1955-02-26-02 |
Previous | 2 of 20 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
(KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI)
LIEKKI, the only Finnish literary weekly in (Canada
PubUshed and printed by the Vapaus Publishing Contpany
Limited» 100-102 Elm Street West, Sudbiury, Ontario--'
Registered at «ie Post Office Department, Ottawa as
second class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 siviiisenia,
sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa;
YHDYSVALTOIHIN:
1 vuosikerta . . . v . , . . $5.00
6 kuukautta . . . . . . . . 2.75
TILAUSHINNAT:
1 vuosikerta . . . . . . . . .$4.00
6 kuukautta . . . . . . . . . 225
3 kuukautta v . . . . . i . ^ 1.50
J^OMEEN^^ii MUUÄLia^
1 vuoslkerto •y,',-.j^^i.0$5Mjyf^j1s^^ ..... .$3.00
' • ' '--^^^^
$1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-iemanilmoitus
$4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $i.7S. KirjeenvaihtoiimolbUkset $2.00
Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen
on lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava
kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited,
100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. .
Tölimttaja: K. Salo. ^
Asiamiehille myönne:aän 15 prosentin palkkio.
Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava;-
LI E K K1
P.' O. BOX 69 SUDBURT, ONTARIO
Tänään ilmestyy Liekki Kalevala-numerona, sillä onhan
helmikuun 28. päivä omistettu maailmantnaineen saa-
-vuItäneen kansalliseepoksemme vuosipäiväksi. Kun iLiekkf.
omaUa vaatimattomalla tavallaan, ilmestymällä Kalevala-numerona,
tekee kunniaa kansamme syvien riyien-,suurien.
aaulu- ja runorikkauksien kerääjälle ja niistä kootun ja^som-onitellun
yhtenäisen^ suurteoksen laatijalle^ pn luonnollisesti
paikallaan tässä toimittajan palstalla lyliyesti käsi^^^^^^
vala-teokisen syntymisväilieita.^
Kalevalan laatijana, sen runojen kerääjänä-ja yhtenäiseksi
teokseksi kokoojana tunnetaan Saimna^ räätälin poika
Elias Lönnrot (1«02—18^), joka tuli ylioppilaaksi 1822.
ja lääkäriksi 1832. Jo koululaisarkoinaan kiintyi Lönnrot suo-analaiseen
kansanrunouteen, erikoisesti .§akari T^opeliuksen .
julkaisemiin.kansanrunoihin. Hän teki itse! lukuisia runon-
Ikeräysmatkoja kotimaassaan 1828 ja Venäjän Karjalassa
av. 1832, 1833, 1834, 1835, 1836 ja 1837... ^ ^ : ! ;
Näillä matkoHlaan keräämistään aineksista hän ensiksi
julkaisi vihkosuia painatetun "Kantelettaren" vv. 1829:—1830 ^
ja sitten vanhan Kalevalan 1935. Tähän vanhaan Kalevalaan
aiän kirjoitti esipuheen helmikuun 28. pnä 1835 ja tämän
aii,erkkipäivän mukaisesti on KalevalaTpäiväksi omistettu
(helmikuun 28. päivä.
Vanhan Kalevalan ilmestjThisen jälkeen jatkoi Lönnrot
edelleen runojen keräämistä erikoisesti juuVi Venäjän Karjalassa,
mistä suurin osa Kalevalan runoista on peräisin.
Osaksi vanhaan Kalevalaan kohdistetun kritiikin, mutta pääasiassa
siksi, että paljon \iutta runoaaineistoa kerääntyi,
Lönnrot valmisti uuden laajemman Kalevala-teoksen, ns.
\uiden Kalevalan, joka ilmestyi sitten v. 1849. 'Mainittakoon,
että vanhassa Kalevalassa oli 12,078 runosäettä, uudessa
laitoksessa niitä oli 22,795.
On selvää, että Lönnrot joutui tekemään suuren työn
(\alitessaan keräämistään runoista parhaimmat ja sommitel-lessaan
ne yhteen soveltmnksi, sillä aineistoa oli paljon ja
isamoista runoista useita enemmän tai vähemmän toisistaan
5poifckeavia muuijnoltsia, £oskä ne olivat kaikki muistin varassa
säilyneitä. Niinpä hänen kerrotaan sanoneenkin, että
ikerätystä aineistosta olisi voinut valmistaa seitsemän Kalevalaa,
kaikki erilaisia.
. Vuonna 1949, juuri Kalevalan 100-vuotispäiväksi, jul-
9;aistiin Neuvosto-^Karjalassa n.s. O. V. Kuusisen Kalevala
«imellä 'Kalevalan runoutta'. Tällä uudella Kalevalallaan
Kuusinen ei suinkaan pyrkinyt aliarvioimaan Lönnrotin suorittamaa
suurta ja arvokasta työtä, joskin hän esipuheessaan
tuomitsee ankarasti ne, jotka kansalliskiihkoisuudessaan ovat
ryhtyneet väittämään ilman mitään perusteluita, että Kalevalan
runot olisivat aikoinaan syntyneet «Länsi-Suomessa ja
Itämeren -maissa ja karjalaiset \-ain pitäneet ne muistissaan.
•Kuusinen sanookin teoksensa esipuheessa: "Kalevala on
{Lönnrotin toimittamassa muodossa karjalais-suomalaisen-ikansaneepoksen
lopullinen ja täydellinen laitos, jota sellaisenaan
ei mikään muu Kalevalan runojen kokoelma voi korvata
ja vielä vähemmän syrjäyttää.''
Tällä lausunnollaan Kuusinen tahtoi osoittaa, ettei hänen
teoksellaan "Kalevalan runoutta'* ollut tarkoituksena valloittaa
Kalevalan paikkaa. Iipnnrotin ja Kuusisen Kalevala-itulkinnat
eroaa-at siinä, että Lönnrot, luonnehti Kalevalan
runot sen aikaisen Suomen kansan elämän toiminnan kuvauk-
AKU PÄIVIÖ: -
Olisinpa Sammon seppo
Xiin jos öisin, jopa voisin! —-
Totisesti takelisin tr
uhmamielin uuden Sammon,
Sammon entistä ehomTnan.
Ensi työksensä se saisi
uhmavoimansa väellä
jyskytellä, jarskutella
sähisevät vihan viljat
tnyrkkyinensä manaloihin
susinensa surman soihin.
Uuden "viljan vaihtuessa
saisi Sampo nyt seleten,
^, ihastuefhi^^o^stuen,
:] hyvin mieUnkyn
rauhanviljaa vortnakästa^
täyden elon tähkäpäistä
kaikki aitat ahdinkohon,
jopa YK:n ylitsekin.
Mitä suuret, mitä pienet,
mitä minkäkin väriset
toivoisi ja tavoittaisi
vaivannäön vainioistaan
elämänsä onn^n pöytään,
sitä saisi Sammon kautta.
Päivä paistais kirkkähämmin,
tuuli leyhyis leppeämmin.
Yhä Satnmon jauhaessa,
uuden polven ponnistaissa
edistyksen ihanteilla,
avartuisi elon diat,
ylentyisi inehmqinen,
ylentyisi, etenisi
vapauden"" valtateitä
satumaisin saavutuksin.
Morsian ailkoi
epältlä sulhaista
' Eräs 69-viiotias Fanny Ennis Lontoossa
nosti oikeusjutun hiljattain 73-
vuotiasta Jolm Putseria vastaan v. 1908
tehdyn lupauksen rikkomisesta. Silloin
oli 'Putser luvannut viedä Fannyn vihille,
ja Fanny sanoo siitä saakka odottaneensa,
että hän täyttäisi lupauksensa.
'Kaiketi morsian on nyt alkanut todella
epäilemään, ettei lupausta ehkä
täytetä ilman vakavaa muistutusta.
KIRJEENVAIHTOA J
Ville Vesa — Kiitos lähetyksestä.
Tutkitaan niin pian kuin ehdi-
..... '
taan.
Helinä — Aivan samat sanat
kuin edellä.
A. Skytte — Julkaistaan ehkä
jo seuraavassa numerossa.
y. Saikkonen — Perillä on ja
pääsee palstoille.
Aune O. — Kiitos vain! Joutuu
odottamaan vuoroaan samoin kuin
toiset pitkät kilpakirjoitukset.
Kupla — Saapui juuri-. Kiitos
aluksi.
Ulla — Toivottavasti sopii jo
seuraavaan numeroon.
Jos joidenkin lähetyksiä on mainitsematta,
niin johtuu se siitä, että
ne ovat jo ladottu valmiiksi tätä
numeroa varten, mutta tilanpuutteessa
jääneet latomoon odottelemaan
vuoroaan.
seksi, kun taas Kuusinen arvioi niitä
materiallistisen historian ikäsityksen
pohjalta alkukantaisen sukuyhteiskunnan
olojen tarumaisena kuvauksena.
Me Liekin lukijakunta ja yleensä
kaikki todellisen suomalaisen kulttuurin
ystävät, annamme yksimielisesti
tunnustuksen Elias LönnrotHle kulttuurihistoriamme
suurteoksen kokoonpanijalle,
sen aineiston kerääjänä ja julkaisukuntoon
sovelluttajana.
Naisellisia "urheiiuskaiulaaleja''
LÄHTIESSÄMME tutkimaan niitä vaikeuksia, joita nai-set
ovat urheHussa kohdanneet, sietää ens^^^ jj^j^
seensa smtiikin Kreikliaan. Siellä vietti; miekpu^ TäestS
joka neljäs «vuosi olympiakisojaan, joista runoilijat lauloiv-at
ja joihin kuvanveistäjät saapuivat etsimään aiheitaan. ^Mutta
entä naiset? He eivät saaneet kilpailla olympiakisoissa, eivät
käedes katsella niitä — kuolemanrangaistukseh uhalla! «Xäin
jatkui, kunnes erään nuoren nyjkkeilij*ä»Pei^^^ äiti
Pherenice kiellosta välittämättä pukeut^iftmieheni^
ja lähti seuraamaan poikansa otteluja olym^
Kaikki kävi hyvin, siihen saakka, kunaes.^Peisidoros
tiin voittäJ£tksi. SiUoih äidin sydän ei «nää keitänj-it itsensä
salailemista, vaan Phereniee kiiruhti kentälle syleilemääq
poikaansa. Kuolemanrangaistus uhkasi, 'mutta koko Ateena
oli liikuttunut Pherenicen äidinrakkaudesta, j a hänet armah-v-
dettiin- v'^-r^^:[ '-''-y '
..Tämän 'jälkeen naiset saivat Hrähitell^^^^^^^^^ seurata
olympiakisoja ja jopa itsekin 'kilpailla eraissa^^^^^^
kilvoissa. Naisurheilim suureksi propagandistiksi ryhtyi n^-t
myös filosofi Platon, joka kirjoitti asiasta mm. seuraavaa:
''Nuorten naisten urheileminen tekee heistä itsest terveitä
ja voimakkaita ja auttaa siten heitä synnyttämään itsensä
kaltaisia terveitä ja voimakkaita lapsia." Mutta ,naisurheilun
loppu-koitti samalla, kun roomalaiset alistivat helleenit valtansa
alle. Sotilaskuntoa kehittävät urheiluleikit kuuluivat
vain patriisinuorukaisille.
Keskiajan kristinusko ei. tuonut muutosta tilanteeseen.
Sille nainen olj "paholaisen övi", jonka "täytyy aina kulkea
mustiin puettuna'', sillä "kaikista villieläimistä on nainen
vaarallisin'-. Vasta renesanssiajaU'koittaessa vapautuivat naisetkin
vaatimattomampain urheiluleikkien harjoittamiseen
erilaisten kansanjuhlien yhteydessä. Erilaiset kansantanssit,
leikit jä pallopelit muodostuivat naisten liikuhtahärrastusten
porrasaskelmiksi. Luonnollisesti tämä koski ensinnä vain yläluokan
naisia, kuten Englanniö urheilevia kuningattaria, joista
Maria Stuart harrasti golfia, 'Elisabeth metsästystä ja
Anna toimeenpani jopa kuninkaallisen neuvostorisa juoksu-kilpäiliit,
mutta uusi yhteiskuntaluokka, porvaristo, alkoi sekin
^harrastaa erilaisia urheiluleikkejä ja kehittää niitä edel-i
^ n .
Englannin urheiluelämä sisällytti 1800-luvuh loppupuolella
itseehsä Jo sellaiset liriieilulajit kmh
nyrkkeilyn, painin," hfrvoskirpäilut, •känöottiurheiii^^^
pdlönjä eräitä y^leisurheili^ riiuttä kun naiset yrittivät
miestensä esimerkkiä seuraten iiraaarituä pelaamaan
vaikkapa vain golfia, pidettiin sitä suorastaan skandaalina.
Koska pahennuksen herättäjät olivat kuitenkin lähtöisin yläluokasta,
hiljentyi kohu piankm ja jo v. 1884 lahtiin naisia
kilpailemassa voitosta Wimbledonin tennispeleissä.
Tuohon aikaan edusti naistenniksen huipputasoa englantilainen
Lottie Dod. Hän oli peräti kiusaantunut maahan
ulottuvasta "urheilupuvusta" sekä liikuntaa vaikeuttavasta
korsetista ja päätti tehdä "vallankumouksen". Hän lyhensi
hametta siinä määrin, että se ulottui vain runsaasti polvien
alapuolelle, ja sillä oli skandaali valmis. Koko Englanti puisteli
paheksuvasti päätään moiselle "ruokottomuudelle". Lottie
piti kuitenkin mielensä ja tuloksena oli lyhyempien ten-nishameiden
yleistyminen. — Vastaavaksi naisurheilun "pioneeriksi"
ilmaantui USA :ssa Eleonora Sears, joka on maailman
ensimmäinen housuissa kilpaillut naisurheilija. Ja samaa
ulokkaa on myös austraalialainen Annette Kelierman,
joka otti käytäntöön miesten kcköuimapuvun. Se sai vuosisadan
vaihteen tekopyhät sielut nousemaan miltei takajaloilleen,
mutta ennenpitkää oli vastus tälläkin alalla niurrettu.
Ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa Ateenassa
ja Pariisissa ei ollut mukana ainoatakaan naisurheilijaa. Vapaamielisistä
aatteistaan tunnettu kisojen herättäjä, parooni
Pierre de Coubertkin äänesti naisten osanottoa vastaan, mutta
kehitys ei pysähtynyt. Lontoon olympiakisoissa v. 1908
olivat vihdoin naisetkin mukana, ja sen jälkeen on naisurheilun
kehitys kulkenut todellisin jättiläisaskelin, vallannut yhä
laajempia harrastajajoukkoja eri urheilunaloille ja noussut
yhä parempiin tuloksiin. Eräässä viime vuonna pidetyssä
kansainvälisen Olympiakomitean kongressissa amerikkalaiset
tosin esittivät naislajien poistamista olympiakisojen ohjelmasta
"taloudellisesti kannattamattomana", mutta tämä urheilun
jaloimpia periaatteita vastaan sotinut ehdotus tuli sentään
hylätyksi kongressin valtavalla enemrnistöUä.
"SOTA JA RAUHA" FILMINAUH.AiLLE
Vnme viikolla matkusti tunnettu elokuvaohjaaja King
Vidor Eurooppaan kuvatakseen Tolstoin kuuluisan romaanin
"Sota ja rauha".
Filmin arvioidaan tulevan maksamaan noin 4 miljoonaa
dollaria ja tulee siitä niiÄ pitkä, että sen esitys-kestää nelisen
tuntia. Filmin sisäkuvaukset suoritetaan* karkki Italiassa ja
ulkokuvaus Espanjassa, Jugoslaviassa ja Suomessa. Jugoslaviassa
kuvattavissa kohtauksissa Vidor saa käytettäväkseen
Jugoslavian armeijan 6,000 miestä ja 2,500 hevosta.
Tässä filmissä tulevat pääosilla esiintymään Gregory
(Peck ja Jean Simmons, mikäli nykyisiä suunnitelmia ei vielä
muuteta. Vidorin lausunnon mukaan tässä suhteessa ei vielä
Sivu 2 'ii
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 26, 1955 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1955-02-26 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki550226 |
Description
| Title | 1955-02-26-02 |
| OCR text | (KAUNOKIRJALUNEN VIIKKOLEHTI) LIEKKI, the only Finnish literary weekly in (Canada PubUshed and printed by the Vapaus Publishing Contpany Limited» 100-102 Elm Street West, Sudbiury, Ontario--' Registered at «ie Post Office Department, Ottawa as second class matter. Liekki ilmestyy jokaisen viikon lauantaina 12 siviiisenia, sisältäen parasta kaunokirjallista ja tieteellistä luettavaa; YHDYSVALTOIHIN: 1 vuosikerta . . . v . , . . $5.00 6 kuukautta . . . . . . . . 2.75 TILAUSHINNAT: 1 vuosikerta . . . . . . . . .$4.00 6 kuukautta . . . . . . . . . 225 3 kuukautta v . . . . . i . ^ 1.50 J^OMEEN^^ii MUUÄLia^ 1 vuoslkerto •y,',-.j^^i.0$5Mjyf^j1s^^ ..... .$3.00 ' • ' '--^^^^ $1.00 palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $4.00. Kuo-iemanilmoitus $4.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $i.7S. KirjeenvaihtoiimolbUkset $2.00 Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmottajen on lähetettävä maksu etukäteen. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbury, Ontario. . Tölimttaja: K. Salo. ^ Asiamiehille myönne:aän 15 prosentin palkkio. Liekkiin aiotut kirjoitukset osoitettava;- LI E K K1 P.' O. BOX 69 SUDBURT, ONTARIO Tänään ilmestyy Liekki Kalevala-numerona, sillä onhan helmikuun 28. päivä omistettu maailmantnaineen saa- -vuItäneen kansalliseepoksemme vuosipäiväksi. Kun iLiekkf. omaUa vaatimattomalla tavallaan, ilmestymällä Kalevala-numerona, tekee kunniaa kansamme syvien riyien-,suurien. aaulu- ja runorikkauksien kerääjälle ja niistä kootun ja^som-onitellun yhtenäisen^ suurteoksen laatijalle^ pn luonnollisesti paikallaan tässä toimittajan palstalla lyliyesti käsi^^^^^^ vala-teokisen syntymisväilieita.^ Kalevalan laatijana, sen runojen kerääjänä-ja yhtenäiseksi teokseksi kokoojana tunnetaan Saimna^ räätälin poika Elias Lönnrot (1«02—18^), joka tuli ylioppilaaksi 1822. ja lääkäriksi 1832. Jo koululaisarkoinaan kiintyi Lönnrot suo-analaiseen kansanrunouteen, erikoisesti .§akari T^opeliuksen . julkaisemiin.kansanrunoihin. Hän teki itse! lukuisia runon- Ikeräysmatkoja kotimaassaan 1828 ja Venäjän Karjalassa av. 1832, 1833, 1834, 1835, 1836 ja 1837... ^ ^ : ! ; Näillä matkoHlaan keräämistään aineksista hän ensiksi julkaisi vihkosuia painatetun "Kantelettaren" vv. 1829:—1830 ^ ja sitten vanhan Kalevalan 1935. Tähän vanhaan Kalevalaan aiän kirjoitti esipuheen helmikuun 28. pnä 1835 ja tämän aii,erkkipäivän mukaisesti on KalevalaTpäiväksi omistettu (helmikuun 28. päivä. Vanhan Kalevalan ilmestjThisen jälkeen jatkoi Lönnrot edelleen runojen keräämistä erikoisesti juuVi Venäjän Karjalassa, mistä suurin osa Kalevalan runoista on peräisin. Osaksi vanhaan Kalevalaan kohdistetun kritiikin, mutta pääasiassa siksi, että paljon \iutta runoaaineistoa kerääntyi, Lönnrot valmisti uuden laajemman Kalevala-teoksen, ns. \uiden Kalevalan, joka ilmestyi sitten v. 1849. 'Mainittakoon, että vanhassa Kalevalassa oli 12,078 runosäettä, uudessa laitoksessa niitä oli 22,795. On selvää, että Lönnrot joutui tekemään suuren työn (\alitessaan keräämistään runoista parhaimmat ja sommitel-lessaan ne yhteen soveltmnksi, sillä aineistoa oli paljon ja isamoista runoista useita enemmän tai vähemmän toisistaan 5poifckeavia muuijnoltsia, £oskä ne olivat kaikki muistin varassa säilyneitä. Niinpä hänen kerrotaan sanoneenkin, että ikerätystä aineistosta olisi voinut valmistaa seitsemän Kalevalaa, kaikki erilaisia. . Vuonna 1949, juuri Kalevalan 100-vuotispäiväksi, jul- 9;aistiin Neuvosto-^Karjalassa n.s. O. V. Kuusisen Kalevala «imellä 'Kalevalan runoutta'. Tällä uudella Kalevalallaan Kuusinen ei suinkaan pyrkinyt aliarvioimaan Lönnrotin suorittamaa suurta ja arvokasta työtä, joskin hän esipuheessaan tuomitsee ankarasti ne, jotka kansalliskiihkoisuudessaan ovat ryhtyneet väittämään ilman mitään perusteluita, että Kalevalan runot olisivat aikoinaan syntyneet «Länsi-Suomessa ja Itämeren -maissa ja karjalaiset \-ain pitäneet ne muistissaan. •Kuusinen sanookin teoksensa esipuheessa: "Kalevala on {Lönnrotin toimittamassa muodossa karjalais-suomalaisen-ikansaneepoksen lopullinen ja täydellinen laitos, jota sellaisenaan ei mikään muu Kalevalan runojen kokoelma voi korvata ja vielä vähemmän syrjäyttää.'' Tällä lausunnollaan Kuusinen tahtoi osoittaa, ettei hänen teoksellaan "Kalevalan runoutta'* ollut tarkoituksena valloittaa Kalevalan paikkaa. Iipnnrotin ja Kuusisen Kalevala-itulkinnat eroaa-at siinä, että Lönnrot, luonnehti Kalevalan runot sen aikaisen Suomen kansan elämän toiminnan kuvauk- AKU PÄIVIÖ: - Olisinpa Sammon seppo Xiin jos öisin, jopa voisin! —- Totisesti takelisin tr uhmamielin uuden Sammon, Sammon entistä ehomTnan. Ensi työksensä se saisi uhmavoimansa väellä jyskytellä, jarskutella sähisevät vihan viljat tnyrkkyinensä manaloihin susinensa surman soihin. Uuden "viljan vaihtuessa saisi Sampo nyt seleten, ^, ihastuefhi^^o^stuen, :] hyvin mieUnkyn rauhanviljaa vortnakästa^ täyden elon tähkäpäistä kaikki aitat ahdinkohon, jopa YK:n ylitsekin. Mitä suuret, mitä pienet, mitä minkäkin väriset toivoisi ja tavoittaisi vaivannäön vainioistaan elämänsä onn^n pöytään, sitä saisi Sammon kautta. Päivä paistais kirkkähämmin, tuuli leyhyis leppeämmin. Yhä Satnmon jauhaessa, uuden polven ponnistaissa edistyksen ihanteilla, avartuisi elon diat, ylentyisi inehmqinen, ylentyisi, etenisi vapauden"" valtateitä satumaisin saavutuksin. Morsian ailkoi epältlä sulhaista ' Eräs 69-viiotias Fanny Ennis Lontoossa nosti oikeusjutun hiljattain 73- vuotiasta Jolm Putseria vastaan v. 1908 tehdyn lupauksen rikkomisesta. Silloin oli 'Putser luvannut viedä Fannyn vihille, ja Fanny sanoo siitä saakka odottaneensa, että hän täyttäisi lupauksensa. 'Kaiketi morsian on nyt alkanut todella epäilemään, ettei lupausta ehkä täytetä ilman vakavaa muistutusta. KIRJEENVAIHTOA J Ville Vesa — Kiitos lähetyksestä. Tutkitaan niin pian kuin ehdi- ..... ' taan. Helinä — Aivan samat sanat kuin edellä. A. Skytte — Julkaistaan ehkä jo seuraavassa numerossa. y. Saikkonen — Perillä on ja pääsee palstoille. Aune O. — Kiitos vain! Joutuu odottamaan vuoroaan samoin kuin toiset pitkät kilpakirjoitukset. Kupla — Saapui juuri-. Kiitos aluksi. Ulla — Toivottavasti sopii jo seuraavaan numeroon. Jos joidenkin lähetyksiä on mainitsematta, niin johtuu se siitä, että ne ovat jo ladottu valmiiksi tätä numeroa varten, mutta tilanpuutteessa jääneet latomoon odottelemaan vuoroaan. seksi, kun taas Kuusinen arvioi niitä materiallistisen historian ikäsityksen pohjalta alkukantaisen sukuyhteiskunnan olojen tarumaisena kuvauksena. Me Liekin lukijakunta ja yleensä kaikki todellisen suomalaisen kulttuurin ystävät, annamme yksimielisesti tunnustuksen Elias LönnrotHle kulttuurihistoriamme suurteoksen kokoonpanijalle, sen aineiston kerääjänä ja julkaisukuntoon sovelluttajana. Naisellisia "urheiiuskaiulaaleja'' LÄHTIESSÄMME tutkimaan niitä vaikeuksia, joita nai-set ovat urheHussa kohdanneet, sietää ens^^^ jj^j^ seensa smtiikin Kreikliaan. Siellä vietti; miekpu^ TäestS joka neljäs «vuosi olympiakisojaan, joista runoilijat lauloiv-at ja joihin kuvanveistäjät saapuivat etsimään aiheitaan. ^Mutta entä naiset? He eivät saaneet kilpailla olympiakisoissa, eivät käedes katsella niitä — kuolemanrangaistukseh uhalla! «Xäin jatkui, kunnes erään nuoren nyjkkeilij*ä»Pei^^^ äiti Pherenice kiellosta välittämättä pukeut^iftmieheni^ ja lähti seuraamaan poikansa otteluja olym^ Kaikki kävi hyvin, siihen saakka, kunaes.^Peisidoros tiin voittäJ£tksi. SiUoih äidin sydän ei «nää keitänj-it itsensä salailemista, vaan Phereniee kiiruhti kentälle syleilemääq poikaansa. Kuolemanrangaistus uhkasi, 'mutta koko Ateena oli liikuttunut Pherenicen äidinrakkaudesta, j a hänet armah-v- dettiin- v'^-r^^:[ '-''-y ' ..Tämän 'jälkeen naiset saivat Hrähitell^^^^^^^^^ seurata olympiakisoja ja jopa itsekin 'kilpailla eraissa^^^^^^ kilvoissa. Naisurheilim suureksi propagandistiksi ryhtyi n^-t myös filosofi Platon, joka kirjoitti asiasta mm. seuraavaa: ''Nuorten naisten urheileminen tekee heistä itsest terveitä ja voimakkaita ja auttaa siten heitä synnyttämään itsensä kaltaisia terveitä ja voimakkaita lapsia." Mutta ,naisurheilun loppu-koitti samalla, kun roomalaiset alistivat helleenit valtansa alle. Sotilaskuntoa kehittävät urheiluleikit kuuluivat vain patriisinuorukaisille. Keskiajan kristinusko ei. tuonut muutosta tilanteeseen. Sille nainen olj "paholaisen övi", jonka "täytyy aina kulkea mustiin puettuna'', sillä "kaikista villieläimistä on nainen vaarallisin'-. Vasta renesanssiajaU'koittaessa vapautuivat naisetkin vaatimattomampain urheiluleikkien harjoittamiseen erilaisten kansanjuhlien yhteydessä. Erilaiset kansantanssit, leikit jä pallopelit muodostuivat naisten liikuhtahärrastusten porrasaskelmiksi. Luonnollisesti tämä koski ensinnä vain yläluokan naisia, kuten Englanniö urheilevia kuningattaria, joista Maria Stuart harrasti golfia, 'Elisabeth metsästystä ja Anna toimeenpani jopa kuninkaallisen neuvostorisa juoksu-kilpäiliit, mutta uusi yhteiskuntaluokka, porvaristo, alkoi sekin ^harrastaa erilaisia urheiluleikkejä ja kehittää niitä edel-i ^ n . Englannin urheiluelämä sisällytti 1800-luvuh loppupuolella itseehsä Jo sellaiset liriieilulajit kmh nyrkkeilyn, painin," hfrvoskirpäilut, •känöottiurheiii^^^ pdlönjä eräitä y^leisurheili^ riiuttä kun naiset yrittivät miestensä esimerkkiä seuraten iiraaarituä pelaamaan vaikkapa vain golfia, pidettiin sitä suorastaan skandaalina. Koska pahennuksen herättäjät olivat kuitenkin lähtöisin yläluokasta, hiljentyi kohu piankm ja jo v. 1884 lahtiin naisia kilpailemassa voitosta Wimbledonin tennispeleissä. Tuohon aikaan edusti naistenniksen huipputasoa englantilainen Lottie Dod. Hän oli peräti kiusaantunut maahan ulottuvasta "urheilupuvusta" sekä liikuntaa vaikeuttavasta korsetista ja päätti tehdä "vallankumouksen". Hän lyhensi hametta siinä määrin, että se ulottui vain runsaasti polvien alapuolelle, ja sillä oli skandaali valmis. Koko Englanti puisteli paheksuvasti päätään moiselle "ruokottomuudelle". Lottie piti kuitenkin mielensä ja tuloksena oli lyhyempien ten-nishameiden yleistyminen. — Vastaavaksi naisurheilun "pioneeriksi" ilmaantui USA :ssa Eleonora Sears, joka on maailman ensimmäinen housuissa kilpaillut naisurheilija. Ja samaa ulokkaa on myös austraalialainen Annette Kelierman, joka otti käytäntöön miesten kcköuimapuvun. Se sai vuosisadan vaihteen tekopyhät sielut nousemaan miltei takajaloilleen, mutta ennenpitkää oli vastus tälläkin alalla niurrettu. Ensimmäisissä nykyaikaisissa olympiakisoissa Ateenassa ja Pariisissa ei ollut mukana ainoatakaan naisurheilijaa. Vapaamielisistä aatteistaan tunnettu kisojen herättäjä, parooni Pierre de Coubertkin äänesti naisten osanottoa vastaan, mutta kehitys ei pysähtynyt. Lontoon olympiakisoissa v. 1908 olivat vihdoin naisetkin mukana, ja sen jälkeen on naisurheilun kehitys kulkenut todellisin jättiläisaskelin, vallannut yhä laajempia harrastajajoukkoja eri urheilunaloille ja noussut yhä parempiin tuloksiin. Eräässä viime vuonna pidetyssä kansainvälisen Olympiakomitean kongressissa amerikkalaiset tosin esittivät naislajien poistamista olympiakisojen ohjelmasta "taloudellisesti kannattamattomana", mutta tämä urheilun jaloimpia periaatteita vastaan sotinut ehdotus tuli sentään hylätyksi kongressin valtavalla enemrnistöUä. "SOTA JA RAUHA" FILMINAUH.AiLLE Vnme viikolla matkusti tunnettu elokuvaohjaaja King Vidor Eurooppaan kuvatakseen Tolstoin kuuluisan romaanin "Sota ja rauha". Filmin arvioidaan tulevan maksamaan noin 4 miljoonaa dollaria ja tulee siitä niiÄ pitkä, että sen esitys-kestää nelisen tuntia. Filmin sisäkuvaukset suoritetaan* karkki Italiassa ja ulkokuvaus Espanjassa, Jugoslaviassa ja Suomessa. Jugoslaviassa kuvattavissa kohtauksissa Vidor saa käytettäväkseen Jugoslavian armeijan 6,000 miestä ja 2,500 hevosta. Tässä filmissä tulevat pääosilla esiintymään Gregory (Peck ja Jean Simmons, mikäli nykyisiä suunnitelmia ei vielä muuteta. Vidorin lausunnon mukaan tässä suhteessa ei vielä Sivu 2 'ii |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-02-26-02
