1945-03-17-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Radioakuun-
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
PubUshed and printed by the Vapaus
Publishing Company Limited, 100-102
Elm Street West, Sudbury. Ontario,
Reglstered at the Post Office Dept,
Ottawa, as seK:ond class matter:
TUatishinnat:
1 vk. '..$2.00
3 kk. .60
Yhdysvaltoihin:
1 vk. ...$2.50
:6tioiaeen Ja mnnalle ulkomaille^:
1 vk. ,.....^.....$3.00
6 kk. . . . • . . . . . . . . . .'. • . . . l.fiSi.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lau*
antaina 12-slvuisena, sisältäen parasta
kaunokirjalliststluei;fcavaa kaiiUlta äl6U>
ta..: ;
. AsiamiehiHe myöhnetään 20 prosentin
palkkio.
Pyytäkää asiataiesvälineltä Jö tänään,
ILMOITugHINNAT: Yleinen ilmoitushinta
40 senttiä palstatutimalta ja
kerralta. Alin ilmoitushinta $1.00. Alin
maksu kuolinilmoituksesta $lQO ynnS.
60 senttiä jokaiselta muistovär^Itä tai
kiitoslauseelta. Etrikoishixinat pysyviätä
ilmoituksista^ Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksEU etukäteen;
Kaikki Liekille tarkoitetut maksu-osoitukset
on ostettava kustantajan nimeen:
Vapaus Publishing Company
Limited. .
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing
Company Limited, 100-102 Elm
Street West, Sudb^y, Ontario
Tohnittaja A. PäiviJi
Liekkiin . aijotut kirjoitukset osoitettava:
P.O. Box 69 Sndbury, Ont
Toimituto kotmasta
National War Finance Committeen
ityksestä Liekki julkaisee kuusi ar-ikkelia
käsittävän sarjan kirjoituksia,
joissa käsitellään jarmarien nykyhetken
ja lähittdevaisuuden probleemeja.
Nämä artikkelit — jotka julkaistaan
yksi kerrallaan lehtemme ll*si-vulld
— ovat kansallisesti huomattujen
jarmiaisiain tuntijain ja auktoriteettien'
tuotteita ja ne on erikoisesti
. kirjoitettu • länsi-Canadan^ viikkoleh'
dille.. Niissä käsitellään yksinomaan
länsirCanadan jarmiasioita, mutta
muissakin maakunnissa asuvat jar-marilukijamme
löytänevät niistä y-leismielessä,
mielenkiintoisia seikkoja.
Jokatapauksessa näissä artikkeleisr
sa käsitellään tärkeitä asioita. Asiat
ovat myös kiireellisiäkin, sillä Canar
dan farmarien tulevaisuus riippuu
hyvin paljon siitä^ mitä nyt tehdään.
Tämän artikkelisarjan ajatukset ja
esitykset ovat luonnollisesti ennen-kaikkea
kirjoittajainsa mielipiteitä,
mutta me kehoitamme erikoisesti jar-
-mcilla asuvia Ittkijoitammc tutustu-maan
näihin kirjoituksiin.
* • * •
Joku "Vapaa Sanan lukija" on
syyttänyt fneidän^vääristelleen asioi-
* ta äskettäij} sanoessamme, että suo-.
malaiset "ovat kilvoitelleet eteenpäin
valistuksenkin vainiolla, tiedossa ja
taidossa niin, että ehkä jo enemmistö
'nuoremmasta polvesta omaa luku- ja
kirjoitustaidon". Tämän johdosta
"Vapaan Sanan lukijfl" kysyy, että
''eikö siellä lAckin toimituksessa tiedetä,
että Suomessa on ollut koulupakko
jo pitemmän aikaa?" — tällä
tietysti tarkoittaen, että Suomen nuoremmasta
polvesta täytyy jokaiseni
omata nuo edellämainitut taidot. Kyllä
se täällä tiedetään, että v. 1921
tuli Suomessa voimaan laki yleisestä
oppivelvollisuudesta; jonka mukaan
jokainen lapsi oli oppivelvollinen 7—
13 ikävuosinaan ja sen lisäksi tuli
vielä 2 vuoden jatko-opetus. Edelleen
tiedämme, että sitä velvollisuutta pyrittiin
noudattamaan kaupungeissa ja
kylissä kaikkialla. Mutta tiedämme
myöskin, että laki jäi kuolleeksi kir-
: Näyttämölle asetits: Suuri tulevaisuuden
haali. Kaikkialla on yhteisymmärryksessä
olevia lapsia. Toiset
leikkivät, toiset kävelevät edestakaisin;
toiset .puhelevat tai uneksivat ja
monet työskentelevä* tulevaisuuden
keksintöjien parissa.
(Vasemmalta tulee Myltyl, Tyltyl
ja Valon henki.)
-.Fff/tt: -Tämä:on tulevaisuuden ku;
ningaskunta vielä syntymättömien
lasten keskuudessa. Katsokaa kuinka
onnellisiä he ovat. Täällä he
ovat vapaita ja tasa-arvoisia.
MyltykyMit:^, tapahtuu, kun he
poistuvat täältä, ja he syntyvät?
Valo (vakavasti): Se on maaemon
salaisuus,
Bnsimmäinen lapsi (lähes:tyen):
Tänään on minun syntymäpäiväni.
Odotan juuri aikaa, että se noutaisi
minut. Onko elo mieluisaa maassa?
Tyltyl: Riippuu siitä^ mihin olet
menossa.
Ensimmäinen lapsi: Minä olen menossa
Ontario-nimiseen paikkaan Ca-nadassa.
Tyliyl: Oh, silloin sinä alet onnellinen.
Canadassa sinä saat boonusta
siitä kun synnyt. /
Ensimmäinen lapsi: Mitä on boo-nus?
Valo: Se ori jotakin sellaista, mistä
maailman ihmisten on vaikea .päästä
yhteisymmärrykseen. Jotkut sanovat
sitä edistyneeksi sosiaaliseksi
lainlaadinnaksi- jä toiset paheelliseksi
polifttiseksi lahjukseksi.
Myltyl: Sillä ei ole todellisuudessa
väliä, miksi sitä sanotaan, sillä saat
sen kuitenkin.
• Fa/o: Odotahan Myltyl. Sinun ei
pidä nostattaa turhia toiveita. (Päätään
pitristaen) Siitä on pitkä aika
kun minä. olin Ontariossa, mutta viimeksi
saamaini uutisten mukaan
pääministeri sanoi, että hän tekee
kaikkensa ehkäistääkseen tämän paheellisen
lain täytäntöönpanon.
' Tyltyl: Mutta se on vain pieni
boonus.
Valo: Tiedän sen. Mutta jotkut
ihmiset sanovat, että huolimatta siitä,
kuinka ohut on tämä. viipale, niin
se on sittenkin poliittista, lahjusta. Ei
ole kysymys rahoista, he sanovat,
vaan periaatteesta.
Toinen lapsi: Entäs me? Me o-jaimeksi
lukemattomille köyhille kaupunkien
ja kylien palteilla, puhumattakaan
kouluista etäällä olevista ja
siellä täällä sydänmailla asuvista,. Tämän-
jo edellyttää se saman lain kohta,
että.yiapsilla ei saa olla 4 kilometriä
pitempää koidumatkaa", mikä
käytännössä merkitsee sitä, että sen
jdkopuolelia olevat ovat myöskin koulupakon
ulkopuolella, ja niitä on vielä
tänäkin päivänä Suomessa paljon
melkeinpä jokaisessa pitäjässä. Siispä
tiedämme, että näistä syistä sekä suorastaan
köyhyyden syistä on koulupakon
aikaisista lapsista jäänyt koulun
ulkopuolelle ei vain satoja ja tuhansia,
mutta kymmeniätuhansia ja
satojatuhansia lapsia. Ja tämä- on todistettavissa.
Mikäli pelkästään lukutaito on kysymyksessä,
niin sen kyllä on suomalaisten
enemmistö jotenkuten omannut
jo pitemmän aikaa — kirkon ansiosta.
Mutta että meidän nyt pitäisi
sanoa, että Suomen nuoremmasta
polvesta jokainen (koulun kautta)
omaa luku- ja kirjoitustaidon, se olisi
myöskin i^äärin. Niinpä jääköön tuo
entinen sanontamme scmmoisckseen.
— AP.
lemme Quebecista.
Valo: Quebecistako! Oi, kuinka
paljon teitä onkaan!
Toinen lapsi: Saammeko me boonusta?
Valo: En ole siitä, varma. Katsokaas,
pääministeri Drew sanoi, että
tämän uuden lain perusteella menee'
miljoonia dollareita Ontarion taskuis-
_ta Quebecin_nmlumtaan^ja_ettÄ häBL
tekee kaikkensa sen ehkäisemiseksi.
Toinen lapsi: Mutta eikö hän halua
voimakasta Ja tervettä kansa'kun-taa
sekä yhtenäistä Canadaa?
Valo: Weil, tässä tapauksessa ei
ole kysymys periaatteesta, vaan rahasta
~. . . . Sen lisä^ksi pääministeri
Drew'katsoo paheelliseksi sen kun
boonusta katsotaan taloudelliseksi
toimenpiteeksi, minkä tarkoitus ei ole
sekaantua perhe-elämään.
Ensimmäinen, lapsi: Mitä se tarkoittaa?
*
Valo: Se on maailman yksi salaisuus.
Tyltyl: Se tarkoittaa, jotta pääministeri
Drew pelkää, että äitisi voi; ottaa
rahan ja mennä elokuviin.
Ensimmäinen tapsi: En minä välitä.
Haluan sen sittenkin. {Istui^
alas ja itkee.) Minä en mene ilman
l^oohusta.
Valo: 'Sinun olisi pitänyt sitä ajatella
aikaiesmmin. Nyt on sinun mentävä.
Äitisi odottaa sinua..
Ensimmäinen lapsi (hyppää äkkiä
ylös ja puhuu toisille lapsille):
Entäs te toiset lapset? Järjestykäämme!
Me haluamme boonuksemme.
Jos ei tule boonusta, niin ei- tule syn--^
tymäpäivääkään.
Tulevaisuuden lapset (kuorossa):
Jos ei tule" boonusta, niin ei tule syntymäpäivääkään!
Valo: Tämä on naurettavaa. Minä
puhun asiasta Aijalle.
Toinen lapsi: Puhu vaan Ajalle.
Me olemme tulevaisuuden lapsia ja
.'\ika on meidän puolellamtne.
Valo (uhkaavasti): Saammepa sen
nähdä. Tässä onkin nyt Aika.
(Ovi avautuu hitaasti. Aika, vanha
mies, aseistettuna viikatteella ja
aikalasilla, tulee näkyviin.)
Aika: Ovatko valmiina ne,, joiden
hetki on lyönyt?
Lapset (tanssien rajusti): Me emme
mene! Me emme mene! Jos ei .
tule boonusta, ei tule syntymäpäivää-
Sävelet,
ajatuksen ja tunteen sopusoinln.
kaikkien yhteinen,
kielistä kaunein —
noita niielfiUäni kuuntelen,
kun ne vienoina viirähdellcn,
tahi voimaa pauhaten,
Juokseni saapuvat
mukaansa vieden
hetkeen, jaloon, juhlaisaan.
Usein, kun väsynyt olen,
sydämessäni syksyinen arki,
ne tuovat ilmojen halki
rintaani eloa, aurinkoa, so^itsoinlua
ja hetken herkän, hellän elää saan.
LAINA VINKKA.
Aika: Mitä on tämä hölynpöly?
Luonnollisesti te saatte boonuksenne.
'Pääministeri Dre\v on muuttanut
mielensä. . (Ttdevaisuuden lapset seisovat
nyt liikkumatta ja panevat peukalon
suuhunsa.)
Aika (tärkeänä): Minulla on teille
tervehdys pääministeriltä ja nyt lainaan:
''Meidän tarkoituksemme on
saada tähän maakuntaan paras mahdollinen
perheavustussysteemi, mikä
voidaan laatia saatujen kokemusten
perusteella , .
Ensimmäinen lapsi: Mitä se tarkoittaa?
.lika: Sitä, että hän lupaa antaa
teille boonuksen.
Toinen lapsi (epäillen): Mutta pilliäkö
pääministeri Drevv lupaustaan?
.lika (olkapäitään kohauttaen):
Miksi ei? Hänen pitäisi olla erikoisen
hyvä .lupausten annossa. Meidän
pilää lähteä lapset. Missä on Valo?
Miksi hän ei ole auttamassa teitä
täällä?
Tyltyl: Hän sanoi potevansa pään-kipua
ja siksi hän aikoi hetkeksi mennä
hiljaisuuden paikkaan.
.lika (vihaisena): Kikö se ole juuri
Valon tapaista. Aina jonnekin muualle
silloin kun häntä tarvitaan
Weir, tulkaa lapset . . . Odottakaa
täällä, ei niin nopeasti, mitä tuotte
mukananne? Ei mitään? Silloin ette
pääse läpi. Valmistakaa jotakin,
keksintö, suuri rikos, sairaus, en välitä
mitä, mutta teillä pitää olla jotain
. . . Sinä siellä, jolla on sormi
nenässä, mitä-on sinulla?
Lapsi (ylpeästi): Minulla on. tervehdys.
Se on tervehdys Oritarion
väestölle. Kuulkaa: "Sallimmeko me
, yhden takapaljuisen maakunnan määrätä
Yhdistyneiden Kansain tulevaisuuden?"
Aika (kärsimättömästi): Se on
vanhaa tavaraa. He ovat kantaneet
tätä tervehdystä aina liittovaltion
perustamisesta: lähtien . . , Weil, älkää
välittäkö, kiirehtikää, älkää pi-täkö
äitejänne odottamassa.
(Aika työntää lapsia ulos, "Onnea
syntymäpäivälle", "hyvästi Myltyl",
"hyvästi Tyltyl!" huutojen kaikuei-sa.
Ovi suljetaan ja Valo vetihftyy
vähän takaisin^)
Tyltyl: Sano minulle Valo, miksi
pääministeri Drew muutti mielensä?
Valo: Weil, kuunnelkaa tarkasti
lapset, niin. minä yritän selittää. Kat-sokaaSj
hän etsi satulintua, mutta ei
koskaan katsonut sitä oikeasta paikasta.
Hän katsoi muistojen maahan,
missä kaikki satulinnut ovat
kuun värisiä, ja hän katsoi tulevaisuuden
haaliin,. missä kaikki satulinnut
muuttuvat vaaleanpunaisiksi.
Mitä sitten arvelette^ Myltyl ja Tyltyl?
Kun hän ei löytänyt satulintua
kaukaisesta tulevaisuudesta, niin hän
vilkaisi ympärilleen, ja löysi sen täältä
kotoa, missä se oli ollutkoko ajan.
— Mary Lowrey Ross,
Sattirday Night.
Raketilla toisiin planeettoihin
Jotkut tiedemiehet väittävät, että
matka maapallon ilmakehän ulkopuolelle
kuuhun ja eri planeettoihin ei
ole enää mikään epätieteellinen kuvitelma.
He ovat laskeneet, että matka
kuuhun ottaa noin 98 tuntia erikoista
polttoainetta käyttämällä, mikä
on jo kehitetty, ja erikoista kulkuneuvoa
ja navigatiota käyttämällä.
Paluumatka kuusta ei enää aiheuttaisi
mitään erikoisia vaikeuksia ja
se voitaisiin tehdä parissa tunnissa
Inkuunottaen senkin ajan, mikä on
tarpeellista vauhdin hiljentämiseksi
maan vetovoiman takia.
Matka kaukaiseen planeetta Vee-nukeen
ottaisi 146 vuorokautta sellaisella
avaruuslaivalla, mikä oli.si a'
vankuin tykinammus, painai.^^i
tonnia ja käyttäisi petroolin ja
nin sekaista polttoainetta.- ^ .
Tällaisia ''avaruusräkettilaivoja"
luonnollisesti vielä ole olemassa, mut-
46
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 17, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-03-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450317 |
Description
| Title | 1945-03-17-02 |
| OCR text | Radioakuun- (Canadan suomalaisten viikkolehti) PubUshed and printed by the Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury. Ontario, Reglstered at the Post Office Dept, Ottawa, as seK:ond class matter: TUatishinnat: 1 vk. '..$2.00 3 kk. .60 Yhdysvaltoihin: 1 vk. ...$2.50 :6tioiaeen Ja mnnalle ulkomaille^: 1 vk. ,.....^.....$3.00 6 kk. . . . • . . . . . . . . . .'. • . . . l.fiSi. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lau* antaina 12-slvuisena, sisältäen parasta kaunokirjalliststluei;fcavaa kaiiUlta äl6U> ta..: ; . AsiamiehiHe myöhnetään 20 prosentin palkkio. Pyytäkää asiataiesvälineltä Jö tänään, ILMOITugHINNAT: Yleinen ilmoitushinta 40 senttiä palstatutimalta ja kerralta. Alin ilmoitushinta $1.00. Alin maksu kuolinilmoituksesta $lQO ynnS. 60 senttiä jokaiselta muistovär^Itä tai kiitoslauseelta. Etrikoishixinat pysyviätä ilmoituksista^ Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksEU etukäteen; Kaikki Liekille tarkoitetut maksu-osoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. . Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudb^y, Ontario Tohnittaja A. PäiviJi Liekkiin . aijotut kirjoitukset osoitettava: P.O. Box 69 Sndbury, Ont Toimituto kotmasta National War Finance Committeen ityksestä Liekki julkaisee kuusi ar-ikkelia käsittävän sarjan kirjoituksia, joissa käsitellään jarmarien nykyhetken ja lähittdevaisuuden probleemeja. Nämä artikkelit — jotka julkaistaan yksi kerrallaan lehtemme ll*si-vulld — ovat kansallisesti huomattujen jarmiaisiain tuntijain ja auktoriteettien' tuotteita ja ne on erikoisesti . kirjoitettu • länsi-Canadan^ viikkoleh' dille.. Niissä käsitellään yksinomaan länsirCanadan jarmiasioita, mutta muissakin maakunnissa asuvat jar-marilukijamme löytänevät niistä y-leismielessä, mielenkiintoisia seikkoja. Jokatapauksessa näissä artikkeleisr sa käsitellään tärkeitä asioita. Asiat ovat myös kiireellisiäkin, sillä Canar dan farmarien tulevaisuus riippuu hyvin paljon siitä^ mitä nyt tehdään. Tämän artikkelisarjan ajatukset ja esitykset ovat luonnollisesti ennen-kaikkea kirjoittajainsa mielipiteitä, mutta me kehoitamme erikoisesti jar- -mcilla asuvia Ittkijoitammc tutustu-maan näihin kirjoituksiin. * • * • Joku "Vapaa Sanan lukija" on syyttänyt fneidän^vääristelleen asioi- * ta äskettäij} sanoessamme, että suo-. malaiset "ovat kilvoitelleet eteenpäin valistuksenkin vainiolla, tiedossa ja taidossa niin, että ehkä jo enemmistö 'nuoremmasta polvesta omaa luku- ja kirjoitustaidon". Tämän johdosta "Vapaan Sanan lukijfl" kysyy, että ''eikö siellä lAckin toimituksessa tiedetä, että Suomessa on ollut koulupakko jo pitemmän aikaa?" — tällä tietysti tarkoittaen, että Suomen nuoremmasta polvesta täytyy jokaiseni omata nuo edellämainitut taidot. Kyllä se täällä tiedetään, että v. 1921 tuli Suomessa voimaan laki yleisestä oppivelvollisuudesta; jonka mukaan jokainen lapsi oli oppivelvollinen 7— 13 ikävuosinaan ja sen lisäksi tuli vielä 2 vuoden jatko-opetus. Edelleen tiedämme, että sitä velvollisuutta pyrittiin noudattamaan kaupungeissa ja kylissä kaikkialla. Mutta tiedämme myöskin, että laki jäi kuolleeksi kir- : Näyttämölle asetits: Suuri tulevaisuuden haali. Kaikkialla on yhteisymmärryksessä olevia lapsia. Toiset leikkivät, toiset kävelevät edestakaisin; toiset .puhelevat tai uneksivat ja monet työskentelevä* tulevaisuuden keksintöjien parissa. (Vasemmalta tulee Myltyl, Tyltyl ja Valon henki.) -.Fff/tt: -Tämä:on tulevaisuuden ku; ningaskunta vielä syntymättömien lasten keskuudessa. Katsokaa kuinka onnellisiä he ovat. Täällä he ovat vapaita ja tasa-arvoisia. MyltykyMit:^, tapahtuu, kun he poistuvat täältä, ja he syntyvät? Valo (vakavasti): Se on maaemon salaisuus, Bnsimmäinen lapsi (lähes:tyen): Tänään on minun syntymäpäiväni. Odotan juuri aikaa, että se noutaisi minut. Onko elo mieluisaa maassa? Tyltyl: Riippuu siitä^ mihin olet menossa. Ensimmäinen lapsi: Minä olen menossa Ontario-nimiseen paikkaan Ca-nadassa. Tyliyl: Oh, silloin sinä alet onnellinen. Canadassa sinä saat boonusta siitä kun synnyt. / Ensimmäinen lapsi: Mitä on boo-nus? Valo: Se ori jotakin sellaista, mistä maailman ihmisten on vaikea .päästä yhteisymmärrykseen. Jotkut sanovat sitä edistyneeksi sosiaaliseksi lainlaadinnaksi- jä toiset paheelliseksi polifttiseksi lahjukseksi. Myltyl: Sillä ei ole todellisuudessa väliä, miksi sitä sanotaan, sillä saat sen kuitenkin. • Fa/o: Odotahan Myltyl. Sinun ei pidä nostattaa turhia toiveita. (Päätään pitristaen) Siitä on pitkä aika kun minä. olin Ontariossa, mutta viimeksi saamaini uutisten mukaan pääministeri sanoi, että hän tekee kaikkensa ehkäistääkseen tämän paheellisen lain täytäntöönpanon. ' Tyltyl: Mutta se on vain pieni boonus. Valo: Tiedän sen. Mutta jotkut ihmiset sanovat, että huolimatta siitä, kuinka ohut on tämä. viipale, niin se on sittenkin poliittista, lahjusta. Ei ole kysymys rahoista, he sanovat, vaan periaatteesta. Toinen lapsi: Entäs me? Me o-jaimeksi lukemattomille köyhille kaupunkien ja kylien palteilla, puhumattakaan kouluista etäällä olevista ja siellä täällä sydänmailla asuvista,. Tämän- jo edellyttää se saman lain kohta, että.yiapsilla ei saa olla 4 kilometriä pitempää koidumatkaa", mikä käytännössä merkitsee sitä, että sen jdkopuolelia olevat ovat myöskin koulupakon ulkopuolella, ja niitä on vielä tänäkin päivänä Suomessa paljon melkeinpä jokaisessa pitäjässä. Siispä tiedämme, että näistä syistä sekä suorastaan köyhyyden syistä on koulupakon aikaisista lapsista jäänyt koulun ulkopuolelle ei vain satoja ja tuhansia, mutta kymmeniätuhansia ja satojatuhansia lapsia. Ja tämä- on todistettavissa. Mikäli pelkästään lukutaito on kysymyksessä, niin sen kyllä on suomalaisten enemmistö jotenkuten omannut jo pitemmän aikaa — kirkon ansiosta. Mutta että meidän nyt pitäisi sanoa, että Suomen nuoremmasta polvesta jokainen (koulun kautta) omaa luku- ja kirjoitustaidon, se olisi myöskin i^äärin. Niinpä jääköön tuo entinen sanontamme scmmoisckseen. — AP. lemme Quebecista. Valo: Quebecistako! Oi, kuinka paljon teitä onkaan! Toinen lapsi: Saammeko me boonusta? Valo: En ole siitä, varma. Katsokaas, pääministeri Drew sanoi, että tämän uuden lain perusteella menee' miljoonia dollareita Ontarion taskuis- _ta Quebecin_nmlumtaan^ja_ettÄ häBL tekee kaikkensa sen ehkäisemiseksi. Toinen lapsi: Mutta eikö hän halua voimakasta Ja tervettä kansa'kun-taa sekä yhtenäistä Canadaa? Valo: Weil, tässä tapauksessa ei ole kysymys periaatteesta, vaan rahasta ~. . . . Sen lisä^ksi pääministeri Drew'katsoo paheelliseksi sen kun boonusta katsotaan taloudelliseksi toimenpiteeksi, minkä tarkoitus ei ole sekaantua perhe-elämään. Ensimmäinen, lapsi: Mitä se tarkoittaa? * Valo: Se on maailman yksi salaisuus. Tyltyl: Se tarkoittaa, jotta pääministeri Drew pelkää, että äitisi voi; ottaa rahan ja mennä elokuviin. Ensimmäinen tapsi: En minä välitä. Haluan sen sittenkin. {Istui^ alas ja itkee.) Minä en mene ilman l^oohusta. Valo: 'Sinun olisi pitänyt sitä ajatella aikaiesmmin. Nyt on sinun mentävä. Äitisi odottaa sinua.. Ensimmäinen lapsi (hyppää äkkiä ylös ja puhuu toisille lapsille): Entäs te toiset lapset? Järjestykäämme! Me haluamme boonuksemme. Jos ei tule boonusta, niin ei- tule syn--^ tymäpäivääkään. Tulevaisuuden lapset (kuorossa): Jos ei tule" boonusta, niin ei tule syntymäpäivääkään! Valo: Tämä on naurettavaa. Minä puhun asiasta Aijalle. Toinen lapsi: Puhu vaan Ajalle. Me olemme tulevaisuuden lapsia ja .'\ika on meidän puolellamtne. Valo (uhkaavasti): Saammepa sen nähdä. Tässä onkin nyt Aika. (Ovi avautuu hitaasti. Aika, vanha mies, aseistettuna viikatteella ja aikalasilla, tulee näkyviin.) Aika: Ovatko valmiina ne,, joiden hetki on lyönyt? Lapset (tanssien rajusti): Me emme mene! Me emme mene! Jos ei . tule boonusta, ei tule syntymäpäivää- Sävelet, ajatuksen ja tunteen sopusoinln. kaikkien yhteinen, kielistä kaunein — noita niielfiUäni kuuntelen, kun ne vienoina viirähdellcn, tahi voimaa pauhaten, Juokseni saapuvat mukaansa vieden hetkeen, jaloon, juhlaisaan. Usein, kun väsynyt olen, sydämessäni syksyinen arki, ne tuovat ilmojen halki rintaani eloa, aurinkoa, so^itsoinlua ja hetken herkän, hellän elää saan. LAINA VINKKA. Aika: Mitä on tämä hölynpöly? Luonnollisesti te saatte boonuksenne. 'Pääministeri Dre\v on muuttanut mielensä. . (Ttdevaisuuden lapset seisovat nyt liikkumatta ja panevat peukalon suuhunsa.) Aika (tärkeänä): Minulla on teille tervehdys pääministeriltä ja nyt lainaan: ''Meidän tarkoituksemme on saada tähän maakuntaan paras mahdollinen perheavustussysteemi, mikä voidaan laatia saatujen kokemusten perusteella , . Ensimmäinen lapsi: Mitä se tarkoittaa? .lika: Sitä, että hän lupaa antaa teille boonuksen. Toinen lapsi (epäillen): Mutta pilliäkö pääministeri Drevv lupaustaan? .lika (olkapäitään kohauttaen): Miksi ei? Hänen pitäisi olla erikoisen hyvä .lupausten annossa. Meidän pilää lähteä lapset. Missä on Valo? Miksi hän ei ole auttamassa teitä täällä? Tyltyl: Hän sanoi potevansa pään-kipua ja siksi hän aikoi hetkeksi mennä hiljaisuuden paikkaan. .lika (vihaisena): Kikö se ole juuri Valon tapaista. Aina jonnekin muualle silloin kun häntä tarvitaan Weir, tulkaa lapset . . . Odottakaa täällä, ei niin nopeasti, mitä tuotte mukananne? Ei mitään? Silloin ette pääse läpi. Valmistakaa jotakin, keksintö, suuri rikos, sairaus, en välitä mitä, mutta teillä pitää olla jotain . . . Sinä siellä, jolla on sormi nenässä, mitä-on sinulla? Lapsi (ylpeästi): Minulla on. tervehdys. Se on tervehdys Oritarion väestölle. Kuulkaa: "Sallimmeko me , yhden takapaljuisen maakunnan määrätä Yhdistyneiden Kansain tulevaisuuden?" Aika (kärsimättömästi): Se on vanhaa tavaraa. He ovat kantaneet tätä tervehdystä aina liittovaltion perustamisesta: lähtien . . , Weil, älkää välittäkö, kiirehtikää, älkää pi-täkö äitejänne odottamassa. (Aika työntää lapsia ulos, "Onnea syntymäpäivälle", "hyvästi Myltyl", "hyvästi Tyltyl!" huutojen kaikuei-sa. Ovi suljetaan ja Valo vetihftyy vähän takaisin^) Tyltyl: Sano minulle Valo, miksi pääministeri Drew muutti mielensä? Valo: Weil, kuunnelkaa tarkasti lapset, niin. minä yritän selittää. Kat-sokaaSj hän etsi satulintua, mutta ei koskaan katsonut sitä oikeasta paikasta. Hän katsoi muistojen maahan, missä kaikki satulinnut ovat kuun värisiä, ja hän katsoi tulevaisuuden haaliin,. missä kaikki satulinnut muuttuvat vaaleanpunaisiksi. Mitä sitten arvelette^ Myltyl ja Tyltyl? Kun hän ei löytänyt satulintua kaukaisesta tulevaisuudesta, niin hän vilkaisi ympärilleen, ja löysi sen täältä kotoa, missä se oli ollutkoko ajan. — Mary Lowrey Ross, Sattirday Night. Raketilla toisiin planeettoihin Jotkut tiedemiehet väittävät, että matka maapallon ilmakehän ulkopuolelle kuuhun ja eri planeettoihin ei ole enää mikään epätieteellinen kuvitelma. He ovat laskeneet, että matka kuuhun ottaa noin 98 tuntia erikoista polttoainetta käyttämällä, mikä on jo kehitetty, ja erikoista kulkuneuvoa ja navigatiota käyttämällä. Paluumatka kuusta ei enää aiheuttaisi mitään erikoisia vaikeuksia ja se voitaisiin tehdä parissa tunnissa Inkuunottaen senkin ajan, mikä on tarpeellista vauhdin hiljentämiseksi maan vetovoiman takia. Matka kaukaiseen planeetta Vee-nukeen ottaisi 146 vuorokautta sellaisella avaruuslaivalla, mikä oli.si a' vankuin tykinammus, painai.^^i tonnia ja käyttäisi petroolin ja nin sekaista polttoainetta.- ^ . Tällaisia ''avaruusräkettilaivoja" luonnollisesti vielä ole olemassa, mut- 46 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-03-17-02
