Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 15, 1953

              (KAUNOKIBJALUNEN VIJKKOLBSTl}
; UBBKZ, the only Finnish literary week]y In Canada
PubUahed and ininted by the Vapaus PubUshing Company
Limited. 100-102 Elm Street We'2; Sudbuzy. Ontario.
Reelstered at the Post Office Depaitment.^ Otta«tf, äs
second class matter.
UeUd Ihnestyy jolcfllsen viikon lauantaina 12 slmiBena.
«IsaitSen parasta kaunokirjalhsta Ja tieteellistä luettavaa.
TIIA1J8HINNAT: YmYSVAVtOmtSs
1 vuosikerta
0 kuukautta
S kuukautta
.$3.50
.2.00
: 1JS&
1 vuoäkerta
Okuukautta
SUOMEA IJt MUUÄIXE TTLKOlUAIUf
1 vuosikerta .^:$5.<H> 6 kuukautta
.$4J0
. 2M
2.75.
H J I I O I T U S H I N N A T :
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitositanoitus $3.00. Kuo-leahanilmoitus
$3.00 Ja sen yhteydessä Jul£3stava muisto»
värsgz $1JOO la kiitos $2JOO KirJeenvaihtQihnQitukset.fl.SO.
BrikOishmnat pysyvistä ihnoituksista; Tilapäisihnoittajien
on lähetettävä maksu etukäteen;
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava:
Kalkki Liekilte tarkoitetut maksuosoitukset pn ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Publishing company Llmi^
ted. 100-102 Ehn Street West. Sudbury. Ontario.
Ttdmittaja: J . W. SaarL
iksiamiehille myönne^^ 15 prosentin palkkio.
L I E K K I
P. O . B O X 69
Ada-Kalieiir ääri Tonavassa
-Keskellä Tonavaa, Turnu-Severinin kaupungin lafen-manian
Kansantasavallassa, sijaitsee Ada-Kaldiin saa
ka asukkaat suurimmaksi osaksi kuuluvat turkkila?-- ^
hemmistökansallisuuteen.' fentisen hallinnon aikana he
tyivat elämään poljettua elämää niin työläisinä kum ^ ^
^muuden painamia.
joina etenkin he oli.»'at kansalliskiihkoisen
• (Kuten odottaa sopii, maailman märkkinoillai nyt. «muöti-*
«ajallisuutena" pidettävä malthusiäläinen kirjallisuus on lÖy-tän3rt
tiensä myös luomeen, missäön Suomennettu esimier^k'-"
SI Fäirffeld Osbom nimisen amerikkalaisen "tiedeniiehar*^-
itirja. - :
Nämä uusmalthusialaiset selittävät, kuten heidän opjjN
isänsä englantilainen munkki Robert Maltbus (1766—183^'^
kasvaiiiastä.
.-^ • . . , i : - • . , . . ' i r ..^ , . : ••r.•:..•^^•y•
/'•: Pitäen liian suurta syntyväisyyltä kaiken kurjuuden; pe^:.
Tustana, makhusialaiset 'puolustavat ,syntyväisyyden rajdt-tamista,
kurjuuden ylläpitäriiistä, sotia ja sotien valmista­misia
— koska ilman niitä ihmiskuntaa uhkaa muka yhteinen
joukkotuho. ' / :
Tämän kurjan "teorian" puolustajat selittävät, että maa­pallon
väkiluku lisääntyy vuosittain noin 30 miljoonalla'
jnikä metrkitsee 80,000 uutta ruokittavaa suuta joka päi^
vä, mutta kaiken tämän todistelun takana on harkittu tar-
Icoitus kätkeä todelliset syyt siirtomaissa vallitsevan kurjuu­den
suhteen.
Puheet n.s. takapajuisten maiden ylikansoituksesta- on
silkkaa pötyä. Väestölisäys on todistetusti monissa köyhissä
j a ''takapajuisissa", maissa paljon pienempi kuin useissa ka- .
pitalistisissa maissa. Niinpä esimerkiksi Boliviassa on vain
4 henkilöä neliökilometrillä, Belgian Kongossa 5 ja Intiassa,
jota erikoisesti pidetään ylikansoitettuna, on y l i 100 henki:
•iöä neliökilometrillä. Mutta:Belgia$savastaava lukii on 320^^
OSUiglannissa 300 ja Hollannissa 250.
, A^äestöntiheys ei siis ole syynä hätätilaan Aasian maissa
- ~ vaan niissä vallitseva siirtonoaariisto, jota erinäiset kaipU
talistiset maat, mukaanlukien Amerikka, niissä harjoittavatr
Siirtomaaherrat tukahduttavat talouskehityksen alistetuis­sa
maissa voidakseen ikuisesti pitää: siirtomaat räs^ä-äineen-toimittajana
kapitalistisille emämaille. '
Malthusialaisten *'lääkkeet" ovat siis tj^kkänääh sopimat­tomia
ko. tautiin. Tämä on aina pidettävä mielessä k^tt
.näistä asioistaj'oudutaan keskustelemaan. Loppuun asti aja-
^telien tämä "'liikakansoitusteoria-' johtaa suorastaan tyrmis­tyttäviin
loppupäätelmiin. Eräs amerikkalainen sc^iologi,^'
t r i AVinfield-nimeltään, kehoittaa olemaan "taistelematta^
vaikeampiakin epidemioita vastaan nykyaikaisen lääketieteen
keinoin''. Yllämainittu professori Osborne puolestaan katse­lee
''odottavasti'' sitä, miten atomisota voi edesauttaa ihmis­kunnan
"tarpeellista'' harvennusta^ Adolf Hitler sanoi sa­man
asian julistamalla: ''Kuka voi kieltää minulta oikeuden
tuhota miljoonia alempirotuisia ihmisiä, jotka lisä^tyx-ät
kuin hyönteiset.''
Yhdestä asiasta nykyajan malthusialaiset vaikenevat kuin
hauta. Kiina oli aikaisemmin heidän selostuksensa mukaan
.kaikkein kauhistuttavin esimerkki siitä, miten kansanjoukot
lisääntyvät liian nopeasti maan ruoka - ja muihin resurssei-
Jiin verraten. N y t ei puhuta enää mitään Kiinan ylikanäoit*
tumisestä. Kiina on vapauttanut itsensä ulkomaiden ks^)i-
•taltstien ja kotimaan kartanonherrain orjuudesta j a riistolta.
tSiyu|(neimen mainiten voidaan todeta, että Neuvostoliitossa
4MLSj^^3f;^^yys^^^^ mis^iän muualla maaflihassa.
ffimim^^^ lisääntyy jättiläisvauhtia, mutta-sidlä ei pu-
J h i i t a ^ J ^ t ^ — vaan nnnenomaan ko-
Kuvamnte esittää MaxineMiUerm^^^
jonka ääni on tunnettu CBC:n
maatakäsittävässä valtion omista­massa
radioverkostossa. Sunnunr
tain ohjelmassa "The Tylers'* hän
esittää ^'Terry^n** osaa. Päivisin
Jaajalletussa^ jatkokertomuksessa
^BraveVoyage** hän esittää neljä
^luottaan osaa. Tämä WiHm
kasvanut nuori radio-"veteraani"
mySskin"esiintyy Mary Grannanin
kirjoittamassa "The Cotton
Sprouts"-nimisessä lasten jatkoker'
tomuksessa: Kuten edellä olevasta
selviääi on: tällä radionäytt^i
varsin monipuoliset lausuntpUihjat
ARVO A. SALO:^
Uereävä kulAmen
KUKKANEN kaunein teräänsä ^
puhkee,
katsokaa, kuinka on ihanar^hkee
nyt umpunsa auetessa,
Sun loistosi arvasin paremmaksi,^
rka/tan.joi tiesin ^sun- kaumimmätksi
'kukkien ihanuudessa. ' -
."r; • . - > • , _ .; -
.Kauan-sä kaunehin odottaa'''annoit,
umptmsi kätkien kukkaasi kannoit
lastesi toivoessa.
Meitä on painanut suru -ja huoU, ^ ^
kauneimmat kukkaset ikävään kiiati
sinua odottaessa.
Ihana kukkanen . .
saapuvi maailmaan .
järjen voittaessa.
ihmeellinen
taivaallinen
Kuin itse Toivo ja Onnelan uskOi
kukkasen herättää aamuinen:rusko
päivän sarastaessa.
Kahmvarpainen .
hirviö vaUoiUaan"^
"Limainen kolmivarpainen hirviö, jol­la
on kauhistuttavahäntä" vierailee öi­sin
pienen canadalaisen kau|^alan New
Hamburgin kaduilla,-jnikäli^^^^
poliisipäällikköön voidaan u^koa.
Kauppalan 2,200 asukasta on hyvin
huolissaan, äidit ovat kieltäneet lap­siaan
menemästä virran lähelle, missä
hirviön arvellaan asustavan; kertoo po­liisipäällikkö.
Itse hän on nähnyt p i l ­kahdukseni
tästä ihmeellisestä olennos-^
t a , , joka t*osittain juoksj^ osittain^ ryö-,
m i ' ' pitkin virran rantoja.^ Olio oli noin
metrin pituinen j a sen painoksi arveltiin
noin 20 kg.
iMuuan torontolainen eläintieteilijä
uskoo kuitenkin, että "hirviö" oh suuri­kokoinen
tavallinen haikara tai sinihai-kara.
Kummallakin linnulla on kolme
varvasta ja ne ovat varsin tavallisia
Canadassa,
rostetaan. että *'leipäkysyniys on ikui­sesti
jo ratkaistu".
'Kaikki tämä on todistuksena siitä,
että järkevän yhteiskuntajärjestelmän
\^litessa voi maa ravita kaikki — ja
ravita hyvin ~ ja että puheet • Uika-kansoittumisesta"
ovat pötypuheita pa­hempia,
sillä niiden tarkoituksena on
oikeuttaa ^ o m a a r i i s t o . — Ke^oma-tounittaja.
Saari^ joka aikaisemmin oli vain eksoottisten maisek»
ihailijoiden retkeilypaikkana ja paikallisen ylimysiöa^^^^
ten", tulolähteenä, on kansanvallan vuosina oppinut {QJJJJ^
maan uuden elämän.
• - ' - . ^ 'O
Elettiin vuotta 1931 . . .Lapset Ada-Kalehin saareHa niij;
kuin niin monina; vuosikymmeninä aikaisemmin, ^.iitvivät
-ikivanhan linnoituksen kosteissa ja pimeissä "katakombe^
V sa'^'LuIcuisat perheet elivät hirvittäväsi
kiiföosiir j a nälän runtjdenäina. ^
«Näihin aikoihin perusti eräs saaren rikkaista,. Ali fiai-rij
eräiden muiden varakkaiden kanssa saarelle sEyuk^
rahat-jtehtaait-(rahat .— turkkilainen makeinen), Raha},
tehdas ei suinkaan tehnj^ AdarKalehin saaren turkkilaista
>elämää makeamaiaksi vaan entistäänkin karvaammaka
Asukkaat saivat tehtaassa- työtä vain 10—12 päivän aikanj
kiiukäudessa j a työ oli suoritettava mitä raskaimmissa o
suhteissa*. Naiset ja lapset kerjäsivät turisteilta, joita saara
-itämaisen maalauksellinen^ 1^^^ veti puoleensa, antaen ia-dän
silmissään jopa kurjuudellekin^ * ''eksoottisen" värilykseiL
* Tämän päivän vierailijalle kertovat tästä synkästä töeimö.
' S3'ytlestä vain entisten kyrjieii asuntojen sijat. Pimtiden^löo.
lienöMkulkiesManhan saa tietää ihmisten enn^^ asunfeen
niissä; j a tutustuessaan sen jälkeen A l i Kadrin palatsiin, jos­sa
tämä järjesti juhlapltioja Bukarestista j a TurnuSe\eii*
nistä kutsumiseen'vieraille, hän näkee sen muuttuneen savu*
ke- j a valmisvaatetehtaaa työläisten lasten päiväkodiksipa
seimeksi . . . - \
Kapea, puiden varjostama kivetty kuja johtaa läpl;;saren
keskustan. ~ Se kulkee työläJskTubin ohi ja johtaa kunnan.
- Tieuvoston tatoö sivuutettuaauh Vasile Roaitan .valraisraatfr
tehtaalle. Kansantasavallan vuosina on lähes ZOQfiaarpi
miestä j a . naista tullut ensi kerran elämässäni tuatemap'
iyön ilon joppien ammatin. ^ .ValmfevsuitetehtaaH^^^^^^^
televät haistyoläiset. Emi^e;jBiuse^, Ahmeci:^ monet
heidän'\sisar4nsa= kaikkein u|i^i0ta^pial% olevien, Rogianan
rKansantasavallassa^ yalmjatettujen ompelukoneiden: ääfesÄ
; Sähkökäyttöiset koneet «aavajt käyttövoiman^.ä^^^^^^^^
tuneesta sähkölaitoksesta.
- . " • ; ^
OPosti'toi äskettäin kirjeen savuketehtaan portinvartijalle,
Sefchet Mustafalle. Se saapui ^ hänen, pojiltaan, Tarilta ja
«Nabilta, jotka-ovat lähteneet kotoaan oppiakseen ammatin
jä opiskelevat nyt kaivostyökoulussa.
Toisella kertaa saa vanhus tietoja tyttäriltään, jotka toi­mivat
opettajattarina eräässä ammattikoulussa Ploestissa.
Kuinka erilaista'onkaan hänen lastensa elämä tänään verrat­tuna
hänen omaan aikaisempaan elämäänsä . . .
Ada-Kalehin saaren turkkilainen väestö, joka vuosikv-m-meniä
on elänyt mitä suurimmassa kurjuudessa ja lukutai­dottomuuden
pimeydessä, on vihdoinkin saanut mahdolli­suuden
nauttia kulttuurin valosta.
Monet turkkilaisten työläisten nuorista pojista ja tyttäris­tä
ovat astuneet opiii tielle ammatti y.m. kouluissa. .Lap^t
oppivat alkeiskouluissaan lukutaidon äidinkielisistä alisis­ta.
Vielä äskettäin A l i KadriUe kuuluneeseen palatsiin on
järjestetty kirjasto, jossa on y l i 2000 nidettä.
Vanhemmat saaren asukkaista muistivat vielä hyvin äjan,
jolloin kaikkea lääkärinhoitoa <vaiUa olevat ihmiset kuolh(at
kulkutauteihin. «Nyt on saareUe järjestetty sairasasema, jos­sa
potilaat saavat lääkärinhoitoa, lääkkeitä jne.
. Q ,
Illan saapuessa syttyyät työläisklubissa kirkkaat sähkö­valot.
Täällä tapaavat toisensa nuoret ja vanhat pelata>seä>
shakkia tai pöytätennistä ja kuunnellakseen radiota. S^rel-la
on virmnyt myös vUkas urheilun harrastus. Ada-Kaleihin
saaren.tuSkilaisten lento ja jalkapallojoukkueet ovat hy%nn
tunnetut naapuripaikkakunnilla. .
. . . Kulttuuritalon salissa ovat harrastelijataiteaijaf aloit­taneet
tavanomaiset harjoituksensa. He ovat vaate- ja
pakkatehtaan työläisiä. Tahssiryhmä, kuoro ja näyttämö­taiteen
harrastajat valmistautu.vat esiintymään juhlassa,
jelmaan on suunniteltu laulunumeroita sekä turkkilaisi^ J
romanialaisia kansantansseja. Laulukuoroon kuuluu 45 en
Sunnuntaisin vierailevat nämä harrastelijaryhniat^
naapuripitäjissä esittäen ohjelmistoaan talonpojille, ^am
aikaisesti esitetään saarella elokuvia, joita sadat ihmiset
koontuvat katsomaan. ...ij
. . : Ada-Kaleh, tämä Romanian kansantasavallan v ^ *
nen kolkka, on herännyt niuteen elämään, kansan elamaan.
josta on tullut oman kohtalonsa herra.
eONSTAlNTIN CMANTt
M»e/»^c: Eräässä asiassa ovat-mies j^^^ ^ J
maa mieltä: Miehen mielestävd mikään ole liian hyvaa/»'
nen naiselleen — j a atä saniaa midq>uoita nainenldn bn-
•lolanin J5 iMOvSiiiu 1953