Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 8, 1951

              ta sai V. 1697 synt3myt €nglantilair.en
IVfiliam Hogarth vaikutteita löOO-Iii-vm
pilapiirtäjän välityksellä. Hogarth
tunnetaan varhemman englantilaisen pi-lapiimstuksen
suurimpana nimenä. Kir-jakauppiaitten
välityksellä hänen teok­sensa
levisivät kuparippiirrossarjoina
yleisön keskuuteen ja niiden tehtävä oli
suunnilleen sama kuin koulukirjojen
'opettavaisilla kertomuksilla'. Niissä
esitettiin havainnollisesti erilaisia ihmis­kohtaloita
ja niiden tendenssi oli joten­sakin
pproporvarillinen. Tunnetuiiöpia
sarjoja olivat nmi., 'Muodinmukainen .
avioliitto' ja -Ahkeruus. ja iaiskuus'-
Nä|ssäJ5pgarth ihannoi vaurasta keski-;
luokkaa ja asetti ECUI negatiiviseksi vas-^
takohdaksi toimettomaii alaluokan -ja
yhtä:;tMrmeltiine^ ylimystön. ,
^^tfiskunnailisen ^tiirin:rinna3l4;to.<
Liekille Mrjoittaeiit Äm© Mvonesi
Jatkoa
"Voi, miten te sinne laskitte veneen
ja nyt se tärähti niin kovasti. Työntä­kää
pian laiturin sivuun ja inenköön jo-kii
ilmoittamaan talopn", komensi tyttö
jälleen toimintatarmoisena.
Miehet kantoivat Väinön taloon ja
sidiä Ä ö i siuhailu ja vorvotus niin, ettei
näyttänyt-olevan viisasta sifilnäv Inika
yii^ärtäisi antaa ^
Ä i j ä ja I^uki) Tiiisuiy^
set - vaa&et pois ja sitoivat lakanasta
&oi^:Englaimissa ppliittmen pilapiinis-,^
tus, jpn^a ilmentäjistä mainittakoon-T.V '.-.u-y -.:.:f..-. •-. :;, ^ • •
iKk»gajtJwn rinnaCa Gi«b:ayy;Ro?5da^ds^V, ta^ joiden nietkuihin hän
ja€fi^shank. Päivän suuret poliittisefe.;: j ^ ^ ^ ^ ^
tapahtumat ja epäkohdat joutuivat;mo-./erään^läin^^^^ juoksupdkana.
ronsa perään käsittelyn, kohteiksi. JUIH; ' . piiaiehdenrijnäantuminen antoi kari-kaistiin
.piirroksia, joiden tarkoituks^ ^ katyyripiirustukselle; suunnan, jota se
olbiHkea VVilkesin taistelua lehdislpn;.: sitteit yhä enemmätt alkoi noudattaa,
vapauden.puolesta j a hyökättiin alahuor^,- poliittisen, j a . yhteiskunnallisen tendens-
^ aieessa.cehoittavaa labjusturmelusta.A^as.^
taaö,,,o Amer\Mn,.;v^payssodan V aika^ia^v hiivifctaä;hikiJ9itä;i!:^hkrh^ri^^lehti7 jo- -
i l m ^ ^ t ^ i , : sotalaiya^on,,,;yäjyää
aikalaisensa X^avarnin piirustuksia, jot­ka
jcuvastavat osaltaan yllämainittua
kel^ityssuuntaa.,; Aihepiiri on muuttu­nut
intiimiksii. Esitellään eläm pik-vastustavia
kairikatyjTejä; kuvattiin m .
m, -miten yärväysryhmä yäkipakol!,a vei
sulhasen kirkon .ovelta. Kuningasvallan,
harjoittamaa politiikkaa arvosteltiin 'ja.,
pilai^irrok.etpliyat tehokas ase kansan , Uut^ayJisi*^antamalla niille humoristi-k
ä g i ^ . Kun Fox yllättäfen solmi Jlj^on^: nenw'V3hdus.vGaArarni ei pyrkinyt k i -
lor4 Northin kanssa j a demokratiani:,, vip;irroksi§§aan olemaan sea enempää
eteneminen pysähtyi, tämä antoi^äl een.. poljtiik^ kuin mocalistikaan. Hän ku-aiheen
katkeriin piirroksiin, joissa; ku^:: va^iv^jk^ga-elämää ja ihmisiä sukke-vatfckettua
(fox = kettu). lisga^^tllairteispa ja varsinainen vitsi s^
?^ras esimerkki karikatyyrin tpddli.,.v sältj^>.iiseimmiten-kuvaa myötäilevään
sesta tehosta on kuitenkin se -lukematon , pi^u.tekstijhi.; Muita myöhemmm teh-kapsa^
ajuisten piirrosten joukkp,.iplca,.v: ty^än iipatk^ iöntooseen ja tutustut-v
i r t ^ l maailmalle Napoleonin aikana ja;:, tuaan:*Jj;yrjaiistpn elämään ei<hänkään.:
oli jammattu häntä vastaan. On - v ä J t t y n ^ c Ä ^ i W n tavalliselta koh- -
t«,,:^Uä nämä kuvat, vastasivat; .yhtä.;., talottac hä^^^muuttul katkerasä^^
mpiita mannermaalle lähetettyä patak;:' melankolikpk^ J a loi äänUörvekseen
mmr tuottivat NapoieqniUe^uurtaii, tunn^uimniap, -hajunori
5^"*»-. Ja lujittivat hänen vihollistensa,, Thpm^iäir^aueii; joka lienee käsitet-nskallusta.
. ..v./v^ tävi.oträn.;:^Wrt;Pn^^
Pilapiirustus ei kuitenkaan, rajoittu-;- Ko^i^geniij,edeltäjäksi.
inut;^^.«delläkuvattuihin aihepirceihitt, Ensimmäiset ^^S^^^^^
vaaiit'ji^ki ruoskallaan miltei kaikkialla. - katyjgit-pljyät^^^^^^ fäljennöksiä.
Taidekin sai osansa. Ilmestyi parodi-r Vasta Wienin, kongressin aikana pilapii- .
ointeja 'korkeasta tyylistä', maalaiiksist / rustus. pääsi, vauhtiin j a pilalehdet alkoi-tav.;,
ainatöörikonsert«sta, kauhuromaa.--: vat-Jevl^^ näistä oli
mm.
piir-olii^
Jansa. Kukaan ei ollut turvassa;:€i r: roksia/jotkj^ bvatpy^
ede^ikuningashuone. ~ ^ Saksain^kari^^^
Karikatjyrin tultua yhä suosituim* - lÖusc}i^?Ji^^^^^^^
3paks!;perustettiin vihdoin erityisiä pila* -T nen ja useiii"^ ilmenee saksalais-lehttä,.
mm, kuuluisa lontoolainen^ t ten täipurnas rpmanttisuuteen. Hän
l*uiicS; joka alkoi ilmestyä V. ISHOi-S^ oli h i |^
kansilehteä koristaa vielä tänäkin pSi-i>ö joka eMtti^,:^ vedoin
vänäPunchin kuva, pieni koukkunaiäi*C'\ kehittäen tyylinsä täydeLisyyteen saak-nenuvja
käykkäleukainen kyttyräselkä;--*: ka^ «Hänen,^käsiaiaansa ovat lukuisat
karikatj'yrin symboli, joka piirtelee pa*- - lapsille ,täri;pite^^
perille ilkeyksiään. - r ritz^^^ HäHs Hökkisaäri ym.) joita myö-
Englantilaisen piläpiiriistuksen väiku^ 'äi^eväItänen Jte^^ kirjoittamat TU-tusfr
on osittain hiaväittä^assa rän not. v!i»^|5i^ Busch pn esim.
laisella HPöore Daiiniiertla (1808^^ ^^uVäkirtömuk^
186iS*>v jota nykyisin pidetään kärika- "1 laisesta, joka on eräänlainen pyhimysta-tyyyi
» ihistorian etevimpänä mesfdrina^; IT^yn iväran^^ sarjassa ilmenee
•Hänenkin erikoisalanaan oli yhteiskuri^ meteirien %fenj^e!^iis^^^ ivaileva
nallinko jä Valtiollinen satiiri. Häh koh^' - asenöe, jökä^bitfea^^ loukanne ke-disö^
pistävän ivansa Ludvig FiKpintään^-i^iilä.Jlo^
porvarihallitukseen j a hänen kynästään * dämrfll^d^na ia niVTi<»n iit«»T/«o«ir;«
on lähtöisin se liiuitavästi ^monelle liiki-jallemme
tuttu sarja, jpssa kuninkaan "
pääsfö; aste asteelta Muutetaan tjperän
näköinen päärynä. Esivalta puuttui
asiaan-jä piirrok^n julkaissut lehH pa­kotettiin
esittämään anteeksipyyntö.
Ranskalainen sukk^eluus oli kuitenkin
heti tilanteen tasalla r— latomus muö^
vattiin päärynän muotoiseksi. Myo*
hemmin Daumier, jpka oli ihnokas tasa­valtalainen,
suuntasi kyn&isä kärjen ;
valtaistuimelle noussutta Napoleon H i r ­tä
ja tämän kät\*reitä vastaan. Yhteis*
kuntosatiirin puitteissa Daumier ennen
^laikkea ruoski asianajajia ja tuomam-dämeöi
§y3?nä ja pien^^^ ilkeydenkin
takää^ söMsti^'havaittavalla amisrak-katid^:
ä lori lepj^vä
'i^y^iiltSän pi^
dattäQeet kiilloinkin esiintyviä taide- ja
makuvirtauiisia: Jos nyt katsomme sa­dan
yuodeh Ikähiä karikatyyrejä, ne ei-
A-ät K?mkuta iövink^^ Ne
poikkeavat kyllä melkoisesti 'oikeasta'
taiteesta, mutta ovat loppujen lopuksi
nykya|aii ihmisen mielestä aika säyseitä
ja "^innnaisia. Vasta ekspressionismin
vapautettua kuvaamataiteen muodon .
orjuudesta kariÖyjTienkin viivat sai­vat
>%uhtia ja k e h i t t y i
^^ui«feri ästeselle, joFia ne nyt ovat.
simman kireälle. Emäntä oli sillä välin
toimittanut renki-Matin lääkäriä nouta­maan,
mutta lääkäri joutuisi parhaim-niassa
tapauksessa vasta illaUa.- Anka­ra
verenvuoto saatiin lakkaamaan Kau­kon
nerokkailla toimeöpiteUlä. Hän oli
ollut talvella jonkinlaisilla ensiapukurs­seilla
Helsingissä. Kun nämä ensiinmäi-set
välttämättömät toimenpiteet oli suo­ritettu,
aikoi yarsinainenlkiii^u^^
kalla piletiltä, MBttäinit^
Itit: mai®lfistä>
kävi Ättomä^^^ kin^p^uun;: pojan,
joka ei ollut juuri vielä koskaan ollut
kenenkään seurassa; eikä • .kentei^
luulisi häntä vihaavan. Emäntä se näin
puheli j a katseli kärsaasti^ M
Mutta Hilja ; ei kätseHut^e^^
vaan tuota rakasta poikaa, joka siinä
kalvakkaana makasi. Ei,ollut tietoa, jos
hän siitä enää nousisikaan. Hän, pujah­ti
luhdin. ylisire yuoteese|ensa ja itki
; katkerast:. /.Oli ihan.kuin. syidä^^
leikattu irti, niin repiviltä tunUiivat.ne:
nyyhkytykset, joita hän yritti turhaan ,
pidättää. /
Tällainen oli siis hänen ensimmäinen
ilon juhlanpa, onnen ja autuuden juhlan­sa,
josta piti jäädä kaunein muisto tule­vien
päivien varalle. Hänen kaunis pu­kunsa
oli tahrainen ja ryppyinen, eikö
liene ollut veressäkin. Ainakin siinä oli .
. tervaa ja ruohonvihreätä ja märkäkin. se
oli. Hän pani otsarivan pöydälle kun
huomasi sen painavan ja heittäytyi suul­leen
vuoteeseen. Onneksi olivat Ida ja
Ölgä menneet lypsylle, etteivät ollieet
tätä hän^niasenni^ naU^eipässä.
t]t|i^ ei hanl yoinyt jää<^ näinkään
itkemään., Täytyi .nousta, munttaia pu­kua
ia sitten mennä k^^
si tehtävä, ettei häntä tarvitse laiskaksi
haukkua. '1
Isossa tuvas-a olivat juuri ateriaila
Hiljan sinne - saapuessa. Vanha emäntä
oli pitänyt huolen väen ruoasta ja ih- .
me ja kumma, Ilmari-isäntäkin oli ate­rioimassa
muiden mukanaj eikä näyttä-nyt
yhtään päihtyneeltä. Hilja meni
pesupöydän luokse etsiskellen, mitä voi­si
tehdä, mutta ei löytänyt mitään, As­tiatkin^
olivat vielä pöydällä ja entiset
oli pesty. **
Vanha emäntä huomasi tytön avutto-muuden
ja sanoi:
"Tule pois syömään, tuossa on keitto-kuppisi",
sanoi hän jotain sanoakseen,
niinkuin ei Hilja olisi sitä ennestään
tiennjrt, missä hänen paikkansa pöydäs­sä
oli. Täytyihän sitä mennä muiden
mukana syömään,^ -mutta ruoka tuntui
takertuvan kurkkuun j a sensijaan vedet •
heruivat silmänurkista.
Äänetönnä syövä väkikin Oli kuin jo­kin
syyttävä lautakunta olisi istunut oi­keutta
häntä vastaan. Siitä uhoi kyl-my3^
tä ja tuomiota, vaikka hän ei ta­junnut,
mistä Mntä olisi syytetty, mut­ta
limassa s6 tuntuileijailevan j a paina-vsn.
Aavistus sanoi, että elleivät he
olisi solmineet ikuisesti ::kestävää ystä-vyysliittpa,
niin tänä yönä ei olisi noin
hirveitä tap^tunut. Köyhän ei pidä
tuppautua rikasten kanssa ystävyysliit-toihin,
siitä seuraa hetLonnettomuutta.
Entä sitten tuo kauppiaan poika, tuli
sekin mieleen. Mitä tarkoitusta hänellä
lienee sotkeutua näihii^ asioihin ja mi­tähän
hän mahtoi selittää tapahtumasta,
sillä häneltä enemmän kyseltiin? Nämä
tällaiset asiat askarruttivat tytön miel­tä
ja syönti unohtui. Emäntä huomaut-tikin:
"Saat mennä nukkumaan, Hilja, olet­han
koko yön:valvcmut jajmuut^kin tä­nä
3a5nä?on sinulle ollut liikaa midenjär-paasta
kimni."
Tuo aina huolehtiva vanlia emärt-kulta!
Miten kiitollinen HUja^-
häntä kohtaan olevansa. Ellei \ - a^
emäntää olisi ollut, niin .mon^ta ^
t ä h ä n olisi jäänyt osattomaksi täsi ta
lossa ja olisipa voinut käydä niinkin «*
tä hän olisi liv-istänyt talosta jo ajatat'
ten — Väinöstä huolimatta. *
Nuoressa ihmisessä saa toki luonto
voiton raskaammankin surun aila g
nuoren tarvitse nunkuin vanhan, jäädä
yhtä -jäi samaa märehtimään pit^i^
aj[oikSiTineh kaikottua tiehensä, .^öijj^
m i ^ ^ nuörenr^k^
unta^^^ka^h^räänyt ennenkuitfiäuriLtov
/:di\ärveaittavaffilälhaalla. Hetkeä^.
• thmeJteH^v^ oli täj^issä-^;
Tnissa^^*ä muuta Putoa nyt tK,.
: kun?;^tfö;ituntui niin kuimnasträkdiä.>
• tavän^ aiättä epätietoisuuttä-^d
nyt. kauan, pian hänelle valkeni kaikyi!
eilinen, viime y ö oikeammin ja hätä ja
pelko täytti hänen nuoren rintansa.
'Mitähän on tapahtunut sillä ^aa,".
kun hän ön rauhassa nukkunut? Ihme
etteivät -toiset tytöt ole käyneet herat- -
tämässä. Koskaan ei hän. ollut saanut;
. näin kauan olla rauhassa, ei ainaba&i-y
pikkiitytöiltä.> Mutta hän ei tullut-kos-
,. kaanntietämäänjitttä vanha.eraMcli'^
ankarasti- kieltänyt kaikkia häntä he­rättämästä.
Kun Hilja jälleen ilmestyi tupaan, oli •
juhannusilta, mailleen vaipumassa.
nestä tuntui, että iäisyys oli kulunut sii. •
tä, kun lähdettiin juhannuskokolle ilon ^
ja riemun suurissa; toiveissa.
, Tuvan penkillä.istui vanhin rengeistä,
joka oli kuin, pirttikarhu. Hän ei liiko-.
: ja liikkunut oman pihan ulkopudeBa^
paitsi asialla.
"Missä kaikki väki-on?'.' kysji flOja
Matilta, johon tämä murahti;
"Kä, missähän lienee, en. ole heidän:3
jäljessään kulkenut." .
•'Ipedätiainakin, onkp lääkäri käynyt
ja mi^n ovat Väinön .asi^t",^ tiedöstgii
tyttö tuolta jöröjukalta. . \\:
**Hourailevvan kuuluu ja siellä kaius
ovat /vanhat; ja nuoret isäntäväet. Lää­käriä
ei ole - kuulunut, mutta eij» tuo .:
olisi ehtinytkään."
Sen enempää tiedustelematta riena:;
tyttö ulos ja tapasi siellä Idan, jolta nyt.:
sai kuulla, että Väinö oli todeEakin niin
kovassa kuumeessa, että sanoivat häKn
hourailevan ja puhuvan sellaisia.asioita,-
että emäntä oli kieltänyt sivullisten rat-menenaästä
kamariin. Hänetkin oli pa­lauttanut
Iieti^ kun hän meni tiedustele-1 ^
maan emännältä jotain asiaa. Mitahm
sillä pojalla lienee omallatunnoDaan,
kun niin vaarallisia puhuu? ' '
"Mitäpä tuolla nyt voisi olla, Hitittä^
kunonkPva kuume, niin ainahan siS
houritaan ja silloin puhutaan päättö-j
miä", tuumaili Hilja, mutta omasa-mielessään
hän pelkäsi, että jos Ä
nyt puhuisi vaikka heidän liitostaaö ja ^
sitä ei emäntä sallisi kenenkääö kimle-]
van. ., • •.. - I
Lääkäri saapui taloon vasta aamupuo- j
. lella yötä. Kiireesti hän tutki B ^ , '
ja totesiy ettei haava ollut syvä, efta
pahan näköinen olfenkaan.
"Täihähän'^^anoi lääkäri, "on sas;
nut mainion ensiapusiteen. Knkatesta |
on osannut noin hyvästi pusertaa haa­van
reunat kiinni ja sitoa sääntojenPti-
-kaan?" : . ' \
LääkäriUe-sanottiin, kuka M^^l
o^a suorittanut ja lääkäri totesi, ettaö-lei
niin hyvää sitojaa olisi ollut, ohsi r
renvuöto voinut olla jatkuva ja
olisi memiyttä. Vielä lääkäri i^e^
li sitä, että tuollainen haava aifie
niin korkean kuumeen. Verenvuoto
ei aiheuta.Ki-'^ p
"Tässä tay "
, sanoi lääiSri
. korkea ^<^^
ollut aika kova, mutta se
mettä, vaan päinvastoin,
tyy olla muita tekijöitä'
j a kysyi: '^O-iko kuume
alkuun?'^
^i1'