Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 6, 1937

              Sivu 2
LAUANTAINA, HELMIKUUN 6 PÄIVÄNÄ
Canadan stiomalaisten kauno-kirjallinen
vtikkolehti '
1 vk.
6 kk.
3 kk.
1 vk.
6 kk.
Tilarushinnat:
Ulkomaille
$2.00
I.IÖ
.60
$3.00
1.65
Irtonumerot 5 senttiä
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lau­antaina
12-sivuisena, sisältäen parasta
kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloil­ta.
'
Asiamiehille myönnetään 20 prosen-tin.
palkkio.
Pyytäkää asiamiesvälineitä jo tä­nään.
Kustantaja: Vapaus Publisliing Co.
Ltd.
r Liekkiin aijotut kirjoitukset osoi­tettava:
P.O. Box 69 Sudbury; Ont.
' Tähdellä O] merkittyjä kirjoituksia
lainattaessa on alkulähde ehdottomasti
mainittava.
TOIBfllTUKSEN TllOLILTft
Lähtölaukaus 1,400 LIEKIN tilauk­sen
hankkimiseksi on ammuttu tässä
numerossa. Kun suurrynnistys alkaa
vasta maaliskuun 1 p:nä, niin L I E K IN
ystävillä on aikaa valmistautua sii­hen.
Valmistautuminen kaikkeen, mi­tä
aiotaan huolella tehdä, ankin rrat^
haisevasta merkityksestä, LIEKIN le­vittäminen
on yksi sellainen tehtävä,
joka vaatii huolelliset valmistukset-ja.-
sitten kun valmistukset on tehty^ on
rynnistys helpompaa ja mahdglli-f
simman hyviä ttdoksia tuottavaa.-
L I E K I N lukijapiiri on jo laaja. Mut­ta
se ei merkitse sitä, etteikö sitä vie­läkin
voida laajentaa, L I E K K I OM vä­line,
joka antaa tämän maan suoma­laiselle
siirtolaisväestölle tilaisuuden
harrastaa kaunokirjallisia pyrkhnyk-siään
ja näin ollen välttämätön kes-kuudesamme
olemassa. Mutta voidak­seen
parhaalla mahdölliseUa tavalla
pälveUa yhä kasvavan lukijapiirinsä
vaatimuksia, on välttämätöntä, että se'
valtaa yhä enemmän alaa tämän maan
suomalaisten keskuudessa, H E K IN
lukija- ja avustajapiirin laajeneminen
takaa entistään paremman, jatkuvasti
paranevan lehden. Ilman tätä edelly­tystä
ei mikään Uhtivoi kehittyä ajan
vaatimuksia vastaavassa määrässä.
Sitä, että eikö asetettua määrää,
1,400 tilausta saataisi hankituksi
maaliskimn 1 p:stä 22 päivään kestä­vän
stturryntäyksen aikana, emme
epäile ollenkaan. Olemme varmat sii-t4,
että LJEKm ystävät lyövät ennä­tyksen,
sellaisen, joka tulee säily-määii
kirkkaana IÄEKIS historiassa:
Tähän erinätyksm lyöviiseen o.vat\
kaikki edellytykset olemassa^ Yksi
nmtäi^lytyksistä on se, että LIEK­KI
on tunnettu yli maan suomalais­asutuksilla,'
vaikkakaan eivät vielä,
vaikki suomalaiset ole zxEtim lukijoi­ta,
Suurm osa Canadan suomalaisis­ta
tuntee LIEKIN kunniakkaati •histo­rian:
Tämä on yhtenä takeena suur-ryntäyksemme-
onnistumisesta.
LiEKm ystävät.ovat täJiän saakka,
osoittaneet imostitsta lehtemme l^vit-^
iamisessä. Uskomme innostuksen kes­tävän
edcUeenkin ja suurrynnistyksen
kantavan parhaan hedelmän. 1/fOO TI­LAUSTA
LIEKILLE.^ — TOIMITTAJA.
ESPANJAN . kansan sankarillinen
taistelu on herättänyt huomiota ja
myötäntuntoa demokraattisia oikeuk­sia
kunnioittavien ja puolustavien ih­misten
keskuudessa kaikkialla maa­ilmassa.
Maailman kaikilta ääriltä
on saapunut ja saapuu yhä Espan­jaan
taistelijoita, auttaakseen Es­panjan
kansaa sen taistelussa kansan­vallan
ja vapauden puolesta. Huoli­matta
siitä, vaikka Hitler ja Mussolini
ovat lähettäneet tuhansia sotilaitaan
taistelemaan - kapinallisten fasistien
riveissä, ovat Espanjan kansan soti­laat
ja heidän ulkomaiset auttajansa
kyenneet pitämään urhoollisesti puo­liaan
ja nostamaan vapauden lipun
korkealle.
- Fasismivastaiset taistelijat, jotka
ovat matkustaneet Espanjaan taiste­lemaan
Espanjan kansan vapauden
puolesta, ovat TOnnoutuneita fasismin
vihollisia. Heidän päämääränään on
fasismin hävittäminen, fasismin, mi­kä
tallaisi rautakorkonsa alle koko
Espanjan kansan,, jos se pääsisi voi­tolle
käynnissä olevassa taistelussa,
fasismin, jonka luonnetta kuvaa itse
fasistijohtajien uhkaus, että niin pian
kuin Madrid on valloitettu, tullaan
100,000 ^ladridin asukasta teloitta­maan.
Sellaisia sadisteja vastaan
"Oyat ulkomailta saapuneet fasismin
vastustajat uhrautuneet taistelemaan.
Näitä vakaumuksestaan taisteluun
yhtynfiföj fOn ^ kokonainen Kansain­välinen
iSrigaadf muiden joukkojen li­säksi.
Kansainvälisen brigaadin johtaja­na
on Emil Kleber, joka on yksi huo-matuimmista
ja parhaiten pidetyistä
henkilöistä kansanrintaman joukko­jen
puolella. Kertomus hänen elä­mästään
on kuin jännitysromaani.
Hän on syntynyt Itävallassa 41
vuotta sitten. Maailmansodan aika­na
hän taisteli upseerina Itävallan
armeijassa, mistä hänen kerrotaan
myöhemmin karanneen. Karattuaan
Itävallan armeijasta, tuli hän Cana-daan,
yhtyen täällä siihen canadalai-seen
joukko-osastoon, joka vietim
Siperiaan Venäjän vallankumouksen
jälkeisen interventionin aikana. Ei
kulunut kauaa kun hän taisteli niiden
joukkojen puolella, jotka muodosti­vat
silloisen Kaukaisen idän tasaval­lan.
Kun tasavalta oli perustettu,
lähti hän sieltä kokeneena ja tietoi­sena
sotilaana.
Monet vuodet sen jälkeen hän toi­mi
työväenliikkeessä Europassa ja
Amerikassa. Näinä vuosina hänestä
tuli kansalaistutettu canadalainen.
Taas hänet nähdään johtamassa
Kiinan Punaista Armeijaa, joka sil­loin
käsitti vain 56,000 miestä. Jo­kaisella
miehellä oli aseistuksenaan
kivääri ja 12 patruunaa siihen. Kian-gsissa
Chiäng Kai-shek piiritti hänen
armeijansa 1,200,000 hyvinaseiste-tuUa
miehellä. Nerokkuudella, jonka
omaa vain kokenut sotapäällikkö,
johti Kleber joukkonsa Szechwaniin.
Perääntymismatkaan kului lähes vuo­si.
Koko ajan vallitsi hänen armei­jassaan
hyvä kuri.
Taas saapui Kleber Ganadaan.
jMutta taistelujen alkaessa Espanjasi
sa, oliliän kansanrintaman joukkojen
puolella.- Juuri silloin, kun fasisti-kenraali
Francon-laumat alkoivat pii-,
rittää Madridia, saapui Kleber sinne
Kansainvälisen brigadinsa kanssa.
Hänen työnsä ja sotiJastaitonsa an­sioksi
on luettava huomattava osa
siitä menestyksestä, niitä kansanrin­taman
joukot ovat saavuttaneet tais­tellessaan
raakämaisia fasisteja vas-_
taan. ^
Jokainen Kansainvälisen brigadin
taistelija pitää Kleberistä. Hän tais­telee
joukkonsa kanssa etiiliiijoilla,
ampuu kiväärillä yhtä tarkkaan
kuin paras ampuja. Koko hänen per^
soonansa on sellainen, että se val­loittaa.
Mutta Espanjan kansanrintaman
apuna on paljon muitakin kokeneita,
tietoisia ja uhrautuvaisia, huomattu­ja
henkilöitä. Siellä on esimerkiksi
italialainen Randolfo Pacciardi. Hm
on sotilasarvoltaan everstiluutnantti,
mutta sotilaittensa keskuudessa hän
on yksinkertaisesti yksi heistä, toveri.
Pacciardi on oppineistoon kuuluva
henkilö, lakimies. T^män rohkean
italialaisen toiminnan miehen johdon
alla on hänen nimelleen omistettu pa­taljoona,
jonka miesluku kasvaa niin
nopeasti, että se on mahdbllisesti nyt
jo muodostettu brigaadiksi.
Pacaiardin pataljoonassa bn kak­si
muuta italialaista fasismin vastus­tajaa,
jotka myöskin ansaitsevat mai­ninnan.
He ovat Pietro Adenini ja kap­teeni
Umberto GalUani.'. Nenni on
yksi Kansainvälisen brigaa*din poliit­tisista
neuvonantajista. Hän ei ole
sotilas, mutta hänellä on tärkeä ase­ma.
Hän on vakaumukseltaan so­sialisti
ja hänen sanotaan ennen, sil­loin
kun Mussolini oli vielä sosialis­tien
johtomiehiä, työskennelleen Mus-,
solinin kanssa yhdessä. ;
Galliani palveli neljä vuotta maa­ilmansodassa.
Ennenkuiti hän lähti
taistelemaan Espanjan kansan vapau­den
puolesta, oli hän "Stampa Libe-ra"-
nimisen italialaisen fasismivastai-sen
sanomalehden toimittaja New
Yorkissa.
Espanjassa taistelee kansanrinta­man
joukoissa myöskin saksalaisia,
ranskalaisia, unkarilaisia, tshekkoslo­vakialaisia
ja muita eurooppalaisia
Yhdennessätoista Kansainvälisessä
brigaadifisa, jota johtaa saksalainen
mies, nimeltään Hans. Muuta nimeä
hänelle ei tiedetäkään. Hän taisteli
upseerina Saksan armeijassa maail­mansodassa.
Hitlerin valtaantullessa
hän oli pakoitettu jättämään Saksan.
Hän jätti perheensä Ranskaan, läh­tien
puolustamaan Espanjan kansan
vapautta.
Toinenkin saksalainen, nimeltään
Gust Regler, katolilainen, hyvästä
perheestä lähtöism oleva mies, pal­velee
Kahdennessatoista brigaadissa
poliittisena neuvonantajana. Olles­saan
maanpaossa Ranskassa, kun Es­panjan
taistelut alkoivat, ryhtyi hän
keräämään varoja' Espanjan kansan
avustamiseksi. Ranskalaiset fasismin
vastustajat hankkivat useita kuorma-autoja,
joita Viemään Regler lähti.
Yksi saksalainen, urliea fasismin
vastustaja iTöns B«Vtt/er kaatui tais­telussa.
Hän oli aikaisemmin Dach-aun
keskitysleirillä, josta pääsi pake­nemaan.
Hänen vaimonsa on vielä
natsien kynsissä Saksassa. Vaikka
hän palveli Thälmannin pataljoonas­sa
poliittisena neuvonantajana, ei hän
sUti pelännyt ottaa asetta ja mennä
etulinjoille. Hänen kuolemaa suri­vat
kaikki kansanrintaman sotilaat
syvästi.
Kenraali Xttr^aj, joka maaUman-
(Jatkoa 4 mnella sivulla)
Ymlmotta
Siitä on ny^täsmälleen viisi vtiotk'
kun Antero-serkkuni suuttui mmuun
ja lähti läimäyttäen oven kiinni pe.
rässään, eikä antanut tieto ja itsei-tään,'
ja kuinka muuttuneena...Uuu
ta meninpä taas asiain edelle. Minimi
kan piti ensin kertoa, miksi Antero
minuun smtttii.
•Niin, A ntero joi ei vettä, vaan
^viinaa — ja hänellä oli vielä juoma-kaveri,
naapurin Janne. Kun heidän
juofkakekkerinsä kävivät heille iiiin
tärkeiksi, että ei ollut enää_ aikaa
edes syödä, työnteosta, puhumatta­kaan,
niin pidin Anterolle pienen tiuh-des
saarnan ja pyysin häntä lopetta­maan
juominkinsa, mutta hänpä smit-tui
ja lähti. Samaan aikaan katosi
myöskin naapttrin Janne, joten am-''
limme heidän lähteneen yhdessä,
minkä arvelun Antero nyt palattuaan
todisti oikeaksi.
Riemumme- ja hämmästyksemme
oli todella suuri, kun Antero astui
ovesta Msään terveenä ja iloisena. Ei
hän ollut minullekaan enää vihainen,
vaan ttdi suoraapäätä-minun luokse­ni,
tarttui olkapäihinii pyöräytti mi­nut
ympäri ja sanoi:
"Tanssitaanpa, serkku, tuliaispolk-,
ka, kun lähtövalssi jäi tanssimatta
silloin kun lähdin!"
Juuri niin hän sanoi. Sitten hän
alkoi kertoa:
"Huomaan, että 'haluatte kuulla
cdesottamuksistani. Ne on pian ker­rottu.
Menin Jannen kanssa V:n kau­punkiin
ja siellä jatkoim^ne juomis­tamme.
Olihan 'Jamnella rahaa.Mi-mm
rahani oli jo juotu täällä. Mutta
sitä iloa kesti meillä vain kolme kuu-kautta.
Jannelta loppuivat rahat ja
kaiken lisäksi hän menetti vielä jär­kensä.
Monen kuukauden yhtämit­tainen
humala ja syömättömyys sen
sai aikaan. Ei minunkaan tilani ollut
paljoa parempi, mutta lääkäri sai mi'
nut sentään parannetuksi. Janne kuo­li^
häntä ei voitu pelastaa. Vasta Jan­nen
haudalla selvisin kuin pahasta
unesta ja hänen katitansä ääressä van­noin
valan, että en enää koskdaii
maista viinaa.
Olisin silloin mielelläni ftdlnt takai­sin,
mutta tahdoin ensin tulla mie­heksi.
Monasti on minulle tarjottu
viinaa, mutta en ole ottanut. Olen
tarjoajille kertonut Jannen kohta­lon
ja pyytänyt heitäkin lopettamaan
juomisen. Luulenpa, että en ole p-hunut
turhaan, sillä olen nähnyt mo­nen
sellaisen pojan -menevän selväni
kapakan ohi, joka ennen istui ahid
siellä?*
Siihen lopetti Antero-serkku. Mitä­pä
minulla onkaan enää lisättävää,
jos en sano sitä, että pyfhin salaa Hi'
kutuksen kyyndeeh silmästäni.
SIRPA-SERKKU.
i
Maailman väldluku
Viimeisin väenlasku koko maail­massa
rosoitti (kaikista maista ei to­sin
ole saatu virallisia numeroita
väenlaskussa) maailmassa olevan yli
2,000,000,000 ihmistä, mikä luku ja­kautuu
eri maanosien kesken pyörein
luvuin seuraavasti:
Aasia 950,000,000; Eurooppa 550,-
000,000; pohjois- ja etelä-Amerikka
230,000,000; Afrikka 150,000,000 ja
Australia 7,000,000 ihmistä.
Maailman väkiluvun on laskettu
lisääntyvän vuosittain liöih 30,000,-
000 hengellä. Erään tiedemiehen las­kun
miikaan maailmassa syntyy nom
150,000 henkeä päiyässä^^l^
100,000 henkeä.
AXIN<
taval
lehden
Jiuudessz
I ponnisti
fea,kute]
Ituksen
Ly
i a LIEKKI
'ik^ sivuisen
on LIEK
mättä
V
kaanj
Vielä
L I E K IN
näistä
perin
; kirjall
sellaista
ystäviin
tilaukse
rl§^lukijoiu
kunnat
alempa
vaikeita
I haansa
. Pa
lisäksi
Mont
St.
Tread
Toroi
Bordc
St.
South
Spruo
Osha
Han
Gra^
Tim
Kirk,
Potts
Pyn
Rose
Sout
Hear
Conr
Mcli
Lard
Ka]
Ret
Col