1951-09-08-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
7_
/
DOMT(
ASK TrJ:5^^
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI
Na 3S — Voi. X V I vnaoslkog&a Lauaniaiaa. syyskuun 8 päiväää. 1951
.OOK AAE
»O YOU WSS ,
Visky meni aivan tiarliaaiii
skottikyyhkysiin
Levenisiä Skotlannissa kaupungin
iiät haaskasivat äskettäin erän viskyä,
pitäessään päästä eroon kyyhkysistä,
jotka olivat muodostuneet aivan maanvaivaksi.
.•
Parisataa kyyhkystä oli ottanut kaupungintalon
pesäpaikakseen, eii tarkemmin
sanoen kaupungintalon kellotornin
ja likasivat koko talon edustan. Kaupunginisät
yrittivät päästä linnuista
eroon kaiken.aisilla myrkyillä, mutta
turhaan. Rakennuttivatpa he oikein
laudoista pesänkin kaupungintalon katolle,
mutta kyyhkyset mät halunneet
sitä käyttää. -
Lopulta joku esitti, että kyyhkyset
voidaan hävittää viskyllä, sillä niitä hävitettiin
sillä tavalla v. 1376. Kaupunki
«uhrasi 35 shiLingiä viskypulloon ja
vehnänjyviä kasteltiin viskyllä ja asetettiin
lintujen syötäväksi.
Linnut söivät viskyyn kasteltuja jy-vfä
mielihyvällä ja lensivät tyytyväisi-
Tiä kaupungintalon katoile- lepäämään .
.ateriansa päälle. Nyt -kaupunginisät
arvelivat, että nykyaikainen visky on
tehty liian paljoon veteen, ettei se ole tehokasta.
Kaikeksi onneksi vain kojmasosa pullosta
käytettiin tähän tarkoitukseen.
Mihin kaksi kolmatta osaa meni, siitä ei
ole mainittu.
RESEBVBO.
pes joutui puristukseen
kylpyammeessa
Cantonissa Yhdysvalloissa - tapahtui
äskettäin hauska tapaus. 485 paunaa
painava Raymond Fry oli jo "vuosia
meksinut saavansa oman kodin ja sinne
I Mpyamm6en,atä hän voisi
l Pesfa siinä ruhonsa. Häiieii unelmansa
' toteutuikin, hän sai äman taion ja sen
Mpyhuoneeseen seUaisen ammeen, jo-
^ jotenkin vastasi hänen mittojaan.
;^me oli kuusi jalkaa pitkä ja kolme
leveä. -
Raymond valmisti itselleen kylvyn ja
^ nautti siitä sanomattomasti 45 mi-
Duutb ajan. Mutta sitten hän huoma-
Skotlantilaiset viettivät äskettäin kuudetta vuotuista juhlaansa Ferguksessa Ont. ja
siihen osallistui skotlantilaisia kaikkialta Canadasta ja Yhdysvalloista. Kansallis-tanssit
ja säkkipillin soitto kmduivat tietysti huomattavimpana osana ohjelmaan ja
niissä kilpailivat niin vanJmt kuin nuoretkin. Kuvassa on kaksi nuoremman sarjan
kilpailijaa. -
inJ 11 IKlAfKl
si fft» o« UyrONESTA lienee hämmästyttävää ei',lL^:!^?:^'^ M kuuna, että luomakunnan kaikis-o
pääse siitä pois. Kulu! tomeii 45 mi-
Mottia, ennenkuin hänen vaimonsa sai
ammeesta pois.
nniimmeenn, , parp-a ^^ri r,S ^
,a nostan yhiieai;|y
Iloin'käteeni.:JS;;:»
jttä eflette IsS^M
isesi
iän
nne 11
m
ästä vähän E f -
ista löysivät ma-:
k^.narilflnSaa.^ Hu
salaL^et ovat ]o ^ ;
;eneet puhelyi^^j"^
,istuu miele^
,ellä ön luola.^i,
t 6le^:m^^> selvä'"'"todJstus
'hyvin varhais^
Maritahti, 24.vuötias itaUalai-
^ blastaja Liegossa, menetti henken-
^'erraten merkillisissä olosuhteissa,
oh kalastamassa ja huomasi ison
^^on kuolleita kaloja ajelehtimassa
seressä,
ctu^^ h>ppäsi veneestään; mereen, ja
^ »son ka,an kumpaankm käteensä,
aen pienemmän hän otti suuhunsa ja
uimaan veneensä luo. Mutta hä-
ZT^'^"" oUut kala Hpsahtikin hä-
" kurkkuunsa ja kun paikallaoUeet
vat viemään häntä sairaalaan, tu-
^"^^«ö L^igi matkalla.
ta eläimistä muurahainen on eniten ihmisen
kaltainen. Mutta tarkastelkaam-onepa
läheonmin muurahaisten inhimillisyyttä,
noiden pienten olentojen, jotka
elävät täysin sivistyneissä yhteiskunnissa,
rakentavat talonsa, uurtavat teitä,
säännöstelevät työn, kasvattavat lapsensa,
auttavat ystäviään, harrastavat
terveydenhoitoa ja leikkejä, pitävät
työssään palvelusväkeä, omistavat karjaa,
viljelevät ja niittävät, tuntevat
metsästyksen, sodan, aselevot, rauhansopimukset,
— ja jotka kaikista eläimistä,
ihmistä lukuunottamatta, ovat ainoat,
jotka valmistavat hautausmaan kuol-leilleen.
Tiedätkö jotakin muurahaisen aivoista?
Ne muodostavat 1/280:n sen ruumiista,
kun typerän turilaan eivät ole
muuta kuin yksi kolmastuhannesosa.
'Mitä arvelette sen lihasten voimasta?
Muurahainen kykenee siirtämään taakkaa,
joka on 25 tai 30 kertaa sen ruumista
suurempi, turilaan kuljettaessa
tuskin 14-kertaista toormäa, — sen voima
on suhteellisesti hevosen A^imaan
verratttlna ainakin 20 kertaa suurempi.
Muurahaisilla on myös Meli, joka näjrt-tää
ilmenevän niillä tuntösar%^eh toisiinsa
kosketuksessa; joka tapaiilcsessa ovat
seri olemassaolon todenneet useat tiedemiehet
kieltämättömänä ja vannana tosiasiana.
Ennenkuin muurahainen on vielä sellainen
pieni punainen tai musta otus,
jollaisena me sen alati näemme toimimassa
ja juoksentelemassa, on sen olemassaolo
alkanut munassa, joka on kuin
pieni, valkea, pitkälainen siemen.lVIuu-tamia
päiviä muninnan jälkeen suurenet
muna ja tulee läpikuultavaksi; seataaksepäin
taipuneesta Itärjestä tulee esiin^
o
o
o
8
O, a
o
o
o
s
a
a
a
a.
9
»•
a
a
a
a
s e PTC.n s
i i i J_ s
1
: 3 4 5 6 78
:o TT »5 13 14 15
:C ; * t 2i ij
. «-O - - • . * ^
Ni i m i p ä l V Iä
9—Sunnuntai , .. Lsto
10— !(Iaanantai .Kalevi
11— TiKtai .Santeri
lii—Keslihiiklio . . . . , Valma
13— Tofstai . .Orvo
14— Ferjamai .Iida
15— Lauant.ii .Sirpa
Carl Saiidbiirg' saaeut
huomiota Euotsissa
Carl Sandburg.Yes!-nimisen artikkelin
on Artur Lundkvist kirjoittanut huomattavalle
paikalle Morgontidningeniin
amerikkalaiselta kirjai ijasta Carl Sund-burgista.
Otsakkeen *'yes"-sanan mukaisesti
Luhdkvist suhtautuu Sandbur-giin
myönteisesti ja kirjoitusta leimaa
eräänlainen surumielinen kunnioittavuus.
Sundburgin suuri aika oli kolmekymmentäluvulla,
jor.oin häntä pidettiin
kansan äänenä ja vankan dentokraatti-sen
tradition puhemiehenä. Siihen aikaan
ilmentyi hänen suurin runokokoelmansa
"Kansa. yes". Nykyisin hänen
on täytynyt yhä enemmän väist.vä akateemisten
muotorunoilijan tieltä eikä
hän ole saanut Nobelin palkintoa, jonka
olisi ansainnut. Hänen arvonsa e!ämä-kerrankir
joitta jana ja suurena sanoma-lehtimiehenä
(hän taisteli Chicagon rotuvainoja
Y>*staan niin että koko kansakunta
alkoi kohista) on myös laskenut
samassa tahdissa ku'n kansanomaisen
demokratian arvo .Amerikassa. 73-vuo-tias
Sandburg on hiljattain koonnut n.
800 runoansa kokoelmaksi, joka on i l mestynyt
New Yorki.^.-sa Harcourt. Brale
& Corn ku?tantamana. -
21:sta renkaasta muodo.stunut toukka,
joka on vielä sokea ja vailla jalkoja. Sitten
toukka, armollisena hoitajanaan
''imettäjä", johon pian tutustumme —
1—9 kuukauden kuluessa lajista riippuen
— siirtyy koteloasteelle: sellaisena
sillä on jo kaikki täydellisen hyönteisen
muodot, mutta se jää vielä heikoksi ja
liikkumattomaksi, paitsi että se voi kutoa
jonkinlaisen" silkkikotelon, johon se
sulkeutuu.
Täydellinen muodonvaihdos tapahtuu
kotelon kätköissä. Kun aika on tullut,
avautuvat kotelot ja jokaisesta Tähiee
pieni olento täysi-ikäisten muurahaisten
auttaessa ja tukiessa.
Mutta jo näiden joukossa on luonto
määrännyt kastit, jakanut paikat: suurin
osa äslcetisyntyneistä kuuluu "suvut-tom^
en" joukkoon, s.o. lukemattomiin
"työläisiin" ja "sotilaisiin", joitten huollettavina
ovat ruokatarpeet, terveydenhoito
ja lajin puolustaminen ja jotka
ovat kaikkeen kykeneviä — toisin sanoen:
vailla siipiä. Mutta toiset nuoret
muurahaiset, joitten lukumäärä on paljon
pienempi^ eroavat heti sisaristaan
pitkien siipiensä vuoksi: ne ovat uros-ja
naarassukuisia yksilöitä i jotlia ovat
määrätyt suvun lisääjiksi; ^pivana hetkenä
ne lentävät tiheänä parvena taivasta
kohti mennen viettämään sinisessä
korkeudessa hä^itojansa. Se cm len-toretki,
jolta ei tulla takaisin; yksikään
niistä ei palaja kotipesään: niitten tehtävä
päättyy, urokset putoavat maahan,
jossa ne kuolevat melkein heti, kun sitävastoin
naaraat laskeutuvat jollekin toiselle
seudulle laskemaan m uniaan ja
perustamaan uusia yhteiskuntia. Onneksi
kotopesälle muutamat parven hyi-
Jatkuu 9. sivuna
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 8, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-09-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510908 |
Description
| Title | 1951-09-08-01 |
| OCR text | 7_ / DOMT( ASK TrJ:5^^ KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHTI Na 3S — Voi. X V I vnaoslkog&a Lauaniaiaa. syyskuun 8 päiväää. 1951 .OOK AAE »O YOU WSS , Visky meni aivan tiarliaaiii skottikyyhkysiin Levenisiä Skotlannissa kaupungin iiät haaskasivat äskettäin erän viskyä, pitäessään päästä eroon kyyhkysistä, jotka olivat muodostuneet aivan maanvaivaksi. .• Parisataa kyyhkystä oli ottanut kaupungintalon pesäpaikakseen, eii tarkemmin sanoen kaupungintalon kellotornin ja likasivat koko talon edustan. Kaupunginisät yrittivät päästä linnuista eroon kaiken.aisilla myrkyillä, mutta turhaan. Rakennuttivatpa he oikein laudoista pesänkin kaupungintalon katolle, mutta kyyhkyset mät halunneet sitä käyttää. - Lopulta joku esitti, että kyyhkyset voidaan hävittää viskyllä, sillä niitä hävitettiin sillä tavalla v. 1376. Kaupunki «uhrasi 35 shiLingiä viskypulloon ja vehnänjyviä kasteltiin viskyllä ja asetettiin lintujen syötäväksi. Linnut söivät viskyyn kasteltuja jy-vfä mielihyvällä ja lensivät tyytyväisi- Tiä kaupungintalon katoile- lepäämään . .ateriansa päälle. Nyt -kaupunginisät arvelivat, että nykyaikainen visky on tehty liian paljoon veteen, ettei se ole tehokasta. Kaikeksi onneksi vain kojmasosa pullosta käytettiin tähän tarkoitukseen. Mihin kaksi kolmatta osaa meni, siitä ei ole mainittu. RESEBVBO. pes joutui puristukseen kylpyammeessa Cantonissa Yhdysvalloissa - tapahtui äskettäin hauska tapaus. 485 paunaa painava Raymond Fry oli jo "vuosia meksinut saavansa oman kodin ja sinne I Mpyamm6en,atä hän voisi l Pesfa siinä ruhonsa. Häiieii unelmansa ' toteutuikin, hän sai äman taion ja sen Mpyhuoneeseen seUaisen ammeen, jo- ^ jotenkin vastasi hänen mittojaan. ;^me oli kuusi jalkaa pitkä ja kolme leveä. - Raymond valmisti itselleen kylvyn ja ^ nautti siitä sanomattomasti 45 mi- Duutb ajan. Mutta sitten hän huoma- Skotlantilaiset viettivät äskettäin kuudetta vuotuista juhlaansa Ferguksessa Ont. ja siihen osallistui skotlantilaisia kaikkialta Canadasta ja Yhdysvalloista. Kansallis-tanssit ja säkkipillin soitto kmduivat tietysti huomattavimpana osana ohjelmaan ja niissä kilpailivat niin vanJmt kuin nuoretkin. Kuvassa on kaksi nuoremman sarjan kilpailijaa. - inJ 11 IKlAfKl si fft» o« UyrONESTA lienee hämmästyttävää ei',lL^:!^?:^'^ M kuuna, että luomakunnan kaikis-o pääse siitä pois. Kulu! tomeii 45 mi- Mottia, ennenkuin hänen vaimonsa sai ammeesta pois. nniimmeenn, , parp-a ^^ri r,S ^ ,a nostan yhiieai;|y Iloin'käteeni.:JS;;:» jttä eflette IsS^M isesi iän nne 11 m ästä vähän E f - ista löysivät ma-: k^.narilflnSaa.^ Hu salaL^et ovat ]o ^ ; ;eneet puhelyi^^j"^ ,istuu miele^ ,ellä ön luola.^i, t 6le^:m^^> selvä'"'"todJstus 'hyvin varhais^ Maritahti, 24.vuötias itaUalai- ^ blastaja Liegossa, menetti henken- ^'erraten merkillisissä olosuhteissa, oh kalastamassa ja huomasi ison ^^on kuolleita kaloja ajelehtimassa seressä, ctu^^ h>ppäsi veneestään; mereen, ja ^ »son ka,an kumpaankm käteensä, aen pienemmän hän otti suuhunsa ja uimaan veneensä luo. Mutta hä- ZT^'^"" oUut kala Hpsahtikin hä- " kurkkuunsa ja kun paikallaoUeet vat viemään häntä sairaalaan, tu- ^"^^«ö L^igi matkalla. ta eläimistä muurahainen on eniten ihmisen kaltainen. Mutta tarkastelkaam-onepa läheonmin muurahaisten inhimillisyyttä, noiden pienten olentojen, jotka elävät täysin sivistyneissä yhteiskunnissa, rakentavat talonsa, uurtavat teitä, säännöstelevät työn, kasvattavat lapsensa, auttavat ystäviään, harrastavat terveydenhoitoa ja leikkejä, pitävät työssään palvelusväkeä, omistavat karjaa, viljelevät ja niittävät, tuntevat metsästyksen, sodan, aselevot, rauhansopimukset, — ja jotka kaikista eläimistä, ihmistä lukuunottamatta, ovat ainoat, jotka valmistavat hautausmaan kuol-leilleen. Tiedätkö jotakin muurahaisen aivoista? Ne muodostavat 1/280:n sen ruumiista, kun typerän turilaan eivät ole muuta kuin yksi kolmastuhannesosa. 'Mitä arvelette sen lihasten voimasta? Muurahainen kykenee siirtämään taakkaa, joka on 25 tai 30 kertaa sen ruumista suurempi, turilaan kuljettaessa tuskin 14-kertaista toormäa, — sen voima on suhteellisesti hevosen A^imaan verratttlna ainakin 20 kertaa suurempi. Muurahaisilla on myös Meli, joka näjrt-tää ilmenevän niillä tuntösar%^eh toisiinsa kosketuksessa; joka tapaiilcsessa ovat seri olemassaolon todenneet useat tiedemiehet kieltämättömänä ja vannana tosiasiana. Ennenkuin muurahainen on vielä sellainen pieni punainen tai musta otus, jollaisena me sen alati näemme toimimassa ja juoksentelemassa, on sen olemassaolo alkanut munassa, joka on kuin pieni, valkea, pitkälainen siemen.lVIuu-tamia päiviä muninnan jälkeen suurenet muna ja tulee läpikuultavaksi; seataaksepäin taipuneesta Itärjestä tulee esiin^ o o o 8 O, a o o o s a a a a. 9 »• a a a a s e PTC.n s i i i J_ s 1 : 3 4 5 6 78 :o TT »5 13 14 15 :C ; * t 2i ij . «-O - - • . * ^ Ni i m i p ä l V Iä 9—Sunnuntai , .. Lsto 10— !(Iaanantai .Kalevi 11— TiKtai .Santeri lii—Keslihiiklio . . . . , Valma 13— Tofstai . .Orvo 14— Ferjamai .Iida 15— Lauant.ii .Sirpa Carl Saiidbiirg' saaeut huomiota Euotsissa Carl Sandburg.Yes!-nimisen artikkelin on Artur Lundkvist kirjoittanut huomattavalle paikalle Morgontidningeniin amerikkalaiselta kirjai ijasta Carl Sund-burgista. Otsakkeen *'yes"-sanan mukaisesti Luhdkvist suhtautuu Sandbur-giin myönteisesti ja kirjoitusta leimaa eräänlainen surumielinen kunnioittavuus. Sundburgin suuri aika oli kolmekymmentäluvulla, jor.oin häntä pidettiin kansan äänenä ja vankan dentokraatti-sen tradition puhemiehenä. Siihen aikaan ilmentyi hänen suurin runokokoelmansa "Kansa. yes". Nykyisin hänen on täytynyt yhä enemmän väist.vä akateemisten muotorunoilijan tieltä eikä hän ole saanut Nobelin palkintoa, jonka olisi ansainnut. Hänen arvonsa e!ämä-kerrankir joitta jana ja suurena sanoma-lehtimiehenä (hän taisteli Chicagon rotuvainoja Y>*staan niin että koko kansakunta alkoi kohista) on myös laskenut samassa tahdissa ku'n kansanomaisen demokratian arvo .Amerikassa. 73-vuo-tias Sandburg on hiljattain koonnut n. 800 runoansa kokoelmaksi, joka on i l mestynyt New Yorki.^.-sa Harcourt. Brale & Corn ku?tantamana. - 21:sta renkaasta muodo.stunut toukka, joka on vielä sokea ja vailla jalkoja. Sitten toukka, armollisena hoitajanaan ''imettäjä", johon pian tutustumme — 1—9 kuukauden kuluessa lajista riippuen — siirtyy koteloasteelle: sellaisena sillä on jo kaikki täydellisen hyönteisen muodot, mutta se jää vielä heikoksi ja liikkumattomaksi, paitsi että se voi kutoa jonkinlaisen" silkkikotelon, johon se sulkeutuu. Täydellinen muodonvaihdos tapahtuu kotelon kätköissä. Kun aika on tullut, avautuvat kotelot ja jokaisesta Tähiee pieni olento täysi-ikäisten muurahaisten auttaessa ja tukiessa. Mutta jo näiden joukossa on luonto määrännyt kastit, jakanut paikat: suurin osa äslcetisyntyneistä kuuluu "suvut-tom^ en" joukkoon, s.o. lukemattomiin "työläisiin" ja "sotilaisiin", joitten huollettavina ovat ruokatarpeet, terveydenhoito ja lajin puolustaminen ja jotka ovat kaikkeen kykeneviä — toisin sanoen: vailla siipiä. Mutta toiset nuoret muurahaiset, joitten lukumäärä on paljon pienempi^ eroavat heti sisaristaan pitkien siipiensä vuoksi: ne ovat uros-ja naarassukuisia yksilöitä i jotlia ovat määrätyt suvun lisääjiksi; ^pivana hetkenä ne lentävät tiheänä parvena taivasta kohti mennen viettämään sinisessä korkeudessa hä^itojansa. Se cm len-toretki, jolta ei tulla takaisin; yksikään niistä ei palaja kotipesään: niitten tehtävä päättyy, urokset putoavat maahan, jossa ne kuolevat melkein heti, kun sitävastoin naaraat laskeutuvat jollekin toiselle seudulle laskemaan m uniaan ja perustamaan uusia yhteiskuntia. Onneksi kotopesälle muutamat parven hyi- Jatkuu 9. sivuna |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-09-08-01
