Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 25, 1949

              ANNA JilEVALAINEN:
(KA UNO KIRI A LtmE^
Publidied and priijted hy Vae y^v^val^^
Idmited, 100-102 Elm Street "West; Södbiiry,
Registered at the Post Office Department, Ottawa, as second
class matter.
iiiekki ilmestyy jokaisen viikon, lauantaina; 12'^sivuisexia, sisäl­täen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta'äloUta.
tll^AUSHINNAT: THDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta .....$3,00 1 vuosikerta ...$3.75
6 kuukautta . . . . . . . . . . . 1.75 6 kuukautta 2.25
3 kuukautta 1.00
SUOAIEEN JA MUIJALLE ULKOMAILLE
1 vuosikerta $4ik> 6 kuukautta . ..... .$2.50
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuo^
leman ilmoitus $3.00 ja *sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2.00. KirjeenvaihtoilmöitUlcset $1.50. £ri>
koishinnat pysyvistä llmöituk^ta. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen. .
AsdamiehiUe niyönnetään 15 prosentin palk^
Kalkki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kus­tantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishine Company Limited,
10u<tl02£am Street We^^
Toimittaja: A. Päiviö.
Liekkiin aiotut kirjo: osoitettava:
P. O. BOX 68 L I E K K I
V st^Slm vetponntksessa Camdan suonuUai&Ue sanottiin
; "Teille, jotka vielä seisotte sivussa järjestyt^estä työ­väenliikkeestä,
me sanomme: ottakaa, paikkanne Canadan
Suomalaisen Järjestön riveissäy liittykää työalanne umoihin ja
mutkin edistyksen puolesta taisteleviin järjestöihin. Nouskaa
työläisveljienne ja -siskojenne kanssa taisteluun sitä mammo­nan
raiskaamaa sukupuolikiihotusta ja sotapropagandaa vas­taan,
jota valtaluokkn meille taiteena tarjoaa. Nostakaamme
mkeuksiinsa esi-isUtä perimäinme^ktUtiuuriset p^^ vaa­likaamme
ja kehittäkäämme niitä omien taiteellisten kyky-jemme
mukaan, jättäk^änime tie puhtaina >jSlkel$fS^
uuden kotimaamme kehittymässä olevan kamimkidttuurin
rikastuttamiseksi. NäinnteneteUeh teemme p^ijäuitsen itsel­lemme,
jälfieläisyiemme jauUäStte kotimaiMemme V. .Vain
ka^sa, jonka tal&i4deUinent(»inte^^ on turvattu, voi nauttia
taiteesta, vain rauhan oloissa toiiniva kansa voielä^kulttuu-nsia
elämää. Jä koska me kimitämme tieteen ja taiteen saa­vutusten
kuuluvan kansoiUekpko^
niistä riatittia, hiiri meidän ifelvollisuutemme^oh'tai5tdta yh-dessätyöläistoveriemme
kanssa pm^empien elinehtojen saavut­tamiseksi
kansanjoukoille, työtätekevien jär.jestäytynUs- ja
toimintaeikeuksien turvaamiseksi ja ennenkaikkea rauhan
puolesta sotaa vastaan .
Juuri tätä kirjoittaessa on vaalikamppailu..ki^jkeimmil-lään,
l^aikki .puohicet '^alastavai~0lpäa teidän ääniänne. Ca­nadan
Uittoparlamentirt vaalit toimitetaan parin viikon ku'
kutua ja kumpikin vanhoista puolueista haluaisi päästä hal­litukseen.
Tässä äänien kalastuksessa tekevät ett.p^
hyvin aiiUisti kaikenlaisia lupauksia, niistä ei ole nyt puu­tetta.
Jos kansan hyvinvointi oUst turvattu lupauksilla, niin
näyttäisi tideväisuutemme nyi valoisalta. Mu^^ ovat
nämä puolueet, jotka teidän ääniänne kMastävat ja näitä lu­pauksia
tekevät.**
Tämän jälkeen luotan vetoomuksessa arvosteleva kat­saus
nykyisen h(^itmpu<^ueen, liberaalien, sekä konservatii­vien
ja CCF:n jä näiden johiapen politukkaan, mitä nUltä
voidaan työtätekevän kaman hyvinvqinmn ja rauhan kan­nalta
odottaa, päätyen seuraavaan huomautukseen:
**Onko 4jleniassa mitään vaihtoektba? On ainaJdn jen­iäkin
äänestysalueilla. Näissä vaaleissa eswttyy todeUisia
työtätekevän kansan ehdokkc^aJnn, josHn väin pienemfi
niääiFä. Me kehoitanune-teitä asettamaan aUieen^^^^
henkilökohtaisesti koetukselle konkreettisten kysymysten poh-jdla.
Selitysten kum, nukä on Meidän kantansa asuntojen ra-kentam^
isem, työpaikkojen varaamiseep y h ä lisääntyvälle
työttötnäin joukolle, lAUakmtti^n, t ja van-huud^
nvakuutti^se^ näkyen ja emietikalkkea, ovatko
he valmiit toistuenkaan rquh^ Jos
he sitoutuvat parlamentissa — ja sen täkopuoleUa — taiste­lemaan
näiden ja muiden työtätekevien hyvinvoinnille vält-tämättömien_
vaatimusten puolesta, tmn antakaa kannatuk­senne
heitte ja äänestäkää heitä. ^ - '
Työskennelkää ja äänestäkää edistyksen, rauhan ja elä­män
puolesta taantumusta, sqtaa, ja kuolemaa vastaan."
"Maaherra Väinö Meltti valittiin Pfl-riisissa
pidetyssä^maailman^rauhan-
^onferenssissq kongressin pysyväi­sen
komitean jäseneksi Suomen
edustajana. Komiteaan valittiin
kaikkiaan 132 edustajaa-59 eri
maasta sekä yksi edustaja kansain­välisestä
ylioppilasliitosta ja kan­sainvälisestä
UhtimieslUtosta.
, Tn Joihn Tintera, Joka toimii St.
Jofans ,]^iveirsi4e sairaalan .endocrinolo-glan
johtajana, iliitraittaa löytäneeiisä
syyn alkoholismitauttiln ihmisruumiissa.
Tri Tiatera on: tutkinut alkoholisBua
vuosikausia ja selosti tutkimuksiensa
tuldksia/viime lauantaina Atlantic Cityn
Hotelli ^Brightonissa pidetyssä Ameri­can
geriatrikkcjen-ikonventsioonissa; Hä­nen
.nudipiteiUeen ja tutkiI^uksdl^
toi heti ^k^annatukse^ pari tunnettua
newyorkilaista tiedemiestä: - Flower and
Fifth Avenuen ssoraalan neurologian pro­fessori
Harold W. I.oweU ja saman sair
raalan endocrinologian professori, tri
Thomas McGavack.
Tri Tintera väitti, että alkoholin hi­mo
johtuu jokaisessa ntunuaisessa oler
van: ad^enatitauhasen^ puutteesta ja sufr
kastumisesta. Tämä pieni rauhanen on
kuin-pl^nystyr^jokaisessa m
sessa ja on ihmiselle elintärkeä.
Tri Lo^ell kertoi hoitaneensa eräitä
.alkohOOU- ja sielusairäita ja Aer&oisesti
lääkinneensä imunuaisten adrenalinys-tyröitä
ja havainneensa hoidon olevan
menestyksellisen.
Hän myöskin kertoi, että adrenal hor-tical
hormooniruisketta saaneet potilaat
kadottavat halunsa alkohoolipitoisiin
juomiin. He sanoivat täten paranta­neensa
yli 200 alkoholistia taudistaan.
He myös ilmoittivat Amerikassa ole\rain
750,000 täyttä alkoholistia ja lievemmin
sitä sairastavia yli k:aksi m^joonaa.
Adrenailhortica|boiripQocii^n^
siUa saavat munus^ter^ a4ce,nalT?aul\a§et
entisen luonnollis^;tQim«iitafcykynsä ja,
Usäävät pottilaaUe ya^tflsliusvoönan lal-koholin
oauttipiis^ -Nataan. ^Potilas
saa normaalisen Uur^^enrMon ^ikiji;io-mia
vastaan, eikä Mn enää halua niitä.
Tri Tintera kuitenkin varoitti jpkä-mässä
parannusmenetehiitäänsä nopean
*%mqaarannuksena^*, esillä se on yhtä
paljon parannus alk^oboUsnua. vastaan
kuin insuliini sokerUa^utia vvastaan.
Tri Tinteraa tekei^ä keksintö lienee
tähän astiki^ksttty .aii^»a^ J
nen parannuskeino alkoholismia vastaan.
"Jltfc emme tiedä vielä, mii^bten tulee olemaan trustien
välitön valtiomuoto. Mutta sumia muutoksia me huomaam­me
jo. Eshn. on enää vaikea sfmo/if nukä.^o^pnhyq^äys- ja
PuelustussodaUa, kun samat kapitalistit aatavat^rahoja mo-lemmUl^
sotiville, jos<ne sotaa tqrvitsevfl^^ftifjfiss^ on niille
edullisempaa, lopettavat sodat jajpitävät vain typvam
iqpitMmiseksi Mrkkija-. ja sqpajmtkkojaan**Xrjo S^ola,
P^jon on katolilaisia
Vatikaanin radio tiedottaa, etiä maa­ilmassa
on yhteensä 333,250,000 rooma­laiskatolilaista
uskontoa tunnustavaa ih­mistä.
Näistä 133 miljoonaa kuuluu la­tinalaiseen
kirkkoon ja 3,250,000 itä-niaalaiseen
kirkkoon.
Näihin ei lasketa kreikkalaiskLatöli-laista
uskontoa tunnustavia, joita on
noin 128 miljoonaa.
Toimeton päivä väsyttää ihmistä yMä,
paljon Mun uneton yö.
Aasian na
•DUDAPESTISSÄ pidetyssä AVIDP:n II
erikoisesti mieleen Aasian naisten esii
Kuunnellessaan Kiinan, Intian, Mongolian k
o' Korean, VietrNamin ym. maiden naisten kei
ajoilta periytyvästä monikertaisesta orjuudes
taistelustaan ja kärsimyksistään, voitoistaan
taan, ikäänkuin näki Aasian satojen miljoo
naisten astuvan yhtäjaikaa kaikki esteet i
kohti uutta aikaa, vapautta, kansanvaltaa, n
Siellä istui vakavakasvoinen Kiinan nai
Heidän :puolestaan nuori ja miellyttävä-Ts
auraavaan: tapaan Kiinan naisten elämästä ja
taan suureen vapaustaisteluun:
-r-'Kautta vuosituhansien on Kiinan nj
HäneHä ei ole ollut mitään oikeuksia valtios
ja myyty a>jioUittoon. Perhe on voinut mj
pungin ilotaloon tai luovuttaa jo lapsena vv
maanomistajalle orjaksi.
Nyt ensi kerran pitkän historiansa aiki
alueella Kiinan nainen on vapa^ ja tasa-arvo:
nalla. Tietysti ei 'monituhatvuotisen orjuud<
heittää yhtäkkiä hartioiltaan kuin kulunutt
vapaan Kiinan, niunenastiiu rohkeasti eteei
joka:päivä taakseen joukon vanhoja ennak
x^ttelee lidcemaan jä kirjoittaimaan,. opi^ej
rohkeasti maansa yaltioUiseen ja yhteisku^^
liittyy demokraattien järjesif^yerkostoon.
Liitossa on kaksikyi|unenta^n^
listus- ja va&utuspiiqink^u\Uuu vielä kym:
ulkppuoleUa varsinaisen jäsenistä
-Kiinan miljooniUe ^lo?pojiÖe maa m(
siksi maareformin toimeenpano oli uuden elär
tyksenä. Lokakuussa 1947 säädettiin, että i
pautetun Kiinan alueella talonpojiltetasaisest
puoleen katsomatta. ftötanunc
herätti paljon keskustelua sekä perheissä ei
sissa. Monissa paikoin jäi koko maarefora
Naisten Liiton toimeksi, ja nais^ saivat 1
maaosuutensa. Tämä vaikutti mullistavasti:
maalaiskodeissa. Moni jo Isipisenajnaitetti
va|mo on siirtynyt vanhaan kotiinsa tajc^nuua
itsenäisesti viljelemään maapsuuttaan. ..
- Teollisuusseutujen naiset eivät swU^^.^
maalaissisaristaan. kuomintangr^^^^
jite kyin yetq}yht}S^,y^]pm^
nan. ^rkein ja JQ^t^ya,. iyhi^^. ^]^^l^jkai^ samat oikeudet kuin miehiUäkin.^, He 1
opiskelulla tietojaan ja pyrkivät tuotantoa %keampaan elintasoon- J^apsjUeen he järjen
päiväkoteja, joissa nämä saavat hyvän ^9^^
äitien ollessa työssä." — Tällaista ja _p?Jjon
kuulla uuden, vapaan ja deniokra^ttis^^
täristä. -
Intia on suurien yasUkohtieh ja risU^^^^^
syys ja kurjuus asuvat ^i^ieUä rinnan. Englan
lismin raudankova riiistäi^äsi on levännyt jo
raskaana Intian y^ä. ja iskenyt sjrvälle Intii
hermoon.
\y'IDF:,n kongresseissa on ^I^^^^
mattava edustu:^, tummia^ jkansa^iseen sariin
korkeajännitteisiä naisia,; jotka, suoraltaan epj
lapyrkivät pääsemPnjyusi|^i jätjtUäis^^^
yaaseen asti, varsinkin nafeten;]^oh![|dta,^^W
Aasian ikansat .ovat.tällä;^et^^^
jöinä. histocian näyt^mölle, .s^ ,WII)'F on
koista huomiota Aasian naisten oloihin.
puolella W:H)F: n toimesta Aasian naisten <
lähetetty komissio vieraili Intiassa ja. antoi hy
sen sdostu)M^n matkastaan.
Yleisenä havaintonaan tutkimuskonaissio
^'I^rÖläisten ja heidän peiheh^
lellä ihegidän elävän Utuisessa puolinälässä —
vat he idiksi :helposti ituberiuiloosin uhreiksi,
olot tehtai£^ ja työpaikoilla 4>vat-SMioinku\
ja tayaJMs^^ tuotantonornait ovat niiii ko
on t^dtitävä^työtä 12::^^^
Työläisnaisen työ ja pahaolot ovat vi<
kuin tyxSäismiehen. — Syimytyslomaa ja raha
ei yleensä ole miarätty ja siellä missä laki «
lakia rikkoen ra^kaanaolevat tiaiset pannaan j
Alle 12-iVuotlaidcnJasten käyttö työssä
teoUisunkassa kielletty, mutta tätä kieltoa n\
7—8 vuotiaiden lasten käyttö on aivan tavail
surkea oli t^- ja kumiviljelyksillä työskentele
lasten .s^senia- 3ielP^työsfcentdivät ^:5---6^
.Kuumeta!U<Iit riehuivat, a § uw A^aatteii
puhua, lapset 10 .yuotf^nrasti Qvat Jayallises
Mon^t naiset ohyat niin knrjun^en ja työn t
eivät mui^^eet osoäa e^ ifeää enen
paikkansa^aan mm. -^S^aarijehl^issa ?S p
ta on li^siä^^^^^ 12 Y^o«^n. J^m^P^