1949-01-08-08 |
Previous | 8 of 10 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
hmm
Preerioitfen valtias
mm
länäisille aavikome, Vuoima 1900
ei Granadassa ollut ainoatakaan v i l -
, „ . liä preeriapuhvelia jälellä.
I ^ i i n kaukaisina aikoina, jolloin Canadan hallitus o l i selviUä s u -
jolloin ensimmäiset valkoihoi- ^fejniten tärkeätä oU säilyttää tämä
. nanahkojen kau^^kai^i 1 Le valta-, JJJQ tideville sukupolviUe-ja
alueille, oli noilla a a v o i l l a vuonna 1907 paatti hallitus ostaa
suurimman osan Pohjois-Ameril^n
Suomelia edidfinen kauppasopimus
li^yostolu
kanssa r
preerioilla oma mahtava, v i l l i ja pelätty
kuninkaansa — pirfiveli, etli
oikeammin sanottuna bison-härkä.
Puhvelien lukumäärää oli mahdotonta
edes arvioidakaan, sillä y h -
i i
m
Suomi-Seura tiedottaa, että Suomeni
ja Neuv<»toliitoii väliUä Moskovassa
käydyt; kauppaneuvottelut päättyivät v.
k. 18 pnä sojMmiikseen, joka nierkitsee
näiden maiden väjisen kaupankäynnm
vielä säästyneitä puhvdikannasta. laajentamista sekä raha-arvbUaaaa että
Se -4ilasi m eläintäc kuuhiisasta täw?atemääräHääii e d e l l is
B C c l t a e t P ^ o n Irai-jasta M o n t a n ^ sopimukseen verrattuna. Sopiinutsen
teen amoaan laumaan voi kuulua velikaria siihen aikaan, vaikkakin m- i .m^^ - • —•
mUjoonia eläimiä- j ^ k u n ne hur- ^ ^ J ^ ^ a r j ^ W kauppavaOidon, joka paattyi
jassa laukassa myrskytuulen lailla asissa, Yrfiowstone JeCansallispuis-lakaisivat
aavikkoa kuiUui saman tossa, Banffin Kansallispuistossa
lauman liikkumatilaan 30 jopa 40 Alb^rtassa j a lisäksi o l i muutamia
kilometriä. satoja metsäpuhveleita, jotka ovat
Sekä punanahoille että Länteen jonkun verran kookkaampia kuin
muuttaneille uutisasukkaille mer- pj^rjapuhvelit. Nämä olivat ve-kitsi
puhveli sekä ruokaa, vaattei- täytyneet asumattomiin erämaihin
ta, että kattoa heidän päänsä pääl- Suuren Orjajärven tienoilla. Canä-le.
Lih§ o l i maukasta j a ravitse- danhalUtuksen tarkoitus öU sijoit-vaa,
pitkästä villasta saatiin hyvää taa puhvelilaiimansa Buf3fal<Hi K a n -
villälankaa j a lämpöisiä vaatteita, sallispuistoon Albertassa. E i k u i -
nahasta valmistettiin saappaita, l u - tehkaan ollut kaikkein helpoimpia .
tehtäviä kuljettaa niin suurta villiä ' ' •• • •, ~
laumaa uuteen kotiin. Useimmat jonkunverran vähentämään puhve-eläimista
olivat näet yhtä villissä likantaa j a vuosittain" ammutaan
tilassa kuin niiden esivanhemmat noin 2,000 eläintä asianoniaisella l u -
liikkuessaan aavikoilla miljöona-päisinä
laumoina. Hallitus palkka- tavalla muistuta laumamet-
90 milj. dollariin. — Vientimme tulee
nyt tuontia suuremmaksi. Vilmaa, saamme
seuraavasti: vehnää 150,000 tonnia
Ja kauraa 15,000 tonnia. VUjantuonti-tarpeemme
on runsaasti turvattu ensi
satoon saakka. Saammö lisäksi 80,000
tonnia bensiiniä, väkilannotteita, sokeria,
rautaa ja terästä, koneita ja laitteita,
autoja, traktoreja, k<^nukaaleja,
tekstiilejä ym. Suuriiranan osan viennistä
muodostavat puutalot (600,000 neliömetriä
puutaloja ja parakkeja) ja
puun|3lostusteonisuuden .tuotteet I
mattavaa <Hi, että metaUiteö^
tuotteiden osuus tulee ei^vuonna
maan merkittävästi tähänastista
•:. vampil ;; .-• '-'m - ,
Kaui^valtiiuskuntamme, jota j(
minist. U. Takki, sai myöskin toi
terv^ulleen tuloksen matkallaan,
mittain i i ^ t u v ^ lähtiäisti
suudessa !N^uv<^Oliiton:i^^
pammisteri Mikojaöi vastasi minisi
Tjäikk esitykseen: sotsäcorvaussayco
poistamiseksi neljsulndtä: s ^ ^
vuodelta; Ministeri Hikojän ilmoi
neuvostohallituksen: suostuneen siik
että neljännen sotakorvkusvuoden sa
koja vähennetään kakal kolmasosaa i
yli 6do;000: sotakorvsmsdbllaria. Su
men kaimalta päätös oli erittäiö meiti
tävä. Mainittakoon, että toisena kö
vausvuonna sakoista annettiin anteek
kaksikolmasosaa ja kolmanteiia koi
vausvuonna kokonaan.
mikenkiä ja telttoja, jotapaitsi luusta
j a sarveisaineesta saatiin kaikenlaisia
tarve- ja työkaluja.- Tämä
monipuolisen hyödyn tuotto tuomitsi
puhvelin myös kuoleäiaan. S i tä
mukaa kuin uudet rautatiet tun^
keutuiyat aavikolle j a erämaahan
saapui yhä lukuisempia uutisasuk-kaita,
tjurvittiin turkiksia j a nahko-
' Napoieohin sänky
Mustaksi lakeerattu loistosänky, jbj
im. m •?'".-i.r-;r-"-'/*.'. mmk
sa Napoleon nukkui Austerlitzm voitoi
jälkeen joulukuun 2 j a 3 p:n välisenj
yönä 1805, on parhaillaan keskipistoDä
valla. Tämä harvennus ei millään^ "^«sjutussa Wienissä. Sängyn on vfi-muistuta
entistä laumamet- meksi omistanut krei>dtät Estherhazy ja
si tähän työhön Montanan taita- systä, jonka seurauksena puhvelin jättänyt sen. wieniläiseen asuntoonsa
vimmat cowboyt, mutta heiltäkin nahan hinta aleni pariin dollariin lentopommitusten ollessa pahimmillaaB.
kappaleeltia« Nykyään on ptthveli Sodan päätyttyä kreivitär: ahtoi nbut^^
arvokasta kat^ipatavaraa ja osa t u -
lestav käytetään ptästdjen ylläjÄ-tefäkuuissa
1907 ja^^^s^^ tooh;
eläintä "saapmvatscät^ ; Cs^adan Jiiööituksen ponnist
fe^siiussäv^
Imxinan;i<^puos^
meni miltei kolme vuotta tähän
jäyhäeneiiimän.smäseuMuks€lla, työhön. Ensimmäinen 1«9 eläimen
: e t t ä : 5 d £ s i c a d ^ ^ voi j o i ^ o s a ^ B u i ^ ^ o n puistoon
metsästyskauden 1^
jppia^ 3,Ö0ff ^ » i ^ ^ nier-
-kJrtsr-hc^pp^^ tulok»
set't*dKrat p i ^
piäivelik^ta vielä^ melkoinen, 14)
vuotta ihyöhemmi^ öli eläinten lur
k u i n a ä r ä : : ^^
huon^aIust<msa jamu^^^
mätä, miitta N a p ^
saanut takaisin. • ^JEi^^: JvudktalafeöR
sj^etitiin sen V
ovat
inaan villejä^ e l ä^ joka myös on^S^iiriö^ ^piibfosttaut^
mk
'^mm,~-
mx-m-:
f •
puhv^ilaiunatoli karköitettu kauas
vat ja. toivovat kaikEea pahaa.
Ivan ]>nutritsH iiiui^ omia suku-laisiaanj
ja hei«iäh kasvonsa, joihin hän
oli aikaisemmin katsellut valinpitämät-
- tömästi, näyttivät nyt hänestä vastenmielisiltä,
ilkeUtä:,
. ^'Hekinovät^aimanlarsia matelijoita!"
— hän.ajatteli.
Ja hänen vaimonsakin kasvot alkoivat
näyttää vastenmielisiltä jä ilkeiltä. Hengessään,
hän kiukustui vaimoonsa ja
ajatteli vahingoniloisena. '
" E i ymmärrä mitään rahoista ja siksi
kitsastelee: Jos hän voittaisi, niin antaisi
minulle sata ruplaa ja loput lukon
• taakse."'
£ikä> häh katsonut enää vaimoonsa
hy^myiilen, vaan vihamielisesti. Vaimokin
katsoi Mnieehiciukkuisesti ja pa-liansuovastt.-
Hänellä^ oli omat sateen-kaaren
väriset haaveensa, omat suun-thitelmansa,
omat kuntelmansa ja hän
' käsitti mainiosti miehensä unelmat. Hän
- tiesi, kuka ehsinlmäisenä kurottaisi käpälänsä
hänen v'oittdaan kohti. ^
j -i^Toiseri laskuun on hyvä haaveilla!
—-puhuihähetikatseensa^ — Xlä{:^us- •
kallakaan!"
Mies ymmärsi hänen katseensa; viha
myllersi hänen rinnassaan, ja Jotta vai- >
}moa enemmän harh^ häii vilkaisi
hätäisesti.lehden neljännelle ja lausui
' l i s e s t i ; ' " ' " " : ' ' ; • •"
ilsUatt^via^ a i & ^ ^ täratokkaasti^ J a >^
i n suurriistaa^ ylefeiföär hävitä Äär^ vaÄude^
tai^ksen jaliyöl&äsjr^
ööuOTaia^ v ^ ^ yKispäin ; löhin -^tulee,: ovat - toimenpit^t 's^ iust<Hi houtäöife^ % ^
i a ^ i h i r t ^ i ^ t k a ^ ^
^iyt jiituh ^iarkl^äiipaä s<el%itte1ya
suur arvoisia
vuöriaia tehtiin t i u ^ yritys tällöin el^intieti^Hiseltäkin kan
asetettiin jokainen eläin oniaan t u -
•Ai';;/.
r - Sarjäc 9499, lippu 46! j:ikä 26!
kevatek(»sieeii hälddinsä^
' Puhvelit viihtyivät h y y i n liudes-:
sa^ ympäristössään — vuonna 1931
-oli hiiden lukumäärä noussut S^5
eläimeen j a nyfe^ään arvioidaan
Canadan puhvelikanta y l i k a h d ^ -
sikymmeneksituhanneksi eläimekr
'si.\-.' . . - '. ; ^ ;
. Itse "eläintarha" on yhtä yialtava
mitoiltaan kuin puhvelitkin. Räja-aitaa
varten tarvittiin 25,000 aidan-pylvästä
j a -2,500 kiloffietriä rautalankaa.
Itse aitätis oi^ 2.5 metriä
korkea j a sen pituus on y l i 15 p e -
ninkulinaa. Aitauksen kummalle^
k i n puolelle on kaivettu leveät palo-ojat
älaiti tdikäavah ] ^ ya-'
raita.'' •
Kesäisin puhvelit ov^t täysin v a paita,
mutta talvisin eroitetaanviehi-mät
ja: vasikat mtiukalatima^^
suljetaan aitaixkseeni^ ^^^^y '
tienoilla alkoi laWu^^ k^ydä
riittsunätiömsScsi 1 i s aän^yneelle
laumalle. Tällöm^päätti 'Ccubiädan
h^dKtus siirtää' ossm .pxeeriapuhye^
leista uuteen erikoiseen- kansatlis-pulstöonv
Suuren (ojajärven tienoille;
jossa meteapuhyelit^t^^
vät viihtyvän ermomaisesti j a ^ l i *
vat iisä^3meet iioin li500—=2^000
päiseksi -laiiniaksi; V^osinft 1925—
1928 siirrettilillän u u t e ^ ^lidstoöh'
7,000 eläiht^väöri^^ KokeiUi
onnistui <ärihöinaisestii '^**' ~""' ~^
^.nnmiiiinmmmipiranmiiiuiiiH^
HYVÄÄ OI^NEi^
uuteen toimttapat seuraäve^Svem^^
-
tbivo^ ja vÄa katosivat samassa, ja/ - ^ t e U v ä t ^ tavalliä&tr-^lftet^^ - -
?f^r,.-v-:i:,.,...„....,^..,-„.
- heti. paikall&^.Iyan Dmitritshistä sekä
hänen vaiinpkaana^ tuntua, että-huoneet
olJLvat^pimeitä, matalia ja ah-
;ta^a/e«ä illaUijieh, jonka he olivat syö-
; neeti «iv ravinnut, *aan, casitti. vatsaa» -
; ijiat oii^^tpity^^ . ,
JUATS^ j a Arvo Nurmi
-^Mr.Axei Ahola
Victor Mäkelä V . .
T^fyne-ia Aa^po
ABan, LyyU ja Toivo K i ^
Eino, EQlda ja W. Suonpa*
'J. Morrena .
^ Sam j a Yrjö Anttila
A.'Naamaiika
V.^iiroheh
»m±o l^Ävä^ •
-Mr.- j a mxs. E. Euo
»fr^^la^^airs. E . Jäxvl
- "D Aoos^:::
Aino j a N . Wällinwi j a pert»
Ester jä Martin föhhsaa
j'-aÄr;*jä:mr&piAiBren L
Aino ift^8efgei.Niemi^
mutta - aika ajoin siirtyy t lauhia-myös'
Siiuren -Orjajärven jft^siäen
virtaavien jokien Tannoillfif«leville-laidunmaille;
-: .^^^^^^/^^^^
halUtusAidnelärkolmannen]^
.Dcnmar Doris. Aili jarVenBieJ*
• ;r.-Sato-- -•^-^•-m'-^.--i:.hX'-'^
Kiisti'fiOntsa*: - ,-• "j:. '"v^ '"^v---
Aini ja J e ^ i2linen
Sylvifcj^Jäötfflil
SiiitPUttjpöeh jä
: ja^enja^^irtmifci ^ - ?;
MäjaOscar4Salooea: V ? Ssiviä, P^rääcd^ A w j ä ^ u ^
I^Hfrat?^.-''' '• «• ^ ••
• HäehvJeuJoonä^^Ä - - aniäa; Mäma* jä filäfel^etö8v^
l ' i"'^
m.i 'i.'f:-vHi*::-V-.."^-^:
iti;l^-iJIS:.: ^- • mmm:...
^f^l^^^miec -mitä, — alkoi 4va»|ispuistoP:^:i^^
^I^mitrit^ oikkttgla./^.;Mintie astunet- > misefasi JUdang
.;kinj kaittiidla^ <^
loissa, muruja, kuoria . . .Huoneita e i^ ennenmuiiunn-^liimtitrijaeinä^
«äköjään koskaan lakaista! Täytyy,"^ mat bvät^aaneet-^r
:pira>vx£kÖÖDÄl^t^ a i n a i a ^ ko-* t y l t J ö i ö r a l u kÄ
"toa^ < 'Meiei^ matkoihini ja: hirtän- itseni- vuosittÄiö*^^^ - lentäl^oneesta ^ kasiii-
: cnsimnäiseen-eteenisoisuva^ haapaan.: -kykyään oniiäUitus^ttQ^
1
im
m
1^ WiM
JarhttimmBt kiitokset nttaetov^JUfe. .inOra^
«ät^^ Käkolsdhmiä Haiiiatt
^taa^'Sinoa^: , , . . . r . ; , . . , j m 4.^^ . u m ^ ^
.#1
1 •• U'
SIVU 10 LAUANTAINA,- T A ^ B I I R U U N B ; P Ä W ^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 8, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-01-08 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490108 |
Description
| Title | 1949-01-08-08 |
| OCR text |
hmm
Preerioitfen valtias
mm
länäisille aavikome, Vuoima 1900
ei Granadassa ollut ainoatakaan v i l -
, „ . liä preeriapuhvelia jälellä.
I ^ i i n kaukaisina aikoina, jolloin Canadan hallitus o l i selviUä s u -
jolloin ensimmäiset valkoihoi- ^fejniten tärkeätä oU säilyttää tämä
. nanahkojen kau^^kai^i 1 Le valta-, JJJQ tideville sukupolviUe-ja
alueille, oli noilla a a v o i l l a vuonna 1907 paatti hallitus ostaa
suurimman osan Pohjois-Ameril^n
Suomelia edidfinen kauppasopimus
li^yostolu
kanssa r
preerioilla oma mahtava, v i l l i ja pelätty
kuninkaansa — pirfiveli, etli
oikeammin sanottuna bison-härkä.
Puhvelien lukumäärää oli mahdotonta
edes arvioidakaan, sillä y h -
i i
m
Suomi-Seura tiedottaa, että Suomeni
ja Neuv<»toliitoii väliUä Moskovassa
käydyt; kauppaneuvottelut päättyivät v.
k. 18 pnä sojMmiikseen, joka nierkitsee
näiden maiden väjisen kaupankäynnm
vielä säästyneitä puhvdikannasta. laajentamista sekä raha-arvbUaaaa että
Se -4ilasi m eläintäc kuuhiisasta täw?atemääräHääii e d e l l is
B C c l t a e t P ^ o n Irai-jasta M o n t a n ^ sopimukseen verrattuna. Sopiinutsen
teen amoaan laumaan voi kuulua velikaria siihen aikaan, vaikkakin m- i .m^^ - • —•
mUjoonia eläimiä- j ^ k u n ne hur- ^ ^ J ^ ^ a r j ^ W kauppavaOidon, joka paattyi
jassa laukassa myrskytuulen lailla asissa, Yrfiowstone JeCansallispuis-lakaisivat
aavikkoa kuiUui saman tossa, Banffin Kansallispuistossa
lauman liikkumatilaan 30 jopa 40 Alb^rtassa j a lisäksi o l i muutamia
kilometriä. satoja metsäpuhveleita, jotka ovat
Sekä punanahoille että Länteen jonkun verran kookkaampia kuin
muuttaneille uutisasukkaille mer- pj^rjapuhvelit. Nämä olivat ve-kitsi
puhveli sekä ruokaa, vaattei- täytyneet asumattomiin erämaihin
ta, että kattoa heidän päänsä pääl- Suuren Orjajärven tienoilla. Canä-le.
Lih§ o l i maukasta j a ravitse- danhalUtuksen tarkoitus öU sijoit-vaa,
pitkästä villasta saatiin hyvää taa puhvelilaiimansa Buf3faldtät Estherhazy ja
si tähän työhön Montanan taita- systä, jonka seurauksena puhvelin jättänyt sen. wieniläiseen asuntoonsa
vimmat cowboyt, mutta heiltäkin nahan hinta aleni pariin dollariin lentopommitusten ollessa pahimmillaaB.
kappaleeltia« Nykyään on ptthveli Sodan päätyttyä kreivitär: ahtoi nbut^^
arvokasta kat^ipatavaraa ja osa t u -
lestav käytetään ptästdjen ylläjÄ-tefäkuuissa
1907 ja^^^s^^ tooh;
eläintä "saapmvatscät^ ; Cs^adan Jiiööituksen ponnist
fe^siiussäv^
Imxinan;i<^puos^
meni miltei kolme vuotta tähän
jäyhäeneiiimän.smäseuMuks€lla, työhön. Ensimmäinen 1«9 eläimen
: e t t ä : 5 d £ s i c a d ^ ^ voi j o i ^ o s a ^ B u i ^ ^ o n puistoon
metsästyskauden 1^
jppia^ 3,Ö0ff ^ » i ^ ^ nier-
-kJrtsr-hc^pp^^ tulok»
set't*dKrat p i ^
piäivelik^ta vielä^ melkoinen, 14)
vuotta ihyöhemmi^ öli eläinten lur
k u i n a ä r ä : : ^^
huon^aIust misefasi JUdang
.;kinj kaittiidla^ <^
loissa, muruja, kuoria . . .Huoneita e i^ ennenmuiiunn-^liimtitrijaeinä^
«äköjään koskaan lakaista! Täytyy,"^ mat bvät^aaneet-^r
:pira>vx£kÖÖDÄl^t^ a i n a i a ^ ko-* t y l t J ö i ö r a l u kÄ
"toa^ < 'Meiei^ matkoihini ja: hirtän- itseni- vuosittÄiö*^^^ - lentäl^oneesta ^ kasiii-
: cnsimnäiseen-eteenisoisuva^ haapaan.: -kykyään oniiäUitus^ttQ^
1
im
m
1^ WiM
JarhttimmBt kiitokset nttaetov^JUfe. .inOra^
«ät^^ Käkolsdhmiä Haiiiatt
^taa^'Sinoa^: , , . . . r . ; , . . , j m 4.^^ . u m ^ ^
.#1
1 •• U'
SIVU 10 LAUANTAINA,- T A ^ B I I R U U N B ; P Ä W ^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-01-08-08
