Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 1, 1951

              »tilainen oppin-.,
kiteen, irJnkä aiu.
isestä olL^i viiden
ja tässä.alisi^Ia.
aloitteeategänä.
^••n ensiijiBiäinen
äminen^'Se,iettä
nii£ssäon.täydel.
eilaisen'kenraalin
nanaan mahdoin.
Kenraali Mac-tanut,
että häntä
kaatuneefMac.
hautau3!Tiaa:a ja
rauhaa, joUa hau
tl vastoin kiiiii tä-edistäh\
t"todel.
idit Nehru. Hä-julistetfiin
Kiina
isian hetr jöutu-
5i. Jö aikaisem-ossa
elöihit^mi.
iheuttanut den-
Itänut ottaa vas-isenä,
-v-aan siirsi
insi sen takaisin
1 vaaran poista­ta
päköftamaan
teelliseen ja kir-än
se riittää an-tkälliseeii
tutki-ti
voitaisiin löy­hästi
sotaa.
iTtj^ ryiitya töi-"
)iiri toimehpitei-llä
uusi sota hä-louselämästä
on
Bttomutitta, em-vinto
on riippu-leistä
henkisesti
Jellainen asema,
äytyä luoyutta-se,
jolla voi pa-
, tahtoaan, niin,
äi olemaan kah-aa.
Päävastus-i
USA jasosia-sijaan
on aivan
isyys jomman-johtaa
maail-äytyT
estää so-ai
tärkeimpien
keino kolman-ksen
solmiami-itien
•\'a31l8..
joka on^pefus-jrvalloisla
kiel­ista
valmistele-tulla
pidetyfei
i. Se on alusta
:ta ja raiiäa
i se ö p Ä -
; tarkkailijana^
[ntia voisika
ajiaan
I rauhaairakas-cäikkea
viiden
oisteri N Ä
LH saavuttana-tällaisen
sopi-i
kansakuBtaa
CeuvostoUitto,
hanneuVDston
1 rauhansopi-niä
kansakun-
,tä Ja vSlitiö-niidenkin-
Pi^-
sodasta, on
mellinen> eiä
eilleitselleeii-ja
passiivicea
Hmi
H«^ra:va1ter^ meilfejdtoksensa vaibgls-
- ta, saitian^ kurkl^aa kaKssien taa};sc-laisdla^
pyörönäytta^
lämpiössaj jossa kää^i Mytelmässä mu-iiaiaölleet
taiteiliiat^^<^^ vas-kRXTUSIA^'
ei' siio^ssialalsals-retkikucriäile
^e?Mä^ jyl-tiänkaunista'
luonto^f l^äÖminnn^^
merkkejä ja Subi&h^dli^^Säii^M
" ^tyecD unohtiunattoipia <Bsit^^iä. ^ ;
Äiö-kitsi icneiUe myÖs ^ i s ^ l a ä ^ t a teat­teria
ja juhlia grausia)tä
keskuudessa. ^..^
Gruusialainen teatteritsdde eroaa suu-
" resti moskovalaisesta. ;j?i},kmng^^
sesta. Se tuntuu ammentayan viimansa
nimenomaan Gruusian kansasta, sen sy-f
vänvoimakkaasta temeperamentis^
.mistä.olimme^saaneetjp ihastuttavia ko-.
"" Xemuksia seuratessan^mC; , Suhishvi-iin^ jne sangen jännittyneinä, koska nimi-
' 1 tanssiryhmän esityksiä, osaa esitti itse teatterinjohtaja Akaki
lä tiivistyneimpiiiä di:2im;^t^si^ nykyajan kuuluisimmista
1 kauksina, loistays^ 1 ^ TEika hän tiir-
" 4yinä- taukotehosteina, mutta gruusia-; haajo ole saanut tätä mainesanaa, niin
laisten .silmäthän palavat kuin tuskin loistavasti hän hallitsi näytelmän alus-kenenkään!
Meillä oli tilaisuus..seura-^ ta loppuun saakka. iHän oli todellinen
ta kahta esitystä Gruusian päädraa^
puolin ja toisin, kalkki taiteelliseot .Ien-lEokkuoden
Ja välittömyyd^ merk<s|s^
'Niinpä aivaa huomaaimttamMSf aika oli
, .... . . ... kidussut — .©djijapiic^ tMQ8la Js
tfiatterm^chtaja--^|a-vi^^ irien^. - ciEddäa <^ aika iihtea-^^^^
M niei!!e.!mtoksensa-vaihsi&--.Bis^-SöoraaalistoriaH^se^ mus^ta. maaaOtfedld-ssityÄ:,- "^llailkeiija \hy^
Matkalla'.saii^
man ranksip ;Ja lämpjnaän ukkossateen,
mihin olimme ^ain ihastuneita. Oppaam­me
selittivilBttä oUsi hiuk^ kiire, et­tä
nmtä odotettiin, me emme oikein
taanottamassa, sama^ l a k ^ ^ Perille tul-sijaitsevassa
konserttisalissa, vierai- ^ tuamme jäc^tyänime'sutir^ff joukon
yHstä^^mäaa degahti^tii^keutuneita ihmisiä^ ruh-erin
lij»HolH,e!i«^not.;^o • , . * T , ; _ ^ tinaäilkesti^Ätun niokapöydS^
tunnelman,^£t^^ onnettomiksi ryp-pyisine
matkapukuinemme; sillä mitään
tällaista emme bsanniMt todellÄ
odottaa! •
Tuntui kuitenkin siltä, ettei kukaan
arvostellut nuhruista vaatetustamme,
teatterin harjoitu^huöneis^
|t^ön'ylip^nsä'pCTiK^
JToisena esityksenä näimme Shakes­pearen
Öthellon. Tätä esitystä odotim-
^ vastelimme Isäatlämme,: tuntui
eäin vikittömän iloista juhlaa. olisi 1 ha­lunnut
jatkaa loputtomiin!
• • •
Teaterista tultuamme koimme \nelä-kin
iloisen yllätyksen: Akäki Hora\'^ i l ­mestyi
yht^kiä joukkoomme suoraan
teatterista näyteltyään sellaisen j^tti-läisroolin!
fJäii sanoi vain^t^^
keskustella vielä heUcen kanssamme] en-jienkuin
lähdemme. Ei oKut riittänyt
se, että hän kahtena päivänä oli tehnyt
kaikkensa meidän viihtytnisekseiinne
omassa laitoksessaan, hän tuli Iseurijste-lemaan
kanssamme vielä hotelHinime-
Jdn! Jos hän oli hetki sitten valloltta-manäyttämöllä,
joka on omistettu maan
. kansallisrunoilijalJe ja jota kutsutaan
., hänen nimensä mukaan Rustavelin draa­mateatteriksi
. Tämän teatterin johta­min
sydämellinen Ja välitön oli vastaan- nut katsojansa Othellollaan, niin |sitiä
otto. Esittelyssä kävi fani, etts Jäähy- perusteellisemmin hän !^a'iloitti 'meidät
väisjuhlaamme oli saapunut yksinomaan nyt rämpimillä sanoillaan, joiden muka-taiteiUjoita:
kirjailijoita, säveltäjiä, lau- na oikeastaan jätimme jäähyN^iset Tbi-si^
nna-keän
mustasukkaisuudenkin Desdemo-naansa
kohtaan. Muitten roolien esittä-
.^Jana toimii Akaki Horava, joka hyvin ,. jät jlLiyät Akaki Horavan rinnalla vä-
. .vielä varmasti muistetaan vuosi pari sit- häisemmiksi, esim. Desdemona voimak-
-ten tapahtuneen Suomen^vierailunsa kaan gruusiattaren tulkitsemana ei vas-
- vuoksi, pääohjaajaVassadze, toisena oh- , tannut tästä henkilöstä.
tyivät lukuisat taMeilijat. lioksemme.
Vaikka oopperateatterissa emme, näh­neetkään
yhtään esitystä, saimme tässä
tilaisuudessa kuulla näytteitä sen solis-i
kiidätti
meitä yli Etelä-Venäjän äärettömien ta­sankojen,
mietin mieleeni Johtunutta ky­symystä,
mikä 'Gruusiassa mahtoi niin
tenhota ja lämmittää meitä suomaiaisia.
tien loistavasta tasosta. Eräs laul^^^ ja metsien Suomemme,
tar — sopraano — esitti kptimaansa sä-^
.jaajaZelidze ja taiteelliseen henkilökun- .Esitys kauttaaltaan oli mielestäni hiu- veltäjien lauluja ja aarioita, nimekkään
säveltäjän istuessa pianotuolilla säestä­jänä;
tätä sopraanoa muistelen.matkani
loistavimpana solistielämyksenä! Uh­kea
bässa ja kauniih lyyrillinen tenori
valloittivat myös meidät taiteellaan.
iOman mainintansa- "ansaitsee erityisesti
moniääninen kuorolaulu tai -hyräily, jo- lopussa, muistot säilyvät.
ta saimme kuulla aina- siirryttäessä ruo- • ——— •
kalajista toiseen. Jä tähän kansalliseen
e3
_ taan. kuuluu yli 300-tai teili jaa. Jiaii hidasviritteinen, vaikkei sitä suin-
Ensimmäisenä teatteriesityksenä Tbi- .. H^an voi sanoa epädramaattiseksi. Näy-
> lisissä, näimme kotimaisen historialUsen Jelmä.esitettiin lyhentämättömänä viisi-
.r^näytelmäir "Gotsan heimovanhin", joka • ne ^ päytöksineen ja neljine väliaikoi-
• kuvaa k^den Gotsan heimoon kuulti- -ö^^' ^^^v^stuspuimat oli ratkaistu pää-
-.v^ .towruksen yhteistä taistei-ua vie- -li"Joinain samoin kuin meilläkin on to-
. rasta:hermoa vastaan.- Toinen miehistä ^- ^""^ näkemään; Öthellon samoin kuin
-vT.-cn.pelastanut nuoren naisen — lapsuu- ; -^^san heimovanhimman lavastukset oli
.:-;denystävänsä ja nuoruudenrakastettun- - tehnyt .Gruusian kuuluisin naiskuvan-
•':sa.---he4igen, mutta kun täml/yhtäkkiä^-^^^^^^ j^^^ ^^'^^ seremoniaan ottivat osaa kaikki läsnä-- J
meneekin naimisiin hänen taistelutove- ko. .teatterin päälavastajana. ol.eet, kukin tiesi oman-;'stämmansa'V '
•alinsa, kanssa, hän masentuu ja etsii ti- -Tbilisissä on lukuisia teattereita, mut- jota lauloi. Alvan haltioitiiheena kats&l-i
kisuutta kostaakseen. Vähää myöhem- -ta m-illä ei lyhyen vierailumme vuoksi ympärilleen ja kuuiTteli^tätä hafmbnfstä
--min vieras heimo hyökkää Gotsan alu--= ollut aikaa tutustua muihin. Huomat-
•--eelle ja. petetty nuorukainen kavaltaa tavimmat ovat jo mainitsemani Rusta-
•r.tilpailijansa viholliselle, jolloin tämä saa- ve^in draamateatteri. Ooppera- ja balet-
::-^surmansa ja alueen puolustus epäonnis- titeatteri, joka oli jo lopettanut näytän-
-^tuu:- K.uori aviovaimo tullee ystävättä- --tökautensa kesän ajaksi, ja Venäläinen
^-riensä kanssa etsimään ihiehensä ruu- teatteri; lisäksi siellä on oppaittemme
•-mistä taistelukentältä ja kuolee myös-- kertoman rriiikaan joitakin pienempiä
••Mni-Heimon lait ovat ankarat: ^ teattereita.-
^ÄHn kokoaa alaisensa ja vaatii ran- • - :-Niin- mielellään kuin muisteleekin
gaisttista-petturille, joka saa so\ittaa ka- Tbilisissä näkemiämme teatteriesityksiä,
•-'•takn tekonsa oman henkensä menetyk- niin varmasti vielä lämpimämmin muis-
-«^"'Selcä,.: • V . • -telee--henkilökohtaista kosketustamme
-Esitys- teki voimakkaan vaikutukseff •'^Tbili^in taiteilijoihin. Unohtumaton elä-kieltäymmärtämättömäänkin
katsojaan.'" mys'oli Gruusian Voksin kunniaksem-
^^^-Erit>isesti jäi mieleen nimihenkilön esit-' me -järjestämä jäähyväislounas Tloss-
— '•täj^ -voimakkaan lopun<-aikaansaajani
heidän jylhän ihana vupristomaajisa,
me pohjoismaisen viileitä Ja hitaita, he
etelämaisen kiihkeitä ja temperamentik-kaita:
vastakohdan lakiko? Vaiko se,
mikä on yhteistä kohtaloissamme: tais­telujen,
jännitysten ja ristiriitojen his­toria
kahden maailman rajalla? Kenties
molemmat! Varmaa vain: vierailu oli
m Hill
hyräilyä, sillä käsittääkseni vain solisti Teatterivainosta Japanissa voiVlaan
lauloi sanoilla. Pyynnöstämme he esit- ^^j^^^ Zenshinza-teatterin yhteydessä,
tivät yhteisesti kansalliä*aulunsa ''SuU- Halutessaan tuoda vanhaan japanilai-kon",
jota olimme matkamme, aikana gg^^ teatteritraditioon uutta sisältöä ja
usein kuulleet ja ihastelleet,,..,. ,. . . teatteritaiteen lähemmäksi suuria Jouk-
Emme kuulleet tässä juhlassa.yksinp- j-^jg^ j-a^ci näyttelijää Tejuro Kawa-maan
gruusialaista n?usiikkia. ^fis. garaki ja Kanemon Kakamura peru.>tivat
runoilija luki omia runojaan, joista saat-:. 1931-Zenshinza-teatterin. >Siitä huo-toi
käsittää vain tunnelman, rytmiikan limatta, että teatteri alusta pitäen on ol-ja
melodisuuden. ,Eräs. pppp6ranr spo- lut suurissa vaikeuksissa ; vanhoi:U^teI^
lotanssija esitti pari.,k^9s.ant^i?ssia„;in-virkamiesten ja porvarillisten kulttuuri-nostuipahän
vielä improvisoimaan tans- intriganttien kanssa sattuneiden^ yhteen-sijattaremme
Elsa .^yivfötetssonin «kansrtörmäysten vuoksi, osoittaa • teatterin
sa "huivitanssin" läsnäolijoitten s^urek- , saama suuri yleisönsuosio teattPrin-elin-si
riemuksi. Puheita pidettiin paljon voimaisuutta. Teatteriin tutustumassa
käynyt venäläinen kirjailija A-Okonisj-vialitettavasti
en muista hänen ni-
--meään enkä pysty sitä myöskään tavar­a-
maan griiusinakielisestä ohjeimafiehtise $-
-•tä; vaikka: sitä lukisi ylösalaisin! Han
" ^ -iiaffitsi mestarillisesti satapäisen jous-
-konsa, pystyi valamaan heihin yksimi^
' lisyyden petturin rankaisemisesta. Joi:k-
•kokoh tauksia oli runsaasti, varsinkin jäi
• teilleen alkupToien hääjuhla, jossa <si-
- tettiin pari ihastuttavaa tanssia ja km-sallisia
syömä- ja juomatapoja, sekä 'iöp-
'" pupuolen suuri rukouskohtaus, jcssa
• moniäänisellä kuorphyräilyllä oli j ä r l - ^ -
- tävän kohtalonomainen osuutensa.
asenne ei riitä. Intian kansan tulee ot-
^ aloite, sen täytyy vaatia vaUiomie-biaän
ilmaisemaan heti ja selvästi ylei­nen
rauhantoive. Meidän veremme ja
^levien sukupolvien vep tulee olemaan
*^tana, jos laiminlyömme tämän vel­vollisuutemme
täyttämisen.
Tässä on kuuluisa Solu^ay String Quartet, mikä on antanut k&nsert^
teia useUla paikkakunnilla Canadassa ja nyt se esitntyy Yletsradtos-sa
sunnuntaisin keUo 10.30 ip. VasemmaUd mkeaUe taman kvar^
tetin jäsenet ovat: Maurice Solway, kvartetin johtaja ja enstm-maisen
viulun soittaja, Ivan Romanoff, viulu, Marcus Adeney,
ceUo ja Jack Groob, toinen viulu.
nikov kertoo, että v. 1950 teatterilla oli
1,337 näytäntöä, joissa on käynyt yh­teensä
623,000 katsojaa. !\l!acArthurin
päämaja ja Japanin,hallitus kohdistivat
hyökkäyksen teatteria vastaan kieltä-mäljä
Zenshinzaa esiintymästä Tokiossa
ja muuallakin paikalliset viranomaiset
tekevät kaikkensa estääkseen tämän
edistyksellisen laitoksen toimintaa. Sel­laisiakin
henkilöitä, jotka ovat olleet ai­noastaan
katsomassa esityksiä, on pi­dätetty
ja kuulusteltu.
Zenshinzalla on taiteellisena pohjana
vanha K^buki-traditio, jonka mukaan
teatterinäytäntöön kuuluu kolme eri­laista
osaa: sankarinäytelmä, nyk\'aikai-nen
näytelmä ja pantomiini. Näytelmis­sä
on dialogilla hyvin vähäinen sija, kun
taas mimiikan käyttö on niin voimakas­ta,
että kieltä osaamatonkin voi hyvin
ymmärtää sisältöä. Hyvin huomattava'
osa esityksissä on laululla japanilaisen
Sivu 3
',1
-j • i
t Lt,