Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 29, 1950

              •iti
'isli
Mmited,' 'loe^it^' läm -mmm.' &&&mif, mmm,.
X25
1 mMi'&st&' ,.^M
.§ itmilatitts
f imulEaittta tM
.mmmEmm-mm^MMM.mMmmmMM, • ^
% M U t ^ .pOstatummnItft. JBIIMQ iditosilmoitra $3.00. Km-mi^
i l^sMUm "MSM Ja iwa-ylitcfcte^ Jtilkaistava mitlsto-
WsmMM Ja MitmMM, KirieeBmllitoilmalttilEset $i.SO. Eri»
JtolsiäSnimt pyssfv^t& itooltulasista. THap^^s^^^ttajleB <m
Maitia liekille tartosiettit mslmoiioltiäkset on GSt^tt&v& km^
.taatoja» niisieeQ: Vapam FublisMng Campmy Limitä-
Kustantala jft paiiiala: ¥a|»us Fulilialiiisg Com^sm l£mkt^»
TOffiittaja: J. W, SaarS
EM• iumte.hissin iapsimtta,
mä Mmi ttdin iuMeimm,
• Vaan rehti pappa .lussl öu,
sen : sämo • jokmmm.
/kem Jiissm kemssa -pmmim
vain
. IISKOMflOM" imEVÄisims.
¥alistusfilosoofi.jJ..IloBSseaiilaii^ eräässä'-tebi-saa^
että' .uskoato :ön •K^tiaiitietefeiB^n^ - •
LI EK
. Tms*^a viikkaa on emu suomalaisen tirkeUuväcB UiUöpik-ian
.alkamheeM. TämäjaMa, on vmiuinenjyysiliispi kummi
iarkisiMSlMmmm^ .jossa katsotamt, missä kumtossa enkoiscsH
mheilcim miorho on.
; Työväesi urlm'im larkoiinksem d ole palvoa eikä kamut-
^ iuä hmmiotaan vain knippukykyihin ja miden kehittämiseen,
vaan sim iatkoiiuksena on ja tulee oUa tyoläismiorisonkumion
kehittäminen j&ukkmmtassa. Koko työväeniuokan nuoriso
on saatava mrkciliin^ voiimistdun ja ylcemä jyysilliseri kuli-immn
piiriin kckittämääu itseään kykeneväksi — ei vain
mkeikiketitäiiä, mutta myöskin jokapäiväisessä elämässä, ar­kisessa
tvössääu kestämään niin •urhcilim kuin tvönkiij aikeut-tanrnt
pomiistitkset ja vaivat.
Timä ajaukoktana <i« inyöskiii kysymys ranhoN puotusia-misesta
asimmt päiväjärjestykseen .urkeilmikiu alalla. Jokai­sen'
urhePevan ja voimistelevan nmten tulee käsittää, eidäil-mdu
mukäö kciilä ei ok makdolfiSMiitta kekHtää. fyysiUistä
• kufitoitmittaan. Jlnmn mukaa ei keillä ole makdoilisttutta
käyttää aikaa Jyysilliscn kimtoma k&tjoitMksiin. Ellei ole
pysvvöisiä rankaa, min nuoriso löytää itsensä rintamilta pm-histamasta
riikamiesten etuja ase kädessä. Sikiöin ei luoMml-iiscsii
tule kysymykseen fyysiiliseii kmimm karjoitiaminen,
vaan • päinvastoin.
Em-mpää mumikaiseii- kiii$i varttunccnimankaan 'itrkeilijan
edut eivät vmidi käntä menemään ase kädessä sotaan väijy­mään
ja tappamaan toisiOy jonkin ioiscn maan nuorukaisia tai
m-iekiä.. Mutta keidän etunsa vaatii toimintaa raukan säi-iyitämiseksi,
taatakseen makdolUsmidct, vapaat makdollisms-det,
fyysiliiseu kmiioismitema kekittämhelle. NUiu ollen
ei siis nrheiievan ssiuorison tide missääii iapanksessa katsoa
ylen sctiivastai^iafyöiä^vaaB kantaa kortensa yhteiseeis' ke­koon
ja liittyä mihin voimim, jotka tänä fäivänä 'tekeväi
niin sumiarvoisia työiä maai^^^mau raukan pelastamiseksi.
Sodcniktsojat scitraafat tarkasti, minkä kannan -nuoriso
ottaa rmikan- puolmtamisessa. -Sodänlieisojai tietävät, että
iseidän parhaana tyktunmkaman ovat juuri mioret ja -koet­tavat
kaikkensa saadakseen mmret mukaansa ja kammtfa-maati
kankkciiaan. Kmkeik iavaiis koetetaan Mimätä mm-ien
mieliä ja saada keitä myäiämklisiksi sodalie,
Juan iässä mickssä on iuievalia iiitioJMMallii ja erikaiscMi
Bti-ok(tkoifksei[a arvamuatioman Simri merkitys. Liitioko-koiiksea
tuke ottaa kanin ja päättävä kanta ranhankysymyk- .
sessä. Uitto edustaa nmmsoa, jimri sitä &sm Camdan- asuk- :
kaista, j&sta kaikkei^m kovjmmim uMmi vmra joutm '{limituksi
sodan aitiariiia. UrkeiMMii&&.n kmilavien mwrten vmikem-pienkin
liike samg jyrkäsii, että ke civäi kuina alla .soimi
kanssa m-issääti tekemisissä, ksska se ei vain ok keidm 'etu-jema
mikahia, multa se ei ok mhikään mmn kaman edun
fmikaista. Jokaisen maan ikmiset kaluavat rakentaa räU-äassa
omaa iMkvaiSimiteun ja silken keillä täytyy alim täysi,
oikeus - ihmm, että jotkut sodaniietsoj^t ajattekvat. toisin.
Tmik&ms siis ramkm puoiustava mieliala esiin kuomaitavas-ti
UittojiMassa, koska siilä im Mm sumi merkitys jimn täk
laisessa tiiaisnndessa, LiiitojuMaan osaiiisiimen .poikien ja
tyttärkn venkemmMi ov&i tmmlUsm kmhmn ikmkm, jmka
myöskin kmm&ttsv&t raakaa, eivätkä halim .niilidö,eii-ä kei-dän
.lapseim riistetiäisiim taas heiliä sod-^an mkjotiaviksi j«if'
Siksi M: mioft&vai lapsiiiaan päättävää kaaim.
T&irotamme patäUa mmm iHtiojukktie. Mimdosiiikooii
smiä miimm- immiso$i t&kdomimmsid r&ukmi ptmksia, eiäniätn.
pmoi€%ia sotm ja kmolemm vasimm!
'HämcmmleVm iarlmi •
mit' mks-matkallansa,
ja oikeutta puolustaa
kän aina paikaltansa.
Siksi källe joukko ystäväin,
nyt onnea toivottempl, .
ja i'UOsla vielä monha,
etf Jussi elää saapi.
Myös tähäfi yktyy omaiset,
lapset ja lastenlapsetkin,
joissa elää Jusst midelleen
.elonsa iltaan ekttueenä.
KiitolUsiiiidella sua muistavat
monen monet ystäväsi
Copper Clijjissä, Creightossa
ja niiden ympäristöllä.
Syiäm
Neljälläsadalla ruotsalaisella lienee
sydaii väärällä puolella, t.s. tinnäii oi­kealla
puolella. Tästä joikuu, että hei­dän
sisäelimensä muutenkin sijaitsevat
vastakkaisella puolella ruumiin keski­viivaa
kuin' tavaiiisesti ja esimerkiksi
i;mpisuoli on heillä vasemmalla, eikä oi­kealla
puolella.
Tukholman tubei-kulöottisten tutki­muskeskuksessa,
Jossa /'vuosittln tutki­taan
.noin SOjOQO silmistä, esiintyy, täi-;
laisia tapauksia ^*ain keskioMärin kolme
vuodessa, joten ne ovat siis melko har­vinaisia,
korostaa ylilääkäri V. Geiiiz.
Tämä vika, jos sitä voi sellaiseksi sa­noa,
ei ailieota vaivoja asianomaiselle.
Röngtentutkimtiliset- ovat muuten
saaneet yhä suuremman merkityksen
tuberkuloosin vastustamistaistelussa.
Niinpä viime vuoden huhtikuun alusta
joislukuun loppuun läpivalaistiin 155,-
000 tukholmalaista, joista 8,000 antoi
aihetta jälkitarkastukseen. Heistä tar­vitsee
340 klinikkahoitoa akuuttisen tu­berkuloosin
johdosta ja 100 täytyi si­joittaa
parantolahoitoon. Lisäksi ilme-st?
parituhatta epäselvää tapausta. Kai­kille
tutkituille oli tulos täj^dellinen yl-lätvs.
• . • • •
5
15.
Itävallassa ei vanhainpiikain tarvitse
i^iaksaa ''vanhanpiian veroa" täytetty­ään
45 vuotta. Kaikki öaimattomat
ihmiset Itävallassa luokitellaan ensim­mäiseen
veroluokkaan, missä verot ovat
kaikkein suurimmat. Naimisissa olevat
ihmiset kuuluvat toiseen veroluokkaan.
Naimattomat ihmiset ov^t tähän
saakka siirtyneet automaattisesti toi­seen
veroluokkaan täytettyään 50 vuot­ta,
mutta nyt ikäraja on alennettu 45
vuoteen sillä perusteella, että maassa
on niin paljon naimattomia naisia ja on
katsottu, että ei ok. heidän syynsä, et­teivät
he voi mennä naimisiin, kun hei­tä
on paljon enemmän kuin miehiä, ei­kä
heitä tiim. ollen t^ida Tangaista. -Mie­het
maksavat edelleen ^'vanhanpojan
veroa" siihen saakka,, kutsnes menevät
paimisiin tai kuolevat.
- J . - H . - E r k k o . • • ' . /
Kalaa keitettäessä • tai paistettaessa ei
iitä saa Kottaa vedessä, sillä se «menet­tää
OTakuaan; Se tölee huuhdella äk­kiä
sijolavedessä ja^ kuivata pyj-heJiinal-
• to' ^pit^ee '9Mmiö:#Ei?tem « y ^ a ä i i ^ - ^
' koönösta tols€€n:-Miiiitleiei3ii0ta ei hmi-. layöskääö kaT
'• jjsta,' "fätä peti^tetfe-Ikiiiteiakaan^-ö^^ MytamS
toteiitettiJLili-öle-tyydytty^toifr^^
kansakuniiaö ;k^kuii«lessa, mm -on :|5yritty' iiskoimo^ ^ 1
• -sia :aatteita;lewttän1ÄaB•ylli^:ia^^ alueille, mii* K-
• -löin mältOlisiitnmin^ - . - - M i l i o i i i-rM^ toi^em,'"
• tfein. ' Tässä -Isäännytj^styössa • o^at-.Mlieet. s i i n i l i^
kuuluisaksi useimmat uskonsuunnat. Eiköhän israeli­laisten
alituiset sodat Johtuneet etupäässä fanaattisesta
uskon kiiHkosta? Yhtä innokkaita uskonsotureita oli­vat
myöskin muhamettilaiset. Eikä kristinuskokaan
— vaikka sen perustaja k i e l s i k i n miekkaan tarttiimps-ta
— ole ollut asevoimin kristinuskoa lövittämättl
Varsinkin keskiaikana. Jolloin kirkolla oli ylivalta
maallisissakin asioissa, uskonsodat olivat sangen ylei­siä
kansojen elämässä. Kun sitten maallinen valta ot­t
i itse ohjakset käsiinsä valtiollisissa asioissa, määriil-
Ien aika-ajoin kirkon asioistakin, aikovat fanaattiset
uskonsodat taantua.
Universaalisista taipumuksistaan huolimatta nykyai­kaiset
uskonnot toimivat kansallisuuksien perusteella.
Kussakin maassa voimassa ollut uskonto on ikääjitmn
syöpynyt kansan olemukseen Ja sivistykseen, joten QJI.
si varsin vaikeaa ryhtyä; erikoistoimenpitein uskoatoa
muuttamaan. Siitä antavat entis- Ja nykyajan tapah­tumat
k<5uraantuntuv2a esimerkkejä, varsinkin pakko-toimenpiteet
ovat enimmäkseen Johtaneet päinvastai­siin
tuloksiin. Tätä vastaan voitanee huomauttaa poh­joismaitten
kääntymisestä katolilaisuudesta luterilai­seen
uskontoon. Joka toimenpide tapahtui varsin kivut-t(.
tmasti. N i i h i n aikoihin kansamme oli vielä lukutaido­ton
Jä pakanallisten Jumalien lumoissa, eikä kristinus­ko
ollut ennättänyt kansan uskonnolliseen elämään
syöpyä. Voidaan myöskin olettaa, että kristinusko lu-therilaisessa
muodossa oli suomalaiselle kansanluon­teelle
soveliaampi k u i n katolinen uskonto.
Vaikka hyväksyisimmekin Rousseaun käsityksen us­kontojen
kansanomaisuudesta, tniin silti myöntänem­me,
että uskonto, samoin k u i n kulttuurikin, on kehit­tyneisyyden
alainen. Ajatellessamme meitä lähinnä
olevaa, kristinuskoa, on sekin saanut läpikäydä monet
tuiskut Ja tuulet. Yleisissä kirkolliskokouksissa on laa-dittu
päätölcsiä, Jotka ovat mm, koskeneet Jeesuksen
Jumaluutta, sakramenttiapa kolminaisuusoppia. likä
näissä kysymyksissä tähän päivään saakka ole yksimie­lisyyttä
saavutettu. Noin 3—4 vuotta sitten kirjoitti
muuan professori eräässä kasvatusopillisessa Julkaisus­sa,
ettei kukaan sivistynyt ihminen voi uskoa Jeesuk­sen
yliluonnollista sikiämistä. Unitoorit, eräs protes­tanttinen
uskonsuunta, Joka Englannissa alkaneena on
levinnyt useihin Euroopan maihin ei hyväksy Jeesuk­sen
jumaluutta, eikä oppia kolminaisuudesta, ei sakra-nienttioppia
eikä dogmiuskontoa. Raamattua niin­ikään
tutkitaan Icritiikin mukaan.
Mitä sitten tulee Jeesuksen yliluonnolliseen sikiämi­seen,
on sillä opilla tietenkin tahdottu korostaa Jee­suksen
Jumalallista olentoa. Kysyä saattaa, että mik^
sei yhtä hyvin voi tunnustaa Jeesuksen luonnollista si­kiämistä,
kun kerran uskotaan Jeesiiksen luonnollinen
syntyminen neitsyt Mariasta. s
Sakramenttioppi on myöskin monien kiistojen Ja kir­kolliskokousten
kautta kehitetty nykyiseen muotoonsa.
Katolilaisilla on seitsemän sakramenttia. Paitsi lu­kuun,
on sisältöönkin nähden eroavaisuuksia näissä
opinkohdissa. Roomal.katoL opin mukaan Herran Si*
tooliinen on veretön uhrimessu, transsubstantio. Leipä
Ja v i i n i siunatessa muuttuvat Jeesuksen ruumiin ja ve­ren
oloaineiksi, vaikka. ulkonaisesti pysyvätkin leipä­nä
Ja viininä. NäiUe aineille osoitetaan Jumalallista
palvontaa. .Lutherilaisen opin mukaan siunattu leipä M
ja vnni nautittaessa muuttuvat Kristuksen ruumiiksi
Ja vereksi, Joten ehtoollisvierÄS nauttii Kristuksen tm-njista
Ja verta. Reformeeratun opin mukaan taasen us­kovainen
ehtooUisvieras. saa taivaallisia lahjoja ja
muistelee Herran kärsimistä Ja kuolemaa.
Huomaamme siis, että kristinuskossakin on useita ja
sangen tärkeitä opinkappaleita. Joiden, suhteen iMeBee
erimielisyyttä Ja huomattavia eroavaisuuksia. ^ Tästä
Johtuu, että kristinusko on Jakautunut kymmenim iis-konsuuntiin.
Jotka ovat olleet vihamielisiä toisinajatt^
leviä kohtaan. Jopa''aika ajoin aseitten kalskeella
jansä selvitelleet.
Mikä sitten .Raamatun kirjojen alkuperäinen
näissä -kiistanalaisissa - J o i s s a lienee? Täsä' s u h t ^
JBielipiteet ovat eriävällä kanaalia. • Je^us i t s ee
tänyt Jälkeen miliän^.te|alli#a-to^^ opIsta^F
toSmi,miastaan.- -Niinikään'häntä-lähinnä
II