansa luottaa tulevaisuuteensa, se rakentaa ja Itt
se haluaa tehdä maastaan hyvän ihmisille. Tämä maa rabJ
taa rauhaa koska se rakentaa tulevaisuuttaan.
Historia on ehdoton. Ne, jotka se on määrännyt roskaku-luunsa
heitettäviksi, tarvitsevat sotaa pitkittääkseen olemir
taan: Ne joiden puoleUa historia on eivät tarvitse muuta kic
rauhaa rakentaakseen.
Puhukaamme me rauhantahtoiset ihmiset näistä asioi^J
kaikkialla, puliukaamme rauhah^^^ jokapaikassa. Kuts^"
kamme kokoon viisi tai kymmenen erilaista ihmistä, 'fa^
meillä oh yhteinen j ^ h j ä r jokämeh tavallinen, rehellinen
mineh tunnustaa sodan iiiielettömyyden. Se olkoon ^ ^ ^^
lumniKe pohja, senjäikeeh keskustelkaa^^ siitä, mitäj
voisi tehdä, ettei sotaa syttyisi, ettei mielettömyys voii^^
Miradostail^ämme "rauhansoliij^^^
seen. Näitten "rauhansolujen" tö^^^ ja UÄ^^*'
hat kertaa nopeammin kuin sodan jä kuoleman "solujen .
. Eraät fUosofit ja kirjailijat, lehtimiehet ja tiedemiehel
haavat ihmisen ikuisesta ympyrästä, mielettömy>'desta j 3 F
nuudesta. Onko asia näin? Eikä ihminen koskaan
kasvainaan täyteen inhimilliseen mittaansa? ^'^stau ^
tällaisille filosofeille ja kirjailijoille me sanomme: tti^^.
yoi olla ylpeä, vielä eneriimän, nyt voi jo olla ylpeä koksista
kansoistakin. Ihmiset nousevat joka puolella
rauhan puolesta. Yhä päättäväisemmin kaikuu *ei 50 ^
Yhä useampi tavalUnen ihminen saattaa suorittaa r^u-sankariteon.
On uskottava ihmisen ka3\'uun, ihmisen )^-'|
ihantahtoiset ihmL^^j
4
päästä kaiken hallitsijaksi. Me rau . . it
liiamme uskoa niin ja nie julistamme sen täysin rinnoin.
nen voittaa sodan, nälän ja luohnonvitsaukset.
epäilee meidän sanojämnie hiin tekojänime he eivät ai
epäile. I^ie emme pelkää minl^ääiaaista tilannetta, nii
laista tehtävää taistellessamm^^ rauhan puolesta. ^^^^^
Meitä on verrattomasti pnfthmiä^
Lauanlaina. kesäkuim 18 päivänä, 1951
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 16, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-06-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510616 |
Description
| Title | 1951-06-16-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) LIEKKI, the only Pinnish literary weekly in Canada Publlshedaridprintedlsy the Vapaus Publishing Company liimited, 100-102 Elm Street West, Reglstered at the Post Office Department, Ottawa, as •secon^ c l a s s m a t t e i % . . Liekki Ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 sivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteelltetä luettavaa.' . . . . . . . 2,00 1 vuosikerta 6 kuukautta 3 kutikautta 1 vuosikerta 6 kuukautta . r : . ; 2.50 1 viioslÄerta ..........$5:00 6 kuukautta ... 2.75 : SMOITOSMI^ •75 senttiä pälstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo-lemanilmoituis $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-väray $1.00 ja kiitos $2.00. ÖlirjeehvaihtQilmoitukset $1.50. Erikoishinnat py^jrvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien^ on ipietettävä maksu ' Asi^^lehiUejmyönnetS^^^^ Kaikld XjieUlle tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan niineen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario. Toimittaja: J. W. Saari. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: c« I?. O. © 0 X 69 SUDBURY, ONT. 5§-vuotisen laalsiilslssa- Mon salalsuiis ''Nuoripari" vietti kultahäitään. Paikkakunnalla tiedettiin, että pariskunta oli ollut oikein sopuisa koko pitkän elämän - sä. . Eräs vieraista puheli päivän sankarin, iniehen kanssa ja kysyi, kuinka aviopuolisot olivat menestyneet niin hyvin pitkän aviödämänsä taipäJeeUa^^^ 7:'-Se on sillä tavalla^, vastasi vanha aviomiesj "«ttä kun äiti jä minä menimme naimisiin, niin me tehnme sellaisen pyhän lupaiiks^n, ^ttä; huöiiniätt^' mitä tapahtuu, tu molenunin samaUa kerralla. Ja me olemme noudattaneet tätä sopimusta kirjaimellisesti. "Kun minä suutuin —^ minkä minä tein usein, oli äiti vaiti taV sanoi jotain sovittelevaa: Ja kun hän suuttui — ja hänellä sitä onkin sisua — oli minun vuoroni olla vaiti, tai muuten sain mennä takapihalle hakkaamaan puita niin kauaksi kuiii yästustushaluni loppui. Tämä sopimus on tehnyt ihmeitä meidän elämässämme. Ja tiedätkö, nuori mies, ei ole väliä kuinka vihainen henkilö on, aina kuitenkin tarvitaan vähintään kaksi henkilöä, ennenkuin saa riidan." m n 0 lm -' V - f m 7 "yr • mi L. m /(ui Viime viikon vaihteessa oli Torontossa hyvin tärkeä kokous, jossa niyöskiniieTcki oli edustettuna. Kysymyksessä on CSJn 18. edustajakokous ja sen jälkeen pidetty lehtemme kus-tannus3/^ tiöri vuosikokous, jossa varsinkin viimeksimaihitussa käsitelti/n Liekiö kysynfiyksiä. Ylläihainittuä kokousta on sanottu "Canadan suomalaisten parlamentiksi" ja kyllä se sitä olikin juuri siksi, että se edusti Canadan suurimman ja voimakkaimman suomalaisten kulttuuri- ja. yalistusjärjestöön kuuluvien maanmiestemme ajatuksia. Paljon oli kokouksessa käsittelyn alaisia asioita, paljon tehtiin hyviä päätöksfä ja mikä tärkeintä, rauhan kysymys ansaitsi sille kuuluvan paikan -—se oli tärkein kysymys kokouksessa. Jätämme kokouksen kulun yksityiskohtaisen selostamisen, sillä siitä saa jokainen haluava tarkat tiedot Vapaus-lehdestä. Kehoitamme jokaisen asiaan kiinnostuneen tutustumaan kokouksen kulkuun ja siellä käsiteltyihin kysymyksiin Vapaudesta. Koskettelemme tässä vain sitä puolta kokouksesta, . missä oli kysymys lehdestämme Liekistä. Lehtemme asioita käsittelemässä oli maanmiehiärome aina Montrealista Sointulaan saakka ja mainituista asioista ke^skus- . teltiin hyvin rakentavassa sekä opettavassa mielessä. Kaikki osastot, kuten Taide- ja kulttuurisivu. Ystävien pakinat jne: saivat osakseen perinpohjaisen keskustelun^ mikä oli saögen \ opettavaa ainakin allekirjoittaneeUe. Kaikesta keskustelusta pääsi siihen käsitykseen, että Liekki on hyvin pidetty lehti lukijain keskuudessa kaikkialla. Enimmän keskustelua aiheutti lehden takasivun pilakuva. ' IJsBat olivat sitä mieltä, että se olisi poistettava ja tilalle saatava jotain niuutai esitettiinpä jotiain toista sarjakuvaa, joka • oUsi vjöiän pfenehipi. Toiset kannattivat nykyistä kuvaa ja asian ratkaiseminen Jatkettiin kustannusliikkeemme johtokunnalle.'' Liekistä keskusteitänsä oli ominaista se, että jokainen Liet i n ystävä käsittää lelitensä hyvin läheiseksi ja sen johdosta &:itä't>uKu»nirten seiläisiUe, joille sitä ei vielä tule, pn jökaiseii tehtävä; Se, että Liekki oh osaltaan auttanut räiihah^iaä, • säi y l e i ^ Iciitbks^n ja myöskin evästyksen, etta raiihah asia tulee olla edelleehkin huomattavalla' sijalla, koska rauhan säilyminen on eUntarkeä kysymys kaikille ihmisille. Liekin levittänriisen tärkeys oi\'alietaan kaikkialla. Sen levitykselle on suiiriai mahdollisuuksia ja jokainen Liekin ystävä pitää luonnollisesti velvollisuutenaan sen puolesta puhumista jä levittämistä. Liekki on kehittynyt kansan lehdeksi ja sellaisena sitä'on edelleen kehitettävä. Kokouksen osanottajille oli järjestetty asunnot ja ruoka kauniissa Tarmolässa, jossa kokouskin pidettiin. Torontolai-set oli\^t vieraanvaraisia isäntiä ja emäntiä, pitäen edustajista hyvää huolta. Sunnuntaina oli järjestetty pieni ohjelmallinen tilaisuus, jossa edustajat lausuivat tervehdyksiäan ja isäntäosaston puolesta myöskin ilahdutettiin edustajia tervehdyksillä ja muulla ohjelmalla. Sekakuoro Finlandia esitti nseita lauluja ja soittokunta soittokappaleita. To^^ osaston puolesta puhui J. Latva ja edustajien tervehdyksien lisäksi puhui Wm. Eklund. Yrilj-ksen tytöt esittivät voimistelua ja varhaisnuoret laulua. Tilaisuus oli hyvin onnistunut, sillä yleisöäkin oli kerään- . tynyt sateisesta ilmasta huolimatta huomattava joukko. Myrkkykäärmeitä raliti-alus täynnä Satamatyöläiset pakenivat kauhun vallassa Genoan satamassa Italiassa, ollessaan purkamassa Tobrukin entiseltä taistelukentältä tuotua romulastia, sillä laivan lastiruuma suorastaan kihisi jnyrkyllisiä käärmeitä. Satamaviranomaiset sulkivat kaikki aluksen reiät ja laskivat kuolettavaa kaasua laivan uumeniin. Lastaustyöt viivästyivät useita vuorokausia. Hämähäkki onnentuojana- Hämähäkistä on paljon tarinoita, ja useissa maissa sitä pidetään joko onnettomuutta tai onnea tuottavana. On tarina siitä, miten risti on ristilukin selkään muodostunut. Ranskassa kerrotaan, että kun Kristus kamppaili ristillä kuoleman kanssa, muuan hämähäkki näki, että hänen jäsenensä olivat kär- • pästen peittämät. Hämähäkki _ tunsi sääliä ja kutoi verkon Vapahtajan jal-kain ympärille, jolloin ristin varjo kuvastui sen selkään. Siitä lähtien on ristilukilla ristinkuva selässään. Useissa paikoin Englannissa sanotaan,' että jos hämähäkki pudottautuu katolta ihmisen päälle, se tuottaa onnea. Jos se asettuu vaatteisiin, merkitsee se uusien vaatteiden saamista, Rahan tuloa tietää se, että hämähäkki ilmestyy kädelle tai polvelle asetettima kiertää sitä, eikä pudottaudu alas. Jos hämähäkki ilmestyy morsiamen pukuun, tulee nuoripari onnelliseksi. Saksassa on monin seuduin ylemen luulo, ettei salama iske maahan sinne, missä on ristilukki, Tyrolissa käytetään sitä jopa arpajaisnumeroitten neuvojana. PaperilapuiUe kirjoitetaan joitakin numeroita, ne pannaaii suureen vasuun, johon päästetään hämähäkki. Jos tämä silloin kutoo verkon jonkin lappusen ympärille, voidaan olla vanna, •että tämä numero voittaa. Onko Liekin tilaus midistettu? Kokous oli monessa suhteessa opettavainen ja innostava. Se antoi käsityksen siitä, miten edistysmieliset suomalai-set, jotka eivät ole menneet sotapropagandan mukana ja ruvenneet liehittele-mään sodanlietsojia, työskentelevät siinä liikkeessä, jonka tehtävänä ja kunniallisena tehtävänä on estää sota ja maailman katastroofi. Se antoi myöskin kuvan siitä, kuinka nämä samat ämiiset työskentelevät kulttuuriyainiolla ja uu-rastayat \-oimiaan säästämättä suomalaisen työväen kulttuurin vainiolia. Kirj. Matti Tuohino | INÄ olen tavallinen nuori ihminen: minulla on v W ti j a koti, minulla on tyttö, rakkauteni kohde M, ' on myös toiveita ja unelmia, halua elää elämäni puhtaJP^t ^ täydellisesti, taistella katsömusteni ja mielipiteitteni n T Noihin kaikkiin asioihin minulla on oikeus. Mutta koia^^ ' nä omistan myös nuoret voönakkaat lihakset, jotka p r t ij marssimaan,'kahtamaah kivääriä ja heittämään kasiba !^ teja, tohdotäan HMuulta pttea elämään pois in^^ haluttaisiin paiskata iHiäskaäa " '•:k3^ättä-edes;mie'~-'^'l^e^tt^ä^n i. iWai ?" M u ^ heidän lakeijoilleö; "Minidia on oikeus välitä sodaä ja rauhan välillä. Ja m^i valitsen rauhan." JokaiSeUaihniiseUä, Sinulla ja minulla on oikeus rakastij ja haaveilla, rakentaa ja luoda, puolustaa mielipiteitään h kasvaa. Mutta ministereillä ja hallituksilla, presidenteillä jj kuninkaina, pankkitrustien omistajilla ja sanomalditipoi! ioilla ei ole oikeutta lähettää meitä liiurhaamaan jonkin tosj kansan huoria ihmisiä. On asioita. Jotka ovat ehdottomia. Maailman liike, hL;|> ria on myös ehdoton. Se ei pitkään aikaa suvaitse nykvisyy. dessä aikansa elänyttä. Ne, jotka kuuluvat aikansa elänee, seen, eivät halua tyytyä siihen, että historia sysää heidät loj. kakuiluunsa. Jos ihmiset luottavat huomiseen päivään, tietä-vät huomenna ja ylihuomenna hengittävänsä ja eUvänsä,fe tävät aatteittensa elävän> voivat he jättää esim. hyvän kirja: ^ lukemisen kesken jatkaakseen sitä huomenna, tai he saattar^ perustaa kodin, tai he uskaltavat ryhtyä koeputkista etsinää ratkaisua tautien voittamiseksi, vaikka ratkaisu kestäisi vi> sia. Mutta ihmiset, jotka ovat kadottaneet uskonsa inioii. seen päivään, tietäen aatteittensa romahtavan jo huomeiEi, eivät voi muuta kuin puolustautua väkivaltaiseesti, kekS keinoja pitkittääkseen Olemistaan. Lukiessaan lehtiään ihmiset saattavat yhä useammin harita: Amerikkalaiset lähettäneet-aseita Koreaan, Vietnamii: Eurooppaan tai johonkin muuhun maankolkkaan. YhäiH-amniin tavalliset ihmiset alkavat kysellä itseltään: "Mii siitä tulee kun aseita kerätään ja kootaan j.a tuotetaan?']: ehkä he uskovat sodan mahdollisuuteen. Näille ihmisille on meidän, rauhanpuolustajien sanottaa näillä aseilla on tosiaankin tarkoitus tappaa. Mutta nii ei surmata ketään, ne upotetaan meren syvimpään kohtaa: jos Sinä ja minä, kaikki kansat, jokainen tavallinen ja rehellinen ihminen uskaltaa sanoa: E I SOTAA! Uskaltaa sanoa.x: kaikkialla. Jos muurari uskaltaa sanoa sen muuratessaan taloa, perheenemäntä ostoksillaan kaupoissa ja toreilla, mjTii-tär asiakkailleen, opettaja oppilailleen, maalari julistaa se: tauluissaan ja sanomalehtimies artikkelissaan, niin SOTA.\H TULE! Lukiessaan lehtiään saattavat ihmiset yhä useammin harita kuinka Neuvostoliitossa rakennetaan. Lehdet voivat k:- toa kahdesta suuresta voimalaitoksesta, miljoonien hehtaart:- ten alueille ulottuvista kastelujärjestelmistä ja suojaaneUä^ hykkeistä. Ja ihmiset-voivat kysyä: "Mihin tuo kansa pp k i i ? " . Näille ihmisille on meidän rauhantahtoisten ihmisten sanci- ] .1 tava: tämä kansa luottaa tulevaisuuteensa, se rakentaa ja Itt se haluaa tehdä maastaan hyvän ihmisille. Tämä maa rabJ taa rauhaa koska se rakentaa tulevaisuuttaan. Historia on ehdoton. Ne, jotka se on määrännyt roskaku-luunsa heitettäviksi, tarvitsevat sotaa pitkittääkseen olemir taan: Ne joiden puoleUa historia on eivät tarvitse muuta kic rauhaa rakentaakseen. Puhukaamme me rauhantahtoiset ihmiset näistä asioi^J kaikkialla, puliukaamme rauhah^^^ jokapaikassa. Kuts^" kamme kokoon viisi tai kymmenen erilaista ihmistä, 'fa^ meillä oh yhteinen j ^ h j ä r jokämeh tavallinen, rehellinen mineh tunnustaa sodan iiiielettömyyden. Se olkoon ^ ^ ^^ lumniKe pohja, senjäikeeh keskustelkaa^^ siitä, mitäj voisi tehdä, ettei sotaa syttyisi, ettei mielettömyys voii^^ Miradostail^ämme "rauhansoliij^^^ seen. Näitten "rauhansolujen" tö^^^ ja UÄ^^*' hat kertaa nopeammin kuin sodan jä kuoleman "solujen . . Eraät fUosofit ja kirjailijat, lehtimiehet ja tiedemiehel haavat ihmisen ikuisesta ympyrästä, mielettömy>'desta j 3 F nuudesta. Onko asia näin? Eikä ihminen koskaan kasvainaan täyteen inhimilliseen mittaansa? ^'^stau ^ tällaisille filosofeille ja kirjailijoille me sanomme: tti^^. yoi olla ylpeä, vielä eneriimän, nyt voi jo olla ylpeä koksista kansoistakin. Ihmiset nousevat joka puolella rauhan puolesta. Yhä päättäväisemmin kaikuu *ei 50 ^ Yhä useampi tavalUnen ihminen saattaa suorittaa r^u-sankariteon. On uskottava ihmisen ka3\'uun, ihmisen )^-'| ihantahtoiset ihmL^^j 4 päästä kaiken hallitsijaksi. Me rau . . it liiamme uskoa niin ja nie julistamme sen täysin rinnoin. nen voittaa sodan, nälän ja luohnonvitsaukset. epäilee meidän sanojämnie hiin tekojänime he eivät ai epäile. I^ie emme pelkää minl^ääiaaista tilannetta, nii laista tehtävää taistellessamm^^ rauhan puolesta. ^^^^^ Meitä on verrattomasti pnfthmiä^ Lauanlaina. kesäkuim 18 päivänä, 1951 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-06-16-02
