Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 9, 1957

              A jant)ietemusiikkia
BAROK IN mahtavan. rakennuksen
ru\-ettua; 1700-Iuvun alkukymmenil-lä
sortumaan S5rrityi - rokökoph kuvaa­mataiteissa
ja arkkitehtuurissa* heijastär
mien elämäntuntöjen ihnentäjaksi mu>
siikissa ns. gafantti ty^li,. jota aikanaan
kasvoi musiikin klassiikäÖksi.^ 'iKfölkem^
asema luon äikakäuääi niusiikissa öli^
serenadimusiikilla: - serenadeillay diver-timentoilla,
cassazioneilla ja jiottumoil-la
jolle kaikille oli yhteistä toisaalta se,
että ne muodostuivat lukumä^^
va ihtelevista^ lyhyistä, usein marssin tai
tanssin luonteisista osista, ja toisaalta
niiden tyypillisesti ^anyietteellinen lei^
ma. Ajanvietteestä oli ensisijaisesti-tysymys
koko aikakauden musiikissa, ^
sammuvan ylimysluokan ajanviettees­tä.
Galanttia tyyWL' voisi luonnehtia
poliittisen ja taloudellisen vaikutusval-tahsa
ja koka elinvoimansa menettävän -
ylimystön viimeiseksi, yritykseksi ha­kea
itselleen piristj^stä erotisoivasta elä^?
inänasenteesta ja muotojen hiendstuk-sesta.
Eetillinen voima tai filosofinen >
viisaus eivät ole tuon i]ri^iikin :tyy{>iUir -
siä piirteitä; yksityiset "^säveltäjänerot
tietenkin ^ saattoivat ylittää aikakauden -
rajat. ^ ^ ~ ^
Lyhytjännitteinen ja siten alituista
vaihtelua tarjoava serenadimusiikki 'oli
sitä mieltä, mitä tuon ajan huvittelun- -
haluinen ihminen musiikilta odotti, ja -
toisaalta serenadit ja^rdivertim^tot "so­veltuivat
erinonaisesti syntyvän ja •
nruotojaan • etsivän^ klassiikan kokeilu-'v
kentäksi/" Siitä sereiiadimusiikih^^^ k
keiheri asema 1 TÖO-luvulla. Serehaa-;
deissa ja Ävertimehtoissa leikkaavat
toisensa monet musiikin muotohistori-älliset
kehityslinjat. Toisaalta ne^edus-tavat
siirtymävaihetta barokin keskbi­isistä
orkesterimusiikin muodoista, tans- ^
sisarjasta jaxoncertogrossosta,: klassii­kan
aikakaiiden Ja; koko sen jä^
musiikin, tärkeimpään muotoon sinfo­niaan..
^ Mutta, tpisäal^^
kulki vasta tuohon^^ iukaan: sehrästi ja
lopullisesti, muusta instrumentaalimusii­kista:
erpttuyan kamarimusiikin kehitys*
taival: Haydn nimitti divertimentoiksi
eräitä teoksiaan, jotka nyksrisin laske­taan
hänen jousikvartettoihinsa kuuul-viksi,
ja Idistaa on myös siitä, onko
eräitä Mozartin divertimentoja^idettä-yä
JQusikyartettoina vai onko niitä soi^*
tettaessa kukin soitinniiehitettäyä use-ampikertaisesti.
Myös Mozartin tuötännostat serena­dimusiikki
muodostaa oleellisen osan;
Köchelin luettelo tuntee tähän ryhn*ään
kuuluvia «sävellyksiä useita kjmimeniä.
Mozart sävelsi niistä suurimman bsän
ollessaan arkkipiispa Hieronymus
palveluksessa - "sjoitynaäkaupungissaan-
Salzburgissa, ja.ne syntyivät siis tila­päistöinä
ja tilauksesta, nimkuin muu­toin
melkoinen osa hänen muustakin
tuotannostaan. » ,
Mozartin - 'asema Hieronymuksen
''konserttimestarina" oli tuon ajan mu»
siikkieläroälle mitä tyypillisintä: sa­moin
oli Haydnilla Esterhazyn ruhti­naissa
suosijansa ja työnantajansa, sa­moin
olivat useimmat aikakauden tär-keistä~
saveltäjistä jonkun aatelisherran
palkkalaisia. Vapaa taiteilija astuu
musiikin historiaan vaSJa Beethovenis­sa,
nousevan porvariston ensimmäises­sä
tietoisessa edustajassa musiikin alal-la.
Niihin aikoilmi, jolloin Mozart sä­velsi
serenadinsa ja diverdmentonsa, oli
aristokratia vielä s^ka^inusiikin ylläpi­täjä
että yleisö. RuhUnashovit kilpaiU-vat
keskenään soittokuntiensa paiem-muudesta,
ja hovisäveltäjillä oU kädet
täynnä^työtä, sillä uutuuksia vaadittiin
yhtenään. Kaikissa sopivissa tilaisuuk- -
,-S»ssa musisoitiin ahkerasti: musikaali­sia
illanvietoissa soitettiin smfonia ja-soolökonsertto
toisensa jälkeen, jiihla-ateriat
nautittiin kevyemmin, sulavien
tanssisarjojen ja «divertunentojen säes­tyksellä,
ja erikoisen suosittu huvi oli-vat
yölliset serenadit, joita vanhastaan
oli Itävallassa rahvaankin keskuudessa
suuresti harrastettu.-
•Nyt kun-äänilevyjen, saanti on hei-,
pottunut, voivat, diskofiilit, levymusii-
' k i h liarrastajat, entistä^ paremmin tu­tustua
myös tähän keskeiseen puoleen
Mozartin musiikista..
Mozartin serenadeista tunnetuin on
tietenkin "Eine kleme Nachtmusik.
"Eine kleine Nachtmusik" on vuodelta
1787 ja Mozartiiiviimeisiätämän lajin
sävellyksiä; -Sen-sjmtyyaiheista ei ole C&UOMEN KirjailijäUitt<>;f%ttää vasta järjestötyöstääni
lähmpiä -tietoja, mutta^^^^^^^^s^
musiikintuntija Alfred Einstein on heit­tänyt
ajatuksen, että Mozart olisi
"Nachtmusikin" kirjoittanut ikäänkum
kuukautta aikaisemmin säveltämänsä
"Dorfmusikanten" parodian ("Kylä-musikantit'')
vastapainoksi tahtoen si-r
"Happy Gangin** jäsenet Bobby Ghnby, Eddte Alien }a W, B.
McGormack vierailivat helmikuun 4-pnä Sunnybrookin sotilas­sairaalassa
Torontossa. Yltä fte^ keskustelevat sairaalan hgidokin
sotamies^ Leo ttacombenkaftssalTämä joukkue esitntyy vaki­tuisesti
CBC:n radio-ohjelmassa, - - -*
-.V
SUOMEN KULTTUURIHISTORIA
3
nä vuonna kuusikymmentä ikä-. Hugo Jalkanen on epäilemättä.mies
vuotta. Varmaankin-tämämerkkipäi-^^^^^^^^^^^^^
vä tähtäimessään on Uiton monivuöti-^^t^^
nen ent. sihteeri,.maisteri Hugo Jalka- kauan ja niin intensiivisesti hän on
nen, julkaissut luton syntyä ja vaihei- sallistunut kirjailijoiden järjestö^öhön.
ta esittelevän.muistelmateoksensa. Sen Hänen asiantunteva opastuksensa aU
kulttuurihistorialUnen arvo on huoi^ kaa maaiimie suomenkielisten kirjaili*
teri l^palauttaa sen maailmanjärjestyk- tava, osittain jopa uraa uurtava. O- , joiden ensimmäisistä järji^täytymisyri-sen^
oUe oh jälkimm^sessä tehnyt vä-^^^^^fe^
kivaltaa". "Nachtmusik*' ei suinkaan kenlaista yksityisistä, kirjailijoista, hei- tyy aikaan oO-luvulla, Jolloin kirjaili-ole
huiimöriton teos, mutta sen huumo- <län' elämästään ja läheistään, mutt^ jäliiton asema oli jö vakiintunut ja sen
rista puuttuu kaikki ilkeys ja ironi- halvemmin kirjailijoista.yhteisönä; hö-- mahdoliisuudet edistää kiKJajlijakun-shus:
Jupiter hymyilee ^ . . Tunriehna . dän henkisten ja ^aipeejjlisteh etujensa tamme niin aineellista kuin henkistäkin
on yksinomaan valoisa ja hyväntuuli-^ puolustamista ja. edistämistä tarkoitta- hyvää olivat saaneet, määrätietoisen
nen lukuunottamatta toisen osan mys-
, teriöösiä c-mollisikermää.
Kerrassaan toisen Mozartin kuin
"Pienessä yösoitossa" tapaamme toisel­la
leyysivulla oKevassa jousidivertimen •
'tossa D-duuri (K. V. 136). TääUä pu-
: huu 16-vuotias nuorukainen— teos on
vuodelta 1772 —-, tänä hetkenä imo-mielinen
ja.maailman valloitukseen vai
miSf.tuona kyyneliin asti herkkä ja haa-
-veksiyainen.
V Stuttgarter Kammerordiesterin soi­tolle
on oininais|a ehdoton täsmälll •
Mozartin - serenadituotannossa selvästi
suunnan ja joukon täsmällisiä tavoit­teita.
Jalkasen kerronta liiton ^ n y n
havaittava käänne. Tämän -lajin sävel- ja sitjLedätäneistä ajoista per^st^^^h3r^^^^
lykset harvenevat, ja samalla kun nii- vin valittuun historialliseen lähdeaineis*
den ulkonaiset mitat, ksisvavat, ^ äänen- toon/ kökpuspöyläldi^oihm jöiika
painot q^nevät ja
ajattelu käy sinfonisemma|i^i;: Kesäl- lu6nn^uvia^mcm€»#^v^
lä 1779 Mozart kirjoittaa < arkldpiispa {p^
Hieronymuksen nimipäivää varten 7- J hallisuii^
osaisen "Postitorviserenadin--, joka on i kirjailijaliiton toimintam oman yuö^^
saanut nimensä.finaalia fd^ltäVän.:me- sata^
mietin jälkimmäisen trion- postitorvi- iimistehnansa^^ s^^
fadafaareista. Tässä teoksessa on ainut- man sävyn, J9^1^^
syys ja itsestään selvä helppous ja kc- laatuisella tavalla yhdistetty.sinfoniset säisiä siiuntaeroavaisuuksia ja 20-luvun
veysJ Karl Mynchingerin johtajanote (.l:sen osan ja finaalin sonaattimuo- ja 30-luvun alun valtataistelua kuvates-
(dot) ja konsertoivat elementit;(3:nnen saan, jopa hjrvinkin subjektiivisessa
ja 4:n^enDsan, joissa- puupuhaltimien' hengessä;^ ' •
concertino esiintyy jousia ja-rkäyrätor-r?^ Mutta sellainen oii vain eduksi kult-via
vastaan. Mozart julkaisi: myös erik- • tuurihistbriallisessa muistelihäteoksessa.
seen sinfonia concertantena). Teos ei
pysyttele yksinomaan keveissä, serena-^
disävjrissä: sen dramaattisilla ja traa-gillisillakin
äänenpainoilla on taustan- smme-laajentuihisee
sa Mozartin ja arkkipiispan kiristyneis- sellaisetkin riitaveljet kirjailijaliitossa
ri jaF-duuri (K. V i 137 ja 138) sekä sä suhteissa; postitorven toitotuksissa aikoinaan, kuin professorit Tarkiahien
Mozartin Salsburgissa vuodenvaihtees- voi kuulla Mozartin oman halun päästä * ja Manhmen tai Eino Leino ja Maila
sa 1775/76 todennäköisesti uudenvuo- lähtemään — parin vuoden kuluttua Talvio, oVat jo nianan majoilla, civät-ohmiehekäs
Xa voimallinen. Elävää |a
"ehdotonta musisointia.
Samainen D-dutirivertimento sisäl­tyy
myös nuoren itävaltalaisen Ama-deo-
firman Ip-levyyn^ jonka oh soitta­nut
jugoslavialamen Zagrebin radion
jousiyhtye (Amadeo AVRS 6032). Sen
lisäksi ovat tässä levyssä samana vuon-r
na synt3meet jousidivertimentot B-duu-
Sen luulisi ärsyttävän toista mieltä ole­via
esittämään oman näkeniyksensä asi­oista
ja siten johtavan yleisen tietämyk-hän
jättääkin Salzburgin lopullisesti.
Decca-levyn. (LXT 2671) mainiosta
esitykseltä, vastaavat Peter Maag ja
kä siis voi antaa lisävalaistusta muuta­maan
Jalkasen esittämään muistiku­vaan
heidän aikanaan vallinneista eri­mielisyyksistä.
^Kirjailijaliitto ei suin­kaan
ole ollut maailman sopuisimpia
dehjuhlamusiikiksi säveltämä "Sereha-ta
nottuma". Viimemainittu teos on
soitmkokbonpanoltaan erikoisen mie­lenkiintoinen:
siinä oh barokm concer­to
gtossoa muistuttavasti asetettu va.s-orkesterin
soittama D-duuridivertimen-v önoUiit monia ja^^t^
to K. V. 334 (Amadeo AVRS 6034)^^
'l^>stitorviseipenadin'^ kanissa-samfiihtn^ ^^]^^
aikoiMtt so^fyneepä tämäkään sävellys ; ine kultaisilla kymmehltmiilla viiosi-ei
heijastele yksinomaan aur^akoliia -sadan alkupuolella, Eino tÖnoii voi*
tuntoja. Muunnehnaosan kohdalla voi- man ja jonktm Maila Talvign
si melkein puhua- pessimismistä ja rt^. män' toimeliaisuuden vuosina. Mahdol-kainen"
kamariyhtye jos kohta sen joh- signaatiosta. lisunman mmiipuolinen, historiallisesti
tajalta Antonio Janigrolta Mynchmge- Taiturillisesti kirjoitetun 1. viulun tyhjehtyvä tutkimus näiden vuosien
rin kypsä mesbruus kenties puuttuu- osan soittaa aivan loisteliaasti Jan To- tapahtumista olisi varmasti antoisaia
masow; Felix Prohaska johtaa. Levy- luettavaa,' ja enenmiänkih: suoras-
-~ 70^ ja 80-lukujen taitteÄsa tapahtuu ^ tys huippuhiokkaa. — I. R. ^ • taan fohtoiinväitöskirjan arjista ma-
|X)rcliestre de la Suisse "Romahde.
Aito- vrieniläinen Mozarti^ifys on
takkäih solistinen joiisikvarte vihdoui'Wiemn uuden valtionoopperm järjestöjä. Sen historiassa, jossa t<töin
sellon paikalla on kontrabasso) ja jou- " ^ l ^ ^ * " " " «.Jttama n.dm,ridiv«.rtimpn. ^u,,^ ^UCVA U : , : . . - . . I .
sioikesteri + patarumpu (täältä kont­rabasso
puuttuul) Loppurondoon on
sijoitettu kaksi leikillistä sitaattia jois­takin
tuon ajan salzburgilaisten hyvin
tuntemista sävelmistä.
"Zagrebin Solistit" on korkealupk-
«a^S p i l v S n i . 1957 Stm 3
, U-f<