1957-08-17-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Bolshoi baletti
tttlee syksyllä
myös Canadaan
Xe miljoonat brittiläiset, jotka olisivat
viime vuoden lopulla halunneet nähdä
Englannissa \-ierailleen venäläisen
Bolshoi Ballet-yht>een sensatiomaisen
menestyksen saavuttaneita esit>'ksia,
saavat nyt nähdä ne filminä,
Fihnissa tullaan näkemään kokonaisuudessaan
"Giselle", missä ballerina
Galina Ulanova esiinty>- pääosalla.
Myöskin se sisältää kohtia * Joutsen
lammesta" ja "Faustista".
Tämän värielokuvan valmistuksen
bn ohjannut Harmony Filras-yhtiön
edustaja Paul ^zinner. Filmaus on suoritettu
Covent Gardenissa Ja Croydonia
Davis teatterissa.
Filmaus suoritettiin siten, että heti
kun yleisö oli poistunut esityks!i?tä.
niin 50 teknikkoa kiirehti siir-tämaän
istuimet pois salin keskustasta ja aset-ti\-
at filmikamerat paikoilleen. Täsmälleen
kello 2 yöllä baletin johtaja kohotti
tahtipuikkonsa ja baletin orkesteri
alkoi soittaa.
Ja mitä venäläiset vieraat tykkäsivät
tanssimisesta läpi yön ? He esiintyivät
suureniraoisesti, sanoi Paul Czinner.
Ballerina Lnano\-a oh itse t>'>'tyväi3;v ys.
Hermostuneimpia olivat kameramiehet
itse. Täten onnistui esitys erinomaisesti.
Tämän taidefilmin uskotaan tänä
syksynä tule\-an Canadaan.
•kin suurta vounaa, joka kuitenkin oli
kevyttä ja turvallista. Itkukin oli niin
iuldsta nyt.
— Suojelusenkelini, sinä olit kuitenkin
vierelläni, olit varuillasi, sillä kukapa
muu olisi tempaissut minut sen mustaparran
kynsistä. Kiitos sinulle, älä
jätä minua millonkaan! sopersi-tyttö
suurien k3^elhelmien vieriessä sormien
lomitse ja tipahdellessa alas salmen siniselle
pinnalle.
Annukan ei tarvinnut palata kirkolle
samaa tietä kuin oli sieltä tullut. Toimitettuaan
asiansa kartanon pehtoorin
rouvan luona^ joka kulki pitäjällä pitoja
laittamassa, oli Annukka lähtenyt paluumatkalle.
SiUalla hän pysäht>'i. Monenlaiset
ajatukset täyttivät hänen mielensä.
Häntä ei haluttanut lähteä yksin
kulkemaan tuota pitkää metsätaivalta.
Olihan tosin se aika päivästä, kun ihmiset
palasivat kirkosta, mutta kuitenkin.
Tytön mietteet keskeytyivät. Kaksi
nuorta neitosta ja kaksi nuorta miestä
lähestyi siltaa iloisesti puhellen ja nauraen.
He eivät kuitenkaan tulleet sillalle,
vaan laskeutuivat tieltä alas rantaan.
Sillan pielessä oli 4>itkä puulai-turi,
jonka päässä kellui moottorivene.
Nuoret asettuivat \%neeseen ja toinen
nuorista miehistä käyimisti moottorin.
Moottori päästi aikamoisen sätkytyk-sen,
mutta vaikeni melkein heti. Uusi
yritys ja sama tulos.
— H>'yänen aika, me emme ehdi junaan,
jos tuo moottori nyt alkaa konstailemaan,
huudahti toiaen neitosista «
kärsimättömästi.
Annukka seurasi sillalla seisten nuoreten
puuhailua ja kuuli mitä neitonen
juuri sanoi. Hän ilostid — ehk^ä ottavat
hänetkin veneeseen, lähdenpä ja
kysyn.
Nuorimies oli juuri saanut moottorin
käyntiin, kun Annukka ehti laiturin
päähän.
— Haluatko tulla mukaan, huudettiin
venheestä, ennenkuin .\nnukka ehti
kt''syäkään ja — tietenkin hän halusi.
Tl
— Huutokauppa on toinaitus, jossa,
ihmiset ostavat rojuja toisen ullakolta
säilyttääkseen niitä omalla »lla!rr>n^'}r>
S.^PARÖKANKAAN Roilla on paremmat
hevoset kuin Kukkosen Hermannilla.
Hänellä on myöskin peru-nannostokone
ja lihavampi missus kuin
Hermannilla. Nimpä hän myöskin pyrkii
joskus puheLssaankin mahtailemaan
ja olemaan enemmän kuin onkaan. Nyt
hänen kuitenkin oli melkein pakko olk
hiljaa, kun Hermanni selosti viimeksi
tapahtunutta kaupungissa käyntiään.
Asiantuntemattomille mainittakoon,
että pidetyssä yleisessä kokouksessa
päätettiin neljänkymmenen seitsemän
puheenvuoron käyttäjän kannattamana
lähettää lähetystö kaupunkiin valaisemaan
viranomaisille meidän kylän tieoloja.
Lähetystöön oh \'ahttu Hermanni
kyläkuntansa edustajaksi ja tuossa
hän nyt pasteeraili lattialla asialta palattuaan.
Hermanni kertoi kuulumisia: r—Juntusen
Kalle, joka sekin, kuten tiedät,
kuului lähetystöön, ehdotti, että mentäisiin
ihan ensiksi varaministerin puheille,
mutta me tobet sanottiin, ettei
helkkarissa sinne päätä pistetä, sehän
on ihan alinomaisessa rahapulassa. Se
ministerihän lainailee vähän viiliä ulkomailta
ja milloin mistäkin. Siitä miehestä
ei- paljon kostuisi, hyvässä lykyssä
vippaisi vielä mieltäkin. Niin me
sovittiin, että lähdetään kertakaikkiaan
ylhäältä päin ja paineltiin jonossa itsensä
pystytukkaisen . luokse sinne Otta-waan..
— Siellä kuitenkin oviloikkarf,; tai
mikähän lie ollut, selitti ettei riyt passaa,
että ministerillä on nyt parhaillaan
jokin vastaanotto, on joitakin diplomaatteja
vieraana. Me sanottiin, ettei
se mitään, saatetaan me keskustella
niistä tieasioista syrjäistenkin kutillen.
Mitäpä noista muiitamista diplomaateista.
Mutta se oviloikkari ei kuitenkaan
suostunut tuumaan ja niin mei-dän^
piti lähteä. Kyllä meitä sen verran
pisti vihaksi, jotta ei me sille kaluu-naniekalle
juomarahoja annettu.
—Sitten me soitettiin kulkuiaitosmi-nisterille
ja kysyttiin kärsisikö tulla puhuttelemaan.
Se ministeri sanoi, ettei
käy juuri nyt, kun hänen pitää lähteä
joUekin neuvottelulounaalle. Me sanottiin,
että kyllä mekin saatamme ruokaa
tarjota, herra ministeri tulee vain tänne
hotelliin, täällä meillä on evästä
monta kapsäkillistä. Hörpättävääkin
on, jos niikseen tulee . . . Mikä lie kuitenkin
tullut vika aparaattiin, kun puhelu
katkesi kesken kaiken, eikä me
sitten enää saatu langanpäähän koko
ministeriä, vaikka ihan yömyöhällä soitettiin
viimeksi.
— Yhtenä päivänä me yritettiin itsensä
pääministerin puheille. Varmasti
hän olisikin meitä kuunnellut, kim me
ollaan häntä äänestettykin, mutta siellä
sanottiin päRministerin olevan virkamatkalla
sairaalassa. Ja niinkuin sinäkin
ymmärrät, eivät tavalliset säädylliset
ihmiset ilkeä sentään lasarettiin
mennä ketään kovistelemaan, vaikka
olisi kuinka huonoista teistä kj^^ymys.
— Viivyitkös kauan siellä isossa kaupungissa?
Roi kysyi.
— Viikkohan meiltä siellä meni, että
vilahti, taisi joltakin mennä kauemminkin
. . . . Se on sellaista pitkäjännitteistä
tämmöinen lähetystöhomma.
— Tokko te sitten pääsitte mihinkään
virastoon sisälle? kysyi taas Roi,
jonka suupielet olivat mukavasti ylöspäin
vääntyneet.
Hermanni käänti selkänsä ja pysähtyi
katselemaan ikkunasta pihalle.
.— Että paäsimmeko asäDe, sinä kysyt.
Kyllä me pääsimme. Useita päiviä
neuvotdtiia semmoisessa kuin "Restaurant
RpyEssa", jos satut tietämään.
— Kai minä sen tiedän, vaikka en satu
muistamaan . . . ~ Mikäs virasto se
taas olikaan?
— Se on enemmän sellainen sisäasiain
* virasto . . .
— Ja mitä teille .siellä s^jiottiin?
^ — Ei meille mitään erikoista sanottu,
pyydettiin vain tulemaan toistekin.' Hyvin
inyötämieiisesti ne siellämeidän lähetystöömme
suhtautuivat . . . Sitten'
me kirjoitettiin valtioneuvostolle kirjelr
mä jossa sanottiin, että" olisi hyvä jos
joskus rakennettaisiin se Papupuroa-
Vaterheimin tie . . .
— Mutta Saparokankaan tietähän
teidän piti anoa.
--- Jaa, nunkös se olikm - , . Mutta
hy\'ää se tekee tie Papupurolta Vater-heimiinkin.
Pääasia on että rakennetaan
tie -— tie kuin tie.
— Niin, ja tärkeintä se, että kysymys
on saatettu valtiovallan tietoon, sanoi
Roi, kohensi housujaan ja lähti ovea
kohti viitisimätta sanoa enää muuta.
-ANNA.
Salksan naiset saavat
luvaii Myttää housuj;
Länsi Saksan parlamentisa b
syttiin äskettäin asetus, jokaantsi
sille oikeuden käyttää housuja
parissa samalla tavalla kuin '
Parlamentti kumosi siviilihjg
kohdan, jossa miehelle taattiin -~-
valta kaikissa perhettä koskev^
symyksissä. Kun asiasta "
^ y l t i v ä t naisedustajat - — *
heehvuoroista.
Eteiäafrikkalaihen Willem
Naude vanheni äkkiä 10 vuodeBa^
li 105. vuoden ikäiseksi. Hän oK'
lul syntyneensä vuonna 1862,
.kkkonldrjojeni tarkastus osoittiia
nen syntyneen v. 1352.
ANDY'SSheli ^
MOOITFOBEIDEN JA
KOBJAUSTYOTä sekä MAAL.
" P i d i ^ OS. 4-3503
Maantie No. jB9 jä Alerts Dr.
. Ijockerby, Ontario
PAAVO BSSTAMjAt -
LAKKO (Romaam)
Kemin la&ln>tapa]ktiimistaltcsäl& 485^^siviia ^ H i ^
Villaisesta aiusta. laiSao käjciisbyy ja -vay:aa alaa: lumeet seisabtuvati:,
puun vienti pysätrtTy. Kemijoen aranJstA fra^ara^ jafcHtaigmainan tuBddV
•"suma.- .
WILLIA» BIAKEPEACT T&ACEOtAT:
TURHUUDEN TURULLA (I ja H osa)
Tbteensä 772 sivna — Hinta sid. $6.50. —- Thac&erayn ensimmäisen-laajempi
teos j a samalla liänen paras saavutuksensa on romaani "Tva-.
huuden turulla'% Te^*ä on siinä sanoutunut i r t i kajeista tavanomaisista
romaaniaineksista nimiltäen teostaan '%estomi&seksi ilman 6an«>
karia". - "Toiibuuden turulla" on laaja realistis-satiirinen lapileilduus
Englannin ylimorstöpiireista, thmi^sn itse&&;^Qrcle5tä ja sisäisestä onttoudesta,
päähenkilönä oivallisesti luonnebdlttu juonittel^ra nousukaa-nainen
BeCky aiajp. £^tys on voimakasta, täynnä retievää huumoria,
ja luonteenkuvaus on elävästä todeUisuudesta saatua.
"Tuimuuden turuHa" on säkenöivän äl^ibäs, likassLsaitöinen ja haaska
ramaanL _
HUGO HABTUNG:
OI TYTTÖ UNKARIN
247 sivua — Hinta sid. $3.75 — 'HDi tyttö UiÄcarin" on tmohtmnaton
kam>3le ensimmäisen maailmansodan Jälkeisen ajan nuorukaisen {äi-.
väkirjaa. Sähkyvä Budapest j a väQikyivä Balatonjärvi. laaja, pusta
kangastuksineen. vailkeat talot akaasioineen j a pihoissa kypsyvine vii-nsrypäleiaeen.
ma<%laarien juhlat csazdaksinem ja bBhkame tokaijin-viineineen
kehystävät ylioppilas Andreaksen oinistoja Takkaustarinas-taan
tulisen pikku unkarittaren kanssa. Pustan t^Sissä^CsScy Jaaolc*
s ^ luona sai nuorafcainen icokea «Jämänsä sjyfcälidgttäyimanät.ja väg&-
kaxmmät tapahtumat, hän sai- ojakseen yli^^uzsuavaa vieraanvaraisuutta,
ystävyyttä-ja rakkautta. ~~
OWE HUSAHB:
YÖN KUDOS
336 sinia^— Hints sid. $430 — Ow« Husabr, nnori ruotsalainen kirjal'
ma. on kotimaassaan herättänyt huomiota votmfffrasattT^isflla.
kenteisiUa roamaaneillaah. Nyt suomeksi ilmestynyt "Yön kuflor
Jaakeutuvat kaivokseaa, pocaSboneet pureutmvat malrmln, arkinen ai»»'
rus täyttää myös elämän ySiääHä «naan päällä. Tunnönusa__^
kuitenkin alun alkaen jotain enteellistä, idÄaavaa. -Tapahtuu kain»-^
onnettomuus, joiltoin viisi- miestä sää fcaaigjpailemaan eJämastaj»
kuolemasta sjrväHä maan uumenissa. ELertomsos etenee ^män jaaceeB
jännittävänä j a dtamaattisena. -
HSBTHA BUBEN:
TOINEN NAINEN (Romaani)
241 stvB» — Hinta. sid. $4:B5 — Täanä tarina on kahdesta naisesg.
Bettystä ja Camillasta, kahdesta lapsuudöypstävästä,: jotka jatto^a^
seurustelevat keskenään huilimatta siitä, että 1» eivät enää oaBBi.
viihdy 4»istensa seurassa - - heidän välilleen on tuUut jotakin; janai-tystä,
kilpailua..
F. E . SOUIMPXÄ:
FÄIVÄ KORI
SUHTEISTA IHBaSUN JA
214 idvnaHinte
XAAN
STHBflDf
^325
t : iii I (c
HYVÄÄ RUOKAHALUA
S S i ^ x i perheen b^ttiddbj» — RhiU $2.75 — TkriBdttaneet:
Annikki Laari — 10$ Mcstikiivaa 17 mlivirilHtAim — . 2 ^ ^
ruokahalua" on «nonipuolinen ja pirteä meidän perheen '^""SS
joka lönptää onnistuvia i«wptejä ja znieJikavttusta kia»ifctavia vihje»
ä r k i s i ^ atenotsSa aina- suuriin ju3alapäivä3]siin asti.
TOatfca» «Miättedlar
Vapaus Publfshmg Company
BOX 69^ STOBTOY. ONTABIO
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 17, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-08-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki570817 |
Description
| Title | 1957-08-17-10 |
| OCR text | Bolshoi baletti tttlee syksyllä myös Canadaan Xe miljoonat brittiläiset, jotka olisivat viime vuoden lopulla halunneet nähdä Englannissa \-ierailleen venäläisen Bolshoi Ballet-yht>een sensatiomaisen menestyksen saavuttaneita esit>'ksia, saavat nyt nähdä ne filminä, Fihnissa tullaan näkemään kokonaisuudessaan "Giselle", missä ballerina Galina Ulanova esiinty>- pääosalla. Myöskin se sisältää kohtia * Joutsen lammesta" ja "Faustista". Tämän värielokuvan valmistuksen bn ohjannut Harmony Filras-yhtiön edustaja Paul ^zinner. Filmaus on suoritettu Covent Gardenissa Ja Croydonia Davis teatterissa. Filmaus suoritettiin siten, että heti kun yleisö oli poistunut esityks!i?tä. niin 50 teknikkoa kiirehti siir-tämaän istuimet pois salin keskustasta ja aset-ti\- at filmikamerat paikoilleen. Täsmälleen kello 2 yöllä baletin johtaja kohotti tahtipuikkonsa ja baletin orkesteri alkoi soittaa. Ja mitä venäläiset vieraat tykkäsivät tanssimisesta läpi yön ? He esiintyivät suureniraoisesti, sanoi Paul Czinner. Ballerina Lnano\-a oh itse t>'>'tyväi3;v ys. Hermostuneimpia olivat kameramiehet itse. Täten onnistui esitys erinomaisesti. Tämän taidefilmin uskotaan tänä syksynä tule\-an Canadaan. •kin suurta vounaa, joka kuitenkin oli kevyttä ja turvallista. Itkukin oli niin iuldsta nyt. — Suojelusenkelini, sinä olit kuitenkin vierelläni, olit varuillasi, sillä kukapa muu olisi tempaissut minut sen mustaparran kynsistä. Kiitos sinulle, älä jätä minua millonkaan! sopersi-tyttö suurien k3^elhelmien vieriessä sormien lomitse ja tipahdellessa alas salmen siniselle pinnalle. Annukan ei tarvinnut palata kirkolle samaa tietä kuin oli sieltä tullut. Toimitettuaan asiansa kartanon pehtoorin rouvan luona^ joka kulki pitäjällä pitoja laittamassa, oli Annukka lähtenyt paluumatkalle. SiUalla hän pysäht>'i. Monenlaiset ajatukset täyttivät hänen mielensä. Häntä ei haluttanut lähteä yksin kulkemaan tuota pitkää metsätaivalta. Olihan tosin se aika päivästä, kun ihmiset palasivat kirkosta, mutta kuitenkin. Tytön mietteet keskeytyivät. Kaksi nuorta neitosta ja kaksi nuorta miestä lähestyi siltaa iloisesti puhellen ja nauraen. He eivät kuitenkaan tulleet sillalle, vaan laskeutuivat tieltä alas rantaan. Sillan pielessä oli 4>itkä puulai-turi, jonka päässä kellui moottorivene. Nuoret asettuivat \%neeseen ja toinen nuorista miehistä käyimisti moottorin. Moottori päästi aikamoisen sätkytyk-sen, mutta vaikeni melkein heti. Uusi yritys ja sama tulos. — H>'yänen aika, me emme ehdi junaan, jos tuo moottori nyt alkaa konstailemaan, huudahti toiaen neitosista « kärsimättömästi. Annukka seurasi sillalla seisten nuoreten puuhailua ja kuuli mitä neitonen juuri sanoi. Hän ilostid — ehk^ä ottavat hänetkin veneeseen, lähdenpä ja kysyn. Nuorimies oli juuri saanut moottorin käyntiin, kun Annukka ehti laiturin päähän. — Haluatko tulla mukaan, huudettiin venheestä, ennenkuin .\nnukka ehti kt''syäkään ja — tietenkin hän halusi. Tl — Huutokauppa on toinaitus, jossa, ihmiset ostavat rojuja toisen ullakolta säilyttääkseen niitä omalla »lla!rr>n^'}r> S.^PARÖKANKAAN Roilla on paremmat hevoset kuin Kukkosen Hermannilla. Hänellä on myöskin peru-nannostokone ja lihavampi missus kuin Hermannilla. Nimpä hän myöskin pyrkii joskus puheLssaankin mahtailemaan ja olemaan enemmän kuin onkaan. Nyt hänen kuitenkin oli melkein pakko olk hiljaa, kun Hermanni selosti viimeksi tapahtunutta kaupungissa käyntiään. Asiantuntemattomille mainittakoon, että pidetyssä yleisessä kokouksessa päätettiin neljänkymmenen seitsemän puheenvuoron käyttäjän kannattamana lähettää lähetystö kaupunkiin valaisemaan viranomaisille meidän kylän tieoloja. Lähetystöön oh \'ahttu Hermanni kyläkuntansa edustajaksi ja tuossa hän nyt pasteeraili lattialla asialta palattuaan. Hermanni kertoi kuulumisia: r—Juntusen Kalle, joka sekin, kuten tiedät, kuului lähetystöön, ehdotti, että mentäisiin ihan ensiksi varaministerin puheille, mutta me tobet sanottiin, ettei helkkarissa sinne päätä pistetä, sehän on ihan alinomaisessa rahapulassa. Se ministerihän lainailee vähän viiliä ulkomailta ja milloin mistäkin. Siitä miehestä ei- paljon kostuisi, hyvässä lykyssä vippaisi vielä mieltäkin. Niin me sovittiin, että lähdetään kertakaikkiaan ylhäältä päin ja paineltiin jonossa itsensä pystytukkaisen . luokse sinne Otta-waan.. — Siellä kuitenkin oviloikkarf,; tai mikähän lie ollut, selitti ettei riyt passaa, että ministerillä on nyt parhaillaan jokin vastaanotto, on joitakin diplomaatteja vieraana. Me sanottiin, ettei se mitään, saatetaan me keskustella niistä tieasioista syrjäistenkin kutillen. Mitäpä noista muiitamista diplomaateista. Mutta se oviloikkari ei kuitenkaan suostunut tuumaan ja niin mei-dän^ piti lähteä. Kyllä meitä sen verran pisti vihaksi, jotta ei me sille kaluu-naniekalle juomarahoja annettu. —Sitten me soitettiin kulkuiaitosmi-nisterille ja kysyttiin kärsisikö tulla puhuttelemaan. Se ministeri sanoi, ettei käy juuri nyt, kun hänen pitää lähteä joUekin neuvottelulounaalle. Me sanottiin, että kyllä mekin saatamme ruokaa tarjota, herra ministeri tulee vain tänne hotelliin, täällä meillä on evästä monta kapsäkillistä. Hörpättävääkin on, jos niikseen tulee . . . Mikä lie kuitenkin tullut vika aparaattiin, kun puhelu katkesi kesken kaiken, eikä me sitten enää saatu langanpäähän koko ministeriä, vaikka ihan yömyöhällä soitettiin viimeksi. — Yhtenä päivänä me yritettiin itsensä pääministerin puheille. Varmasti hän olisikin meitä kuunnellut, kim me ollaan häntä äänestettykin, mutta siellä sanottiin päRministerin olevan virkamatkalla sairaalassa. Ja niinkuin sinäkin ymmärrät, eivät tavalliset säädylliset ihmiset ilkeä sentään lasarettiin mennä ketään kovistelemaan, vaikka olisi kuinka huonoista teistä kj^^ymys. — Viivyitkös kauan siellä isossa kaupungissa? Roi kysyi. — Viikkohan meiltä siellä meni, että vilahti, taisi joltakin mennä kauemminkin . . . . Se on sellaista pitkäjännitteistä tämmöinen lähetystöhomma. — Tokko te sitten pääsitte mihinkään virastoon sisälle? kysyi taas Roi, jonka suupielet olivat mukavasti ylöspäin vääntyneet. Hermanni käänti selkänsä ja pysähtyi katselemaan ikkunasta pihalle. .— Että paäsimmeko asäDe, sinä kysyt. Kyllä me pääsimme. Useita päiviä neuvotdtiia semmoisessa kuin "Restaurant RpyEssa", jos satut tietämään. — Kai minä sen tiedän, vaikka en satu muistamaan . . . ~ Mikäs virasto se taas olikaan? — Se on enemmän sellainen sisäasiain * virasto . . . — Ja mitä teille .siellä s^jiottiin? ^ — Ei meille mitään erikoista sanottu, pyydettiin vain tulemaan toistekin.' Hyvin inyötämieiisesti ne siellämeidän lähetystöömme suhtautuivat . . . Sitten' me kirjoitettiin valtioneuvostolle kirjelr mä jossa sanottiin, että" olisi hyvä jos joskus rakennettaisiin se Papupuroa- Vaterheimin tie . . . — Mutta Saparokankaan tietähän teidän piti anoa. --- Jaa, nunkös se olikm - , . Mutta hy\'ää se tekee tie Papupurolta Vater-heimiinkin. Pääasia on että rakennetaan tie -— tie kuin tie. — Niin, ja tärkeintä se, että kysymys on saatettu valtiovallan tietoon, sanoi Roi, kohensi housujaan ja lähti ovea kohti viitisimätta sanoa enää muuta. -ANNA. Salksan naiset saavat luvaii Myttää housuj; Länsi Saksan parlamentisa b syttiin äskettäin asetus, jokaantsi sille oikeuden käyttää housuja parissa samalla tavalla kuin ' Parlamentti kumosi siviilihjg kohdan, jossa miehelle taattiin -~- valta kaikissa perhettä koskev^ symyksissä. Kun asiasta " ^ y l t i v ä t naisedustajat - — * heehvuoroista. Eteiäafrikkalaihen Willem Naude vanheni äkkiä 10 vuodeBa^ li 105. vuoden ikäiseksi. Hän oK' lul syntyneensä vuonna 1862, .kkkonldrjojeni tarkastus osoittiia nen syntyneen v. 1352. ANDY'SSheli ^ MOOITFOBEIDEN JA KOBJAUSTYOTä sekä MAAL. " P i d i ^ OS. 4-3503 Maantie No. jB9 jä Alerts Dr. . Ijockerby, Ontario PAAVO BSSTAMjAt - LAKKO (Romaam) Kemin la&ln>tapa]ktiimistaltcsäl& 485^^siviia ^ H i ^ Villaisesta aiusta. laiSao käjciisbyy ja -vay:aa alaa: lumeet seisabtuvati:, puun vienti pysätrtTy. Kemijoen aranJstA fra^ara^ jafcHtaigmainan tuBddV •"suma.- . WILLIA» BIAKEPEACT T&ACEOtAT: TURHUUDEN TURULLA (I ja H osa) Tbteensä 772 sivna — Hinta sid. $6.50. —- Thac&erayn ensimmäisen-laajempi teos j a samalla liänen paras saavutuksensa on romaani "Tva-. huuden turulla'% Te^*ä on siinä sanoutunut i r t i kajeista tavanomaisista romaaniaineksista nimiltäen teostaan '%estomi&seksi ilman 6an«> karia". - "Toiibuuden turulla" on laaja realistis-satiirinen lapileilduus Englannin ylimorstöpiireista, thmi^sn itse&&;^Qrcle5tä ja sisäisestä onttoudesta, päähenkilönä oivallisesti luonnebdlttu juonittel^ra nousukaa-nainen BeCky aiajp. £^tys on voimakasta, täynnä retievää huumoria, ja luonteenkuvaus on elävästä todeUisuudesta saatua. "Tuimuuden turuHa" on säkenöivän äl^ibäs, likassLsaitöinen ja haaska ramaanL _ HUGO HABTUNG: OI TYTTÖ UNKARIN 247 sivua — Hinta sid. $3.75 — 'HDi tyttö UiÄcarin" on tmohtmnaton kam>3le ensimmäisen maailmansodan Jälkeisen ajan nuorukaisen {äi-. väkirjaa. Sähkyvä Budapest j a väQikyivä Balatonjärvi. laaja, pusta kangastuksineen. vailkeat talot akaasioineen j a pihoissa kypsyvine vii-nsrypäleiaeen. ma<%laarien juhlat csazdaksinem ja bBhkame tokaijin-viineineen kehystävät ylioppilas Andreaksen oinistoja Takkaustarinas-taan tulisen pikku unkarittaren kanssa. Pustan t^Sissä^CsScy Jaaolc* s ^ luona sai nuorafcainen icokea «Jämänsä sjyfcälidgttäyimanät.ja väg&- kaxmmät tapahtumat, hän sai- ojakseen yli^^uzsuavaa vieraanvaraisuutta, ystävyyttä-ja rakkautta. ~~ OWE HUSAHB: YÖN KUDOS 336 sinia^— Hints sid. $430 — Ow« Husabr, nnori ruotsalainen kirjal' ma. on kotimaassaan herättänyt huomiota votmfffrasattT^isflla. kenteisiUa roamaaneillaah. Nyt suomeksi ilmestynyt "Yön kuflor Jaakeutuvat kaivokseaa, pocaSboneet pureutmvat malrmln, arkinen ai»»' rus täyttää myös elämän ySiääHä «naan päällä. Tunnönusa__^ kuitenkin alun alkaen jotain enteellistä, idÄaavaa. -Tapahtuu kain»-^ onnettomuus, joiltoin viisi- miestä sää fcaaigjpailemaan eJämastaj» kuolemasta sjrväHä maan uumenissa. ELertomsos etenee ^män jaaceeB jännittävänä j a dtamaattisena. - HSBTHA BUBEN: TOINEN NAINEN (Romaani) 241 stvB» — Hinta. sid. $4:B5 — Täanä tarina on kahdesta naisesg. Bettystä ja Camillasta, kahdesta lapsuudöypstävästä,: jotka jatto^a^ seurustelevat keskenään huilimatta siitä, että 1» eivät enää oaBBi. viihdy 4»istensa seurassa - - heidän välilleen on tuUut jotakin; janai-tystä, kilpailua.. F. E . SOUIMPXÄ: FÄIVÄ KORI SUHTEISTA IHBaSUN JA 214 idvnaHinte XAAN STHBflDf ^325 t : iii I (c HYVÄÄ RUOKAHALUA S S i ^ x i perheen b^ttiddbj» — RhiU $2.75 — TkriBdttaneet: Annikki Laari — 10$ Mcstikiivaa 17 mlivirilHtAim — . 2 ^ ^ ruokahalua" on «nonipuolinen ja pirteä meidän perheen '^""SS joka lönptää onnistuvia i«wptejä ja znieJikavttusta kia»ifctavia vihje» ä r k i s i ^ atenotsSa aina- suuriin ju3alapäivä3]siin asti. TOatfca» «Miättedlar Vapaus Publfshmg Company BOX 69^ STOBTOY. ONTABIO |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-08-17-10
