1949-11-05-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•f ^'
ovenraosta,
auan. Voi
sillä siihen
Linett 'syy'\
on niin hä-i
maailmas-että
minua
loin hänen
istä."
n, eikä lii—
hdessä val-ivat
lähte-livat
jo ei-i
he saapu-
)ateh täyn-ilkköä;
Sii-
. aivan ää-he
katsele-a
joukkoa,
lestyy pöy-
: Martalle
ta Martta
noo: ''En
istun vain
1 kummis-aie.
Ilään koko
iravat ma-oiselta
pu-auravat.
ittaa niin,
nkä jalois-t
he siellä
at hänelle,
tunnin ui-
Voi että
Olisihan
jnnemmin-arrata
mi-
)am.
tunnustaa
oli hänel-npäin
hän
i usko hä-se
koskisi
heittäytyy
eleet tulehan
Koet-
,ä vastaan
1 on halje-in
tanssin
iydän luo,
k ä r a p ä H e * ^ ^ ^ ^ t ^ S t o ':l'^layi^t''.
jö lähdetään ^häneri: |«rässään ^sin^ ja
selitä ^ h ä ^ ä i e ^ < * * ^ ^
todellakiii^iip^ 'yitoien,;
bai&t-lmn^iiryvin^ ^^^^
JATKITVA^TI BEDELMdlVÄ
JA, RON^TTON
KÄÄPIäi>iBNSÄAN
MANSIKKA
Antaa siemenmtä -istutettuna 'hedelmän
•nsiininHiscnä vuonna. Helppo kasvattaa
. Ponsas kasvaa noin jalan korkuiseksi.
Se ci leviä rönsyjen muodossa.
Kestävä ja monivuotinen. Hedelräoi
runsaasti aikaisesta keväästä tappavaan
j>Bkkaseen 'asti. Mansikassa on
liyvin Iicrkullinen makii ja tuoksL.
muistuttaa villiniansikkaa; 'se oh rikasf
ja mehuinen. Pensaat kasvavat sic-'
västi 'tuubeiksi ja ovat siten myös koristepensaita
kasvismaan, hedelmäpuii-tarhan
tai Icukkatailian reunoilla. Se
on mySs näkyvä ruukkukasvi. Vaikka
Mont Rofia-mansikat ovat pienempiä
kuin markkinoita varten kasvatettavat
mansikat, niin ne ovat kuitenlcin suu-,.
rempia kuin mitkään muut nieidän:
tuntemamme , siemenistä 'kasvatettavat
mansikat, sivuuttaen populäärset söle-maclier.
ja muut lajit. Sen harvinainen
pensasmuoto ja oivallinen maku
panee tämän _ lajin omaan luokkaansa
okaisessa kotipuutarhassa. Siemenvarasto
on rajoitettu. T.']atkaa aikaisin.
(Paketti 25e) (3 pakettia 50c) posti-vapaasti.
• . ' ^ '
ILMAISEKSI Meidän iso vuoden 1950,
siemen.' ja taimiktrjamme. 4
(Vapaus Travel Agencyj
E IN S U K S I J
I Traiis-Atlantic Passei^er Confe- |
f rencen Valtuuttama asiamies |
i Edustanune melkein kaikkia joh- |
I tavimpia valtamerilinjoja. Suun- =
j-jutellessanhe matkaa Suomeen tai f
\ muihin Euroopan : maihin, voitte i
Muottariiuksella 'kääntyä puöleem- |
i me lippu- y.m. matkaa koskevissa f
i asioissa. : . |
i • , • . I
I VIETTÄKÄÄ JOULUNNE \
. SVOMESSA . I
Kaksi suurta joulu- |
huvimatkaa i
S U O M E E N , I
; Järjestetään kuuluisilla moottori- J
laivoilla |
GRIFSHOLM — Jonluk. 3 p. 1
STOGKiHOLMJoHluk. 9 p. |
Ainoastaan JLÖ vuorokautta 1
NEW YORKISTA SUOMEEN f
Kuotsm kautta i
Hyttipaikköja saata Vana matras-ja
joulukuun kulkuvuoroihin.
Ensi vuoden kiilkuTiiorot on nyt
järjestetty.
Tilatkaa byttipaikkanne NX^T, jos
aiotte matkustaa SUOMEEN ensi
keväänä tai kesänä.
Muistakaa sukulaisianne ja |
ystäviänne |
S U O M E S S A 1
J O U L U N A 1
SAL:N lÄHJAPÄkEfriLLÄ i
6 paunaa jäuhäccua laatufeahvia
ilmatilvissä: peltirasioissa pakattuja
vahväaiikättöii^iin, jonka ympärillä
on tefäsvanne. |
Type "C". Bnittopaino, 10 paunaa |
Hinta: $6.25 sisältäen tullin»^ 1
V^altuutettu asismi^
IR O. BoK «9 V iSuÄIraiy; Out. j
- Jäh^sty>^t Mutte he -
inenfeyät sl^Öej niin Siiri käSUitö|Lv^
loin ppHe ja ^van x)ikein, Martta on
vuoteelle. Martan sämät ihan seisahtiii.
vat, nähdessään Yrjön seisovan oVdla^
Hän aivan huutaa vihaisena:
"Mitäs sinulla, Yrjö, on täällä teke-inistäl"
"Mutta Marita! Annahan kuin Sinulle
selitän . . Yrjd ei voi pidättää
hauriiaän: "Hah hah haa... kas, se
vetoketju... hah hah hää
Martta menee ovelle aivan vihasta
X^alköisena ja avaa sen:
"Mene siitä hirteen ja mene niin
pitkälle kuin pippurit kasvaa, ettei minun
tarvitse kuulla ilkkuvaa nauruasi
ja nähdä siniia enää milloinkaan!"
Vaikka Siiriäkin tuppaa naurattamaan,
Oliin kuitenkin hän ottaa vakavasti
Marttaa vyöräisiltä kiinni ja sanoo:-
"'Kuuntelehah nyt Rehkin tyhmeliini,
mitä Yrjöllä on sanomista, niin varmastikin
sinä itsekin naurat yhtä pai*
. jon.»-
"Minä en halua kdurinella yhtään
mitään. Mene pois tSalts, senkin, senkin..,
»
"Kuulehan nyt Martta. Tämä on
jo kolmas kerta kuin olet tminuim suuttunut
noin kovin, mutta nyt tällä kerralla
en voinut sitä millään auttaa. Kas,
se oli vetoketjun syy ..
"Mitäs se vetoketju minuun kuuluu?"
tiuskaisee Martta.
"»KuKiljJupa niinkin. Katsos, kun
tänään pyysin sinun minua odottamaan
ja yritin kiireesti pukea päälleeni, mutta
kun vedin housuja jalkaani, niin
yetoketju oli mennyt pois raiteilta, ja
kun aloin sitä korjata; niin en edes huomannut
ajan vierähtäneen niin nopeasti.
Kun vihdoinkin sain sen korjatuksi
ja tulin uimahallin odotushuoneeseen,
ölit sinä jo kadonnut."
sehhai^m^^
hi ^uoiätä Ktijiiunl
ihilb^kaan ^aikais^iiuinin "Olisi näin suoraa
itseStoi aleiitayaa tunfnustusta
kiiviilut, ti^
kiittää Ä ä ; että nyt kerron tyttömaa-ilmäÄi
"salaisimksistä' sulia yhden jutun.
Mutta haiiian pyytää toimitukselta
ja lukljciilta^^leeks!, ^^^j^ sisältö
vaatiikin vähän pitemmän selostuksen.
Oiih siihen aikaan Kujuohin täydelli-lien
Vastakohta hiin kasvojen punaisuudessa
kuin ttmkeilevaisuudessakin,
ettfei, minun tarvinnut itse^iii kuristamalla
punaa poskilleni lisätä, sillä tä-
Ihänlaatuisiä äntitiiia olisin voinut vielä
toisillekin lahjoittaa, olinhan silloinen
Saveten kalle. Mutta kaikesta huoli-liiatta,
kun tytöt minua sihnäilivät tai
puhuivat tavalla, jonka otaksuih ihailuksi,
niin silloin ujouden puna häväisi
koko nuoruuteni blemukseiV jä silloin
sitä punaa Olisi ollut tarpeeksi niin Ku-juunille
kuin minullekin.
Nuoruus kukki silloin rinnassani, rakastin
ja ihailin tyttöjä, kun vain sain
sen tehdä salaa. Tanssinkin joskus
tyttöjen kanssa, jos he hakivat minua.
Mutta kerran olisi niinuilekin tipahtanut
okrilta tyttö, sinisilmäinen, kel-takutrinen
simasuu, täysi naiserikeli,
jos . . . Vieläkin kihoilevat tiuskaiset
hikihelmet hopeoituneille ohimoilleni ja
muistojen kuumuus punottaa sileää,
hiuksetonta päälakeani. Vieläkin-huu-
" Mutta Ödotihhan jo kokonaisen tun-niai
s i n u a . . . ^ "
"Sitä minä en voinut äUttaä'*sillä enhän
voinut tulla ilman housuja . .
Xyt Marttaakin alkaa naurattaa:
"Hah ha haa. vetoketju;'Kaii-hah'haa!
Ja m't. .. hah hah haa . . . menemme
takaisin tanssimaan sen särkyneen veto-*"
ketjun kunniaksi"V sanoo ]\'iarttä.
dan ikuista kostoa nyt jo tosin pa-"
koon pötkineelle ujoudelleni: \^ ^
Bräänä lauantai-iltana,. jolloin olin
nuoruuteni kukkeimmassa kohdassa,
saunan puna isältäni perityn luonnon
punan sekoittamana täyteläisillä sileillä
poskillani, lähdintme "flikkoja kros-sottamhan*',
kuten Härmässä silloin sanottiin.
Etäämmällä oli yksinätxten,
pieni talo, jossa monesta tyttärestä enää
nuorin oli kotona, anne suoraan ohjasimme
*Ttoipelmöpiilimme''. Meitä oli
kolme ja minä ujo raukka, olin nuorin
joukossa. Perille päästyämme oli jö pimeä,
syksy kun oli ja taloii väki uinui
sifloisen uheii helmoissa. Tytön aha-knuaitan
ovi oli auki ja sisällä paloi
kirkas öljylamppiu. Jo kaukaa huomasimme,
että sisällä oli kolme tyttöä
yksi kullekin, ajattelin Heti. >~
Tuli jo mieleeni, että sanon kavereilleni
meneväni omille asioilleni ja hä-
Ariän sille tielle. Ujouden puna kuumotti
yhä enemmän poskiani,-astiies-samine
aitan ovesta sisään. Rohkeat
kä\'erini aloittivat heti leikkisän keskustelun
vieraina olevien tyttöjen kanssa.
Aitan oma haltijatar lepäsi jo pehmeällä
vUpteellaan pitkävillaisten vällyjen
alla, kuunnellen melkein sänaton-nä
toisten iloista keskustelua. Ujout e-ni'punaa
kiihotti yhä enemrhäh, kun^
huomasin hänen miltei liian usein kohdistavan
katseensa minuun. Teki ihan
mieleni lähteä iilos, vaikka pimeään
metsään, sillä sielläkin olisi vapaampi
hengittää kuin täällä!
Hetken perästä rupesivat vieraat tytöt
puuhaamaan kotiin lähtöä. Mutta
heilläkin oli omat pyyteensä. Veikiste-jonkin
meistä tulisi lähteä heitä saatta-levästi
he sanoivat, etteivät he uskalla
lähteä yön pimeyteen yksinään, vaan
maan. Sovimme, että lähdemme kai- '
kin saattamaan vieraita, jotka myöskin *
olivat . '•koipelmopiilillä". matkassa.
Olimmekin jo ovella menossa, kun vuo-
N Y T ON AIKA
matkasta-New ^oriuau»
: ja Stockliolmissao »*.
STOCKHOLM Marrask. 12
m
SUOMEEN
. mhticn New Yorkista
Stockholm lähtee jouluk. 9
slsMtaen tullin- • . • • ^———- , ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^
7-"IJ llll
^ 1
mi
tmi
't''-Kiisi
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 5, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-11-05 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki491105 |
Description
| Title | 1949-11-05-09 |
| OCR text | •f ^' ovenraosta, auan. Voi sillä siihen Linett 'syy'\ on niin hä-i maailmas-että minua loin hänen istä." n, eikä lii— hdessä val-ivat lähte-livat jo ei-i he saapu- )ateh täyn-ilkköä; Sii- . aivan ää-he katsele-a joukkoa, lestyy pöy- : Martalle ta Martta noo: ''En istun vain 1 kummis-aie. Ilään koko iravat ma-oiselta pu-auravat. ittaa niin, nkä jalois-t he siellä at hänelle, tunnin ui- Voi että Olisihan jnnemmin-arrata mi- )am. tunnustaa oli hänel-npäin hän i usko hä-se koskisi heittäytyy eleet tulehan Koet- ,ä vastaan 1 on halje-in tanssin iydän luo, k ä r a p ä H e * ^ ^ ^ ^ t ^ S t o ':l'^layi^t''. jö lähdetään ^häneri: |«rässään ^sin^ ja selitä ^ h ä ^ ä i e ^ < * * ^ ^ todellakiii^iip^ 'yitoien,; bai&t-lmn^iiryvin^ ^^^^ JATKITVA^TI BEDELMdlVÄ JA, RON^TTON KÄÄPIäi>iBNSÄAN MANSIKKA Antaa siemenmtä -istutettuna 'hedelmän •nsiininHiscnä vuonna. Helppo kasvattaa . Ponsas kasvaa noin jalan korkuiseksi. Se ci leviä rönsyjen muodossa. Kestävä ja monivuotinen. Hedelräoi runsaasti aikaisesta keväästä tappavaan j>Bkkaseen 'asti. Mansikassa on liyvin Iicrkullinen makii ja tuoksL. muistuttaa villiniansikkaa; 'se oh rikasf ja mehuinen. Pensaat kasvavat sic-' västi 'tuubeiksi ja ovat siten myös koristepensaita kasvismaan, hedelmäpuii-tarhan tai Icukkatailian reunoilla. Se on mySs näkyvä ruukkukasvi. Vaikka Mont Rofia-mansikat ovat pienempiä kuin markkinoita varten kasvatettavat mansikat, niin ne ovat kuitenlcin suu-,. rempia kuin mitkään muut nieidän: tuntemamme , siemenistä 'kasvatettavat mansikat, sivuuttaen populäärset söle-maclier. ja muut lajit. Sen harvinainen pensasmuoto ja oivallinen maku panee tämän _ lajin omaan luokkaansa okaisessa kotipuutarhassa. Siemenvarasto on rajoitettu. T.']atkaa aikaisin. (Paketti 25e) (3 pakettia 50c) posti-vapaasti. • . ' ^ ' ILMAISEKSI Meidän iso vuoden 1950, siemen.' ja taimiktrjamme. 4 (Vapaus Travel Agencyj E IN S U K S I J I Traiis-Atlantic Passei^er Confe- | f rencen Valtuuttama asiamies | i Edustanune melkein kaikkia joh- | I tavimpia valtamerilinjoja. Suun- = j-jutellessanhe matkaa Suomeen tai f \ muihin Euroopan : maihin, voitte i Muottariiuksella 'kääntyä puöleem- | i me lippu- y.m. matkaa koskevissa f i asioissa. : . | i • , • . I I VIETTÄKÄÄ JOULUNNE \ . SVOMESSA . I Kaksi suurta joulu- | huvimatkaa i S U O M E E N , I ; Järjestetään kuuluisilla moottori- J laivoilla | GRIFSHOLM — Jonluk. 3 p. 1 STOGKiHOLMJoHluk. 9 p. | Ainoastaan JLÖ vuorokautta 1 NEW YORKISTA SUOMEEN f Kuotsm kautta i Hyttipaikköja saata Vana matras-ja joulukuun kulkuvuoroihin. Ensi vuoden kiilkuTiiorot on nyt järjestetty. Tilatkaa byttipaikkanne NX^T, jos aiotte matkustaa SUOMEEN ensi keväänä tai kesänä. Muistakaa sukulaisianne ja | ystäviänne | S U O M E S S A 1 J O U L U N A 1 SAL:N lÄHJAPÄkEfriLLÄ i 6 paunaa jäuhäccua laatufeahvia ilmatilvissä: peltirasioissa pakattuja vahväaiikättöii^iin, jonka ympärillä on tefäsvanne. | Type "C". Bnittopaino, 10 paunaa | Hinta: $6.25 sisältäen tullin»^ 1 V^altuutettu asismi^ IR O. BoK «9 V iSuÄIraiy; Out. j - Jäh^sty>^t Mutte he - inenfeyät sl^Öej niin Siiri käSUitö|Lv^ loin ppHe ja ^van x)ikein, Martta on vuoteelle. Martan sämät ihan seisahtiii. vat, nähdessään Yrjön seisovan oVdla^ Hän aivan huutaa vihaisena: "Mitäs sinulla, Yrjö, on täällä teke-inistäl" "Mutta Marita! Annahan kuin Sinulle selitän . . Yrjd ei voi pidättää hauriiaän: "Hah hah haa... kas, se vetoketju... hah hah hää Martta menee ovelle aivan vihasta X^alköisena ja avaa sen: "Mene siitä hirteen ja mene niin pitkälle kuin pippurit kasvaa, ettei minun tarvitse kuulla ilkkuvaa nauruasi ja nähdä siniia enää milloinkaan!" Vaikka Siiriäkin tuppaa naurattamaan, Oliin kuitenkin hän ottaa vakavasti Marttaa vyöräisiltä kiinni ja sanoo:- "'Kuuntelehah nyt Rehkin tyhmeliini, mitä Yrjöllä on sanomista, niin varmastikin sinä itsekin naurat yhtä pai* . jon.»- "Minä en halua kdurinella yhtään mitään. Mene pois tSalts, senkin, senkin.., » "Kuulehan nyt Martta. Tämä on jo kolmas kerta kuin olet tminuim suuttunut noin kovin, mutta nyt tällä kerralla en voinut sitä millään auttaa. Kas, se oli vetoketjun syy .. "Mitäs se vetoketju minuun kuuluu?" tiuskaisee Martta. "»KuKiljJupa niinkin. Katsos, kun tänään pyysin sinun minua odottamaan ja yritin kiireesti pukea päälleeni, mutta kun vedin housuja jalkaani, niin yetoketju oli mennyt pois raiteilta, ja kun aloin sitä korjata; niin en edes huomannut ajan vierähtäneen niin nopeasti. Kun vihdoinkin sain sen korjatuksi ja tulin uimahallin odotushuoneeseen, ölit sinä jo kadonnut." sehhai^m^^ hi ^uoiätä Ktijiiunl ihilb^kaan ^aikais^iiuinin "Olisi näin suoraa itseStoi aleiitayaa tunfnustusta kiiviilut, ti^ kiittää Ä ä ; että nyt kerron tyttömaa-ilmäÄi "salaisimksistä' sulia yhden jutun. Mutta haiiian pyytää toimitukselta ja lukljciilta^^leeks!, ^^^j^ sisältö vaatiikin vähän pitemmän selostuksen. Oiih siihen aikaan Kujuohin täydelli-lien Vastakohta hiin kasvojen punaisuudessa kuin ttmkeilevaisuudessakin, ettfei, minun tarvinnut itse^iii kuristamalla punaa poskilleni lisätä, sillä tä- Ihänlaatuisiä äntitiiia olisin voinut vielä toisillekin lahjoittaa, olinhan silloinen Saveten kalle. Mutta kaikesta huoli-liiatta, kun tytöt minua sihnäilivät tai puhuivat tavalla, jonka otaksuih ihailuksi, niin silloin ujouden puna häväisi koko nuoruuteni blemukseiV jä silloin sitä punaa Olisi ollut tarpeeksi niin Ku-juunille kuin minullekin. Nuoruus kukki silloin rinnassani, rakastin ja ihailin tyttöjä, kun vain sain sen tehdä salaa. Tanssinkin joskus tyttöjen kanssa, jos he hakivat minua. Mutta kerran olisi niinuilekin tipahtanut okrilta tyttö, sinisilmäinen, kel-takutrinen simasuu, täysi naiserikeli, jos . . . Vieläkin kihoilevat tiuskaiset hikihelmet hopeoituneille ohimoilleni ja muistojen kuumuus punottaa sileää, hiuksetonta päälakeani. Vieläkin-huu- " Mutta Ödotihhan jo kokonaisen tun-niai s i n u a . . . ^ " "Sitä minä en voinut äUttaä'*sillä enhän voinut tulla ilman housuja . . Xyt Marttaakin alkaa naurattaa: "Hah ha haa. vetoketju;'Kaii-hah'haa! Ja m't. .. hah hah haa . . . menemme takaisin tanssimaan sen särkyneen veto-*" ketjun kunniaksi"V sanoo ]\'iarttä. dan ikuista kostoa nyt jo tosin pa-" koon pötkineelle ujoudelleni: \^ ^ Bräänä lauantai-iltana,. jolloin olin nuoruuteni kukkeimmassa kohdassa, saunan puna isältäni perityn luonnon punan sekoittamana täyteläisillä sileillä poskillani, lähdintme "flikkoja kros-sottamhan*', kuten Härmässä silloin sanottiin. Etäämmällä oli yksinätxten, pieni talo, jossa monesta tyttärestä enää nuorin oli kotona, anne suoraan ohjasimme *Ttoipelmöpiilimme''. Meitä oli kolme ja minä ujo raukka, olin nuorin joukossa. Perille päästyämme oli jö pimeä, syksy kun oli ja taloii väki uinui sifloisen uheii helmoissa. Tytön aha-knuaitan ovi oli auki ja sisällä paloi kirkas öljylamppiu. Jo kaukaa huomasimme, että sisällä oli kolme tyttöä yksi kullekin, ajattelin Heti. >~ Tuli jo mieleeni, että sanon kavereilleni meneväni omille asioilleni ja hä- Ariän sille tielle. Ujouden puna kuumotti yhä enemmän poskiani,-astiies-samine aitan ovesta sisään. Rohkeat kä\'erini aloittivat heti leikkisän keskustelun vieraina olevien tyttöjen kanssa. Aitan oma haltijatar lepäsi jo pehmeällä vUpteellaan pitkävillaisten vällyjen alla, kuunnellen melkein sänaton-nä toisten iloista keskustelua. Ujout e-ni'punaa kiihotti yhä enemrhäh, kun^ huomasin hänen miltei liian usein kohdistavan katseensa minuun. Teki ihan mieleni lähteä iilos, vaikka pimeään metsään, sillä sielläkin olisi vapaampi hengittää kuin täällä! Hetken perästä rupesivat vieraat tytöt puuhaamaan kotiin lähtöä. Mutta heilläkin oli omat pyyteensä. Veikiste-jonkin meistä tulisi lähteä heitä saatta-levästi he sanoivat, etteivät he uskalla lähteä yön pimeyteen yksinään, vaan maan. Sovimme, että lähdemme kai- ' kin saattamaan vieraita, jotka myöskin * olivat . '•koipelmopiilillä". matkassa. Olimmekin jo ovella menossa, kun vuo- N Y T ON AIKA matkasta-New ^oriuau» : ja Stockliolmissao »*. STOCKHOLM Marrask. 12 m SUOMEEN . mhticn New Yorkista Stockholm lähtee jouluk. 9 slsMtaen tullin- • . • • ^———- , ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ ^ 7-"IJ llll ^ 1 mi tmi 't''-Kiisi |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-11-05-09
