1948-05-15-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
I
P4
«1
3 1
inco
(KAVNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
Published and prlnted by the Vapaus PubUshlng Compaaiy
Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Reglstered at the Post Office Department, Ottawa, as sccond
class matter. .
Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-8ivuisena, sisältäen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta.
TILAUSHINNAT:.^ YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta $2.50 1 vuosikerta .$3.10
6 kuukautta 1.40 6 kuukautta 1.80
3 kuukautta .75
SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $3.75 6 kuukautta 2.00
ILMOITUSHINNAT:
50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitiis $2.00. Erikoishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen. ,
Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio.
Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus'Publishing Company Limited,
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
lOU-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
P. O. BOX 69 L I E K K i SUDBURY, ONT;
Toimituksen kulmasta
Sattui tuossa kirjojef^ joukosta käsiimme eräs neljänkymmenen
vuoden takainen meikäläisten julkaisu, "Raivaajan
työvainiolta" ja siitä osui silmiin seuraava jonkin meikäläisen
kirjoitus:
"Meidän tarpeistamme on ONNEN tarve suurin, ilman
sitä ei elämällämme^ ole mitään arvoa.
Onni on elämämme arvo.
Moni an sitä mieltä, että me pyrimme ja ponnistelemme
vain olemassaolomme säilyttämiseksi, ja äkkipäiden katsoen
näyttävät he kyllä olevan oikeassa. Mutta tuo heidän mielipiteensä
on kuitenkin vain näennäinen totuus.
Minä väitän, että olemassolommekin on meille vain
toisarvoinen asia onneen nähden; että me haluamme elääkin
ainoastaan onnen tähden. Me emme halua kuolla sentähden
että haluamme NAUTTIA elämästä. Mutta niinpian kuin
jonkun ihmisen elämä tässä maailmassa käypi siihen määrin
ONNETTOMAKSI, ettei hän luule sen enää onnettomammaksi
pääsevän, voi häh turvautua siihen keinoon jota sanotaan
itseauttamiseksi . . .
Me vapaa-ajattelijat, jotka emme tisko mihinkään haudantakaiseen
helvettiin eikä taivaaseen kuten kristityt, uskovaiset,
emme ylipäiten halua kuolla sentähden että me rakastamme
elämää siksi että tässä on meidänkin osallemme
ainakin jonkunverran ON N E.AKIN ja että meillä on tide-vaisuuteen
nähden hy-Jiä toiveita suuremmastakin onnellisuudesta
. . .
Niin, onnen taroe on siis meillä, kaikilla, päätarve, ja
sille tyydykkeiden hankkimiiien elämän pyrkimyksemme korkein
tarkoitus.
Kellään ei ole mitään korkeampaa ihannetta kuin onnellisuuden
ihanne.
Kaikki muut ihanteemme ja tarkoituksemme, minkälaisia
niitä meillä lieneekin, ovat vain keinoista, kohdistuvia keinoihin
annen saavttttamiseksi.
Ja mitä on tuo onni?
Se on hyväntvntemusta, joka hefää, kuohuu, huokuu,
pulppuaa — sanottakoon miten hyvänsä— meidän tnielissäm-mc
aina silloin kun olemuksemme sekä sielulliselta että ruumiilliselta
puolelta on normaalisessa, sopusuhtaisessa kunnossa.
SiUi)in kun siihen löytyy ruuan, juoman, lämmön, ilman,
valon, puhtauden — liikunnan, levon, unen, terveyden, —
tiedon, rakkauden, kunnian, leikin, kauneuden ja vapauden
edellytykset."
Juuri noin asia on. Onnen tavoittelun vuoksi mc elämme,
sen edellytysten vuoksi me ponnistelemme. Sen vuoksi juuri
näinäkin aikoina käy ankara kamppailu alhaalta ylös, tai —
käyHääksemme vanhaa muita hyvin kuvaava sanontaa —
orjuudesta vapauteen. Ja tässä meitä, enemmän kuin esivanhempiamme,
auttaa yhä levenevä tiedon valo ja historian ope-mtukset.
Juuri tuota valoa me pyrimme yhä enemmän omaamaan
ja levittämään.
Saimme juuri aivan yllättäen Suomesta uuden romaanin,
lehtemme jatkoromaaniksi tarjotun kdsikirjoit uksen. Emme
ole vielä ehtinyt siihen tutustua, mutta sieltä täältä silmäten
näyttää se hyn.'ältä. Haluamme kuitenkin ennen tuon julkaisemista
saada käsiimme sen kotimaisen tuotteen, josta edellisessä
numerossa mainitsimme.
• • •
Kmtlsmme taas osoitteiden kanssa käärivältä Maryltä, että
MlHemme tikutjamSära on viime hmhntdeUakin vähän
Mkmtmi, VttiHapa vain väAän, min kyvätti sekin tttntuu,
ja fmv&mme ^Hä siti jttkuu edeUeeu, — AP,
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
nettiin 3334 senttiin paunalta.,Muualla
on nikkelin hinta edelleenkin 35 senttiä.
Kuparin hinta vaihteli viime vuoden
aikana 19.7 s e n t j ^ 23.7 senttiin pau-nalm.
Seleniumista saatiin $2.00 paunalta
ja telluriumista S 1.75 paunalta.
Incon nikkelin mynnit suuntautuvat
pääasiassa kahteen maahan, sillä 67.5
prosenttia Incon nikkelin myyneistä
maksetaan Yhdysvaltain dollareissa, 27
•. prosenttia Englannin punnissa ja loppu
S.S myydään Canadaan tai muualle ja
maksetaan Canadan dollareissa.
Incon kirjanpito pidetään Yhdysvaltain
dollareissa, niissä rahassa maksetaan
myöskin voitto-osingot yhtiön osakkaille
niin Canadassa kuin muuallakin.
Incon palveluksessa oli vuoden lopulla
kaikkiaan 19,750 henkeä, joista
noin 12,750 oli Canadassa, 4,000 B r i -
taiAiiassa ja muualla Euroop'assj. ja noin
3yO0O Yhdysvalloissa.
Inco on ilmoittanut rakennuttavansa
•- uuden -viiden miljoonan dollarin ai voisen'
lisäräkennukisen sulattonsa yhteyteen
Copepr Cliffiin niin pian kuin
suinkin ja sen pitäisi valmistua noin
kahden vuoden kuluessa. Uudessa rakennuksessa
yhdistetään sulaton tuli-
•kivikaasut happeen ja siten saadaan uusi
polttoaine, joka tulee ottamaan kivihiilen
paikan Incon sulatoissa. Tällä
uudella polttoaineella on kokeiltu vähäisessä
määrässä viime vuoden alkuajoista
lähtien. International Nickel
Corn ja Canadian Industries L t d : n toimesta
oli tutkittu tämän uuden menetelmän
mahdollisuuksia vuodesta 1945 lähtien
ja tätä uutta prosessia ylistetään
tärkeimmäksi keksinnöksi mitä on tehty
metalliurgian alalla 50 vuoteen.
Tämä uusi menetelmä tekee mahdolliseksi
sulaton jätekaasujen entistä tehokkaamman
hyödyksi käyttämisen kun uudessa
laitoksessa ryhdytään valmistamaan
happea tul^kivikaasuun yhdistämistä
varten. Uusi prosessi tulee käyttämään
entistä suuremman osan niistä tu-likikaasuista,
jotka savupiiput ovat tähän
mennessä työntäneet kaiken maailman
tuuliin. Samaan aikaan tulee Canadian
Industries Limited käyttämään
myöskin entistä enemmän tulikivikaa-suja
rikkihapon valmistamiseen ja myö-henmiin
ryhdytään siitä valmistamaan
myöskin nestemäistä rikkidioksiidia
(sulphur dioxide), jota käytetään huomattavassa
määrin pap>erituotannossa.
Uuden sulatusprosessin kehittäminen
on suoranaisessa yhteydessä sota-ajan
saavutuksiin, kun happea kyettiin valmistamaan
niin alhaisin kustannuksin,
että se saattaa uuden nestemäisen polttoaineen
käyttämisen mahdolliseksi.
Palaaminen
Väsyin kipuun kokonaan.
Sanoin hyvää yötä,
käänsin karvan tuulen myötä,
menin nukkumaan.
Turhaan unta huin:
viha vääntelehti, valvoi,
huoli, epätoivo kalvoi.
Kyllikseni viimein sain.
Kun ei kerran lie
lepoon, uneen luotu,
eikä viihtvmvstä suotu,
käyköön taisteluihin tie.
Tässä olen taas.
Iskekää ja lyökää.
Purkaa, pistäkää ja syökää.
Tässä^ kittkka, olen taas.
PENTTI LAHTI.
•
i
Toronto
Intiaanikylä, josta kasvoi miljoonakaupunki
K A . \ S U L A l T O S
Kun englantilainen insinööri Wiliiam Murdoch monkn
kokeilujensa jälkeen valaisi rautasulimon .Ayrshiressä v. 1797
kaasuhehkuvaloUa, niin sitä pidettiin suurena ihmeeni. Xiin
suurella epäluulolla suhtauduttiin siihen, että Xapoleonkin,
kuullessaan kertomuksia tästä, sanoi, e t t ä ''mies. joka sellaisia
haaveilee, on mielipuoli." Walter Scottkin kirjoitti ystä\'illeei
vielä vuonna 1803: "Täällä on mielipuoli mies, joka lupaa
valaista Lontoon, arvaapas millä? Savulla 1"
Mutta kolme vuotta myöhemmin saksalaissyntyinen
Frederic Winsor valaisi Lyceum-teatterin Lontoossa kaasulla
ja aloitti kaasuputkien vedon Pall Malliin, jossa seuraavana
vuonna valaistiin kadut kaasulyhdyillä.
Canadassa oli Montreal ensimmäinen kaupunki, jossa
Albert Furniss aloitti kaasuTaitoksen v. 1840. Torontossa
aloitti sama mies kaasulaitoksen 18 pnä joulukuuta 1841
Gas, Light and Water Corn himellä.
Kaasun käyttö oli rajoitettu silloin valaistukseen ja sen
hinta oli korkea ja laadultaan se oli huonoa. Lämmitysai-neena
käytettiin puita, joita oli rajattomasti saatavana läheisestä
metsästä. Silloin paloi vielä hyviä tukkeja rovioissa nykyisen
Queen- ja Yonge-katujen tienoilla, kun niitä metsää
^raivatessa, kaadettiin ja polttopuusta ei ollut puutetta. Va-laistusaineena
käytettiin kynttilää ja pärettä. Kynttilät tehtiin
enimmäkseen kotona, mutta lahden rannalla, nykyisen
Yonge-kadun päässä oli tehdas, jossa jokainen voi niitä
teettää omasta talistaan, tai ostaa paunottain. Jokaisessa taloudessa
kuitenkin oli valumuotti, sillä senaikaiset emännät
olivat säästävää väkeä, jotka keittivät itse saippuansa ja
valoivat kynttilänsä.
Kaupungin kasvaessa ja polttopuiden vähetessä lähiympäristöltä
alettiin kaasunkäyttöä myöskin lämmitystarkoi-tukseen
suunnitella. Lokakuussa v. 1847 pidetyssä koxouk-sessa
päätettiin perustaa yhtiö, joka varustaisi kaasua halvemmalla
hinnalla ja "riittävästi kuluttajille. 23 pnä maaliskuuta
1848 Ontarion lainlaatijakunta hyväksyi uuden Con-sumers
Cas Company of Toronton säännöt ja tämä uusi
yhtiö sitten osti ne laitokset jotka Furniss omisti. Tämä joudutti
kaasun saantia käytäntöön, kun ei tarvinnut rakentaa
tehtaita alusta alkaen. Kaupungin yhä laajetessa tarvittiin
lisää katulyhtyjä ja uudet talot halusivat ajanmukaisen u-laistuksen.
Uusien katujen varsille uusia kauppoja, tehtaita ja
verstaita nousi nousemistaan, jotka halusivat käyttövoimaa.
Lisää tehtaita ja kaasusäiliöitä rakennettiin. Samalla huomattiin,
että tila toimisto- ja konttoripuolella oli aivan riittämätön,
joten uuden huoneiston saaminen katsottiin tarpeelliseksi.
V. 1851 liike muuttikin sitten uuteen, ajanmukaiseen ja
upeaan taloonsa Toronto-katu 19, jossa se on vieläkin. Täina
katu oli siihen aikaan yksi kaupungin huomatuimpia katuja,
nyt se on vain pieni pätkä valtakatujen välissä. Xykybea
Bloor- ja Yonge-katujen tienoilla oli silloin Vorkville k\ii
joka sitten, kuten monet muutkin lähikylät, on liitetty kaupunkiin,
mutta tunnetaan vieläkin sillä kaupunginosan nimellä.
Asukkaat siellä halusivat saada itselleen myös kaasuiohöot
ja yhtiön saadessa luvan vetää kaasujohdot tähän sivukau-pungin
osaan, kaasunkäyttö laajeni yhä. X i i n suuri oli kysyntä
silloin, ettei yhtiö voinut kaikkia hakemuksia heti täytiäi-
Mutta pulavuosiakin on kaasuyhtiön historiassa ollut.
Kun polttoöljy oli keksitty, niin vuoden 18S0 vaiheilla täälläkin
huomattiin, että sen käyttö tuli halvemmaksi, joto
monet asiakkaat lopettivat kaasun käytön. Uusien keksmtojen
avulla kuitenkin kaasua voitiin niveta käyttämään taloudessa
keitto- ja paistinuuneissa. Tämä uusi muoto nostatti kai-sun;
halvan ja helpon käyttönsä ansiosta, ensimmäiselle J""
lalle taloudessa. Puuhellat hankalana ja nokisena sai\-at va^s-lyö
kaasuhellan tieltä. Olihan niin paljon mukavampi noi^
aamukahvia keittämään, kun avasi vain hanan ja tuiw»
siihen tulen, niin pian kiehahti kahvi ja puuro eikä ivM
kädet likaiseksi. -
Sähköstä tuli kuHcnkin vaarallinen kilpailija kaas^-
Vanhoista Toronton historioista on hauska lukea.
uudet sähkövalot King-Yongc katujen rislcykstv';ii v.
83 herättivät suurta mielenkiintoa j a ehdottomasti ^
voiton kirkkaammalla valekaan. Kuitenkin otti useita ^
ennenkuin sähkö oli ainoana hallitsijana l^^^"^'^^;'''^^"
sillä vasta v. 1910 viimeiset kaasulyhdyt poistettiin Toro»
kaduilta. Olipa alkuaikoina"eräs kaupungin valtuuston
vaatinut sähkön poistamista kaupungintalolta ja sasaoin
d u i l u , koska kaasu «raka didottoinasti tulisi oteoaan
tännölliscmpi Vaiaistukaeen.
SIVU 2 L.WANTAINA, TOTOOKUUN 15 P.KIVÄNÄ 2948
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 15, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-05-15 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480515 |
Description
| Title | 1948-05-15-02 |
| OCR text | I P4 «1 3 1 inco (KAVNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) Published and prlnted by the Vapaus PubUshlng Compaaiy Limited. 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Reglstered at the Post Office Department, Ottawa, as sccond class matter. . Liekki ilmestyy Jokaisen viikon lauantaina 12-8ivuisena, sisältäen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilta. TILAUSHINNAT:.^ YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta $2.50 1 vuosikerta .$3.10 6 kuukautta 1.40 6 kuukautta 1.80 3 kuukautta .75 SUOMEEN JA MUUALLE ULKOMAILLE 1 vuosikerta $3.75 6 kuukautta 2.00 ILMOITUSHINNAT: 50 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitiis $2.00. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. , Asiamiehille myönnetään 20 prosentin palkkio. Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus'Publishing Company Limited, Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, lOU-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: A. Päiviö. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava: P. O. BOX 69 L I E K K i SUDBURY, ONT; Toimituksen kulmasta Sattui tuossa kirjojef^ joukosta käsiimme eräs neljänkymmenen vuoden takainen meikäläisten julkaisu, "Raivaajan työvainiolta" ja siitä osui silmiin seuraava jonkin meikäläisen kirjoitus: "Meidän tarpeistamme on ONNEN tarve suurin, ilman sitä ei elämällämme^ ole mitään arvoa. Onni on elämämme arvo. Moni an sitä mieltä, että me pyrimme ja ponnistelemme vain olemassaolomme säilyttämiseksi, ja äkkipäiden katsoen näyttävät he kyllä olevan oikeassa. Mutta tuo heidän mielipiteensä on kuitenkin vain näennäinen totuus. Minä väitän, että olemassolommekin on meille vain toisarvoinen asia onneen nähden; että me haluamme elääkin ainoastaan onnen tähden. Me emme halua kuolla sentähden että haluamme NAUTTIA elämästä. Mutta niinpian kuin jonkun ihmisen elämä tässä maailmassa käypi siihen määrin ONNETTOMAKSI, ettei hän luule sen enää onnettomammaksi pääsevän, voi häh turvautua siihen keinoon jota sanotaan itseauttamiseksi . . . Me vapaa-ajattelijat, jotka emme tisko mihinkään haudantakaiseen helvettiin eikä taivaaseen kuten kristityt, uskovaiset, emme ylipäiten halua kuolla sentähden että me rakastamme elämää siksi että tässä on meidänkin osallemme ainakin jonkunverran ON N E.AKIN ja että meillä on tide-vaisuuteen nähden hy-Jiä toiveita suuremmastakin onnellisuudesta . . . Niin, onnen taroe on siis meillä, kaikilla, päätarve, ja sille tyydykkeiden hankkimiiien elämän pyrkimyksemme korkein tarkoitus. Kellään ei ole mitään korkeampaa ihannetta kuin onnellisuuden ihanne. Kaikki muut ihanteemme ja tarkoituksemme, minkälaisia niitä meillä lieneekin, ovat vain keinoista, kohdistuvia keinoihin annen saavttttamiseksi. Ja mitä on tuo onni? Se on hyväntvntemusta, joka hefää, kuohuu, huokuu, pulppuaa — sanottakoon miten hyvänsä— meidän tnielissäm-mc aina silloin kun olemuksemme sekä sielulliselta että ruumiilliselta puolelta on normaalisessa, sopusuhtaisessa kunnossa. SiUi)in kun siihen löytyy ruuan, juoman, lämmön, ilman, valon, puhtauden — liikunnan, levon, unen, terveyden, — tiedon, rakkauden, kunnian, leikin, kauneuden ja vapauden edellytykset." Juuri noin asia on. Onnen tavoittelun vuoksi mc elämme, sen edellytysten vuoksi me ponnistelemme. Sen vuoksi juuri näinäkin aikoina käy ankara kamppailu alhaalta ylös, tai — käyHääksemme vanhaa muita hyvin kuvaava sanontaa — orjuudesta vapauteen. Ja tässä meitä, enemmän kuin esivanhempiamme, auttaa yhä levenevä tiedon valo ja historian ope-mtukset. Juuri tuota valoa me pyrimme yhä enemmän omaamaan ja levittämään. Saimme juuri aivan yllättäen Suomesta uuden romaanin, lehtemme jatkoromaaniksi tarjotun kdsikirjoit uksen. Emme ole vielä ehtinyt siihen tutustua, mutta sieltä täältä silmäten näyttää se hyn.'ältä. Haluamme kuitenkin ennen tuon julkaisemista saada käsiimme sen kotimaisen tuotteen, josta edellisessä numerossa mainitsimme. • • • Kmtlsmme taas osoitteiden kanssa käärivältä Maryltä, että MlHemme tikutjamSära on viime hmhntdeUakin vähän Mkmtmi, VttiHapa vain väAän, min kyvätti sekin tttntuu, ja fmv&mme ^Hä siti jttkuu edeUeeu, — AP, (Jatkoa edelliseltä sivulta) nettiin 3334 senttiin paunalta.,Muualla on nikkelin hinta edelleenkin 35 senttiä. Kuparin hinta vaihteli viime vuoden aikana 19.7 s e n t j ^ 23.7 senttiin pau-nalm. Seleniumista saatiin $2.00 paunalta ja telluriumista S 1.75 paunalta. Incon nikkelin mynnit suuntautuvat pääasiassa kahteen maahan, sillä 67.5 prosenttia Incon nikkelin myyneistä maksetaan Yhdysvaltain dollareissa, 27 •. prosenttia Englannin punnissa ja loppu S.S myydään Canadaan tai muualle ja maksetaan Canadan dollareissa. Incon kirjanpito pidetään Yhdysvaltain dollareissa, niissä rahassa maksetaan myöskin voitto-osingot yhtiön osakkaille niin Canadassa kuin muuallakin. Incon palveluksessa oli vuoden lopulla kaikkiaan 19,750 henkeä, joista noin 12,750 oli Canadassa, 4,000 B r i - taiAiiassa ja muualla Euroop'assj. ja noin 3yO0O Yhdysvalloissa. Inco on ilmoittanut rakennuttavansa •- uuden -viiden miljoonan dollarin ai voisen' lisäräkennukisen sulattonsa yhteyteen Copepr Cliffiin niin pian kuin suinkin ja sen pitäisi valmistua noin kahden vuoden kuluessa. Uudessa rakennuksessa yhdistetään sulaton tuli- •kivikaasut happeen ja siten saadaan uusi polttoaine, joka tulee ottamaan kivihiilen paikan Incon sulatoissa. Tällä uudella polttoaineella on kokeiltu vähäisessä määrässä viime vuoden alkuajoista lähtien. International Nickel Corn ja Canadian Industries L t d : n toimesta oli tutkittu tämän uuden menetelmän mahdollisuuksia vuodesta 1945 lähtien ja tätä uutta prosessia ylistetään tärkeimmäksi keksinnöksi mitä on tehty metalliurgian alalla 50 vuoteen. Tämä uusi menetelmä tekee mahdolliseksi sulaton jätekaasujen entistä tehokkaamman hyödyksi käyttämisen kun uudessa laitoksessa ryhdytään valmistamaan happea tul^kivikaasuun yhdistämistä varten. Uusi prosessi tulee käyttämään entistä suuremman osan niistä tu-likikaasuista, jotka savupiiput ovat tähän mennessä työntäneet kaiken maailman tuuliin. Samaan aikaan tulee Canadian Industries Limited käyttämään myöskin entistä enemmän tulikivikaa-suja rikkihapon valmistamiseen ja myö-henmiin ryhdytään siitä valmistamaan myöskin nestemäistä rikkidioksiidia (sulphur dioxide), jota käytetään huomattavassa määrin pap>erituotannossa. Uuden sulatusprosessin kehittäminen on suoranaisessa yhteydessä sota-ajan saavutuksiin, kun happea kyettiin valmistamaan niin alhaisin kustannuksin, että se saattaa uuden nestemäisen polttoaineen käyttämisen mahdolliseksi. Palaaminen Väsyin kipuun kokonaan. Sanoin hyvää yötä, käänsin karvan tuulen myötä, menin nukkumaan. Turhaan unta huin: viha vääntelehti, valvoi, huoli, epätoivo kalvoi. Kyllikseni viimein sain. Kun ei kerran lie lepoon, uneen luotu, eikä viihtvmvstä suotu, käyköön taisteluihin tie. Tässä olen taas. Iskekää ja lyökää. Purkaa, pistäkää ja syökää. Tässä^ kittkka, olen taas. PENTTI LAHTI. • i Toronto Intiaanikylä, josta kasvoi miljoonakaupunki K A . \ S U L A l T O S Kun englantilainen insinööri Wiliiam Murdoch monkn kokeilujensa jälkeen valaisi rautasulimon .Ayrshiressä v. 1797 kaasuhehkuvaloUa, niin sitä pidettiin suurena ihmeeni. Xiin suurella epäluulolla suhtauduttiin siihen, että Xapoleonkin, kuullessaan kertomuksia tästä, sanoi, e t t ä ''mies. joka sellaisia haaveilee, on mielipuoli." Walter Scottkin kirjoitti ystä\'illeei vielä vuonna 1803: "Täällä on mielipuoli mies, joka lupaa valaista Lontoon, arvaapas millä? Savulla 1" Mutta kolme vuotta myöhemmin saksalaissyntyinen Frederic Winsor valaisi Lyceum-teatterin Lontoossa kaasulla ja aloitti kaasuputkien vedon Pall Malliin, jossa seuraavana vuonna valaistiin kadut kaasulyhdyillä. Canadassa oli Montreal ensimmäinen kaupunki, jossa Albert Furniss aloitti kaasuTaitoksen v. 1840. Torontossa aloitti sama mies kaasulaitoksen 18 pnä joulukuuta 1841 Gas, Light and Water Corn himellä. Kaasun käyttö oli rajoitettu silloin valaistukseen ja sen hinta oli korkea ja laadultaan se oli huonoa. Lämmitysai-neena käytettiin puita, joita oli rajattomasti saatavana läheisestä metsästä. Silloin paloi vielä hyviä tukkeja rovioissa nykyisen Queen- ja Yonge-katujen tienoilla, kun niitä metsää ^raivatessa, kaadettiin ja polttopuusta ei ollut puutetta. Va-laistusaineena käytettiin kynttilää ja pärettä. Kynttilät tehtiin enimmäkseen kotona, mutta lahden rannalla, nykyisen Yonge-kadun päässä oli tehdas, jossa jokainen voi niitä teettää omasta talistaan, tai ostaa paunottain. Jokaisessa taloudessa kuitenkin oli valumuotti, sillä senaikaiset emännät olivat säästävää väkeä, jotka keittivät itse saippuansa ja valoivat kynttilänsä. Kaupungin kasvaessa ja polttopuiden vähetessä lähiympäristöltä alettiin kaasunkäyttöä myöskin lämmitystarkoi-tukseen suunnitella. Lokakuussa v. 1847 pidetyssä koxouk-sessa päätettiin perustaa yhtiö, joka varustaisi kaasua halvemmalla hinnalla ja "riittävästi kuluttajille. 23 pnä maaliskuuta 1848 Ontarion lainlaatijakunta hyväksyi uuden Con-sumers Cas Company of Toronton säännöt ja tämä uusi yhtiö sitten osti ne laitokset jotka Furniss omisti. Tämä joudutti kaasun saantia käytäntöön, kun ei tarvinnut rakentaa tehtaita alusta alkaen. Kaupungin yhä laajetessa tarvittiin lisää katulyhtyjä ja uudet talot halusivat ajanmukaisen u-laistuksen. Uusien katujen varsille uusia kauppoja, tehtaita ja verstaita nousi nousemistaan, jotka halusivat käyttövoimaa. Lisää tehtaita ja kaasusäiliöitä rakennettiin. Samalla huomattiin, että tila toimisto- ja konttoripuolella oli aivan riittämätön, joten uuden huoneiston saaminen katsottiin tarpeelliseksi. V. 1851 liike muuttikin sitten uuteen, ajanmukaiseen ja upeaan taloonsa Toronto-katu 19, jossa se on vieläkin. Täina katu oli siihen aikaan yksi kaupungin huomatuimpia katuja, nyt se on vain pieni pätkä valtakatujen välissä. Xykybea Bloor- ja Yonge-katujen tienoilla oli silloin Vorkville k\ii joka sitten, kuten monet muutkin lähikylät, on liitetty kaupunkiin, mutta tunnetaan vieläkin sillä kaupunginosan nimellä. Asukkaat siellä halusivat saada itselleen myös kaasuiohöot ja yhtiön saadessa luvan vetää kaasujohdot tähän sivukau-pungin osaan, kaasunkäyttö laajeni yhä. X i i n suuri oli kysyntä silloin, ettei yhtiö voinut kaikkia hakemuksia heti täytiäi- Mutta pulavuosiakin on kaasuyhtiön historiassa ollut. Kun polttoöljy oli keksitty, niin vuoden 18S0 vaiheilla täälläkin huomattiin, että sen käyttö tuli halvemmaksi, joto monet asiakkaat lopettivat kaasun käytön. Uusien keksmtojen avulla kuitenkin kaasua voitiin niveta käyttämään taloudessa keitto- ja paistinuuneissa. Tämä uusi muoto nostatti kai-sun; halvan ja helpon käyttönsä ansiosta, ensimmäiselle J"" lalle taloudessa. Puuhellat hankalana ja nokisena sai\-at va^s-lyö kaasuhellan tieltä. Olihan niin paljon mukavampi noi^ aamukahvia keittämään, kun avasi vain hanan ja tuiw» siihen tulen, niin pian kiehahti kahvi ja puuro eikä ivM kädet likaiseksi. - Sähköstä tuli kuHcnkin vaarallinen kilpailija kaas^- Vanhoista Toronton historioista on hauska lukea. uudet sähkövalot King-Yongc katujen rislcykstv';ii v. 83 herättivät suurta mielenkiintoa j a ehdottomasti ^ voiton kirkkaammalla valekaan. Kuitenkin otti useita ^ ennenkuin sähkö oli ainoana hallitsijana l^^^"^'^^;'''^^" sillä vasta v. 1910 viimeiset kaasulyhdyt poistettiin Toro» kaduilta. Olipa alkuaikoina"eräs kaupungin valtuuston vaatinut sähkön poistamista kaupungintalolta ja sasaoin d u i l u , koska kaasu «raka didottoinasti tulisi oteoaan tännölliscmpi Vaiaistukaeen. SIVU 2 L.WANTAINA, TOTOOKUUN 15 P.KIVÄNÄ 2948 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-05-15-02
