Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 3, 1954

              CAUL:n18. LIinOJUHLA TCIÄDNTOSSA
HEINAKinjN W JA ELOKUUN 1 PAIVANA
No. 27 —
Onko hunajassa pitkän
iän salaisuus?
Tiedemiehet ovat maailman eri tahoil­la
kiinnittäneet viime aikoina vakavasti
huomiota varsinkin hunajassa esiinty­vän
kasvien siitepölyn fysiologisiin vai­kutuksiin.
Tutkimuksissa on todettu
siitepölyn sisältävän kaikkia tähän asti
tunnettuja vitamiineja ja luultavasti
useita vielä tuntemattomiakin. Myös
valkuaisaineita ja sokeria siinä on run­saasti.
Itävaltalainen professori Schiller ori
todennut siitepölyn sisältävän vanhene-niista
vastustavia sukupuolihormooneja.
Venäläinen professori Tsitsin on puhut­tanut
lähes 100 vähintäin sadan vuo-
<ien ikäistä henkilöä. Kaikki nämä hen­kilöt
sanoivat olevansa mehiläishoitajia
ja suuria hunajan suosijoite.
Edelläoleva saattaa ehta tuntua bu-i^
ajan mainonnalta, mutta jos hunajaan
todella kätkeytyy terveyden J a pitkän
lan salaisuuf:. niin tuotettakoon ja käy­tettäköön
sitä mahdoUisimman paljon.
CS/:n Port Arthurin sekakuoro ''Kaiku" kajauttelee laulujaan Timminsissä laulu­ja
soittojuhlassa t.k. 3 ja 4 pnä. Sekakuoro Kaiku on osaUisPunut kd^me kertaa
CSf:n laulu- ja soittojuhliin. Kuvassa keskellä edessä on hieron nykyinen erikoi­sen
tarmokas johtaja, SteUa TryUnskl„joka on jo yli neljä imotta johtanut kuoroa.
Hän ei ole synnyltään suomalciticn, mutta hän lukee ja laulaa suomea yhtä hyvin
kuin kuka hyvänsä kuoron jäsenistä.
ia yntapaisti
**^la lu»taa
Joe -Maroun oli ongella Tupper La­kella
N V ja i^n- nnennä kotiin
iah- 5ekä lintupaistin kanssa.
Han^n onkeensa tarttui 32-tuumainen
joka oli juuri niellyt pooHtaiS-
^»Ji^^en mustan sorsan, mikä painoi lähes
paunai}.
Amerikka Smithien, Suomi
Hämäläisten maa
Suomen Postisäästöpankilla oli äsket­täin
lehdissä hauska ilmoitussarja Hä­mäläisten
ja Virtasten yleisyydestä
Suomessa.
.\merikan veroviranomaiset ovat jul­kaisseet
samantapaisen tutkimuksen si­käläisistä
yleisimmistä sukunimistä. Sen
valossa .\merikka osoittautuu Smithien
maaksi, siUä sennimisiä ihmisiä laske­taan
Yhdys\alloissa olevan miljoo­naa.
Toisella tilalla on nimi Johnson,
kolmannella Brown, neljännellä Miller
ja viidennellä skandinavialaisperäinen
Anderson. Viimeksimainittujakin on
siellä yli miljoona.
Viijdiyn maan arvo eri
maakunnissa
Tilastollisen tietotoimiston suoritU-mien
laskelnr.ien mukaan vaihteli viljel­lyn
farmimaan arvo Canadan eri maa­kunnissa
viime vuonna ^5^99 välillä
eekkeriltä.
Saskatcbeivanissa maan arvo oli $30,
Eikö Gutenbergin raamattu
ollutkaan ensimmäinen?
Nevvyorkilainen Morganin kirjasto on
ostanut kirjan joka mahdollisesti on
vanhempi Kuin Gutenbergin kuuluisa
raamattu, jota tähän asti pn pidetty
ensimmäisenä painettuna kirjana ja joka
painettiin v. 1450. Näin arvelee tri
Otto Feger joka on Konstanzin kau­pungin
arkistonhoitaja Saksassa.
Tri Feger sanoo, että neljä osaa kä­sittävä
messukirja — jonka yksi osa on
ostettu New Yorkiin $!OO,tX)0 hinnasta,
on mahdollisesti ensimmäinen kirja, mi­tä
on koskaan, painettu irtokirjasimilla.
Konstanzin seurakunta tilasi Gutenber-gilta
messukiirjan useita vuosia aikai­semmin
kuin Gutenberg painoi raama­tun.
Albcrtassa $43, ManitoiMssft $49, New
Brun9wickissa $54, Prince Edward Is-landissa
$61 Quebecisa $77, Ontariossa
$98 ja BC:sa $99 kddumlinn^eekke-riitä,
. „ . -, ,
Ovatko lapset normaaleja
ollessaan uteliaita?
Kaikilla lasten vanhemmilla on koke­musta
siitä^ miten väsyttäväksi lasten
kyseleminen ja varsinkin näihin kyselyi­hin
vastaaminen saattaa vesojen määrä­tyssä
iässä ollen muodostua. Moni kas­vattaja
on ehkä ruvennut epäilemään
perillistensä saaneen uteliaisuuden lah­jaa
liikaa.
Ei pidä kuitenkaan hermostua. Erään
amerikkalaistn suorittaman tutkhnuk-sen
mukaan pikkulapsi käyttää 10-15
prosenttia puheestaan kyselemiseen.
Kolmivuotiaankin on laskettu tekevän
keskimäärin 31 kysymystä päivässä..
Eeikä arvio korkealta tunnukaan.
Astiain pesu vaaraHMa
yli 4d-v. miehille
Torontolainen lääkäri E. Maurxe
Heller-sano: Torontossa- lääkärien jul­kisessa
kokouksessa viime viikcrfla, et­tä
perheenemänUen ei pitiin antaa
ukoilleen niin rasittavaa työtä kuin as­tiain
tiskausU — edeHyttäen, etti mies
on ylittänyt 40 ikävuottaan.
Paikalla oUe«t kdme muaU laikäriä
oli tri Hellerin kanssa samaa mieltä,
että 40 vuotta ylitettyään miehen tulisi
ottaa kaikki asiat hyvin keveisU, niin
työn koin maankin suhteen. Matta
kukaan liäkamstä ei sanonat, knka
ne astiat sitten pesee, ellei mies saa sitft
tehdä.
\