1948-06-12-10 |
Previous | 10 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
nut mitenkään vedetyksi. Terenti vään-
(tää irti murtuneen laidan, ja pojan pu-'
naiseksi pusertunut käsi vapautuu.
— Hirveää kuinka jyrisee! — toistaa
poika kättään pyyhkien. — Miksi
se jyrisee, Terenti?
— Pilvi työntyy pilveä vastaan . . .
— virkkaa suutari.
Matkalaiset tulevat lehdosta ja kulkevat
mäkeä mustankiiltävälle tielle.
Ukkonen vaimenee vähitellen. Sen jy-rähdykset
kuuluvat jo kaukaa kylän
puolelta.
— Täällä, Terenti, äsken sorsat lensivät
. . . — sanoo Danilka yhä kättään
hieroen. — Varmaankin GnylinZaimis-han
suolle laskeutuivat. Tahdotko, Fek-la,
niin^näytän sinulle satakielen pesän?
— .^ä koske, häiritset . . . —- virkkaa
Terenti ja puristaa vettä hatustaan.,
— Satakieli on viaton laululintu . . .
Hänelle on annettu sellainen ääni, jotta
Jumalaa ylistäisi ja ihmisiä ilahduttaisi.
On synti sitä häiritä.
— Entä varpusia?
— Varpusia saa. ilkeitä viekkaita lintuja
ovat. Kavalia ajatuksia päässään
hautovat. Eivät soisi h ^ ä ä ihmisille.- •
Kristusta ristille naulittaessa varpunen
kantoi Juutalaisille nauloja ja kirkui:
"hän elää, e l ä ä ! " . . .
Taivaalla pilkoittaa vaaleansininen
läikkä. '
— Katsoppa! — \nrkkaa Terenti. —
^luurahaispesän on hajottanuf. Hukuttanut
joukon veitikoita!
Matkalaiset kumartuvat muurahaiskeon
ylitse. Ukkossade oli liuottanut
muurahaisten asunnon. Xe häärivät levottomina
uurastaen hukkuneiden tovereidensa
ympärillä liassa .
— Mikäpä teillä, ette te kuole! -m-myhäl^
telee suutari. — Toinnutte heti
auringon alkaessa lämmittää . . . Se on
opiksi teille hupsuille. Toista kertaa ette
asetu alavalle maalle asumaan.
He jatkavat matkaansa.
— \ vot, siinä on mehiläisiäkin! —
huudahtaa Danilka ja osoittaa nuoren
tammen oksaa.
. Oksalla istuvat toisiinsa kiinni painautuneena
kylmettv-peet ja kastuneet
mehiläiset. Niitä on niin paljon, ettei
oksan runkoa eikä lehtiä näy lainkaan,
^lopet istuvat toistensa päällä.
—Se on mehiläisparvi, — haastaa
Terenti, — ne ovat lennelleet pesäpaikkaa
itselleen etsimässä, kun sade on ne
yllättänyt ja pakottanut keskeyttämään
matkan. Jos lennossa olevaan parveen
pirskoittaa vettä, niin se heti pysähtyy.
Nyt, sanokaamme, jos haluaisit ne pyydystää,
niin laskisit oksan säkkiin ja ravistaisit,
silloin ne kaikik varisisivat sinne.
Pikku Fekla nvtp-stää äkkiä naat
maansa ja alkaa raapia lujasti kaulaansa.
Veli katsoo hänsn kaulaansa ja huomaa
siinä suuren paisuman.
— He-hee! — nauraa suutari. —
Tiedätkös, sisar Fekla, mktä olet tuon
rienan saanut? Lehdossa jossakin puussa
istuu Espanjan kärpäsiä. Niistä oh
tippunut vettä kaulallesi — siitä on syn-tyn>
t ajettuma.
.Aurinko nä>*ttäytyy pilvien takaa ja
kultaa lämmittävillä säteillään metsän,
niityt ja matkalaiset. Musta, uhkaava
pilvi ui jo kauas ja \'ei ukkosen mukanaan.
Ilma muuttuu lämpimäksi ja«
tuoksuu tuomelle, hunajalle ja kieloille.
— Tämä ruoho auttaa, milloin nenäst
ä vuotaa, — virkkaa Terenti, osoittaen
sormellaan pörröistä kukkaa. — Se auttaa
. . .
Kuuluu ^Thellj^stä ja jjTinää, mutta
se ei ole sitä jyriniiä, jonka pil\"et äsken
veivät mennessään. Terentin, Da-nilkan
ja Feklan silmien edessä kiitää
tavarajuna. Veturi puhisee ia huokuu
mustaa savua, vetää perässään kolmatta
k3mMnenti vaunua. Sillä on tavaton
voima. Lapsia kiinnostaisi tietää, kuinka
tuo veturi ei dte c^vä Ja kuinka se hevositta
voi liikkua ja v e t ^ sellainen painon.
Terenti. alkaa heille sitä selittää.
i Koko niksi, lapset, on höyryssä . . .
Höyry t o i m i i . . . Se siis tiivistyy tuota
pyörien lähellä olevaa osaa vastaan, kas
tuota tuossa . . . ja toimii . . -
Matkalaiset ylittävät radan, laskeu-tuv
vallia myöten alas joelle. He kulkevat
päämäärättä, minne tie johtaa ja
keskustelevat koko ajan, DaniHta kyselee,
Terenti vastaa . . .
Terenti vastailee kaikkiin kysymyksiin,
eikä luonnossa ole sellaista salaisuutta,
jonka edessä hän joutuisi umpikujaan.
Hän tietää kaiken. Niinpä hän
tietää kaikkien kasvien, eläinten ja k i vien
nimet. Hän tietää, millä ruohoilla
tauteja parannetaan, eikä hänelle tuota
vaikeuksia hevosen tahi lehmän iän sanominen.
Auringon laskua, kuuta ja
lintuja katsellessaan hän voi sanoa, millainen
sää on huomenna. Eikä Terenti
yksin ole niin viisas. Silanti Silitsh,
kapakoitsija, kasvitarhuri, paimen, y-leensä
koko kylä tietävät saman verran
kuin hänkin. Nämä ihmiset eivät ole
opiskelleet kirjoista, vaan niityillä, metsässä,
joen rannalla. Heitä ovat opettaneet
itse linnut lauluja laulaessaan,
aurinko purppuraisena metsän rantaan
laskiessaan, itse puut ja ruohot.
Danilka katsoo Terentia ja sirventyy
halukkaasti jokaiseen hänen sanaansa.
Keväällä, milloin lämmin ja peltojen
yksitoikkoinen vihreys eivät ole kylläs-t>'
ttäneet silmää, milloin kaikki on tuo
retta ja vihantaa, ketäpä ei kiinnostaisi
kuunnella kerrottavan kultaisista toukokuun
kuoriaisista, kurjista, tähkivästä
viljasta ja purojen solinasta.
Kumpikin, suutari ja orpopoika, kulkevat
peltoja pitkin, puhuvat taukoamatta
ja väsymättä. Sillä tavoin he
kulkisivat loputtomasti maailman-ääriin.
Kauneudesta keskustellessaan he
eivät huomaa, että tjrttöressu vaivoin
jaksaa taapertaa heidän jäljessään. Hän
astuu hengästyneenä raskain askelin.
Kyynelet tihkuvat hänen silmistään.
Mielellään hän jättäisi nuo väsymättömät
kulkijat, mutta minne ja kenen
luokse hän voisikaan mennä? IJänellä
ei ole kotia eikä sukulaisia. Pakostakin
on seurattava ja tarinoita kuunneltava.
Puolen päivän joutuessa kaikki kolme
istahtavat joen rannalle. Danilka kaivaa
esille pussistaan palan kastunutta ja
pehmennyttä leipää, jota matkalaiset
alkavat syödä. Leipää haukattuaan Terenti
rukoilee, oikaisee itsensä rantahietikolle-
ja nukahtaa. Hänen nukkuessaan
poika tuijottaa veteen ja miettii.
Hänellä on paljon erilaisia ajatuksia.
.Äskettäin hän näki ukkosen, mehiläiset,
muurahaiset, junan, nyt kalanpoikaset
hypähtelevät hänen silmiensä edessä.
Muutamat niistä ovat vaaksan pituisia,
toiset kynnen mittaisia. Käärme
ui joen poikki päätään veden päällä
kannatellen. ^
Vasta illalla vaeltajat palaavat kylään.
Lapset menevät yöksi autioon
latoon, missä aikaisemmin säilytettiin
kunnan viljoja, mutta Terenti heidät
hyvästcltyään ohjaa askelensa kapakkaan.
Toisiinsa painautuneena lapset
makaavat oljissa ja torkkuvat.
Poika ei nuku. Hän katsoo pimeyteen
ja kuvittelee näkt^vänsä kaiken,
kuten päK^lä: pilvet, kirkkaan auringon,
linnut, kalanpoikaset, pitkäjalkai-sen
Terentin. Vaikutelmien runsaus,
väsymys ja nälkä vaativat osansa. Kuumeisena
hän kääntelehtii oljissa. Hänen
mielensä tekisi kertoa joUekio kaikki
tuo, mikä häämöittää pin^ydessä ja
värisyttää hänen sieluaan, mutta ei ole
kenelle kertoisi, Fekla on vielä pieni
eikä käsitä,
"No huomenna, kerron TerentiBe
— ajattelee poika.
(Jatkoa ensimmäiseltä sivulta)
se on: J a ^
ma J^ino. ^ muuta kUn sydämet jo!
mal^e, niin ikuinen rauha on turv^tu!
X Miten se tapahtuu? Kenen sydämet? h
ja 10 aikakauslehteä. Niitä julkaistaan miUe jumalaUe? Tämänlabiin kys\Tnyt
siin vastaaminen;ei tietenkään huoleti
arkkipiispaa eikä hänen seuraajiaan
mutta tavallinen ajatteleva ihminen ha'
luaa niihin saada vastauksen ennen kuin
hän ottaa piispan rauhanturvauskeinon
täydestä.
Jos piispa itse siihen uskoisi, silloin
olisi asianmukaista että hän \Tittaisi
selittää keinoaan niille joilla nykyisessä
maailmassa, onv määräysvalta sota- ja
rauha-asioissa.
Mutta koetettakponpa kuvitella että
arkkipiispa menisi ministerien, kenraa-h*
en tai asetehtailijain neuvotteluun ja
sanoisi: Hyvät herrat, antakaa sydä-nienne,
jumalalle. Se on ainoa keino
maailman rauhan aikaansaamiseksi.
Ei tule kysymykseenkään. Sellaiset
neuvot ovat vain "yleistä kansaa" xai.
ten, jonka mielipidettä ei kysytä sodan
ja rauhan asioissa. — DeBunker.
New Yorkissa, Bostonissa, Baltimores-sa,
Pittsburghissa, Chicagossa, Detroitissa,
Los .\ngelesissa. San Antoniossa
ja monessa muussa amerikkalaisessa
kaupungissa. Suurimmat hänen päivä-lehdistään
ovat "Sunday Journal and
-American" ja "Sunday Mirror", jotka
- molemmat leviävät y l i 2 miljoonan kappaleen
painoksena^ Vielä suurempi levikki
on New Yorkissa ilmestyvillä
"Cosmopolitan^*- ja "Good , Housekee-ping"-
julkaisuilla. Hearst omistaa e-delleen
kolme radioasemaa, yhden elo-kuvavalmistamon
"International News
Service" (INS)._'Täten hän voi harjoittaa
propagandaa lehdistön, elokuvan
ja radion välityksellä.
Randolph Hearst aloitti sanomalehti-toiminnan
jo 1882, JQlloin hänet oli erotettu
kuuluisasta Harvard-yliopistosta.
Uransa hän alkoi ilman vähintäkään
tuntemusta lehtialasta jä ihnan pienimpiäkään
kirjoittamiskykyjä. Hänellä oli
kuitenkin aate, että suuret joukot kaipaavat
häväistysjuttuja. Siitä lähtien
on tämänlaatuista journalistiikkaa nimi-
. tetty "keltaiseksi".
Jo alusta lähtien tunnustautui Hearst
Yhdysvaltain politiikan taantumuksellisen
suunnan kannattajaksi, ja hän oli
niitä, jotka heti ryhtyivät tukemaan
Euroopan fasismia.
Vuonnai 1934 tunsi Hearst kutsumusta
matkustaa Berliiniin osoittaakseen
Hitlerille kunnioitustaan ja palvontaansa.
Muuan "New York Timesin,"
kirjeenvaihtaja kirjoitti silloin, että
Hearst oli tehnyt Berliinissä hyviä
kauppoja. Saksalaisten uutisten ja saksalaisen
propagandan levittämiseksi Yhdysvalloissa
maksettiin Hearstiile vuosittain
miljoona saksanmarkkaa.
Hearst oli ^ suhteissa Hitleriin aina
Berliinin kukistumiseen asti. Koko toisen
maailmansodan aikana julkaisivat
hänen lehtensä säännöllisesti Hitlerin,
Göringin, Göbbelsin ja muiden natsiko-sm/
tti
feoiden puheita.
Tämä voimakasrakenteinen ihminen
pitkine kasvoineen, jotka muistuttavat
puolittain hevosta ja puolittain dober-mannpinsheriä,
makailee nyt elähtäneenä
kerran kardinaali Richilieun omistamassa
sängyssä- Lukuisine puhelimineen
hän on yhteydessä moniin "keltaisiin
kynänvarsiinsa". Yhdysvaltain
kehainen lehtikuningas on täyttänyt 84
V. ja hänen fyysilliset voimansa alkavat
ehtyä. Hän pelkää ihmisiä ja seikkoja,
jotka voivat aiheuttaa miclenliiku-tusta.
Kuin susi luolassaan hän elää
viimeisiä päiviään Casa Granden satulinnassa
salaovineen ja -käytävineen.
Ainoastaan niillä, jotka saavat erikoisen
kutsukortin, on lupa tulla Casa
Grandeen. Heidät noudatetaan Hears-tin
yksityisasemalta panssariautossa.
Piispalla on rauhanresepti
Ruotsin arkkipiispa Erling Eidem
saapui äskettäin Amerikaan. Sanoma-lehtimiehet
luonnollisesti olivat häntä
vastaanottamassa ja mm. halusivat
kuulla hänen käsitystään maailman rauhan
mahdollisuuksista. Ja hänellä oli
vastaus: Ihmisten on annettava sydämensä
jumalalle ennenkuin maailman
rauha voidaan turvata.
•Niin yksinkertainen ja selvä asiahan
Lapset nukkuvat kodilonU suutaria
ajatellessaan. Yöllä heidän luokseen
tulee Terenti, tekee ristinmerkin heklän
ylitseen, panee leivän heidän iManpoh-jiirna.
Sitä rakkautta ei näe kukaan.
Sen näkee vain kuu, joka ui taivaalla
ja katselee leppoisasti risaisen katon ra-kosisu
hyljättyyn latoon.
Paljon esitetty operetti
New Yorkin <5uild-teatterin operetti
"Oklahoma" poistui Broadvvayn St.
James-teatterista viime kuun lopulla
oltuaan tuon näyttämön palkeilla tasan
2,202 kertaa eli viisi vuotta ja kaksi'^
kuukautta.
Ainoastaan yksi musikaalinen näytelmä
on aikaisemmin voittanut sen nyi
saavuttaman ennätyksen, nim. Lontoossa
191'6 esitetty, kiinalaisaiheinen operetti
"Chu-Chin-Chow". Sillä on kuitenkin
ennätysesitys Broadwaylla musikaalisen
näytelmän alalla toistaiseksi;
draaman alalla on. ensi sija amerikkalaisella
komedialla "The Life With
Father", jota esitettiin Broadwaylla
seitsemän vuotta yhteen menoon. Jos
"Oklahoma" olisi seissyt vielä 2 S päi-
\'ää St. Jamesissa, olisi se voittanut kii-nalaisaiheisen
kilpailijansa, mutia sen
säveltäjät Oscar Mammerstein nuorempi
ja Bob Rodgers voivat olla tulokseen
tyytyväisiä sitäkin suuremmalla syyllä
kun "Oklahoma alkaa nyt suuren
kiertokulkunsa kautta Amerikan man-
• tereen aloittaen sen Bostonin Operata-lossa.
Toinen "Oklahoma"-seurue on ollut
kiertueella jo neljä vuotta esittäen sitä
kaikissa suurimmissa kaupungeissa, e-siintyen
parhaillaan Baltimore-ieatte-rissa
Los Angelesissa.
Guildin kolmas seurue esittää parhail-laan
"Oklahomaa" jatku\'alla menesty-k-sella
Lontoossa, jonka yleisö on siilien
erittäin ihastunut. Se voi siellä voittaa
mahdollisesti tuon kiinalaisen ihmehul-luttelun
"Chu-Chin-Chowin."
Mikä on nyt sitten tämän laulunäytelmän
vetovoima ja se eliksiiri, joka
tekee sen niin suosituksi?
Luultavasti se johtuu sen juo;.en rehellisestä
koruuttomuudesta. sen musiikin
kansanomaisuudesta ja sen tan sien
erinomaisesta näytelmän menoon so\ it-tamisesta.
^ 90«vuotias morsian
SclläSnen mielenkiintoinen uutinen
tulee Brustonista, N . Y . , että 90 \Moden
ikäinen Mrs. Eliza Murray ja 37-vuo-tias
Clar<;nce McGee menevät naimisiin.
Mrs. Murrayn mies kuoli viime helmikuussa
ja siitä saakka he ovat pitäneet
vakituisesti seiuaa. Hänen ensimmäisen
midiensä kuoli vanhana, 9 S vuoden
ikäisenä, joten mamma haluaa nyt
saada nuoremman. Mrs. Murrayn vanhin
potka on 69 vuoden ikäinen.
Kysytäänkö, koska nainen tulee vanhaksi?
Moni Ukee vnmeistUä maikallaan
eiämmu» smmrmmum hyvin työn.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 12, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-06-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480612 |
Description
| Title | 1948-06-12-10 |
| OCR text | nut mitenkään vedetyksi. Terenti vään- (tää irti murtuneen laidan, ja pojan pu-' naiseksi pusertunut käsi vapautuu. — Hirveää kuinka jyrisee! — toistaa poika kättään pyyhkien. — Miksi se jyrisee, Terenti? — Pilvi työntyy pilveä vastaan . . . — virkkaa suutari. Matkalaiset tulevat lehdosta ja kulkevat mäkeä mustankiiltävälle tielle. Ukkonen vaimenee vähitellen. Sen jy-rähdykset kuuluvat jo kaukaa kylän puolelta. — Täällä, Terenti, äsken sorsat lensivät . . . — sanoo Danilka yhä kättään hieroen. — Varmaankin GnylinZaimis-han suolle laskeutuivat. Tahdotko, Fek-la, niin^näytän sinulle satakielen pesän? — .^ä koske, häiritset . . . —- virkkaa Terenti ja puristaa vettä hatustaan., — Satakieli on viaton laululintu . . . Hänelle on annettu sellainen ääni, jotta Jumalaa ylistäisi ja ihmisiä ilahduttaisi. On synti sitä häiritä. — Entä varpusia? — Varpusia saa. ilkeitä viekkaita lintuja ovat. Kavalia ajatuksia päässään hautovat. Eivät soisi h ^ ä ä ihmisille.- • Kristusta ristille naulittaessa varpunen kantoi Juutalaisille nauloja ja kirkui: "hän elää, e l ä ä ! " . . . Taivaalla pilkoittaa vaaleansininen läikkä. ' — Katsoppa! — \nrkkaa Terenti. — ^luurahaispesän on hajottanuf. Hukuttanut joukon veitikoita! Matkalaiset kumartuvat muurahaiskeon ylitse. Ukkossade oli liuottanut muurahaisten asunnon. Xe häärivät levottomina uurastaen hukkuneiden tovereidensa ympärillä liassa . — Mikäpä teillä, ette te kuole! -m-myhäl^ telee suutari. — Toinnutte heti auringon alkaessa lämmittää . . . Se on opiksi teille hupsuille. Toista kertaa ette asetu alavalle maalle asumaan. He jatkavat matkaansa. — \ vot, siinä on mehiläisiäkin! — huudahtaa Danilka ja osoittaa nuoren tammen oksaa. . Oksalla istuvat toisiinsa kiinni painautuneena kylmettv-peet ja kastuneet mehiläiset. Niitä on niin paljon, ettei oksan runkoa eikä lehtiä näy lainkaan, ^lopet istuvat toistensa päällä. —Se on mehiläisparvi, — haastaa Terenti, — ne ovat lennelleet pesäpaikkaa itselleen etsimässä, kun sade on ne yllättänyt ja pakottanut keskeyttämään matkan. Jos lennossa olevaan parveen pirskoittaa vettä, niin se heti pysähtyy. Nyt, sanokaamme, jos haluaisit ne pyydystää, niin laskisit oksan säkkiin ja ravistaisit, silloin ne kaikik varisisivat sinne. Pikku Fekla nvtp-stää äkkiä naat maansa ja alkaa raapia lujasti kaulaansa. Veli katsoo hänsn kaulaansa ja huomaa siinä suuren paisuman. — He-hee! — nauraa suutari. — Tiedätkös, sisar Fekla, mktä olet tuon rienan saanut? Lehdossa jossakin puussa istuu Espanjan kärpäsiä. Niistä oh tippunut vettä kaulallesi — siitä on syn-tyn> t ajettuma. .Aurinko nä>*ttäytyy pilvien takaa ja kultaa lämmittävillä säteillään metsän, niityt ja matkalaiset. Musta, uhkaava pilvi ui jo kauas ja \'ei ukkosen mukanaan. Ilma muuttuu lämpimäksi ja« tuoksuu tuomelle, hunajalle ja kieloille. — Tämä ruoho auttaa, milloin nenäst ä vuotaa, — virkkaa Terenti, osoittaen sormellaan pörröistä kukkaa. — Se auttaa . . . Kuuluu ^Thellj^stä ja jjTinää, mutta se ei ole sitä jyriniiä, jonka pil\"et äsken veivät mennessään. Terentin, Da-nilkan ja Feklan silmien edessä kiitää tavarajuna. Veturi puhisee ia huokuu mustaa savua, vetää perässään kolmatta k3mMnenti vaunua. Sillä on tavaton voima. Lapsia kiinnostaisi tietää, kuinka tuo veturi ei dte c^vä Ja kuinka se hevositta voi liikkua ja v e t ^ sellainen painon. Terenti. alkaa heille sitä selittää. i Koko niksi, lapset, on höyryssä . . . Höyry t o i m i i . . . Se siis tiivistyy tuota pyörien lähellä olevaa osaa vastaan, kas tuota tuossa . . . ja toimii . . - Matkalaiset ylittävät radan, laskeu-tuv vallia myöten alas joelle. He kulkevat päämäärättä, minne tie johtaa ja keskustelevat koko ajan, DaniHta kyselee, Terenti vastaa . . . Terenti vastailee kaikkiin kysymyksiin, eikä luonnossa ole sellaista salaisuutta, jonka edessä hän joutuisi umpikujaan. Hän tietää kaiken. Niinpä hän tietää kaikkien kasvien, eläinten ja k i vien nimet. Hän tietää, millä ruohoilla tauteja parannetaan, eikä hänelle tuota vaikeuksia hevosen tahi lehmän iän sanominen. Auringon laskua, kuuta ja lintuja katsellessaan hän voi sanoa, millainen sää on huomenna. Eikä Terenti yksin ole niin viisas. Silanti Silitsh, kapakoitsija, kasvitarhuri, paimen, y-leensä koko kylä tietävät saman verran kuin hänkin. Nämä ihmiset eivät ole opiskelleet kirjoista, vaan niityillä, metsässä, joen rannalla. Heitä ovat opettaneet itse linnut lauluja laulaessaan, aurinko purppuraisena metsän rantaan laskiessaan, itse puut ja ruohot. Danilka katsoo Terentia ja sirventyy halukkaasti jokaiseen hänen sanaansa. Keväällä, milloin lämmin ja peltojen yksitoikkoinen vihreys eivät ole kylläs-t>' ttäneet silmää, milloin kaikki on tuo retta ja vihantaa, ketäpä ei kiinnostaisi kuunnella kerrottavan kultaisista toukokuun kuoriaisista, kurjista, tähkivästä viljasta ja purojen solinasta. Kumpikin, suutari ja orpopoika, kulkevat peltoja pitkin, puhuvat taukoamatta ja väsymättä. Sillä tavoin he kulkisivat loputtomasti maailman-ääriin. Kauneudesta keskustellessaan he eivät huomaa, että tjrttöressu vaivoin jaksaa taapertaa heidän jäljessään. Hän astuu hengästyneenä raskain askelin. Kyynelet tihkuvat hänen silmistään. Mielellään hän jättäisi nuo väsymättömät kulkijat, mutta minne ja kenen luokse hän voisikaan mennä? IJänellä ei ole kotia eikä sukulaisia. Pakostakin on seurattava ja tarinoita kuunneltava. Puolen päivän joutuessa kaikki kolme istahtavat joen rannalle. Danilka kaivaa esille pussistaan palan kastunutta ja pehmennyttä leipää, jota matkalaiset alkavat syödä. Leipää haukattuaan Terenti rukoilee, oikaisee itsensä rantahietikolle- ja nukahtaa. Hänen nukkuessaan poika tuijottaa veteen ja miettii. Hänellä on paljon erilaisia ajatuksia. .Äskettäin hän näki ukkosen, mehiläiset, muurahaiset, junan, nyt kalanpoikaset hypähtelevät hänen silmiensä edessä. Muutamat niistä ovat vaaksan pituisia, toiset kynnen mittaisia. Käärme ui joen poikki päätään veden päällä kannatellen. ^ Vasta illalla vaeltajat palaavat kylään. Lapset menevät yöksi autioon latoon, missä aikaisemmin säilytettiin kunnan viljoja, mutta Terenti heidät hyvästcltyään ohjaa askelensa kapakkaan. Toisiinsa painautuneena lapset makaavat oljissa ja torkkuvat. Poika ei nuku. Hän katsoo pimeyteen ja kuvittelee näkt^vänsä kaiken, kuten päK^lä: pilvet, kirkkaan auringon, linnut, kalanpoikaset, pitkäjalkai-sen Terentin. Vaikutelmien runsaus, väsymys ja nälkä vaativat osansa. Kuumeisena hän kääntelehtii oljissa. Hänen mielensä tekisi kertoa joUekio kaikki tuo, mikä häämöittää pin^ydessä ja värisyttää hänen sieluaan, mutta ei ole kenelle kertoisi, Fekla on vielä pieni eikä käsitä, "No huomenna, kerron TerentiBe — ajattelee poika. (Jatkoa ensimmäiseltä sivulta) se on: J a ^ ma J^ino. ^ muuta kUn sydämet jo! mal^e, niin ikuinen rauha on turv^tu! X Miten se tapahtuu? Kenen sydämet? h ja 10 aikakauslehteä. Niitä julkaistaan miUe jumalaUe? Tämänlabiin kys\Tnyt siin vastaaminen;ei tietenkään huoleti arkkipiispaa eikä hänen seuraajiaan mutta tavallinen ajatteleva ihminen ha' luaa niihin saada vastauksen ennen kuin hän ottaa piispan rauhanturvauskeinon täydestä. Jos piispa itse siihen uskoisi, silloin olisi asianmukaista että hän \Tittaisi selittää keinoaan niille joilla nykyisessä maailmassa, onv määräysvalta sota- ja rauha-asioissa. Mutta koetettakponpa kuvitella että arkkipiispa menisi ministerien, kenraa-h* en tai asetehtailijain neuvotteluun ja sanoisi: Hyvät herrat, antakaa sydä-nienne, jumalalle. Se on ainoa keino maailman rauhan aikaansaamiseksi. Ei tule kysymykseenkään. Sellaiset neuvot ovat vain "yleistä kansaa" xai. ten, jonka mielipidettä ei kysytä sodan ja rauhan asioissa. — DeBunker. New Yorkissa, Bostonissa, Baltimores-sa, Pittsburghissa, Chicagossa, Detroitissa, Los .\ngelesissa. San Antoniossa ja monessa muussa amerikkalaisessa kaupungissa. Suurimmat hänen päivä-lehdistään ovat "Sunday Journal and -American" ja "Sunday Mirror", jotka - molemmat leviävät y l i 2 miljoonan kappaleen painoksena^ Vielä suurempi levikki on New Yorkissa ilmestyvillä "Cosmopolitan^*- ja "Good , Housekee-ping"- julkaisuilla. Hearst omistaa e-delleen kolme radioasemaa, yhden elo-kuvavalmistamon "International News Service" (INS)._'Täten hän voi harjoittaa propagandaa lehdistön, elokuvan ja radion välityksellä. Randolph Hearst aloitti sanomalehti-toiminnan jo 1882, JQlloin hänet oli erotettu kuuluisasta Harvard-yliopistosta. Uransa hän alkoi ilman vähintäkään tuntemusta lehtialasta jä ihnan pienimpiäkään kirjoittamiskykyjä. Hänellä oli kuitenkin aate, että suuret joukot kaipaavat häväistysjuttuja. Siitä lähtien on tämänlaatuista journalistiikkaa nimi- . tetty "keltaiseksi". Jo alusta lähtien tunnustautui Hearst Yhdysvaltain politiikan taantumuksellisen suunnan kannattajaksi, ja hän oli niitä, jotka heti ryhtyivät tukemaan Euroopan fasismia. Vuonnai 1934 tunsi Hearst kutsumusta matkustaa Berliiniin osoittaakseen Hitlerille kunnioitustaan ja palvontaansa. Muuan "New York Timesin," kirjeenvaihtaja kirjoitti silloin, että Hearst oli tehnyt Berliinissä hyviä kauppoja. Saksalaisten uutisten ja saksalaisen propagandan levittämiseksi Yhdysvalloissa maksettiin Hearstiile vuosittain miljoona saksanmarkkaa. Hearst oli ^ suhteissa Hitleriin aina Berliinin kukistumiseen asti. Koko toisen maailmansodan aikana julkaisivat hänen lehtensä säännöllisesti Hitlerin, Göringin, Göbbelsin ja muiden natsiko-sm/ tti feoiden puheita. Tämä voimakasrakenteinen ihminen pitkine kasvoineen, jotka muistuttavat puolittain hevosta ja puolittain dober-mannpinsheriä, makailee nyt elähtäneenä kerran kardinaali Richilieun omistamassa sängyssä- Lukuisine puhelimineen hän on yhteydessä moniin "keltaisiin kynänvarsiinsa". Yhdysvaltain kehainen lehtikuningas on täyttänyt 84 V. ja hänen fyysilliset voimansa alkavat ehtyä. Hän pelkää ihmisiä ja seikkoja, jotka voivat aiheuttaa miclenliiku-tusta. Kuin susi luolassaan hän elää viimeisiä päiviään Casa Granden satulinnassa salaovineen ja -käytävineen. Ainoastaan niillä, jotka saavat erikoisen kutsukortin, on lupa tulla Casa Grandeen. Heidät noudatetaan Hears-tin yksityisasemalta panssariautossa. Piispalla on rauhanresepti Ruotsin arkkipiispa Erling Eidem saapui äskettäin Amerikaan. Sanoma-lehtimiehet luonnollisesti olivat häntä vastaanottamassa ja mm. halusivat kuulla hänen käsitystään maailman rauhan mahdollisuuksista. Ja hänellä oli vastaus: Ihmisten on annettava sydämensä jumalalle ennenkuin maailman rauha voidaan turvata. •Niin yksinkertainen ja selvä asiahan Lapset nukkuvat kodilonU suutaria ajatellessaan. Yöllä heidän luokseen tulee Terenti, tekee ristinmerkin heklän ylitseen, panee leivän heidän iManpoh-jiirna. Sitä rakkautta ei näe kukaan. Sen näkee vain kuu, joka ui taivaalla ja katselee leppoisasti risaisen katon ra-kosisu hyljättyyn latoon. Paljon esitetty operetti New Yorkin <5uild-teatterin operetti "Oklahoma" poistui Broadvvayn St. James-teatterista viime kuun lopulla oltuaan tuon näyttämön palkeilla tasan 2,202 kertaa eli viisi vuotta ja kaksi'^ kuukautta. Ainoastaan yksi musikaalinen näytelmä on aikaisemmin voittanut sen nyi saavuttaman ennätyksen, nim. Lontoossa 191'6 esitetty, kiinalaisaiheinen operetti "Chu-Chin-Chow". Sillä on kuitenkin ennätysesitys Broadwaylla musikaalisen näytelmän alalla toistaiseksi; draaman alalla on. ensi sija amerikkalaisella komedialla "The Life With Father", jota esitettiin Broadwaylla seitsemän vuotta yhteen menoon. Jos "Oklahoma" olisi seissyt vielä 2 S päi- \'ää St. Jamesissa, olisi se voittanut kii-nalaisaiheisen kilpailijansa, mutia sen säveltäjät Oscar Mammerstein nuorempi ja Bob Rodgers voivat olla tulokseen tyytyväisiä sitäkin suuremmalla syyllä kun "Oklahoma alkaa nyt suuren kiertokulkunsa kautta Amerikan man- • tereen aloittaen sen Bostonin Operata-lossa. Toinen "Oklahoma"-seurue on ollut kiertueella jo neljä vuotta esittäen sitä kaikissa suurimmissa kaupungeissa, e-siintyen parhaillaan Baltimore-ieatte-rissa Los Angelesissa. Guildin kolmas seurue esittää parhail-laan "Oklahomaa" jatku\'alla menesty-k-sella Lontoossa, jonka yleisö on siilien erittäin ihastunut. Se voi siellä voittaa mahdollisesti tuon kiinalaisen ihmehul-luttelun "Chu-Chin-Chowin." Mikä on nyt sitten tämän laulunäytelmän vetovoima ja se eliksiiri, joka tekee sen niin suosituksi? Luultavasti se johtuu sen juo;.en rehellisestä koruuttomuudesta. sen musiikin kansanomaisuudesta ja sen tan sien erinomaisesta näytelmän menoon so\ it-tamisesta. ^ 90«vuotias morsian SclläSnen mielenkiintoinen uutinen tulee Brustonista, N . Y . , että 90 \Moden ikäinen Mrs. Eliza Murray ja 37-vuo-tias Clar<;nce McGee menevät naimisiin. Mrs. Murrayn mies kuoli viime helmikuussa ja siitä saakka he ovat pitäneet vakituisesti seiuaa. Hänen ensimmäisen midiensä kuoli vanhana, 9 S vuoden ikäisenä, joten mamma haluaa nyt saada nuoremman. Mrs. Murrayn vanhin potka on 69 vuoden ikäinen. Kysytäänkö, koska nainen tulee vanhaksi? Moni Ukee vnmeistUä maikallaan eiämmu» smmrmmum hyvin työn. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-06-12-10
