1953-01-03-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
•
a
- oo
Oh
5
• I
No. 1 — VoL XVnr vuosikerta Lauantama. ianunilniun 3 päiyäua, 1953 o
Uusi reipas saaristo-filmi
Suomessa
Suonien saaristokalastäjat elävät
omaa eristynyttä eläittaänsä epävannan
meren armoilla. YhteiskunM
käsi ei juuri ole ulottunut vkaiikaha
tyrskyjen k^keHä oleville saarille, missä
taistelu lei\'ästä käy ankaran^ Mut-to
ei elämää ilman; r ^ k a u t t a / ; S ^
, tolajsrakkauskin ön rajua ja' kiihkeää
kuin meri itse. .
yhtiön Alusi elokuva '•Saanston tyttö",
joka ön kesän lopulla ja syysmyrskyjen
alkaessa kuvattu Alxvenanmaah saaristossa.
Elokuvan ensi-olta «m tammikuussa,
c Pääosilla' ovat Wager,
Mirja Mäne ja Hehake^S^ Muissa
bsissa;^ c^t^ Toh«a l i ä i h e r ^ ^Ivi
Saarnio, S i r ^ a ' Saärnip,^ Anton Soini,
Saara Ranin, I i j ä KuUsl^/? Joel Asikainen
jä Mat^^Äui<^i v i ;S
. laulussa ;;iäu€^a
" Varjele luoja ihhiisen lasti; nterimiehen
muijaksi jout^naasta'*.i j Fennx^rfHmin
uutiiiidessa' Ä " ^ ^ a r i . ' fe
niiorehf/sa^jslMs^Köi^^i^^
meaan: k ^ i s t a ^ jonka x>n
aminättiiisJä Vuokila
tunsar^^lohduUomaän;^^^
lipiseiie 'sagöp^e^^ sisäistä
t ä U Ä ö a f l ^ s y ^ ^ ;
nessä voimaa ja sisua sitoa koko nuori
elämänsä Jca saaristoon samaan
^aikatan^ kuiiY maiUei^
vi€Stejä^^käii%t3vän^^:^ elä-mäntemposta.
/
•Saariston tytön'', tämän voimakkaasti
merenhenkisen elokuvan on ohjannut
Roland af Hällström j a musiikin
säveltänyt George de Goldziivsky.
Mainittakoon tässä samasi yhteydessä,
että Sudburyn Näyttämön toimesta
harjoitellaan myöskinförhaillaan
•Saariston tyttöä"', joka tulee myöskin
esitvskuntoon ensi kuussa.
• - - • 1 % %
4 5 6 7 8 9 10
n 12 13 14 15 16 17
18 19 20 21 22 23 24
25 26 27 28 29 39 3)
NIMIPÄIVIÄ
o;
4- ^inmimtai
5- --Jlaanantai ,
e-^listei . . . ..
d-~^rstiEU . . ..
9-^Perjaiitai ..
10—XäosntsBi ..
5 •••
s:
i
=
I
=
i
5
i n
•5 i.
. . . . i . , . . . i ^ . Ruut
>••••«*'*»'• •, I^CÄ
• »,flSdxxi
AuScustl
^ . . . . . . . . Hilx)ipia Q
. . . . . . . . . Vti^biio
. . . . . . . Nsyrikki e
Amerikan oijy oit^^^m^^
93 vuotte vam^
Amerikan öljyteollisuus täytti viime
kesänä 93 vuotta. Elokuun 27 p:nä v*
1859jeversti Edwin L . Drake avasi Y h dysvaltain
ensimmäisen Öljykaivon T i -
tusvillesisa JPennsylvaniassa.
Tänä päivänä öljy on yksi perustar*
vikkeista, ka^kiallä sitä^^^l^ jo*
kapärväisessä eläanässä. Mutta aalat
olivat aivan toisin 93 vuotta sitten.
Eversti Drakea pilkattiin ja velkojat
Mtyyttivät häntä. ^Hänen oli .pakka
LIEKIN TOIMIOT
5iiui^iiKiÄmiiHHiHmiiuiin>iitmiiiHii(nwuimi''nn)^ piiMiimmiitmpHtttiintnUiiuimiiuimim^
keksiä omat työvälineensä ja tekhiä:-
kansa, mutta hän edistyi työssään Kokeilujen
j a tekemiensä virheiden avulla.
Hänellä kuitenkin riitti niin nerokkuutta
kun peräänantamattomuuttakin.
Nyt tehdään öljyn voimalla ihmeitä.
Onvaikea enää km^
öljyä, • Kun eversti Drake avasi ensimmäisen
öljykaivonsä, alkoi maailnika-historiassa
ykstioistaya liiku* Yksityiset
k ä n^
yoittiijai Öljy^^ : :'
ROLF BXOMBERG:
Perun edustaUa sijaitsee jono ^pknm^ tipdf^ikiha sadepisaraa-'
%aan ja joilla sen takia ei kasva yhtään mitään. Mutta sittenkin täi ehkä juuri
siksi — joka ainoa noiden kuivien, martojen saarten hehtaari on arvokkaampi kuin
samankokoinen kaista kaikkein hedetmällisintä Peirun mannermaata. Sillä siellä
on valtavat määrät guanoa^— kuivanutta linntinlantaa. Ja noin 35,000,000 gua-noan
tuottajaa — guanometsojä, merisuuliä ja pelikaaneja suuren "suurina siirto^
kuntina. .
Uraania yritetty myyciä
mustassa pörssissä \
Länsi-Berliinin poliisi on pidättänyt
miehen ja naisen, jotka 3rritthät myydä
puhdasta uraania sisältävän harkon
eräälle Berliinin. tutkimuslaitokselle.
Kun he pyysr\^t yli S paunan painoisesta
harkosta 100,000 Saksan mafkkaa,
joka asiantuntijain muksuin on^
neljä- kertaa arvokkaampi, ryhdyttiin
juttua tutkimaan ja topalta harkko takavarikoitiin
ja sitä kaiipitdlut pari pidätettiin.
Selvittä«nättä,on, mistä pari on saanut
tätä harvinaista ainetta nunkin suuressa
määiässä.
Vuoden aikana viisi
lasta naiselle
Eräs 27-vuotias englantilamen nainen,
mrs. Ivy Bourne, on synnyttänyt
Mjoden aikana viisi lasta. IMarrasikuun
27 päivänä 1951 hän synnytti kolmoset
.ia V. 19S2 marraskuun 22 p:nä kaksoset.
Kahdeksan vuotta kestäneen avioliittonsa
aikana hän on saanut kaikkiaan
yhdeksän lasta.
BR B B M I N "Eläinten elämässä" oli
kuva, joka innostutti minut lapsena
haaveilemaan, että saisin laskea jalaani
noille eriskummallisille lintusaarille.
Kuvaan liittyi teksti: '"^Guanoteh-das.
Kuva guano-metsojen pesimisptai-koilta
San Martinin saarelta Perun rannikon,
edustalta", j a siinä nähtiin aasia
taluttava mies, joka käveli guanometso-yhdyskuiman
halki, pelottomien lintujen
hädin tuskin antaessa tietä hänelle
ja aasille. «Maisemasta ei näkynyt muuta
kuin tiuhaan ahtautuneita guanomet*
soja — kymmenin tuhansin.
Kului montaivuotta, ennen kuin haa-.
iv«eni vihdoin täyttyi, mutta äskettäin
ikävin Perun lintusä^ina, ja voin vakuuttaa,
e t t ä toddlisuus ylitti hurjim-mati^
kin kuvitelmani. Kaiken Ikukku-^
laksi satuin: ensm laskemaan, jalkani
juuri Don Martinin luitusaarcen, jota
Brehm sanoo virheellisesti San- Martiniksi.
Myöhemmin kävin vielä-kolmessa
muussa.
Cuanon tiesivät arvokkaaksi laimoi-t
u s a i n e ^ jo vanhat nikaintiaanit, tuo
(korkean kulttuurin omannut kansa, joka
ehkäisi Andien rinteillä tapahtuvaa
eroosiota — juoksevan iveden aiheuttamaa
maanpinnan kulumista —- rakentamalla
pen^rmfä, joiden %'eroisia historia
ei tunne ja joka harjoitti maanviljelystään
nyt uudenakaisina pidettyjen
menetelmien mukaan. Inkakansa
tiesi hyvin maan muuttuvan erinomaisen
viljavaksi ja antavan runsaita satoja,
jos sitä lannoitettiin guanoUa, ja niin
ikään käsitettiin, miten tärkeätä oli
janojen suojeleminen ihmisten hävi-tysvinunalta.
Lintujen häiritsemisestä
pesimisaikana oli säädetty kuolemanrangaistus.
Mutta kun espanjalaiset olivat vallanneet
Perun j a murskanneet inkaval-tion,
guanoa käytettiin vain hyvin pfe-nissä
rnäärin. Siitä tuli haluttua ainetta
vasta 1840; kua s£dcsalainen kemisti
Justus von Liehig oli Osoittanut sen ole-van^
tnaailman läydellisintä lannoitetta,
joka sietää yksinomaäntyppeä 33 kerr
taa enemmän kum tavallinen karjanlanta.
Siihen mennesisäodi Perun saaleille
kasaantunut guanoa niin^suunnattomat
paljoudet, että sitä jopa arveltiin vakavasti
muodostava muutenkin kuin lintujen
ulostuksista. Vuonna 1843 f^-
^ttyjen tietojen mukaan oli y k ^ -
omaan kolmella pikkuruiseHa Chinchan-saarella
y l i '2,000,000 tonnia guanoa,. ja
samanaikaiset valokuvat osoittavat
guanokerrosten kasvaneen jopa 30^ metrin
korkuisiksi. Guanon hinta kohosi
äkkiä huimaavaa vauhtia huippuunsa,
ja saaria verotettiin häikäilemättömästi,
tietenkin lintukannalle tuhoisalla taval- ^
la. Kokonainen f regattilaivasto rahtasi
Jäal^M^t ovat
idi^ita eläinM
ILontoon eläntarhan löA-uotias jää-karäunaaras
Ivy oii jo pitemmäii aikaa
esiintynyt tavalla^ joka bn pannut epäi-lepoaan
seä odottavan iloista perhetapahtumaa.
Mutta eläintenhoitajat ovat
alkaneet epäillä, että Ivy vain leikittelee
heidän ja eläintarhassa kävijäin kustannuksella.
Marraskuun alusta saakka
Ivy on puuhannut olkipesänsä kanssa,
mikä on yleinen merkki tulossa olevasta
perhelisäyksestä. '
Eläintenhoitajien käsityksen mukaan
Ivy on vain kyllästynyt tavalliseen ruokavalioonsa
ja muistelee niitä onnellisia
aikoja, jolloin sitä kestittiin kaikenlaisilla
herkkupaloilla. Tämä tapahtui
joitain vuosia sitten sen saadessa ensimmäisen
pentunsa, josta tuli lontoolaisten
suursuosikki.
guanoa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.
Ja Perun valtionkassaan vieri iaävasL
vuolaana virtana. 'Maan miltei koko
valtiotulo saatiin guanonviennistä> jolla
mm. ralKntettiin pääomia nielevä rautateiden
rakentaminen Audeille — ja josta
monet valtavat yksit3dsooiaisuudet
salvat.älkunsa. —- Tudkin xnies^ saiR^
eräs ystäväni Limassa-osoittaen loisto*
autossa istuvaa .vanhaa herraa, on monimiljonääri
j a hän hankki omaisuuteh*
sa yksinomaaiL linnunulostuksilla.
Mutta jonakin päivänä guanon huo*
mattiin loppuvan. 32,00O,0dO tonnia
oli louhittu ja rahdattu y l i meren j a nj^
olivat saaret paljaat ja puhtaiksi kaavitut.
Sitä paitsi oli guanon."tuottajain"
keskuudessa pantu toimeen suurta hävitystä.
Kymmenet tuhannet linnunpoikaset
olivat menettäneet henken*»
työmiesten jalkojen ja haikkujen aUa»
munia oli murskattu ja pesiä tuhottu.
JaUnm 6. OmOlm
/f
m>
r r
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 3, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-01-03 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki530103 |
Description
| Title | 1953-01-03-01 |
| OCR text | • a - oo Oh 5 • I No. 1 — VoL XVnr vuosikerta Lauantama. ianunilniun 3 päiyäua, 1953 o Uusi reipas saaristo-filmi Suomessa Suonien saaristokalastäjat elävät omaa eristynyttä eläittaänsä epävannan meren armoilla. YhteiskunM käsi ei juuri ole ulottunut vkaiikaha tyrskyjen k^keHä oleville saarille, missä taistelu lei\'ästä käy ankaran^ Mut-to ei elämää ilman; r ^ k a u t t a / ; S ^ , tolajsrakkauskin ön rajua ja' kiihkeää kuin meri itse. . yhtiön Alusi elokuva '•Saanston tyttö", joka ön kesän lopulla ja syysmyrskyjen alkaessa kuvattu Alxvenanmaah saaristossa. Elokuvan ensi-olta «m tammikuussa, c Pääosilla' ovat Wager, Mirja Mäne ja Hehake^S^ Muissa bsissa;^ c^t^ Toh«a l i ä i h e r ^ ^Ivi Saarnio, S i r ^ a ' Saärnip,^ Anton Soini, Saara Ranin, I i j ä KuUsl^/? Joel Asikainen jä Mat^^Äui<^i v i ;S . laulussa ;;iäu€^a " Varjele luoja ihhiisen lasti; nterimiehen muijaksi jout^naasta'*.i j Fennx^rfHmin uutiiiidessa' Ä " ^ ^ a r i . ' fe niiorehf/sa^jslMs^Köi^^i^^ meaan: k ^ i s t a ^ jonka x>n aminättiiisJä Vuokila tunsar^^lohduUomaän;^^^ lipiseiie 'sagöp^e^^ sisäistä t ä U Ä ö a f l ^ s y ^ ^ ; nessä voimaa ja sisua sitoa koko nuori elämänsä Jca saaristoon samaan ^aikatan^ kuiiY maiUei^ vi€Stejä^^käii%t3vän^^:^ elä-mäntemposta. / •Saariston tytön'', tämän voimakkaasti merenhenkisen elokuvan on ohjannut Roland af Hällström j a musiikin säveltänyt George de Goldziivsky. Mainittakoon tässä samasi yhteydessä, että Sudburyn Näyttämön toimesta harjoitellaan myöskinförhaillaan •Saariston tyttöä"', joka tulee myöskin esitvskuntoon ensi kuussa. • - - • 1 % % 4 5 6 7 8 9 10 n 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 39 3) NIMIPÄIVIÄ o; 4- ^inmimtai 5- --Jlaanantai , e-^listei . . . .. d-~^rstiEU . . .. 9-^Perjaiitai .. 10—XäosntsBi .. 5 ••• s: i = I = i 5 i n •5 i. . . . . i . , . . . i ^ . Ruut >••••«*'*»'• •, I^CÄ • »,flSdxxi AuScustl ^ . . . . . . . . Hilx)ipia Q . . . . . . . . . Vti^biio . . . . . . . Nsyrikki e Amerikan oijy oit^^^m^^ 93 vuotte vam^ Amerikan öljyteollisuus täytti viime kesänä 93 vuotta. Elokuun 27 p:nä v* 1859jeversti Edwin L . Drake avasi Y h dysvaltain ensimmäisen Öljykaivon T i - tusvillesisa JPennsylvaniassa. Tänä päivänä öljy on yksi perustar* vikkeista, ka^kiallä sitä^^^l^ jo* kapärväisessä eläanässä. Mutta aalat olivat aivan toisin 93 vuotta sitten. Eversti Drakea pilkattiin ja velkojat Mtyyttivät häntä. ^Hänen oli .pakka LIEKIN TOIMIOT 5iiui^iiKiÄmiiHHiHmiiuiin>iitmiiiHii(nwuimi''nn)^ piiMiimmiitmpHtttiintnUiiuimiiuimim^ keksiä omat työvälineensä ja tekhiä:- kansa, mutta hän edistyi työssään Kokeilujen j a tekemiensä virheiden avulla. Hänellä kuitenkin riitti niin nerokkuutta kun peräänantamattomuuttakin. Nyt tehdään öljyn voimalla ihmeitä. Onvaikea enää km^ öljyä, • Kun eversti Drake avasi ensimmäisen öljykaivonsä, alkoi maailnika-historiassa ykstioistaya liiku* Yksityiset k ä n^ yoittiijai Öljy^^ : :' ROLF BXOMBERG: Perun edustaUa sijaitsee jono ^pknm^ tipdf^ikiha sadepisaraa-' %aan ja joilla sen takia ei kasva yhtään mitään. Mutta sittenkin täi ehkä juuri siksi — joka ainoa noiden kuivien, martojen saarten hehtaari on arvokkaampi kuin samankokoinen kaista kaikkein hedetmällisintä Peirun mannermaata. Sillä siellä on valtavat määrät guanoa^— kuivanutta linntinlantaa. Ja noin 35,000,000 gua-noan tuottajaa — guanometsojä, merisuuliä ja pelikaaneja suuren "suurina siirto^ kuntina. . Uraania yritetty myyciä mustassa pörssissä \ Länsi-Berliinin poliisi on pidättänyt miehen ja naisen, jotka 3rritthät myydä puhdasta uraania sisältävän harkon eräälle Berliinin. tutkimuslaitokselle. Kun he pyysr\^t yli S paunan painoisesta harkosta 100,000 Saksan mafkkaa, joka asiantuntijain muksuin on^ neljä- kertaa arvokkaampi, ryhdyttiin juttua tutkimaan ja topalta harkko takavarikoitiin ja sitä kaiipitdlut pari pidätettiin. Selvittä«nättä,on, mistä pari on saanut tätä harvinaista ainetta nunkin suuressa määiässä. Vuoden aikana viisi lasta naiselle Eräs 27-vuotias englantilamen nainen, mrs. Ivy Bourne, on synnyttänyt Mjoden aikana viisi lasta. IMarrasikuun 27 päivänä 1951 hän synnytti kolmoset .ia V. 19S2 marraskuun 22 p:nä kaksoset. Kahdeksan vuotta kestäneen avioliittonsa aikana hän on saanut kaikkiaan yhdeksän lasta. BR B B M I N "Eläinten elämässä" oli kuva, joka innostutti minut lapsena haaveilemaan, että saisin laskea jalaani noille eriskummallisille lintusaarille. Kuvaan liittyi teksti: '"^Guanoteh-das. Kuva guano-metsojen pesimisptai-koilta San Martinin saarelta Perun rannikon, edustalta", j a siinä nähtiin aasia taluttava mies, joka käveli guanometso-yhdyskuiman halki, pelottomien lintujen hädin tuskin antaessa tietä hänelle ja aasille. «Maisemasta ei näkynyt muuta kuin tiuhaan ahtautuneita guanomet* soja — kymmenin tuhansin. Kului montaivuotta, ennen kuin haa-. iv«eni vihdoin täyttyi, mutta äskettäin ikävin Perun lintusä^ina, ja voin vakuuttaa, e t t ä toddlisuus ylitti hurjim-mati^ kin kuvitelmani. Kaiken Ikukku-^ laksi satuin: ensm laskemaan, jalkani juuri Don Martinin luitusaarcen, jota Brehm sanoo virheellisesti San- Martiniksi. Myöhemmin kävin vielä-kolmessa muussa. Cuanon tiesivät arvokkaaksi laimoi-t u s a i n e ^ jo vanhat nikaintiaanit, tuo (korkean kulttuurin omannut kansa, joka ehkäisi Andien rinteillä tapahtuvaa eroosiota — juoksevan iveden aiheuttamaa maanpinnan kulumista —- rakentamalla pen^rmfä, joiden %'eroisia historia ei tunne ja joka harjoitti maanviljelystään nyt uudenakaisina pidettyjen menetelmien mukaan. Inkakansa tiesi hyvin maan muuttuvan erinomaisen viljavaksi ja antavan runsaita satoja, jos sitä lannoitettiin guanoUa, ja niin ikään käsitettiin, miten tärkeätä oli janojen suojeleminen ihmisten hävi-tysvinunalta. Lintujen häiritsemisestä pesimisaikana oli säädetty kuolemanrangaistus. Mutta kun espanjalaiset olivat vallanneet Perun j a murskanneet inkaval-tion, guanoa käytettiin vain hyvin pfe-nissä rnäärin. Siitä tuli haluttua ainetta vasta 1840; kua s£dcsalainen kemisti Justus von Liehig oli Osoittanut sen ole-van^ tnaailman läydellisintä lannoitetta, joka sietää yksinomaäntyppeä 33 kerr taa enemmän kum tavallinen karjanlanta. Siihen mennesisäodi Perun saaleille kasaantunut guanoa niin^suunnattomat paljoudet, että sitä jopa arveltiin vakavasti muodostava muutenkin kuin lintujen ulostuksista. Vuonna 1843 f^- ^ttyjen tietojen mukaan oli y k ^ - omaan kolmella pikkuruiseHa Chinchan-saarella y l i '2,000,000 tonnia guanoa,. ja samanaikaiset valokuvat osoittavat guanokerrosten kasvaneen jopa 30^ metrin korkuisiksi. Guanon hinta kohosi äkkiä huimaavaa vauhtia huippuunsa, ja saaria verotettiin häikäilemättömästi, tietenkin lintukannalle tuhoisalla taval- ^ la. Kokonainen f regattilaivasto rahtasi Jäal^M^t ovat idi^ita eläinM ILontoon eläntarhan löA-uotias jää-karäunaaras Ivy oii jo pitemmäii aikaa esiintynyt tavalla^ joka bn pannut epäi-lepoaan seä odottavan iloista perhetapahtumaa. Mutta eläintenhoitajat ovat alkaneet epäillä, että Ivy vain leikittelee heidän ja eläintarhassa kävijäin kustannuksella. Marraskuun alusta saakka Ivy on puuhannut olkipesänsä kanssa, mikä on yleinen merkki tulossa olevasta perhelisäyksestä. ' Eläintenhoitajien käsityksen mukaan Ivy on vain kyllästynyt tavalliseen ruokavalioonsa ja muistelee niitä onnellisia aikoja, jolloin sitä kestittiin kaikenlaisilla herkkupaloilla. Tämä tapahtui joitain vuosia sitten sen saadessa ensimmäisen pentunsa, josta tuli lontoolaisten suursuosikki. guanoa Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Ja Perun valtionkassaan vieri iaävasL vuolaana virtana. 'Maan miltei koko valtiotulo saatiin guanonviennistä> jolla mm. ralKntettiin pääomia nielevä rautateiden rakentaminen Audeille — ja josta monet valtavat yksit3dsooiaisuudet salvat.älkunsa. —- Tudkin xnies^ saiR^ eräs ystäväni Limassa-osoittaen loisto* autossa istuvaa .vanhaa herraa, on monimiljonääri j a hän hankki omaisuuteh* sa yksinomaaiL linnunulostuksilla. Mutta jonakin päivänä guanon huo* mattiin loppuvan. 32,00O,0dO tonnia oli louhittu ja rahdattu y l i meren j a nj^ olivat saaret paljaat ja puhtaiksi kaavitut. Sitä paitsi oli guanon."tuottajain" keskuudessa pantu toimeen suurta hävitystä. Kymmenet tuhannet linnunpoikaset olivat menettäneet henken*» työmiesten jalkojen ja haikkujen aUa» munia oli murskattu ja pesiä tuhottu. JaUnm 6. OmOlm /f m> r r |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-01-03-01
