1951-09-08-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
utomaattbesti huolei^;^
?i paho:ai5esta eikä hä)
Tosin hänet tum J
irkko ehtoollisineen i.'
akkaampi. UskonpuT
'appi ei enää k v eW
unnan puoIesta,^ vai'
Ei ollut ihme/että v'J
Jstä tuntui kuinpikh,
3 mitä hurjimpia kBc.
'imeään.
ki-ökohtaisesti voicett
nisessa, ryht}'ivät he,
eurakuntalaisten m.
)llisen eri esiintymiä,
ijeista, niin että ^ t y i
ipulaisiaan käsitte.evi
kialla niin kuin kärpä-ukemattomia
kuin au-ksalainen
teologi saat-än,
ja niitä oli iäna
65,866,746,664 kappa.
ikaan kahdella en'ta-sa
^Viillä-tliTataihm.
nm keinom,'tai'siaea
»imuksen hänen kans-n
riivaamaksi saattd
1 eräs tanskalaarentZ'
namielisesti: "Jtioup]
. ainoassa olutpisara;
[hat. henget i^taarä^
änriuttivat hänen m
t tepsineet .karkofe.
risivat asiaa, sfllafeffl
fheidän- rukoiistä, "löi
! kuului yli kylän, sa-
;uli, SUU' ^^ä^ässä am*
voi työntää knllckBUD
laan kanssa oikein vi*
äytettäväksi pikkupi
la: se'öif""karvaa
n joukossa alempaan
rästi isähtääm^ollefl
^iinpä 'kerrbtaän Erik
tan Tanskaa vaStaaii,
ien, puUöbn kätketju
mistä tarpeellisia ca-larvinniit
muuta
los oli varma. Tästi
ikirjat lukemattomia
nirigihpyö\'eli humala,
jolloin raima
tuiii nytraintiV'V2'
ikin kätensä, ja te
jtfcaian niitään. Iät
Pimein käiitetuiieefi^
Ȋuksesta-Vaivdsto
kuoliaaksi,
kojä:" Erittäin
u.Ktrrän-iakacig^
itgissa, hiipi ,
.ällisuat^^-^^
pistäen sen sättiJfl^'
iinni,teos.taanxff|
U sormen j i ^ ^ l !
at,säilöneet 5ari324*'
.l:ans5a,0Jvati2|E
ri^at.tuhota
inettiin senheuMfö;
xempi<4i^n
arvittiin tietystiK
3stuivatkin tälläisi
eivät .5-romärtä*^
skottelemalla m
.likin N-ain-^-a^l
aistelussa pahol^J f
1 noituutta ja E 4 1
Itvjä minkä
:urhaan miet^.'^!
imeintä ^^'^L
Uin voimallasi^j"
a todistajina,
m
IlERXHARD K E L L E R M A N N on
J3 eräs niistä harvoista merMttävistä
kirjailijoista, jotka Hitlerin valtaantulon
jakkeen jäivät Saksaan ja heistä ai-jsoa,
joka e' liannut kynäänsä avusta-jjjalla
fasbtiiia julkaisuja,. VäUttämättä
Hitlerin viranomaisten salais^ta ja julkisesta
pain3--iuksesta «i Eellermann 12
vuotena "Kolmannessa valtakunnassa"
juiaissut riviäkään.
Kellermannin uusi romaani "Toten-tanz"
(Kuolemantanssi) on hänen en-gnunäinen
kirjansa monien vuosien pakollisen,
vaikenemisen jälkeen.- Se on
romaani elämästä Hitlerin Saksassa.
Kirjailija käsittelee tosiasioita, joita hän
persoonallisesti näki ;ja koki.
Romaanin tapahtumat liikkuvat keskikokoisessa
Hitierin valtakunnan kaupungissa,
jonka nimeä kffjassa ei mainita,
Kellepmannia, joka aikaisemmissa ro-
. maneissaan on huoCelUsesti pttenut Ira^
mioon teostensa "mJiai^tifit^n'^ ei t ä ^ ,
ole ohjannut sattuma;: :f*Kuolemantans-sssa"
kuvatun kaupungin kaltaisia oli
S^^sa tusinakat4)alla^ ;
.^Kirjailija ei ole e s i t ^ y t lähetään
Mo fasistista;:^aaiisa^ ap^pjärjesftel-
B5§ä.^-Hiinett nä|t<&entis^n^wst v?iin
yäkenx&set: suuJT;«>rvarit, ^/asistisiet
vii&ilijat, ,i5>seed^ukko,i vaikute :
• taisetÄvika^^iehetJ^i-stylstyiieb^
lermaj^: men^ttd^ iaskoiti^sellls^ti. ^
i ^san;«)uyen demt^i^ttfe^ ,
jäin tayaila hän itsepintaisesti etsii vas-
. tausta kysyjnykseen, kuka on. syypää
Saksan fasistisoitumi^n. - Kelle^ran^*
nin mukaan ovat aisisijäisinä syyllisinä
Saksan poikkeamiseen na.tsismin rikolli-
; seÖe tiefle vaCanpitä^t, ^afcsan:^^^
vaUuokat." . . .,
Eräs kaupungin arvohenkilöistä, kor-
1.^ kea virkamies Frank Fabian palaa ta-f
kaisin ulkomaanmatkalta. TaDä v ^ n
on tapahtunut oleellinen muutos — Hitlerin
fasismi ilmenee joka taholla. Mutta
kumous on vain näennäinen. Itse
asiassa jäävät valtaan samat henkilöt.
Kirjailija osoittaa, että ensi sijassa olivat
"miljoneerit, teollisuus- ja hiiUpa-roonit"
Hitlerin väkeä.
Kellermannin selvä esitys fasismin
synnystä on pantava merkfile, koska taian
saakka nykyisen Saksan monet kirjoittajat
ovat uutterasti pyrkineet sotkemaan
asiaa väittämäUä, että fasismi
oksi ollut hurjistuneen "pienen miehen»
fyranniaa, että fasistit olisivat oUeet
varsinaista kansaa, antifasistit sitä vas- .
toin jonkinlaisia aristokraatteja, Juma-
^ valitsemia persoonallisuuksia. Y h tä
laajalle levinnyt on legenda, että Hit-ler-
fasismi olisi olut "käsittämätön. pa-yii
luokkien kohoava ilmiö, jonka
"^assa samalla tavalla oUvat niin suuret
kuin pienetkin. Kellermannun eivät
tnoKaiset sepustukset pysty.
Fasismia kuvaavassa tarinassa pienes-
^ nimettömässä kaupungissa on aina
^«iissien takana numero 1 varustelufir-oaVeljekset
Schellhammer. Heidän
tehtaL«taan ovat IMitöisin juutalaisvaimot
ja fasistien villit orgiat, täysin viat-coidat
saataisiin kaikin mokomin tuomituiksi.
Vasta sitten, kun yhä useammin
ruvettiin perästäpäin huomaamaan, että
^J^on da joutunut kärsimään, luovut-
1;^ niin kidutuksesta kuin lapsitodista-
3^^taiin. Ruotsissa muodostui lopulli-
^=^^1 ^nnekohdaksi eräs Tukholmassa
J^Pahtunut oikeudenkäynti, jonka ku-
^•e^sa epäämättä kävi ilmi, että todistajat
oijvat ilkeydestä ja kostonhimosta
^^taneet väärin. Ja kun 1700-luku
olivat noitaroviot pohjoismaissa-
^^ä vain ikävä m i m t a
BERNHARD KELLERMANNIN
ROMAANI NATSI AJAN SAKSASTA
tornien ihmisten pidättämiset ja veriset
murhajoukot. Veljekset Schellhammer,
Hitlerin armeijan asehankkijat, ovat ihmisiä
iiman kunniaa ja omaatuntoa.
Heidän ainoa kannustimensa on rahanhimo,
voitontavoittelu ja rikastumisen
halu. Saksan kansan menestys on heille
sivuseikka. Nämä liikemiehet olivat
etukäteen varanneet tilaisuuden siirtyä
Sveitsiin. Ja nyt on samanlaiset teollP
suusmagnaatit länsi-vyöhykkeiden nat-sipuhdistustuomioistuimissa
asetettu entisiin
asemiinsa . . .
Vaikuttavalla sarkasmilla kuvaa Kel-lermann
saksalaista sotilassäätyä. Suuri-nenäinen
ja rajoittimut parooni von
Tbunen ja arvoisa puolisonsa eivät voi
kuvitella Saksan ja omaa kohtaloansa
ilnian sotaa. Sotilaallinen keikaroiminen,
paraatit, ryhdikkyys esimiesten
' edessä ja viheliäiset ajatussiipaleet'saksalaisen
rcdim ylemmyydestä — siinä •
saksalaisen taantumukselHseo upse$i>
joukon Sienkinea.pakkaus.
selväjärkinen kuin kuka tahansa murhaaja,
joka rahasta "kellistää'' ihaiisen.
Riunpf on politiikoksi muuttunut
gangsteri, joka mielellään muistelee; Chicagossa
harjoittamaansa teutasUjan
ammattia. Tämä saksalai^yntjinen
amerikkalainen keinottelija palaa ; Saksaan
päästyään perille, että oh' koitta-nut^
aika, jolloin saksalaiset kapitalistit
tiloja, millomkaan ei he^Uä^QliUt.oU^^^
parempaa." _ ' \ " *
Vaikuttavasti kuvaa Kellelroann an- ' ^ ^ ^ ^ ^ ' ^ ^ hänen kaltaisiaaA; ^ i k j i a i l i -
saitsemishimoa, joka alkoi levitä fasis- J^^^^ ^^at valmiit hurjifnpiin JA
tien valtaanpäästessä. mpeaiuaton:, ^ 1
ryöstäminen oli seurauksena, ensin- ..JRunnpfin kaltainen pyöveli ^ i ^siiu-omassa
maassa ja sitten rajojeft uiko- tjrä missä kapitalistisessa maassa- hy-puoleta.
Kiltti poroporvarikin; pääsee .vänsä. Hän oli vain sattumalta KeUer-ryöstämisen
makuun, kuten rakennus-' männin kuvaamassa kalu|>ungissa.; Fa-neuvos
Krieg. Hänen valedemokraattiT sismin romahtaessa ei Rumpf joudii peset
mielipiteensä ja kaikki kansalaishy- rikatoon. Hän odottaa vain tilaisiiuttA
veensä häviävät, kiin hän itse joutUU noustakseen pinnalle jossakin • maussa
miehitetyille alueille. Ilman v^äisim- '-^pitalisti^ssa maassa. i
piäkaän omantunnon tuskia ryöstää hän Antifasististen sankarien piif^i ''JKuo-
Ippuksi vieraita kaupunkeja ja kaupitte- * lemantanssissa" on huomattavan ^ienu
lee t3ktä^ien£ä kunniaa. I JKifjaLijajj näkökenttään eivät ole pääs-
Kellermann on aikaisemsnässa-tuo- seet'Hitler-fasismin vastariniiaii esitais-tannossaan
kuvaillut useita menestynei- telijat: sankarilliset komraunisliL™5iksl
tä imainees- ja; rahanhimoisia liikemie* "^^vät romaanin useimmat antifasistit ole
hiä. Hän kirjoitti-tukani ja io?5Qifu^-e\l^ uh5e|i. To-sm
sekdsalls .tuntleBaTÄafM^il^^J..-•'Miiiea toiimva.äntifaslsti".^ia.iiiiiaani^
tei^unnaa "sankareista". PuoMfantasr sa^ opettaja <Jleischen. Tämä a i -
. ö^nea mmaani "Tunndi*'o!l^hymm to^Jn^ / kuten s Hans Falladia Ksmaaaiia
julmalle,, mutta Ä u i s ^ i^kentaval^ sich alleiat! ;?§rfkari
.Fiank -Fidbianin,-romaanm egään- kapitalismille. . ^^i^essa^y§i^ . tafctdunsa
hehkilön,upaljastaa kirjailija:säälimättö- romaanissaan Kellerniann alisti^pit^v / l ä natsiy^taisia kirjeitä äifekitr^ituksel-r
anasti -taantumukselliseksi sivistyneistön
. jäseneksi. •Fasismin noustessa valtaan
oli h^eHiiä valittavama: seuratakö hitle-
. Tiläisiä, ?yaiko ryhtyä ; taisteluun vallan
kaapanneita rikollisjoukkueita vastaan?
Mutta vastaus on valmiina. Hän, joka
kerskui "vapaamielisyydellään", on pohjaltaan
periaatteeton kauppasielu. Hänen
makunsa, taipumuksensa ja ihanteensa
seuraavat Saksan imperialististen
vallanpitäjien m^ua ja ihanteita. L i -
beraalivaaleanpunaisesta Fabiaanista
tulee nopeasti tummanruskea. Hänen
sielustaan taistelevat kuitenkin itsekkyyden
ja hyödynhimon ohella "hyvät"
voimat. Persoonallisten vastoinkäymisten
seurauksena elämä muistuttaa häntä
' usein siitä, että fasismi ei ole hävittänyt
vain hänen "isänmaansa", vaan myös
hänen omakohtaisen onnensa, mutta hän
jää mykäksi. Hän käsittää asian vasta
Hitler-Saksan romahtaessa ja seurauksena
on itsemurha*
Fabianin kaltaiset sivistyneistön tyypit
ovat Saksalle mitä luonteenominai-simpia.
He ovat aina uineet Saksan
imperialismin vanavedessä. Heidän riveistään
Hitlerin fasistit saivat "kyky-miehensä",
jotka usein ottivat johtavat
paikat fasistisen Saksan talouselämässä
lismin terävään kritiikkim. Muttii 8r "Tuntematon sotilas?. Mutta Glei-aäis^
kään ervat voitöftp^t<^s?t |a a^^^^^ ch^^ ei -kuole yksinään, kuten FaTladia
neet liikemiehet olleet v^liä ^ ' ä ^ m k a - h ä h tapaa Saksassa'ipan-luovia"
piirteitä, ' ' ' ^-" - ' alai^a ystäviä, joiden rinnalla iän. tais-
"Kuokmantanssissa" on S d l e ^ if^^'
riistänyt imperialismm^lip^^ &ksan demokraattisiin^.^^^
gendalta kaiken hohteen. Fasis^ kaik- Saksan kansan moraaliseen uudekisyn-ki
"rakentavat" suunnitelRiat .m^nev^^^^ <>" Kellermannin sodanjalkei-myttyyn.
Kaikkiauls syntyy ^rau^^^ tuotannossa huomattava .piirre,
ja autiutta, minne hit:eriiäjset,ja^ painostaa, että f^isnjii oa
laskevat. . " . .Salcsasta hävitettävissä ja että., se oa
Ulkomailla on nipnissa s(KJlapjä]keisis*.^. .
sä kirjoissa kuvattu natsipuo^^^ Erotukseksi monista saman aja?;, sak-mihenkilöt
vähämielisinä,, jotka luulevat, salj^isista kirjailijoista ei Keiler^iiana
itseään neroiksi. Joka tilaisuudessa tu- käytä esteettisiä tehc^einoja, fasismin
ki fasistinen ja esifasistinen kirjallisuus kauhujen kuvaamiseksi. Fasismi ei ole
tarua irrationaalisista, tiedottornista voi- hänelle "mystillinen hirviö", e^ suunna-mista,
jotka muka ohjäsrvat simr^ painajainen,, jenka
pienen "fuhrerin" toimintaa. ^ , ; paholaisvoimat ovat lähettäneet "syn-
Kellermann sanoutuu päättävästi irti_ tisen" ihmiskunnan niskaan, vaan.histi)-
tästä kaavasta. Hänen piirtämänsävair riallj^ti selitettävä sosiaalinen ilmiö,
kutuävaltainen Hitlerin luottaimus^^ .; jota vastaan voidaan taistella ja, täjtyy
maakunnan gauleiter Runipf, ön yhtä taistella.
k i r j : I L ^ I SiJCmÄLAlNEN
yo antiikin komediähaahuoisisaon hah-*'^'ö koristuksia. ^ l^cä|iika-mottuneena
se biiriesii kasiitsrstapa,^^ vääntyneet piirteet kuvastavat
joka lyö leimansa Vatsinäiseh piläpiirds-• ihmisille heidän oman henkisen epamuo-ja
politiikassa. Nyt ovat nama samat ^rääUe alkuvaiheella, Raliäsää" tbisUutensa, tyhmyytensä ahÄ-asa,
"kyk3miiehet" käyttökelpoisia bntti-läis-
amerikalaisille valtiaille Tänsivyö-hykkeillä.
Kellermann osoittaa myös, kuinka
Hitlerin fasismi .hitsasi yhteen Saksan
taantumuksellisimmat ainekset. Pahamaineinen
'kansanyhteisö', jota GÖbbel-sin
propaganda niin ahkerasti vatkutti,
Oii kuten Kellermann esittää, suurteolli-syntyneelle
n.s. ^caifcahira^-marreeriile: kateutensa, ulkokultaisuutensa ja peto-
Tämän tyylin ilmehtäjiin kuuluu iise maisuutensa. Tämä tehtävä on aina ol-suuri
Leonardo dä Vihci, jolCä on säily-' liit korkeatasoisen pilapiirustul^n kännyt
joukko irvikuvähahfhötelmia.^^ M ja varsinaisena""ponti-mä'fysionomiset
tutkiämat'^ eivät kyllä ^ m ^ *.
enää oikein huvita nykyaikaista katso-' ' iMeidän päiviemme pi1apiirustu=, jon-jaa,
vaan ovat pikerhminkitiömiäati he- kavaltaviin mittoihin paisuneen lehti-rättämään
kammoa, öh liuitenkiff syy- jujkaisutoiminnan kysyntä on painanut
tä panna merkille, että alkeellisen komii- pelkäksi vitsikuvitukseksi, ei anna ku-suusmiesten,
kohoamishaluisten upseen- taipumus samaiistaa epämuötoisiitis^'vaa yllä viitatuista moraalisista taikojen,
lurjusmoraalisten virkaniiesten ja naurettavuuteen on säilynyt m e i t o päi- ttf^peristä
muiden porvarillisen kärkiklikin edusta- ^^^^^ saakka. Ehkäpä ihmissielunsa koko joukon taaksepäin. Silmäys 1700-
jien "kansanyhteisyyttä". Mihin pe- ^^jj jokin häviämätön vietti, haruvähin^ luvun alkupuolen Englantiin ' Valaisee
rustui tämä fasismin ajan saksalaisten g^niloiseen ilkuntaan, hiukan sen tapäi- karikatyyrin kehitystä omantunnon ja
yläkerrosten tiivis liittoutuma? ^eller- joka panee ymmärtämättömät lap- ^- i - ^
mann vastaa yhdeilä sanalla: "Hyö- .^^ pilkkahuudoin saattelemaan rujoa
tyyn." Hän kirjoittaa: ramparaukkaa. Mutta rampa kostaakin
'^Teollisuusmiehet, jotka olivat nosta- ojalla tavallaan. Kuten muinaisten
neet natsit valtaan, ansaitsivat miljoo- ruhtinaiden kyttjTäselkäiset hovinarrit,
kansan ääneksi.
Parisataa vuotta aikaisemmin alankomaalainen
Pieter Brueghel oii maalauksissaan
ilmentänyt kansanomaista
satiiria. Kirjapainotaidon keksimisellä
se tavoitti rahvaan syvät rivit ja alkoi
Iit saivat korkeita kunniamerKKeja, Kajt- jotica omanyvaisyyiccusii uujijtuHJiiisii- esiintyä poliittisena ja yhteiskurinälli.^-
sin ja kolminkertaisia palkkoja, ritari- laan kuvittelevat olevansa vallan maini- na pilapiirustuksena. Juuri Brueghelil-
Lauantaina. syTslraram © päivaaa, ISSI ^ - Sivu 3
neja ja miljardeja, upseerit ja kenraa- jj^n sylkäisee suustaan totuuden niistä,
caivat kunniamerkkejä, kak- jotka omahyväisyyteensä hukkumaisil-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 8, 1951 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1951-09-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki510908 |
Description
| Title | 1951-09-08-03 |
| OCR text |
utomaattbesti huolei^;^
?i paho:ai5esta eikä hä)
Tosin hänet tum J
irkko ehtoollisineen i.'
akkaampi. UskonpuT
'appi ei enää k v eW
unnan puoIesta,^ vai'
Ei ollut ihme/että v'J
Jstä tuntui kuinpikh,
3 mitä hurjimpia kBc.
'imeään.
ki-ökohtaisesti voicett
nisessa, ryht}'ivät he,
eurakuntalaisten m.
)llisen eri esiintymiä,
ijeista, niin että ^ t y i
ipulaisiaan käsitte.evi
kialla niin kuin kärpä-ukemattomia
kuin au-ksalainen
teologi saat-än,
ja niitä oli iäna
65,866,746,664 kappa.
ikaan kahdella en'ta-sa
^Viillä-tliTataihm.
nm keinom,'tai'siaea
»imuksen hänen kans-n
riivaamaksi saattd
1 eräs tanskalaarentZ'
namielisesti: "Jtioup]
. ainoassa olutpisara;
[hat. henget i^taarä^
änriuttivat hänen m
t tepsineet .karkofe.
risivat asiaa, sfllafeffl
fheidän- rukoiistä, "löi
! kuului yli kylän, sa-
;uli, SUU' ^^ä^ässä am*
voi työntää knllckBUD
laan kanssa oikein vi*
äytettäväksi pikkupi
la: se'öif""karvaa
n joukossa alempaan
rästi isähtääm^ollefl
^iinpä 'kerrbtaän Erik
tan Tanskaa vaStaaii,
ien, puUöbn kätketju
mistä tarpeellisia ca-larvinniit
muuta
los oli varma. Tästi
ikirjat lukemattomia
nirigihpyö\'eli humala,
jolloin raima
tuiii nytraintiV'V2'
ikin kätensä, ja te
jtfcaian niitään. Iät
Pimein käiitetuiieefi^
Ȋuksesta-Vaivdsto
kuoliaaksi,
kojä:" Erittäin
u.Ktrrän-iakacig^
itgissa, hiipi ,
.ällisuat^^-^^
pistäen sen sättiJfl^'
iinni,teos.taanxff|
U sormen j i ^ ^ l !
at,säilöneet 5ari324*'
.l:ans5a,0Jvati2|E
ri^at.tuhota
inettiin senheuMfö;
xempi<4i^n
arvittiin tietystiK
3stuivatkin tälläisi
eivät .5-romärtä*^
skottelemalla m
.likin N-ain-^-a^l
aistelussa pahol^J f
1 noituutta ja E 4 1
Itvjä minkä
:urhaan miet^.'^!
imeintä ^^'^L
Uin voimallasi^j"
a todistajina,
m
IlERXHARD K E L L E R M A N N on
J3 eräs niistä harvoista merMttävistä
kirjailijoista, jotka Hitlerin valtaantulon
jakkeen jäivät Saksaan ja heistä ai-jsoa,
joka e' liannut kynäänsä avusta-jjjalla
fasbtiiia julkaisuja,. VäUttämättä
Hitlerin viranomaisten salais^ta ja julkisesta
pain3--iuksesta «i Eellermann 12
vuotena "Kolmannessa valtakunnassa"
juiaissut riviäkään.
Kellermannin uusi romaani "Toten-tanz"
(Kuolemantanssi) on hänen en-gnunäinen
kirjansa monien vuosien pakollisen,
vaikenemisen jälkeen.- Se on
romaani elämästä Hitlerin Saksassa.
Kirjailija käsittelee tosiasioita, joita hän
persoonallisesti näki ;ja koki.
Romaanin tapahtumat liikkuvat keskikokoisessa
Hitierin valtakunnan kaupungissa,
jonka nimeä kffjassa ei mainita,
Kellepmannia, joka aikaisemmissa ro-
. maneissaan on huoCelUsesti pttenut Ira^
mioon teostensa "mJiai^tifit^n'^ ei t ä ^ ,
ole ohjannut sattuma;: :f*Kuolemantans-sssa"
kuvatun kaupungin kaltaisia oli
S^^sa tusinakat4)alla^ ;
.^Kirjailija ei ole e s i t ^ y t lähetään
Mo fasistista;:^aaiisa^ ap^pjärjesftel-
B5§ä.^-Hiinett nä|t<&entis^n^wst v?iin
yäkenx&set: suuJT;«>rvarit, ^/asistisiet
vii&ilijat, ,i5>seed^ukko,i vaikute :
• taisetÄvika^^iehetJ^i-stylstyiieb^
lermaj^: men^ttd^ iaskoiti^sellls^ti. ^
i ^san;«)uyen demt^i^ttfe^ ,
jäin tayaila hän itsepintaisesti etsii vas-
. tausta kysyjnykseen, kuka on. syypää
Saksan fasistisoitumi^n. - Kelle^ran^*
nin mukaan ovat aisisijäisinä syyllisinä
Saksan poikkeamiseen na.tsismin rikolli-
; seÖe tiefle vaCanpitä^t, ^afcsan:^^^
vaUuokat." . . .,
Eräs kaupungin arvohenkilöistä, kor-
1.^ kea virkamies Frank Fabian palaa ta-f
kaisin ulkomaanmatkalta. TaDä v ^ n
on tapahtunut oleellinen muutos — Hitlerin
fasismi ilmenee joka taholla. Mutta
kumous on vain näennäinen. Itse
asiassa jäävät valtaan samat henkilöt.
Kirjailija osoittaa, että ensi sijassa olivat
"miljoneerit, teollisuus- ja hiiUpa-roonit"
Hitlerin väkeä.
Kellermannin selvä esitys fasismin
synnystä on pantava merkfile, koska taian
saakka nykyisen Saksan monet kirjoittajat
ovat uutterasti pyrkineet sotkemaan
asiaa väittämäUä, että fasismi
oksi ollut hurjistuneen "pienen miehen»
fyranniaa, että fasistit olisivat oUeet
varsinaista kansaa, antifasistit sitä vas- .
toin jonkinlaisia aristokraatteja, Juma-
^ valitsemia persoonallisuuksia. Y h tä
laajalle levinnyt on legenda, että Hit-ler-
fasismi olisi olut "käsittämätön. pa-yii
luokkien kohoava ilmiö, jonka
"^assa samalla tavalla oUvat niin suuret
kuin pienetkin. Kellermannun eivät
tnoKaiset sepustukset pysty.
Fasismia kuvaavassa tarinassa pienes-
^ nimettömässä kaupungissa on aina
^«iissien takana numero 1 varustelufir-oaVeljekset
Schellhammer. Heidän
tehtaL«taan ovat IMitöisin juutalaisvaimot
ja fasistien villit orgiat, täysin viat-coidat
saataisiin kaikin mokomin tuomituiksi.
Vasta sitten, kun yhä useammin
ruvettiin perästäpäin huomaamaan, että
^J^on da joutunut kärsimään, luovut-
1;^ niin kidutuksesta kuin lapsitodista-
3^^taiin. Ruotsissa muodostui lopulli-
^=^^1 ^nnekohdaksi eräs Tukholmassa
J^Pahtunut oikeudenkäynti, jonka ku-
^•e^sa epäämättä kävi ilmi, että todistajat
oijvat ilkeydestä ja kostonhimosta
^^taneet väärin. Ja kun 1700-luku
olivat noitaroviot pohjoismaissa-
^^ä vain ikävä m i m t a
BERNHARD KELLERMANNIN
ROMAANI NATSI AJAN SAKSASTA
tornien ihmisten pidättämiset ja veriset
murhajoukot. Veljekset Schellhammer,
Hitlerin armeijan asehankkijat, ovat ihmisiä
iiman kunniaa ja omaatuntoa.
Heidän ainoa kannustimensa on rahanhimo,
voitontavoittelu ja rikastumisen
halu. Saksan kansan menestys on heille
sivuseikka. Nämä liikemiehet olivat
etukäteen varanneet tilaisuuden siirtyä
Sveitsiin. Ja nyt on samanlaiset teollP
suusmagnaatit länsi-vyöhykkeiden nat-sipuhdistustuomioistuimissa
asetettu entisiin
asemiinsa . . .
Vaikuttavalla sarkasmilla kuvaa Kel-lermann
saksalaista sotilassäätyä. Suuri-nenäinen
ja rajoittimut parooni von
Tbunen ja arvoisa puolisonsa eivät voi
kuvitella Saksan ja omaa kohtaloansa
ilnian sotaa. Sotilaallinen keikaroiminen,
paraatit, ryhdikkyys esimiesten
' edessä ja viheliäiset ajatussiipaleet'saksalaisen
rcdim ylemmyydestä — siinä •
saksalaisen taantumukselHseo upse$i>
joukon Sienkinea.pakkaus.
selväjärkinen kuin kuka tahansa murhaaja,
joka rahasta "kellistää'' ihaiisen.
Riunpf on politiikoksi muuttunut
gangsteri, joka mielellään muistelee; Chicagossa
harjoittamaansa teutasUjan
ammattia. Tämä saksalai^yntjinen
amerikkalainen keinottelija palaa ; Saksaan
päästyään perille, että oh' koitta-nut^
aika, jolloin saksalaiset kapitalistit
tiloja, millomkaan ei he^Uä^QliUt.oU^^^
parempaa." _ ' \ " *
Vaikuttavasti kuvaa Kellelroann an- ' ^ ^ ^ ^ ^ ' ^ ^ hänen kaltaisiaaA; ^ i k j i a i l i -
saitsemishimoa, joka alkoi levitä fasis- J^^^^ ^^at valmiit hurjifnpiin JA
tien valtaanpäästessä. mpeaiuaton:, ^ 1
ryöstäminen oli seurauksena, ensin- ..JRunnpfin kaltainen pyöveli ^ i ^siiu-omassa
maassa ja sitten rajojeft uiko- tjrä missä kapitalistisessa maassa- hy-puoleta.
Kiltti poroporvarikin; pääsee .vänsä. Hän oli vain sattumalta KeUer-ryöstämisen
makuun, kuten rakennus-' männin kuvaamassa kalu|>ungissa.; Fa-neuvos
Krieg. Hänen valedemokraattiT sismin romahtaessa ei Rumpf joudii peset
mielipiteensä ja kaikki kansalaishy- rikatoon. Hän odottaa vain tilaisiiuttA
veensä häviävät, kiin hän itse joutUU noustakseen pinnalle jossakin • maussa
miehitetyille alueille. Ilman v^äisim- '-^pitalisti^ssa maassa. i
piäkaän omantunnon tuskia ryöstää hän Antifasististen sankarien piif^i ''JKuo-
Ippuksi vieraita kaupunkeja ja kaupitte- * lemantanssissa" on huomattavan ^ienu
lee t3ktä^ien£ä kunniaa. I JKifjaLijajj näkökenttään eivät ole pääs-
Kellermann on aikaisemsnässa-tuo- seet'Hitler-fasismin vastariniiaii esitais-tannossaan
kuvaillut useita menestynei- telijat: sankarilliset komraunisliL™5iksl
tä imainees- ja; rahanhimoisia liikemie* "^^vät romaanin useimmat antifasistit ole
hiä. Hän kirjoitti-tukani ja io?5Qifu^-e\l^ uh5e|i. To-sm
sekdsalls .tuntleBaTÄafM^il^^J..-•'Miiiea toiimva.äntifaslsti".^ia.iiiiiaani^
tei^unnaa "sankareista". PuoMfantasr sa^ opettaja |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-09-08-03
