Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 13, 1953

              ttevaisti ole aina ollut niia^ösa
^ i « a e n on todettava, e t t a S
Nestorinsa ja hänen o p p iS
^^vifaoUisiin^ toisiin fcansoa^
»iden iho pn toisen värinen. '
nsimmäisten kristittvjen aiti..1
iljä kristityUlä oK s e l V ^ ^
1 J a ^ u h a n kysymyksiin:
aikana kristityt oHvatläS^
Vät osallistumasta sotiin:^fei
Ön itsestään selvä: he'eliVät
n AXestariJtse kulki maaapäaia
idän korvissaan. " ' 1
in tapahtunut paljon: useilk
m liittolainen ja usein sen totL
ahoilla on kirkko jopa-ollut sotS
lä avustajana. Sotaa ja sodaSi
[auseet ovat olleet sekä haryinaif
Raamattuun, kristinuskon alkiu^
vaan. perusohjeeseen, huomaamnsi
' h t i ^ ilmenevän kiistattomasti,,
?skenään sovittam^ttomja.i ..^
issä^larjoituksessa antaa-henkii
ksestä.kristitty ja sota.
aalvelulcseni ensimmäisinä viiJ
ien sanansa rakkaudesta on
ä aseita, mikään ei ole muut
a usieat ihmiset tarttuivat aseisäj
^kuh n.s. taivisota puhkesi, MM
istiniiskonsa perusteella ^kant
i käsittä^, että minun silloin olis]
ia, minkä Jumala oli tehnyt
ta aikaisemmin. Eikö se aina> |
naa: jos tapan, rikon Jumalan i
\Iä tapa.
*t -ymmärtaä^-sitä" kristittyä vejj^
kehoJftfänut henkflöy^jofcrtii
Imme Jeesus Kriistus: rakasti^!
iseiisa jälkeen minUI! öii asetetta)
i l o i t k o rakastäa':ase kädesa?
jota rakastat? -
lut synti. Jo ennenkuin olin!
•Ivaksi, että sota on syntiä. Ja i
kauheampaa kuin synti. Kr
ssään tekemisissä toistensa
ikastäa eikä säilyttää s,vntia.
kokemuksistani viime sodassan
karjalassa. Paikkakunnan nimi
viides syyskuuta 1941. Joii
i linnoitettu tukikohta. Kc
iehen, joukossa minä, oli maalt
i olisimme voineet eroittaa toisti
vasisa jyskeessä, joka syntyi fay
»keskityksessä. Koin sinä a3
m. ihiniit täytti viha siitä. ett§i
a ihttdsrä tällä eneminän kiiin j
!»:si, että ihmisiä kuolee ja
ulvova tykistötuli hirvittäen
"uon tunnin aikana lupasin it;
Ibtisin komentajamme puheiBei
olemaan sodassa mukana,
raskam päivä elämässäni oli i
piti kantaa pois, ja haawltr
, j o t k a piti sitoa — olivat tyk
ikutelmat haihtuneet, enkä
lä oli ehkä se, että tiesin ole
in sotilaana lievittämään
olin mukana, k u n tyhjennetl
den tunnin sisällä oli k\'län'-'
»tinsa j a siirryttävä suomala
traagillisia elämyksiä seuniaT
jiltä riistettiin kodit. Vain»i
oka oli ICö'/ n invaliidi. ja
lapsia eroitettiin vanheramisl
eräälle toverilleni: "Se i»»^^
teen sotaan.*'
la toiminut Stanley Jono
;euraavalla tavalla- Kä>-täB
sanoa, asiaa paremmin: . _^
dat on tuomittava. Tao^^
rin syy on siinä, että sodissaj
niset, joihin on tarttunut"
aista he muulloin eivät voi
lyntim seuraavalla ^ ^ ' ^
apiirin. Jokaisen sodan/
TELEVISIO VOITTAA ALAA
&ua Ja iiuomattavaa kylmenonistä Mn*
Dostuksessa yleisiin huvittehinaikkoHun.
Kristitty, sota ja rauha
JaUena 2. sivulta
Se myrkyttää vihalla ilmapiirin. Jos
jollaisen . sodan ensimmäinen ^uhri jm
Totuus, niin toinen on Rakkau&JCatke-
^ELE\l[SlON :vanistami9ek!M tarvi­taan
miljardeja, -Tänä >oii omiaan
}ittamaan rahaimehia,- siBa- samalla Koti ei ole enää ohikulkupa^La, jossa _ f asti; poUtava.viha tunkeutuu i h i ^ ^
^taan heiller: : f tekniikka rk<Aittyy- • käväistään .nopeasti^ se on satama> Jota Joonien. syxiämiin.. ^ Ilmankin . tajrttäk
nopeasti, että laitteeti^ovi^t kenties • feohtt riennetään -nauttimaan y h d ^ myrkky. -\jÖ voi hengittää; hengittämät^
|}i£ökeKöttonna'ja-.hetkdlä;i-J0Hoiö . k u v a n t u o t t a ^ ^täatseensä.:vlhaa. ,
iitä tuskin on alettu k ä y t ^ ja <^teidän «oUija,. välonvsarjostimen hyljäten, * on Se viettelee ihmisiä syntiin t^oudelIi>
in hankittava uudet -niiden tflalle; • * Tä- • tästä: lähtien puhuva valoisalta näyttä-ä
puhe on epämieUiisaa • rahoittajal^ jonka ympärille ovat keraänty-ia
Valtion Pankiksi .nunitctty;^^^^^!^^^ neet suuret ja pienet..
lottaa saavansa takeitayrityksen kan- Suurten kaupunkien vetovoima kärsii
|natta\-aisuudesta. Rahoittamiseen v o i - myös huomattavan \^ennyksen, sillä
lisiin suostua, vaikka -suurillakitt kus-ftannuksilla,
mutta saadaanko voittoa ?/
Tällöin katse kääntyy Yhdysyaltoi-=
Ihih, missä televisio on alkanut voitto-
[kulkunsa jo kymmenisen yuotta sitten
[ja numerot tanssivat silmissä. On^
[hetyksiä, jotka maksavatj useita kym-
[meniä miljoonia, vain yksi suui^htiö Jv-
B. C. on uhrannut lähes; 125 miljardia
televisio-esityksiin - vuosina^ •• • 1Ö50—
maaseudun un(rfidul«essa elävä talon­poika
voi ny t olla läsnä kaupungin par-
.häimmissa näytöksissä paljon mu^a-vanunissa
olosuhteissa Kuin teatterissa
täi tanssitaloissa. On liian aikaista vie­lä
sanoa, tuleeko maaltapako hidastu­maan,
m u t ^ perinteelliseksi tullut tais­telu
hiaaseudun eristäytyneisyyttä vas­taan
ei ole enää television ansiosta luon­nostaan
lankeava vaalipenista.
1951: huolimatta -television leviämises­Itse
lapsi saa televisiossa verrattoman
tä y h ä l a a j b m m * , ^ i ? i ; ^ t ^ ^
ohjehhistaair lapsiyleisölle) ja jos jötkiit
- kannat^jat valittavat, eikö ole arvostel­mat
alkavat ^aada budjettinsa tasapair
fnooii.:.; : J : - - ; . . , - '
>Mutta; mistä: v a i ^ % ^ 3 ^ C (^
|saada .^Vmerikan ni^kkindbin. y e l M t ^
[vaf vara^?^ .Mutta^ntröpi^^
Jliemniin sen o;rläi»Cf^???^^^«^^^^
l€vott<Mnuus. peiv^e^sf h a y ^ ^ ^
[ oäxtökseöi p e r i n t e e l l i s i p ^ i ^ ^
, Äiölöaulää k^#|an: kotijit;, M j e h t ^
ftaj; ty^-stin fyysäyttp.yfejsöit^v^^
sen katsomoihin.; :l|jölii|yaIpellMäjiettä
[siihen! t u l ^ ^kohdiätuii^aiif Isataä v
|, suosio, jonka, se itse aHiettttfc- naapuri-
I taiteille ne.musertaessaäilyse:pellää:ya3-
|: ta\'aff kaupallisen verkostit^sa 'mahdol-
I lista romahdusta. -Kuitenkin television
; erinomaisen suggestiivinen; voima on jo
[kumoamassa fOmillisen ilmaisun pyhiä
[. ja loukkaamattomia sääntöjä. Teatteri
puolestaan on yhtäkkiä herännyt huo­maamaan
totunnaisten. tapojensa van­hentumisen
tekniikan edessä, joka täy­dellisesti
toteuttaa sen ikivanhan haa-
I veen: sulkea piiriinsä: yhdellä iskulla
suuren ihmisjoukon vedoten samalla
I erilliseen yksilöön. 'Musiikki taas, joka
[vielä äsken oli humaltunut; radion ai­kaansaaman
yleisönsuosion päihdyttä-rästä
keväästä, mittailee; nyt raakaan
todellisuuteen heränneenä unohduksen
kuilua, johon televisio sen uhkaa syöstä
I sokeana j a staattisena taiteena, jolla
tuskin on menestystä. Eikö se hävitä
halua opiskeluun ja yksilölliseen pon­nistukseen,
ja eikö; äänikuvien massa-
^öttö johda lukutaidottomuuden uu-
- teen lisääntymiseen^ koska voi saada tie­stöjä
osaamatta lukea?
Todellakin, tämä dramaattinen näky-voinee
tuskin olla masentamatta
kaikkein optimistisinranin ajattelevia,
mutia televisio kokoaa ympärilleen yhä
suuremman joukon puolustajia j a hei-öan
näkökantansa ovat vakuuttavam­pia.
E'^okuva oli herättänyt suuria toivei-
^ €ri taiteenhaai-ojen yleistymisestä,
"»«tta ei maalaus, ei kuvanveisto eikä
afkiitehtuuri ole todellakaan päässyt
*53maan pimeiden katsomoiden
yleisöä. Ja jos tanssi on ollut joidenkin
suurten filmien aiheena se on tapahtu­mat
kaupallisille näkökohdflle tehtyjen
suunen myönnytysten Birinallai.
alutta toism on televisiossa. Koke-m
osoittanut täh^ksitysten
^ * t e n tai d - ^ suuren «ien^tyk-pinoin
ovat ^menestyneet plas-ja
piirn^fakfe^läif^E^ -
. jonkun iaBc^.W^^y£d3^1oissa -
sesti. - Ison tykin laukaus^ maksaa n.
2,000 Ruotsin kruunua, mikä. vastaa n;
20,000 leijöä; On; laskettu, että ensim­mäisen
maaihnansodan tabudelliset k u ­lut
olivat 337,000,(m,0p0 dollaria, jo-
. ten enune olisi 5itä vieläkään niaksaneet,
vaikka Jeesuksen syntymä\nionna oli-sinmie
ryhtyneet maksamaan velasta
kuoletusta.
Se viettelee ihmisiä syntiin persoonal­lisuutta
vastaan. On laskettu, että sota
välittömästi j a välillisesti vie 40 miljoo-
. nan ihmisen hengen. Kestäisi 184 päi­vää,
ennenkuin nämä kuolleet olisivat
maresineet/kynunenen miestä käsittävä­nä
rivistönä ohi, jös he pystyisivät mars­simaan.
Ja he olivat sukupolvemme
kaunistus.. ; "~
tarttuvat, ne miekkaan hukkuvat"
Kristus j a kristinusko ovat tehneet
minusta sodanvastustajan. Kristuksen
' tähden minun on tuomittava sota. Jos
] haluan olla kristitty, minun on tuoetiitta*
^vasota.
iKoska sota on julmaa/ kurjaa,- v a i -
; heellbta, arix>tönta, syntiä, niin sodan
' vastustaihinen/täisteleminen sotaa vas*
taan, sodan vihaaminen, sodasta kiel*
täytyminen ovat kriistityn tärkeitä teh«
tavia. V
Senvuöksi on myös työ rauhan puo­lesta
kristillinen tehtävä, niin, korkea
kristillinen tehtävä. Jos haliian taistd-ia
sotaa vastaan, niin minun on tehtävä
se min, Htä taistelen muhän puolesta.
Järjestelmällinen ja selvään päämää­rään
pyrkivä työ raukan puolesta olisi
ennenkaikkea kristityn työtä.
V^anha räuhanystävä. kristitty ja
saarnaaja, lausui minulle tänuih vuoden
alussa: ^'Jos kirkko olisi tajunnut tehtä­vänsä
oikein, niin meillä ei tarvittaisi
erityistä rauhanliikettä. Kirkko täyt­täisi
rauhantehtävän.-'
Ennen uskottiin, että sota öli väistii-mätön.
Uskottiin, että sota oli "kohta­lo'^/
johon oli alistuttava. Mutta sota
tavä juuri meidän nykyisiä kasvatusme-
-netelmtämnie ja^tärkis 'jnlmanja^ tunteettoman. Hitv«ää!
huomioon liikkuvan kuvan opetusarvo? • Se tarttuu mitä jalöimpiin. hyveisiih
-Vaikkatelevisiött^ounintär^^^ vääristellen'ne. Se tarttuu
Se viettelee ihmisfö syntiin siten, että ei ole väistämätön kohtalo, jqhph oh
«matunto-4u(idw. Sota tekee miehestö^^^ ; . /
v a i n ' periiepiiFia^^lu^ittänl maalta;
• päÖn-haastamiseen,- eikö:ser jb -sUioin
- nieFkitse ^onhelHstä m^ ja-5(^iäa-
' lista-vällänkuinoustä?—^^'
-<)ri tiKfettu myös nauhoitettujen luen­tokurssien
saavan huomiota osakseen
- silloin, kun he ovat sisällöltään' päte­viä,
jä että päin vastoin kiiiiiön pefä^^^
ty/yleisö tuntee kiinnostusta tieteellisiä,
taiteellisia, känsantaiteellisia Ja yksin­kertaisesti
maantieteellisiäkin asioita si-
' sältä\^än aineistoon.
Tiedonjano Jota kukin kantaa itses­sään
— mutta ei tunnusta sitä muille —
isämnaanmkkauteen, sankarilltsuut&en,
- uhikutuvaisuuteen, ihanteellisuuteen,
-ja vie*ne pwikatoa kohti. Se :tarttuu
• hienoimpaai^ kultaan ja lyö -siitä hor-hänrahojä.
- •
^ Se tekee^ syht» avuttomia kohtaan.
Sotako suojelisi? K<Mka? Missä? Suo-
* jeleeko se tmljoonia lapsia nälältä? M i l ­joonia
äitejä ja leskiä itkulta^ kun omai­set
ovat kuolleet? Suojeleeko se avut­tomia?
Se synnyttää avuttomia. ;
Sota on kaikkea sitä vastaan, jonka
puolesta Kristus on. Se tekee syntiä
Kristusta vastaan. Jos sota on oikeassa,
purkautuu helposti yksinäisyydessä ja silloin Kristus on väärässä. .Jos. Kr. is-sen
vuoksi televisio, jos se osaa suojella tus jää tähän maailmaan, mm sodan
mä
itseään kaikesta skolastisesta tärkey-destä,
tulee epäilemättä tekemään enem­män'
kansojen ymmärtämiseksi kuin
kaikki muut tähän mennessä tunnetut
apukeinot.
Televisio tulee Eurooppaan muka­naan
se epäsuotuisa ennakkoluulo, että
se kulkiessaan hävittää kaiken maan­järistyksen
tavoin jättäen jäljelle vain
raunioita. Tämä on puolueellinen nä­kökanta,
sillä jos suuri.tekniikka järkyt­tää
hieman pyhitettyjä tapoja ja han­kittuja
oikeuksia, se on vähintäin merk­ki
vaikeasti koossa pysyvästä elämän­muodosta
ja ilmoitus ailcanaan tulevasta
muutoksesta.
Ettäkö televisio olisi yleislääke, i l ­meisesti
ei, mutta eräs asia on eittämä­tön-
televisiota ei pysäytetä: se on otet­tava
vastaan ja koetettava suunnata se
inhimillisiä päämääriä kohti. Tehtävä
on sen arvoinen, että sille kannattaa
omistautua.
on väistyttävä. Jos sota jää, niin Kris­tuksen
on väistyttävä. Tai jos hän jää,
niin hänet räjäytetään kappaleiksi tu­hansilla
taistelukentillä.
Kristus ja sota ovat sovittamattomia
vastakohtia. Niitä ei voi kukaan sovit­taa.
Jos minun on valittava, valitsen
Hänet. Siis kiellän sodan."
Näin Stanley Jones.
Toistan, mitä jo lausuin: Kristitty ja
sota ovat soyittamattonriat. Niitä ei voi
kukaan sovittaa.
Jatkan vielä: sotaa ei voi puolustaa.
Mitään sotaa ei voi puolustaa. Sallikaa
minun taas kertoa omasta elämästäni.
Olin \VIenissä Kansojen Rauhankong-ressissa.
Kokouksessa vallitsi ihmeelli­nen
henki: rakkaus, ystävyys, veljeys,
myötätunto, vilpitön pyTkimys maaiU käyttöön.
OSin äskettälp läsnä suomalaisessa
' rauhankokouksessa. - Tunnuksena o l i:
"Sota el ole kohtalo ~ se on rikos:" Tä-mä
oh totta; :
Sota ei ole väistämätön. Se o l i väis­tämätön,'
niin ^auän'kuin uskottiin sein
olevan väistämättömän. Ja se tulee jai«
ktivästi niemäan väistämätön^ jos vielä
uskomme sen olevan sitä. '
Kysynpä teiltä: oliko orjuus väistä­mätön?
O l i piirejä, jotka uskoivat niin.
Oli myös niitä jotka eivät uskoneet s i ­tä,
he asettivat kaikki vohnansa taiste­luun
orjuutta v a s t a a n j a voittivat.
Meidän on keskityttävä siihen, että,
sotien tulee, täytyy, loppua.
Raamättö kertooy että on tuleva a i ­ka,
jolloin täällä maan päällä ei enää
raivoa sotia. Varsinkin Vanhassa Tes­tamentissa
on useita profeettojen i h ­meellisiä
kirjoituksia maailmaan saapu­vasta
pysyvästä rauhasta. Uskomme
näihin kirjoituksiin. Toivomme niiden
käyvän toteen. Kaipaamme sitä aikaa.
Emme olisi normaaleja ihmisiä, jollem­me
tekisi sitä. Mutta se ei riitä.
Ei riitä, että vain kaipaamme sitä a i ­kaa,
uskomme että se koittaa, toivomme
kirjoitusten käyvän toteen. Meidän
on myös asetuttava Jumalan käytettä­viksi,
jotta se aika saapuisi. Ja meidän
on tehtävä tämä kaikin tavoin.
Meidän on työskenneltävä niin, että
ihmiset muuttuvat sydämissään, että he
saavat rakkauden mielen, joka ei voi
millään tavalla tehdä lähimmäiselle pa­haa.
Ei siis myöskään asettua sodan
Paikkasi omaatuntoaan
1,000 dollarilla
Canadan kansallisen rautatien toimis­toon
Montrealissa tuli jokm päivä sit­ten
1,000 dollarin shekki "transporttivi-rastoon",
kuten se oli osoitettu. Shek-manrauhan
luomiseen . . .
Kansojen Rauhankongressissa kuu­limme
monta vakavahenkistä puhetta.
Eräänä päivänä nousi puhujakorok­keelle
K im Yen Su, pieni korealainen
nainen. Hän puhui järkyttävin sanoin
siitä julmasta kohtalosta, joka tuli hä-
Mutta tämä ei riitä. Uskomme ja
toivomme, että kristillisen, seurakunta­työn,
sielunhoidon, evankelisen työn y.
m. turvin ihmiset muuttuisivat raittiik­si.
Mutta meillä on lisäksi erityinen
raittiustoiminta. Ja siinä olemme yh­teistyössä
uskonnollisissa ja muissakin
nen Maansa osaksi- Kun kuuntelin ja kysymyksissä toisinajattelevien kanssa,
itkm, minussa tapahtui jotakin. Rukoi­l
i n Jumalaa, ettei mmun tarvitsisi kos­kaan
puolustaa mitään sotaa. Joskus
olin yrittänyt puolustaa Korean sotaa.
ki tuli Winnipegistä j a tietysti siinä o l i Nyt en voi enää. Jumala on kuullut n i -
lähettäjän mmi, mutta sitä ei C N R ole kkoottffkksseennLi Olen pelastettu kaikesta so-jotka
yhdistää yksi pyrkimys:-nuori-somme~
ja muiden ihmisten auttaminen
• raittiiksi.
Tässä on selvä yhdenmukaisuus: Sii­nä
työssä, mikä on niin sanoakseni vä­littömän
kristillistä, laskemme ja us-antanut
jirikisuuteen. -
Joku henkilö kai lienee ennen huo­noilla
päivjUään varastanut kyyt» r^ur.
iytieHä ja^ sattumalta päässyt varoihin-sa>
jonka j0hdosta,oniatunt».paJptti:h%
;net nyt kocvaaanaan'. kyytxvt^^^-^'-^'
dan puolustamisesta. Jumala ja minä Jconune, että ihmiset tulevat muuttu-olemme
nyt samalla Imjalla. Hän e i maan raiihän ihmiseksi, rauhaarakasta-myöskään
vaadi mjtään sotaa eikä: puor • yiksi ihmisiksi. Mutta samanaikaisesti
lusta mitään'sotaa. ^ ^^feikriie 'yhteiötyö*^ M
: «än^ on- lausunut:: '^Pistä mWlduisi - rauhaa ymniie^^^
tappee^ 'SiDa iaiM^
^•;Mit
pUfJ
• I
•kmm
•:'f-rc?-f,''';-'
n r
«s
iv
"Mi