1955-10-15-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAVNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI
I.TF.KKI, the only Finnish UteEtiiä^ we«^^
Publlähed and printed by the VapätJä^PtiO^
Umitedi 100-102 Elm Street West, SudbiWt jQnteim^
.Begistexed at the Bost Office Deiiäimehi, pt|^a;:aa
.second clasä matter.
Uekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 isivtiisena,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa.
TILAUSHINNAT: OTDTSVAtTOIHIN:
1 vuosikerta .....^>..$4.00 1 v^sjöfeerta .....^.>.-$äM.x^^
6 kuukautta .,4ii.^.225 " 6 tofllikaUtta .7v.v^r^^
S kuukautta 1.50
SUOMEEN JA'ltfUUAIiI«'lJlÄOMAIIXE -
1 vuosikerta . . . . . . . . . $ 5 Ä » 6 kuukautta_ . . . .; .>$3Jro
ILMOITUSHINNAT:
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä Julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen,
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario.
Toimittaja: K. salo.
ABiamiehUle myönnetään 15 prosentin i>alkklo.
Li^kihi aiotut kirjoitukset osoitettava:
LIEKKI
P. O. BOS 69 SUDBUBY, ONTARIO
Viime viikolla, tar^kemmin sanoen viime viikon keskiviikkona
saapui Canadan ulkoministeri Lester Pearson Neuvostoliittoon.
Tapaus herätti melkoista huomiota kaikissa pii-
Tessä Canadassa 'ja vieläpä muissakin maissa. Tämä oli ensimmäinen
kerta, kun Canadan liittohallituksen jäsen on virallisella
vierailulla sosialistisessa Neuvostolitossa. "
Tällä 'hetkellä ei vielä voida sanoa mitään siitä, minka-
*laisia tuloksia matkasta tulee olemaan, missä määrin se tu-
Oee parantamaan Canadan ja Neuvostoliiton suhteita. Se on
kuitenkin selvä, että ulkoministeri Pearsonin vierailu on askel
rauhanomaisen kanssakäymisen laajentaimista kohti, jota
kaikki hyvää tarkoittavat ja Canadan parasta ajattelevat Canadan
asukkaat -toivovat. On tietenkin olemassa vielä niitäkin,
jotka eivät tällaisista .ystävällisistä ja ystävyj"den lujit-ttamiseen
tähtäävistä vierailuista pidä. Kertovathan eräät ca-aiadalaiset
päivälehdet viime viikolla, kuinka esim. US.A.:a
valtiosihteeri Dulles öli käynyt Ottavassa varoittamassa Pear-sonia
tekemästä minkäänlaisia myönnytyksiä Neuvostoliitolle-
Joka tapauksessa on ulkoministerimme keskustellut Neuvostoliitossa
— samalla kun häntä on pidetty siellä mieluisana
vieraana ja tarjottu mahdollisuudet käydä katsomassa
kaikkea mihin hänellä on ollut suurin kiinnostus — Canadan
ja Neuvostoliiton välisten suhteiden parantamisesta, kaupankäynnin
lisäämisestä ja kaikenlaisten tietojen vaihtamisesta.
Tällaiset alustavat keskustelut saattavat tulevaisuutta sil-anälläpitäen
ölla hyvinkin hyödyllisiä Canadalle, johtaa tuloksiin
joista Canadan samoin kuin Neuvostoliitonkin väestö kokonaisuudessaan
hyötyy.
Jos ulkoministeri Pearsonin vierailu ja hänen käymänsä
reuvottelut Neuvostoliiton hallitusmiesten kanssa johtavat
siihen, että Canada voi esim. ryhtyä lähettämään Neuvostoliittoon
maataloustuotteiden suuria }-lijäämävarastoja, kuten
viljaa, karjantuotteita ym., vaihtaa niillä Neuvostoliitosta
monia Canadan tarvitsemia tuotteita, olisi se suureksi
'hyödyksi maallemme, erikoisesti ylijäämäpulaa kärsivälle
•maataloudelle. Se tietenkin olisi hyödyksi myöskin Neuvostoliitolle,
sillä ystävälliset suhteet ja raulianomainen kaupankäynti
hyödyttää aina molempia osapuolia, ja siihen kaikki
rehelliset rauhanomaisen maaJlmanjärjestyksen kannattajat
3>yrkivätkin.
Olisi edelleen toivottavaa ja suotavaa, että Pearsonin ja
yleensä Canadan hallituksen hyväntahdon vierailut ulotettaisiin
myöskin Kiinaan .ja että Kiinan kaiissa mahdollisimman
läheisessä tulevaisuudessa järjestettäisiin diplomaatti- ja
kauppasuhteet. On selvää, että hyvin kauan ei voida pitää
selkää käännettynä maahan, jossa asuu neljäsosa koko maapallomme
väestöstä.* Mitä pikemmin saadaan esim. kaupalliset
suhteet järjestetyksi Kiinan ja Canadan välillä, sitä parempi
se on Canadalle ja myöskin Kiinalle.
Kaikkien tuntema 'julkinen salaisuus on se, että Kiinassa
olisi Canadan tuotteille rajattomat markkinat- Canadan maa-italous,
Canadan auto-, tekstiili- ja koneteollisuus ym. voisi-xsd
hallituksen takaaman luoton turvissa kohottaa tuotantonsa
huippuun ja kjnnmenien Aoiosien ajan myydä kaiken,
mitä riittäisi, Kiinalle. Se luonnollisesti nopeistuttaisi Kiinan
Ifcehitystä samalla kun se lisäisi suuressa määrin hyvinvointia
Canadassa — mutta sehän onkin kaikkien oikeamielisten ih-
Kahdeksantoista vuotias Barbara
Lewis, Manitotdin saarelta,
valittiin Timminsissd
pidetyissä kauneuskilpailuissa
"Miss Pohjciis-Oniarioksi^\
Hän sai myöskm tuhannen
dollarin palkinnon.
Porkkalan postimerkki
Suomen posti- ja lennätinhallitus on
pyytänyt Suomen Pankin setelipainolta
luonnoksia Porkkalan postimerkiksi
alueen luovuttamisen 'huomioimiseksi
painettavia postimerkkejä varten.
KIRJEENVAIHTOA
Marjatta — Vieläkin kaunis kii-to->:
l Tähän ei ehdittv saada kuin
yksi.
//. P. Kaikki hvvää tavaraa.
Kai jotakin tulee 20-vuotisnu-meroon
?
Albci-tan Isoäiti
kiitos vain.
Perillä on,
O- P. — Samoin kuin edellä.
Kaikille yhteisesti — Nyt alkaa
olla korkea aika pistää kynät liikkumaan
paperilla ja panna kokoon
kirjoituksia Liekin ^O-vuotisnume-roa
varten. Myöskin tulee aina jatkuvasti
muutenkin muistaa Liekkiä
kirjoituksilla.
. f
misten toivomus.
» » «
Viime viikolla Suomen eduskunta hyväksyi
yksimielisesti Suomen ja Neuvostoliiton
välisen ystävyys- ja avunantosopimuksen
uusimisen ja Porkkalan
alueen Suomelle palauttamisen, tun-nustaen
sen kaikin puolin Suomen etujen
mukaiseksi. Päätöksellään eduskunta
tuimusti, että ystävällisiä suhteita
edistänyt ja niiden rakentamiseen tähtäävä
ns. Paasikiven linja on Suomen
kansan etujen mukainen. Vain muutamat
kokoomuslaiset, jotka ovat jatkuvasti
pyrkineet jarruttamaan ystävällisten
naapuruussuhteiden kehittymistä,
arvostelivat sopimusta, koska ei myöskin
Karjalaa saatu takaisin. He, kuten
tavallista, unohtivat ettei Suomella ole
mahdollisuutta saada mitään pakkotoimenpitein
Neuvostoliitolta ja vihamielisyyttä
lietsomalla, vaan että vieläkin
suurempia myönnytyksiä voidaan tulevaisuudessa
saada, jos ystävällisiä suhteita
edelleen lujitetaan. Sen tosiasian
näyttääkin Suomen kansan enemmistö
%'ähitellen tajuavan ja varmaankin se
tulee olemaan suurena siunauksena sille
sen tulevissa kohtaloissa.
K. S-I
Ar'kkipiispan puheenvuoro
Helsingin rauhankokcuksessa viime kesäkuussa Vnk,
rin Egerin roomalaiskatolisen hiippakunnan arkkipUi^
Guyla Cz pikin sanoi puheenvuorossaan seuraai-ENSIKSI haluan korostaa, että olen harras käytännön kris.
titty, kirkkoni ja sen ylimmän johtajan, paavin, uhi^u.
tunut palvelija, j a isänmaani Unkarin lainkuuliainen kansa,
lainen. Kuitenkin minun on lisättävä, että minulla on aivan
erityinen tunne Suomea kohtaan, maata kohtaan, jos>a tä.
nään kokoonnumäie. Olen unkarilainen ja tieteen ja kansaa
traditioiden mukaan kansamme kuuluu suomalais-ugrilalseoi
kieliryhmään. Tänään tervehdin ja lausun kunnioitukseni Suo.
mea kohtaan, en miinkään paljon ulkomaalaisena, vaan eräänä
sen lähimpänä sukulaisena.
•Luulen, että näinuntoh mitä lyhyimmin ilmaistava, jnitäl
minulla on teille sanottavaa' pukemalla se seuraavaan" muo-toon.
Haluan rauhaa kautta maailman.
HALUAN rHMISOlKEUKSIIN PERUSTUVAA RAUHAA
Luonto on antanut ihmiselle lukuisia haluja. Eräs näistäi
haluista usein pidättää ihmisen ryhtymästä taisteluun, -mutta
jos hän kerran on joutunut taisteluun, se lujittaa hänen toi-voaan
voida nauttia hyvin ansaitusta rauhi-sta. Tätä rauhantahtoa
ei saa tukahduttaa. Niin kaun kuin ihmisolento ono!^
massa, niin kauan kun imaa on olemassa, tämä halu elää kaik-kien
rehellisten ihmisten mielessä joka puolella maailmaa,
ja se tarvitsee vain sopivan tilaisuuden, kuten hiillos tuulen
henkäyksen, leimähtaakseen ilmiliekkiin ja palaakseen kirkkaammin.
• ^
' Sallikaa minun kehitellä tätä esimerkkiä hiilloksesta. Ka-ta
suurempi hiillos on, sitä suurempi kuumuus syntyy ja sitä
voimaMiaampi liekki. Jos tuhannet, imiljoonat ihmiset^yhtyvät
rauhan kaipuussaan, sieluanme hiillos palaa kirkkaammin
ja antaa meille enemmän voimia. Eikä voida kieltää, että koko
maailmassa miljoonilla, sadoilla imiljoonilla ihmisillä on samat
tunteet ja että heidän palavan halunsa hehkuva-}
piirtyy tulikirjaimin taivaankanteen: — Me Haluamme
Rauhaa!
HALUAN RAUHAA, KOSKA OLEN KRISTITTY
Kristinusko on kohottanut rauhantahtoa, josta juuri pu
huin. Lunastushistoriamme alussa enkelien rauhallinen lau
kaikui Betlehemin seimestä. Rauhantahto ilmaistaan myo:
pääsiäistervehdyksen sanoissa: ''Rauha olkoon kanssanne.
Sama tapahtuu sielun kristillisyyden alussa ja maallis
elämän lopussa. Kasteessa uskonto lähettää uuden kristitj
tielleen sanoen: "Kulje rauhan t i e t ä ja olkoon Herra'kan
sasi!" Haudan äärellä uskovainen lukee tämäii saman rU'
kouksen sanoessaan jäähyväiset tovereilleen, joka on lopi
tanut maisen vaelluksensa, ja toivottaessaan tälle lepoa, joka
merkitsee ikuista rauhaa.
Kristinoppi ei julista eikä vaadi rauhaa pacifistisessami^
lessä. Sen moraaliset opetukset eivät ehdottomasti vastusta
sotaa. Niissä kuitenkin tunnustetaan sota, jos se on oikeu
tettu, mutta siinäkin tapauksessa ainoastaan viimeisenä Leinona
ja epämääräisenä moraalisena yhteytenä.
Tämä kanta on erittäin sopiva meidän ajallemme- Ta! l
tavalla neuvotella ja osoittaa asiansa oikeus. Tällä tavoin yhdistää
oikeus ja inhimillinen ymmärtämys. Hänet, joka ei
vakuuttunut oikeudesta, oikeudenmu^kaisuudesta ja inhiraili-sestä
ynmiärtämyksestä, eroitetaan lopullisesti inhimillisesti
yhteisöstä. Kristillisen moraalin toinen vaatimus on, että so
ei saa aiheuttaa kärsimyksiä syyttömille, joilla ei ole siibeB
mitään osuutta: vetyponimeja, ydinaseita eikä jöukkotuliO'
aseita yleensä voida käyttää missä olosuhteissa hyvänsä: Kni-tiilinen
moraali ei ainoastaan vaadi Jumalan käskyn kielteisen
puolen noudattamista "Älä tapa", vaan samalla tavalla koios-taa
sen positiivista puolta julistamalla, että velvollisuuterafflf
on puolustaa ja suojella inhimillistä elämää.
LOPUKSI: TAHDON RAUH.^A, KOSKA OLEN
L^^KARILAINEN
Kansani ajattelee rauhaa, ko^ka sen muistissa on kaö
maailmanpaloa, ja sen mielestä on riistetty kaikki sodan romanttisuus.
Olemme kahdesti kokeneet suunnattomat aineelliset U
moraaliset kärsimykset sodan painajaisen aikana. Senvuo
on >Tnmärrettävää, että kauhulla ajattelemme imahdollbiJ
tulevaa sotaa. Olemme jo oppineet, että pommit, kranaatit }i
tuhoavat hyökkäykset, joiden uhreiksi jouduimme, ha\nt^'
vät ilman mitään eroitusta kaiken, olkootpa ne Herran i
koja, kulttuurirakennuksia tai onnellisia kotiliesiä. Vm^^
kansa tietää erittäin hyvin, että kuolemaa ennustava rumpujen
pärinä on 'hirvittävää, mutta vielä hirvittävämpaa
äitien vihlo\'a itku, leskien ja orpojen nyyhkytys.
Unkarin kansa, nähdessään rauniot, ja ponnistacss3J^
kaikki voimansa ei säästä mitään uhrauksia, kun se a
jälleenrakentamaan maataan- Se on kirjoittanut pef^-^^^
lakiinsa uskonnon 'ja omantunnon vapauden, se on hsi^/^
sosiaalisia avustuksia — se on ponnistanut voimansa aa
milleen, vaikeissa olosuhteissa, luodakseen parhaat ma
set yhteiskunnalliset olosuhteet. Eikä se ole tehnyt tätä
mähkään, vaan etukäteen hyvin tehtyjen täsmällisten
Sivu 2 Lauantaina, lokakuun 15, pMvänä* 1955
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 15, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-10-15 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki551015 |
Description
| Title | 1955-10-15-02 |
| OCR text | (KAVNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI I.TF.KKI, the only Finnish UteEtiiä^ we«^^ Publlähed and printed by the VapätJä^PtiO^ Umitedi 100-102 Elm Street West, SudbiWt jQnteim^ .Begistexed at the Bost Office Deiiäimehi, pt|^a;:aa .second clasä matter. Uekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 isivtiisena, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa. TILAUSHINNAT: OTDTSVAtTOIHIN: 1 vuosikerta .....^>..$4.00 1 v^sjöfeerta .....^.>.-$äM.x^^ 6 kuukautta .,4ii.^.225 " 6 tofllikaUtta .7v.v^r^^ S kuukautta 1.50 SUOMEEN JA'ltfUUAIiI«'lJlÄOMAIIXE - 1 vuosikerta . . . . . . . . . $ 5 Ä » 6 kuukautta_ . . . .; .>$3Jro ILMOITUSHINNAT: $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-lemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä Julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $1.75. Kirjeenvaihtoilmoitukset $2.00 Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen, on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. Toimittaja: K. salo. ABiamiehUle myönnetään 15 prosentin i>alkklo. Li^kihi aiotut kirjoitukset osoitettava: LIEKKI P. O. BOS 69 SUDBUBY, ONTARIO Viime viikolla, tar^kemmin sanoen viime viikon keskiviikkona saapui Canadan ulkoministeri Lester Pearson Neuvostoliittoon. Tapaus herätti melkoista huomiota kaikissa pii- Tessä Canadassa 'ja vieläpä muissakin maissa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Canadan liittohallituksen jäsen on virallisella vierailulla sosialistisessa Neuvostolitossa. " Tällä 'hetkellä ei vielä voida sanoa mitään siitä, minka- *laisia tuloksia matkasta tulee olemaan, missä määrin se tu- Oee parantamaan Canadan ja Neuvostoliiton suhteita. Se on kuitenkin selvä, että ulkoministeri Pearsonin vierailu on askel rauhanomaisen kanssakäymisen laajentaimista kohti, jota kaikki hyvää tarkoittavat ja Canadan parasta ajattelevat Canadan asukkaat -toivovat. On tietenkin olemassa vielä niitäkin, jotka eivät tällaisista .ystävällisistä ja ystävyj"den lujit-ttamiseen tähtäävistä vierailuista pidä. Kertovathan eräät ca-aiadalaiset päivälehdet viime viikolla, kuinka esim. US.A.:a valtiosihteeri Dulles öli käynyt Ottavassa varoittamassa Pear-sonia tekemästä minkäänlaisia myönnytyksiä Neuvostoliitolle- Joka tapauksessa on ulkoministerimme keskustellut Neuvostoliitossa — samalla kun häntä on pidetty siellä mieluisana vieraana ja tarjottu mahdollisuudet käydä katsomassa kaikkea mihin hänellä on ollut suurin kiinnostus — Canadan ja Neuvostoliiton välisten suhteiden parantamisesta, kaupankäynnin lisäämisestä ja kaikenlaisten tietojen vaihtamisesta. Tällaiset alustavat keskustelut saattavat tulevaisuutta sil-anälläpitäen ölla hyvinkin hyödyllisiä Canadalle, johtaa tuloksiin joista Canadan samoin kuin Neuvostoliitonkin väestö kokonaisuudessaan hyötyy. Jos ulkoministeri Pearsonin vierailu ja hänen käymänsä reuvottelut Neuvostoliiton hallitusmiesten kanssa johtavat siihen, että Canada voi esim. ryhtyä lähettämään Neuvostoliittoon maataloustuotteiden suuria }-lijäämävarastoja, kuten viljaa, karjantuotteita ym., vaihtaa niillä Neuvostoliitosta monia Canadan tarvitsemia tuotteita, olisi se suureksi 'hyödyksi maallemme, erikoisesti ylijäämäpulaa kärsivälle •maataloudelle. Se tietenkin olisi hyödyksi myöskin Neuvostoliitolle, sillä ystävälliset suhteet ja raulianomainen kaupankäynti hyödyttää aina molempia osapuolia, ja siihen kaikki rehelliset rauhanomaisen maaJlmanjärjestyksen kannattajat 3>yrkivätkin. Olisi edelleen toivottavaa ja suotavaa, että Pearsonin ja yleensä Canadan hallituksen hyväntahdon vierailut ulotettaisiin myöskin Kiinaan .ja että Kiinan kaiissa mahdollisimman läheisessä tulevaisuudessa järjestettäisiin diplomaatti- ja kauppasuhteet. On selvää, että hyvin kauan ei voida pitää selkää käännettynä maahan, jossa asuu neljäsosa koko maapallomme väestöstä.* Mitä pikemmin saadaan esim. kaupalliset suhteet järjestetyksi Kiinan ja Canadan välillä, sitä parempi se on Canadalle ja myöskin Kiinalle. Kaikkien tuntema 'julkinen salaisuus on se, että Kiinassa olisi Canadan tuotteille rajattomat markkinat- Canadan maa-italous, Canadan auto-, tekstiili- ja koneteollisuus ym. voisi-xsd hallituksen takaaman luoton turvissa kohottaa tuotantonsa huippuun ja kjnnmenien Aoiosien ajan myydä kaiken, mitä riittäisi, Kiinalle. Se luonnollisesti nopeistuttaisi Kiinan Ifcehitystä samalla kun se lisäisi suuressa määrin hyvinvointia Canadassa — mutta sehän onkin kaikkien oikeamielisten ih- Kahdeksantoista vuotias Barbara Lewis, Manitotdin saarelta, valittiin Timminsissd pidetyissä kauneuskilpailuissa "Miss Pohjciis-Oniarioksi^\ Hän sai myöskm tuhannen dollarin palkinnon. Porkkalan postimerkki Suomen posti- ja lennätinhallitus on pyytänyt Suomen Pankin setelipainolta luonnoksia Porkkalan postimerkiksi alueen luovuttamisen 'huomioimiseksi painettavia postimerkkejä varten. KIRJEENVAIHTOA Marjatta — Vieläkin kaunis kii-to->: l Tähän ei ehdittv saada kuin yksi. //. P. Kaikki hvvää tavaraa. Kai jotakin tulee 20-vuotisnu-meroon ? Albci-tan Isoäiti kiitos vain. Perillä on, O- P. — Samoin kuin edellä. Kaikille yhteisesti — Nyt alkaa olla korkea aika pistää kynät liikkumaan paperilla ja panna kokoon kirjoituksia Liekin ^O-vuotisnume-roa varten. Myöskin tulee aina jatkuvasti muutenkin muistaa Liekkiä kirjoituksilla. . f misten toivomus. » » « Viime viikolla Suomen eduskunta hyväksyi yksimielisesti Suomen ja Neuvostoliiton välisen ystävyys- ja avunantosopimuksen uusimisen ja Porkkalan alueen Suomelle palauttamisen, tun-nustaen sen kaikin puolin Suomen etujen mukaiseksi. Päätöksellään eduskunta tuimusti, että ystävällisiä suhteita edistänyt ja niiden rakentamiseen tähtäävä ns. Paasikiven linja on Suomen kansan etujen mukainen. Vain muutamat kokoomuslaiset, jotka ovat jatkuvasti pyrkineet jarruttamaan ystävällisten naapuruussuhteiden kehittymistä, arvostelivat sopimusta, koska ei myöskin Karjalaa saatu takaisin. He, kuten tavallista, unohtivat ettei Suomella ole mahdollisuutta saada mitään pakkotoimenpitein Neuvostoliitolta ja vihamielisyyttä lietsomalla, vaan että vieläkin suurempia myönnytyksiä voidaan tulevaisuudessa saada, jos ystävällisiä suhteita edelleen lujitetaan. Sen tosiasian näyttääkin Suomen kansan enemmistö %'ähitellen tajuavan ja varmaankin se tulee olemaan suurena siunauksena sille sen tulevissa kohtaloissa. K. S-I Ar'kkipiispan puheenvuoro Helsingin rauhankokcuksessa viime kesäkuussa Vnk, rin Egerin roomalaiskatolisen hiippakunnan arkkipUi^ Guyla Cz pikin sanoi puheenvuorossaan seuraai-ENSIKSI haluan korostaa, että olen harras käytännön kris. titty, kirkkoni ja sen ylimmän johtajan, paavin, uhi^u. tunut palvelija, j a isänmaani Unkarin lainkuuliainen kansa, lainen. Kuitenkin minun on lisättävä, että minulla on aivan erityinen tunne Suomea kohtaan, maata kohtaan, jos>a tä. nään kokoonnumäie. Olen unkarilainen ja tieteen ja kansaa traditioiden mukaan kansamme kuuluu suomalais-ugrilalseoi kieliryhmään. Tänään tervehdin ja lausun kunnioitukseni Suo. mea kohtaan, en miinkään paljon ulkomaalaisena, vaan eräänä sen lähimpänä sukulaisena. •Luulen, että näinuntoh mitä lyhyimmin ilmaistava, jnitäl minulla on teille sanottavaa' pukemalla se seuraavaan" muo-toon. Haluan rauhaa kautta maailman. HALUAN rHMISOlKEUKSIIN PERUSTUVAA RAUHAA Luonto on antanut ihmiselle lukuisia haluja. Eräs näistäi haluista usein pidättää ihmisen ryhtymästä taisteluun, -mutta jos hän kerran on joutunut taisteluun, se lujittaa hänen toi-voaan voida nauttia hyvin ansaitusta rauhi-sta. Tätä rauhantahtoa ei saa tukahduttaa. Niin kaun kuin ihmisolento ono!^ massa, niin kauan kun imaa on olemassa, tämä halu elää kaik-kien rehellisten ihmisten mielessä joka puolella maailmaa, ja se tarvitsee vain sopivan tilaisuuden, kuten hiillos tuulen henkäyksen, leimähtaakseen ilmiliekkiin ja palaakseen kirkkaammin. • ^ ' Sallikaa minun kehitellä tätä esimerkkiä hiilloksesta. Ka-ta suurempi hiillos on, sitä suurempi kuumuus syntyy ja sitä voimaMiaampi liekki. Jos tuhannet, imiljoonat ihmiset^yhtyvät rauhan kaipuussaan, sieluanme hiillos palaa kirkkaammin ja antaa meille enemmän voimia. Eikä voida kieltää, että koko maailmassa miljoonilla, sadoilla imiljoonilla ihmisillä on samat tunteet ja että heidän palavan halunsa hehkuva-} piirtyy tulikirjaimin taivaankanteen: — Me Haluamme Rauhaa! HALUAN RAUHAA, KOSKA OLEN KRISTITTY Kristinusko on kohottanut rauhantahtoa, josta juuri pu huin. Lunastushistoriamme alussa enkelien rauhallinen lau kaikui Betlehemin seimestä. Rauhantahto ilmaistaan myo: pääsiäistervehdyksen sanoissa: ''Rauha olkoon kanssanne. Sama tapahtuu sielun kristillisyyden alussa ja maallis elämän lopussa. Kasteessa uskonto lähettää uuden kristitj tielleen sanoen: "Kulje rauhan t i e t ä ja olkoon Herra'kan sasi!" Haudan äärellä uskovainen lukee tämäii saman rU' kouksen sanoessaan jäähyväiset tovereilleen, joka on lopi tanut maisen vaelluksensa, ja toivottaessaan tälle lepoa, joka merkitsee ikuista rauhaa. Kristinoppi ei julista eikä vaadi rauhaa pacifistisessami^ lessä. Sen moraaliset opetukset eivät ehdottomasti vastusta sotaa. Niissä kuitenkin tunnustetaan sota, jos se on oikeu tettu, mutta siinäkin tapauksessa ainoastaan viimeisenä Leinona ja epämääräisenä moraalisena yhteytenä. Tämä kanta on erittäin sopiva meidän ajallemme- Ta! l tavalla neuvotella ja osoittaa asiansa oikeus. Tällä tavoin yhdistää oikeus ja inhimillinen ymmärtämys. Hänet, joka ei vakuuttunut oikeudesta, oikeudenmu^kaisuudesta ja inhiraili-sestä ynmiärtämyksestä, eroitetaan lopullisesti inhimillisesti yhteisöstä. Kristillisen moraalin toinen vaatimus on, että so ei saa aiheuttaa kärsimyksiä syyttömille, joilla ei ole siibeB mitään osuutta: vetyponimeja, ydinaseita eikä jöukkotuliO' aseita yleensä voida käyttää missä olosuhteissa hyvänsä: Kni-tiilinen moraali ei ainoastaan vaadi Jumalan käskyn kielteisen puolen noudattamista "Älä tapa", vaan samalla tavalla koios-taa sen positiivista puolta julistamalla, että velvollisuuterafflf on puolustaa ja suojella inhimillistä elämää. LOPUKSI: TAHDON RAUH.^A, KOSKA OLEN L^^KARILAINEN Kansani ajattelee rauhaa, ko^ka sen muistissa on kaö maailmanpaloa, ja sen mielestä on riistetty kaikki sodan romanttisuus. Olemme kahdesti kokeneet suunnattomat aineelliset U moraaliset kärsimykset sodan painajaisen aikana. Senvuo on >Tnmärrettävää, että kauhulla ajattelemme imahdollbiJ tulevaa sotaa. Olemme jo oppineet, että pommit, kranaatit }i tuhoavat hyökkäykset, joiden uhreiksi jouduimme, ha\nt^' vät ilman mitään eroitusta kaiken, olkootpa ne Herran i koja, kulttuurirakennuksia tai onnellisia kotiliesiä. Vm^^ kansa tietää erittäin hyvin, että kuolemaa ennustava rumpujen pärinä on 'hirvittävää, mutta vielä hirvittävämpaa äitien vihlo\'a itku, leskien ja orpojen nyyhkytys. Unkarin kansa, nähdessään rauniot, ja ponnistacss3J^ kaikki voimansa ei säästä mitään uhrauksia, kun se a jälleenrakentamaan maataan- Se on kirjoittanut pef^-^^^ lakiinsa uskonnon 'ja omantunnon vapauden, se on hsi^/^ sosiaalisia avustuksia — se on ponnistanut voimansa aa milleen, vaikeissa olosuhteissa, luodakseen parhaat ma set yhteiskunnalliset olosuhteet. Eikä se ole tehnyt tätä mähkään, vaan etukäteen hyvin tehtyjen täsmällisten Sivu 2 Lauantaina, lokakuun 15, pMvänä* 1955 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-10-15-02
