1948-01-17-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
iti Rautio: Anton Täbehov:
• • 1 • • • laiseR
suun nimi
tUH- Shostakovitsk oh ytehmaaU-men
kuuluisuus, saveUdjäf'jonka
omat' soivatHtiin Amerikassa ^kuin
oopdssakm. Hän' on 'sqvelfaja,' josta
utaan. San ei - jätä kuulijaansa vä-äihättotnäksiy
loli'^ tämä sitt^ ta-maallikko
tai krUtittis^sti kuunpa
ammattimies.
'tostakovitsh on vasta 40'vuotias,
ia siitä huolimatta on hänen tähän-elämäntyänsä,
joukossa yhdeksin
joniaa, arvioitava ^lomattavak-simmäisen
sinfoniansa sävelsi käH
9-vuotiaana, Siinä suorastaan pur-raikas
elämänila, jd sen johdonmu-en
sävelkudos on kirkasta ja läpi-
'avaa kuitf kristalli. Nuori säveltä-tsee
jo siinä orkesterin mahdol-ria
tnestdoin - tavoin, - säästeliäästi,
a samalla tekokktiasti. Parasta Hetassa
teoksessa , sen toinen osa,
10, jossa on^aitavasti käytetty pia-orkesterisoittimena,
varsinkin sen
ata sävdalaa, joka saa orkesterin
Uaan välkehtimään. Oikulliset sä-viot
siirtyvät vaivattomasti soitta
toiselle kisaillen ja ajaen toistakaa
kuin raketit jossain fantaS'
a ilotulituksessa. . Suotta ci ole
akovitshia sanottu Scherzon mesr
si. \
yöhemmiss teoksissa saatta tuo valtuus
saada miltei groteskin luon-kuten
esim. baletissa '^Kultainen
tai ehkä vieläkin räikeämpänä
in novellin mukaat} tehdyssä oop-
'sa ''Nenäl*. Onpa Shostakovitsh
n itsekin sanonut: "Kun näen hy-eviä
ihmisiä konserttissalissa teok-csitettäessä,
tunnen todellista mie-aa.
jokin Tshaikoviski tai RachmantHojf,
jokten melodioissa ja soinnuissa on miltei
aina äimo annos^ sentimentaalisuutta,
Shostakovitshinkin kantilectteissa saat-
' taa pila pa^cctosta ja voimakkaan tunteen
hehkua; mutta silloinkin hänen sävel-kielensä
tuo ehkä lähinnä mieleen Johan
Sebastian Bachin yksinkertaiset, jylhän-kauniit
adagiot.
Olemme jo aikaisemmin puhuneet
Shostakovitshista'^ Scherzon mestarina.
Siinä suhteessa, tulee hänen merkityksensä
musiikin historiassa varmaan olemaan
haomattavai r Hänen httittiioriHsa
on mitä monivivivahteisinia. Milloin sc
on hyväntahtoista:hymyä, milloin taas
poikamaista ilkikurisuutta. Toisinaan se
saattaa vääntyä-karkeaksi irvistyksek-s*
tai pukeutua mitä jokapäiväisimpään
asuun. Varsin usein saattaa säveltäjä
kääntää vakavat.asiat leikiksi, parodiaksi.
Häntä huvittaa yllättää kuulijansa.
Orkesteri on hänen mieluisin temmellyskenttänsä.
Se antaa hänelle maJt-doUisuuden
käyttää orkesterin soittimia
ikäänkuin ne olisivat hullunkurisia
ilveilijöitä, klovneja jossain huvinäytelmässä
tai sirkusesityksessä. Kimeä-äänincn
pikkolo-huilu muodostaa oivallisen
vastakohdan honottavalle fagotille.
Joskus taas säveltäjä-taikuri antaa
tmmpet tiensä- puhallella tahallaan
''vääriä ääniä" niinkuin minkäkin nurkr
Äakas naapurinil jneidän maanosaamme minyn vähäpä-
Maksim . . . (unohdin isänne nimen, miehen naapuruuteen, mutta mi-
; suokaa jalomielisesti anteeksi!) Suokaa en kuitenkaan vielä tunne Teitä, et-anteeksi
ja armahtakaa minua vanhaa tekä Te minua viheliäistä matosta. Sal-ukköraiskaa
ja • tolkutonta ihmissielua likaapa siis, kallis naapurikulta, vaikka-siitä,
että rohkenen häiritä Teitä kurjal- r^a , » « ^ « - r « o ; o » « » 1 1 «• la kirjeeilis e1ll1a-• j ok1 el1h11i kse1l1l anu. ' i .K-ai s on- pa naiden vaarimaisten hieroklyfficn vahan
kulunut jo kokonainen vuosi siitä,
milloin Te - suvaitsitte asettua asumaan
myöskään tunteen syvyys ja traa-.
et ainekset ole säveltäjälle vieras-itä
todistaa esim; viides sinfonia ja
kin seitsemäs, ns. Lsningrad-sin-
VOmeksimainitun teoksen synty-ct
IHttyvä^läheisesti vastapäätty-en
sotaan. Säveltäjä joutui itse koon
kotikaupunkinsa Leningradin
yksen kauhut ja vaivat. Sinfonian
sävy on traagillincn ja kohtalon-nen
,viutta se päättyy uljaaseen ja
ittavaan nousuun. Säeltäjän usko
mpcan tulevaisuuteen ei pettänyt,
fonia on saanut tunnustusta myös
on taholta Stalinin palkinnon muo-
. Shostakovitsh sanoi itse leikiUi-sävcltäneensä
"salamasinfonian"
painoksi Hitlerin salamasodalle.
tsi sinfonioita, on Shostakovitsh
t kokjp joukon muutakin viusiik-operoita,
baletteja, karmarimusiik-innokappalcita,
m.m. pianokonsert-sonaatti,
lauluja ym. Nykyaikai-sävcltäjänä
on häntä suuresti kiin-tiut
filmimusiikki ja sen kchitys-oHisuudet.
Eilmimusiikilla onkin
taitava sija hänen tuotannossaan,
ostakovitshin musiikin hallitsevia
itä ovat läpikuultava kirkkaus ja
jcn yksinkertaisuus. Hän piirtelee
ummin graafikon tavoin tcräsky-kuitt
maalaa leveällä siveltimellä,
akovitsh, tekeekin cnsikuulcmalta
kuin tylymmän vaikutuksen kuin
kasaudun VPKfi torvisoittokunnan intomieliset,
mutta vähäisellä ammattitaidolla
varustetut puhaltajat.
Kuulija saattaa hyvinkin arvella, että
tuollainen valattomuus on kerettiläisyyttä,
ei mitään vakavaa kunnon musiikkia.
Silloin sopii muistella onko Ccr-vantes
hyvä kirjailija tai ovatko Shakespearen
huvinäytelmät mistään kotoisin.
Musiikin mahdollisuuden ihmistuntei-den
ja mielenliikutusten ilmaisemisessa
ovat rajoittamattomat.
Ihmisenä on Shostakovitsh vaatimaton.
Hän viihtyy hyvin perheensä pa-rtssa
harrastaen vapaahetkinään urheilua,
etenkin tennistä ja jalkapalloa. Sävellystyö
käy häneltä varsin helposti.
Hän saattaa ryhtyä työhönsä missä olosuhteissa
tahansa, sillä hän ei tarvitse
pianon apua, ja muutenkin hän hallitsee
sävellystaidon teknillisen puolen aivan
vaivattomasti.
Myöskin meidän suomalaisten olisi
mielenkiintoista tutustua tämän erikoislaatuisen
säveltäjämestarin teoksiin. I,
V ja IX sinfonia ovat täällä (Suomessa)
jo tulleetkin esitetyiksi. Uuden esittäminen
olisi varsin tervetullutta vaihtelua
sota-ajan eristäytymisen jälkeen.
Ensimmäinen tele-visioläliefys
Televisiolähetys, joka nykyisin on
saanut niin suurta suosiota ja tuntuu jo
muuttuvan esim. Xew Yorkissa jokapäiväiseksi
asiaksi, lähetettiin ensi kerran
kaksikymmentä vuotta sitten Bell-yhtiön
laboratooriosta, 463 West St.,
N. Y.
Mr. Wahcr Clifford, Amerikan Telefooni-
ja Telegraafiyhtion presidentti
"-istuutui huhtik. 27 pi 1927 puhelimen-
• sa ääreen, soitatti Wa^ingtoniin ja puhui
silloisen kauppasihteefin, Herbert
Hooverin kanssa, mutta hän ei ainoastaan
puhunut, vaan myöskin näki Mr.
Hooverin sekä sen telefoonineidon, joka
yhdisti puhelun Washingtonissa.
Bdlrj^tiön muistokirjassa on asiasta
varsin lyhyt maininta, jonka tri Herbert
E, Ives, silloinen dectxo-optillisten tutkimusten
johtaja Bell-yhtiän laboratoriossa
oli kirjoittanut- Siinä sanottiin
lyhj-esti:
~ Televisiooni on näytetty.
- 'Mutta' varsinainen kee oli tehty kahta
viikkoa aikaisemmin, siHä television
keksijä oli omaan muistiokirjaansa mer*
kinnyt seuraavan merkinnän ma^ilisk.
26 p. samana vuonna:
— Tänään iltapäivällä klo 3 tehtiin
Washingtoniin puhelinjohdolla koe lähettämällä
pieni televisiokokeilu^ Täydellinen
vastatulos saa^'utettiin. Siellä
olevat insinöörit (Kingsbury, Knapp ja
Etheridge) nähtiin tyydj'ttävä.sti, — ensimmäiset
inhimilliset X)lennot, jotka on
nähty satojen mailien päässä. Koe o li
täysin onnistunut.
Tämä koe suoriteitiin puhelinjohdon
avulla, mutta sama koe suoritettiin
myös radiolähetyskoneilla labnvatnnri-oitten
koeasemalta Wilmingtonista, X.
J. Tutkimuksia oli tehty aikaisemmin
jo k2ksi vuotta Fähettämällä valokuvia
puhelimella.
1929 lähetettiin jo ensimmäiset värikuvat
ja 193Ö keksittiin kahta tietä kulkeva
televisio-aalto.
Pääasiallisesti lepää teleNosio tänään
niitten kokeitten tukevalla perustalla,
jotka luotiin kokeissa 1927.
lityksellä tutustua Teihin, puristaa ajatuksissa
Teidän oppinutta kättänne ja
toivottaa Teidät tervetulleeksi pyhästä
Pietarin kaiq>ungista meidän epäkelpoi-selle
musikkäin ja talonpoikaiskansan,
se on plebeijielementin asuttamalle
maanperällemme. Kauan olen etsinyt
tilaisuutta tutustua Teihin, sitä janonnut,
sillä tiede on eräällä tavalla meidäa
äitimme samoin kuin sivilisatiokin, ja
siksi kunnioitan vilpittömästi niitä ihmi-sä,
joiden populäärisen kunnian säideke-bällä,
seppeleillä, kymbaleilla, ritari-merkeillä,
nauhoilla ja kunniakirjoilla
kruunattu nimi ja sääty jylisee kuuluisana
kuin ukkonen ja salama kaikkiin
näky\^sen jä näkymättömän auringon
alla olevan maailman ääriin. Minä ra-kasUn
tulisesti astronomeja, runoilijoita,
metafyj^sikoita, dosentteja, kemistejä
ja muita tieteenpalvojia, joiden joukkoon
Tekin kuulutte viisasten tieteen-haarojenne,
toteamustenne, tuotteitten-ne
ja hedelmienoe ansiosta. Kerrotaan
Teidän julkaisseen paljon kirjoja putkien,
mittarien ja houkuttelevia "piirroksia
sisältävien ulkomaalaisten kirjojen
kedellä al>peräisesti istuttuanne. .Äskettäin
poikkesi luokseni lahoa\nlle ja
raunioituneille asuinsijoilleni paikallinen
Gerasimov ja haukkui ja moitti hänelle
ominaisella fanatismilla ihmisen
polveutumista ja muita näkyväisen maailman
ilmiöitä käsitteleviä ajatuksianne
ja ideoitanne, hyökkäili ja kiivaili Teidän
neronleimausten ja aerogliittien
peittämää älyllistä sfääriänne ja henkistä
horisonttianne vastaan. Minä en
ole Gerasimovin kanssa samaa mieltä
Teidän henkisistä ideoistanne, sillä elän
ja ravitsen itseäni vain tieteellä, jonka
Kaitselmus on ihmissuvulle antanut,
jotta voitaisiin kaivaa esiin sekä näkyväisen
että näkymättömän maailman
uumenista kallisarvoisia metalleja, me-talloideja
ja briljantteja, mutta kuitenkin
suokaa minulle anteeksi, isäseni, mi-
Hollyufoodin tähdet Vcra-FMen ja Rory Calhoun tanssin pyörteessä
jossakin heikäläisten yökerhossa.
LAUAJNTAINA, TAMMIKUTUN 17 PÄIVÄNÄ. 1948 Sivu 3
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 17, 1948 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1948-01-17 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki480117 |
Description
| Title | 1948-01-17-03 |
| OCR text | iti Rautio: Anton Täbehov: • • 1 • • • laiseR suun nimi tUH- Shostakovitsk oh ytehmaaU-men kuuluisuus, saveUdjäf'jonka omat' soivatHtiin Amerikassa ^kuin oopdssakm. Hän' on 'sqvelfaja,' josta utaan. San ei - jätä kuulijaansa vä-äihättotnäksiy loli'^ tämä sitt^ ta-maallikko tai krUtittis^sti kuunpa ammattimies. 'tostakovitsh on vasta 40'vuotias, ia siitä huolimatta on hänen tähän-elämäntyänsä, joukossa yhdeksin joniaa, arvioitava ^lomattavak-simmäisen sinfoniansa sävelsi käH 9-vuotiaana, Siinä suorastaan pur-raikas elämänila, jd sen johdonmu-en sävelkudos on kirkasta ja läpi- 'avaa kuitf kristalli. Nuori säveltä-tsee jo siinä orkesterin mahdol-ria tnestdoin - tavoin, - säästeliäästi, a samalla tekokktiasti. Parasta Hetassa teoksessa , sen toinen osa, 10, jossa on^aitavasti käytetty pia-orkesterisoittimena, varsinkin sen ata sävdalaa, joka saa orkesterin Uaan välkehtimään. Oikulliset sä-viot siirtyvät vaivattomasti soitta toiselle kisaillen ja ajaen toistakaa kuin raketit jossain fantaS' a ilotulituksessa. . Suotta ci ole akovitshia sanottu Scherzon mesr si. \ yöhemmiss teoksissa saatta tuo valtuus saada miltei groteskin luon-kuten esim. baletissa '^Kultainen tai ehkä vieläkin räikeämpänä in novellin mukaat} tehdyssä oop- 'sa ''Nenäl*. Onpa Shostakovitsh n itsekin sanonut: "Kun näen hy-eviä ihmisiä konserttissalissa teok-csitettäessä, tunnen todellista mie-aa. jokin Tshaikoviski tai RachmantHojf, jokten melodioissa ja soinnuissa on miltei aina äimo annos^ sentimentaalisuutta, Shostakovitshinkin kantilectteissa saat- ' taa pila pa^cctosta ja voimakkaan tunteen hehkua; mutta silloinkin hänen sävel-kielensä tuo ehkä lähinnä mieleen Johan Sebastian Bachin yksinkertaiset, jylhän-kauniit adagiot. Olemme jo aikaisemmin puhuneet Shostakovitshista'^ Scherzon mestarina. Siinä suhteessa, tulee hänen merkityksensä musiikin historiassa varmaan olemaan haomattavai r Hänen httittiioriHsa on mitä monivivivahteisinia. Milloin sc on hyväntahtoista:hymyä, milloin taas poikamaista ilkikurisuutta. Toisinaan se saattaa vääntyä-karkeaksi irvistyksek-s* tai pukeutua mitä jokapäiväisimpään asuun. Varsin usein saattaa säveltäjä kääntää vakavat.asiat leikiksi, parodiaksi. Häntä huvittaa yllättää kuulijansa. Orkesteri on hänen mieluisin temmellyskenttänsä. Se antaa hänelle maJt-doUisuuden käyttää orkesterin soittimia ikäänkuin ne olisivat hullunkurisia ilveilijöitä, klovneja jossain huvinäytelmässä tai sirkusesityksessä. Kimeä-äänincn pikkolo-huilu muodostaa oivallisen vastakohdan honottavalle fagotille. Joskus taas säveltäjä-taikuri antaa tmmpet tiensä- puhallella tahallaan ''vääriä ääniä" niinkuin minkäkin nurkr Äakas naapurinil jneidän maanosaamme minyn vähäpä- Maksim . . . (unohdin isänne nimen, miehen naapuruuteen, mutta mi- ; suokaa jalomielisesti anteeksi!) Suokaa en kuitenkaan vielä tunne Teitä, et-anteeksi ja armahtakaa minua vanhaa tekä Te minua viheliäistä matosta. Sal-ukköraiskaa ja • tolkutonta ihmissielua likaapa siis, kallis naapurikulta, vaikka-siitä, että rohkenen häiritä Teitä kurjal- r^a , » « ^ « - r « o ; o » « » 1 1 «• la kirjeeilis e1ll1a-• j ok1 el1h11i kse1l1l anu. ' i .K-ai s on- pa naiden vaarimaisten hieroklyfficn vahan kulunut jo kokonainen vuosi siitä, milloin Te - suvaitsitte asettua asumaan myöskään tunteen syvyys ja traa-. et ainekset ole säveltäjälle vieras-itä todistaa esim; viides sinfonia ja kin seitsemäs, ns. Lsningrad-sin- VOmeksimainitun teoksen synty-ct IHttyvä^läheisesti vastapäätty-en sotaan. Säveltäjä joutui itse koon kotikaupunkinsa Leningradin yksen kauhut ja vaivat. Sinfonian sävy on traagillincn ja kohtalon-nen ,viutta se päättyy uljaaseen ja ittavaan nousuun. Säeltäjän usko mpcan tulevaisuuteen ei pettänyt, fonia on saanut tunnustusta myös on taholta Stalinin palkinnon muo- . Shostakovitsh sanoi itse leikiUi-sävcltäneensä "salamasinfonian" painoksi Hitlerin salamasodalle. tsi sinfonioita, on Shostakovitsh t kokjp joukon muutakin viusiik-operoita, baletteja, karmarimusiik-innokappalcita, m.m. pianokonsert-sonaatti, lauluja ym. Nykyaikai-sävcltäjänä on häntä suuresti kiin-tiut filmimusiikki ja sen kchitys-oHisuudet. Eilmimusiikilla onkin taitava sija hänen tuotannossaan, ostakovitshin musiikin hallitsevia itä ovat läpikuultava kirkkaus ja jcn yksinkertaisuus. Hän piirtelee ummin graafikon tavoin tcräsky-kuitt maalaa leveällä siveltimellä, akovitsh, tekeekin cnsikuulcmalta kuin tylymmän vaikutuksen kuin kasaudun VPKfi torvisoittokunnan intomieliset, mutta vähäisellä ammattitaidolla varustetut puhaltajat. Kuulija saattaa hyvinkin arvella, että tuollainen valattomuus on kerettiläisyyttä, ei mitään vakavaa kunnon musiikkia. Silloin sopii muistella onko Ccr-vantes hyvä kirjailija tai ovatko Shakespearen huvinäytelmät mistään kotoisin. Musiikin mahdollisuuden ihmistuntei-den ja mielenliikutusten ilmaisemisessa ovat rajoittamattomat. Ihmisenä on Shostakovitsh vaatimaton. Hän viihtyy hyvin perheensä pa-rtssa harrastaen vapaahetkinään urheilua, etenkin tennistä ja jalkapalloa. Sävellystyö käy häneltä varsin helposti. Hän saattaa ryhtyä työhönsä missä olosuhteissa tahansa, sillä hän ei tarvitse pianon apua, ja muutenkin hän hallitsee sävellystaidon teknillisen puolen aivan vaivattomasti. Myöskin meidän suomalaisten olisi mielenkiintoista tutustua tämän erikoislaatuisen säveltäjämestarin teoksiin. I, V ja IX sinfonia ovat täällä (Suomessa) jo tulleetkin esitetyiksi. Uuden esittäminen olisi varsin tervetullutta vaihtelua sota-ajan eristäytymisen jälkeen. Ensimmäinen tele-visioläliefys Televisiolähetys, joka nykyisin on saanut niin suurta suosiota ja tuntuu jo muuttuvan esim. Xew Yorkissa jokapäiväiseksi asiaksi, lähetettiin ensi kerran kaksikymmentä vuotta sitten Bell-yhtiön laboratooriosta, 463 West St., N. Y. Mr. Wahcr Clifford, Amerikan Telefooni- ja Telegraafiyhtion presidentti "-istuutui huhtik. 27 pi 1927 puhelimen- • sa ääreen, soitatti Wa^ingtoniin ja puhui silloisen kauppasihteefin, Herbert Hooverin kanssa, mutta hän ei ainoastaan puhunut, vaan myöskin näki Mr. Hooverin sekä sen telefoonineidon, joka yhdisti puhelun Washingtonissa. Bdlrj^tiön muistokirjassa on asiasta varsin lyhyt maininta, jonka tri Herbert E, Ives, silloinen dectxo-optillisten tutkimusten johtaja Bell-yhtiän laboratoriossa oli kirjoittanut- Siinä sanottiin lyhj-esti: ~ Televisiooni on näytetty. - 'Mutta' varsinainen kee oli tehty kahta viikkoa aikaisemmin, siHä television keksijä oli omaan muistiokirjaansa mer* kinnyt seuraavan merkinnän ma^ilisk. 26 p. samana vuonna: — Tänään iltapäivällä klo 3 tehtiin Washingtoniin puhelinjohdolla koe lähettämällä pieni televisiokokeilu^ Täydellinen vastatulos saa^'utettiin. Siellä olevat insinöörit (Kingsbury, Knapp ja Etheridge) nähtiin tyydj'ttävä.sti, — ensimmäiset inhimilliset X)lennot, jotka on nähty satojen mailien päässä. Koe o li täysin onnistunut. Tämä koe suoriteitiin puhelinjohdon avulla, mutta sama koe suoritettiin myös radiolähetyskoneilla labnvatnnri-oitten koeasemalta Wilmingtonista, X. J. Tutkimuksia oli tehty aikaisemmin jo k2ksi vuotta Fähettämällä valokuvia puhelimella. 1929 lähetettiin jo ensimmäiset värikuvat ja 193Ö keksittiin kahta tietä kulkeva televisio-aalto. Pääasiallisesti lepää teleNosio tänään niitten kokeitten tukevalla perustalla, jotka luotiin kokeissa 1927. lityksellä tutustua Teihin, puristaa ajatuksissa Teidän oppinutta kättänne ja toivottaa Teidät tervetulleeksi pyhästä Pietarin kaiq>ungista meidän epäkelpoi-selle musikkäin ja talonpoikaiskansan, se on plebeijielementin asuttamalle maanperällemme. Kauan olen etsinyt tilaisuutta tutustua Teihin, sitä janonnut, sillä tiede on eräällä tavalla meidäa äitimme samoin kuin sivilisatiokin, ja siksi kunnioitan vilpittömästi niitä ihmi-sä, joiden populäärisen kunnian säideke-bällä, seppeleillä, kymbaleilla, ritari-merkeillä, nauhoilla ja kunniakirjoilla kruunattu nimi ja sääty jylisee kuuluisana kuin ukkonen ja salama kaikkiin näky\^sen jä näkymättömän auringon alla olevan maailman ääriin. Minä ra-kasUn tulisesti astronomeja, runoilijoita, metafyj^sikoita, dosentteja, kemistejä ja muita tieteenpalvojia, joiden joukkoon Tekin kuulutte viisasten tieteen-haarojenne, toteamustenne, tuotteitten-ne ja hedelmienoe ansiosta. Kerrotaan Teidän julkaisseen paljon kirjoja putkien, mittarien ja houkuttelevia "piirroksia sisältävien ulkomaalaisten kirjojen kedellä al>peräisesti istuttuanne. .Äskettäin poikkesi luokseni lahoa\nlle ja raunioituneille asuinsijoilleni paikallinen Gerasimov ja haukkui ja moitti hänelle ominaisella fanatismilla ihmisen polveutumista ja muita näkyväisen maailman ilmiöitä käsitteleviä ajatuksianne ja ideoitanne, hyökkäili ja kiivaili Teidän neronleimausten ja aerogliittien peittämää älyllistä sfääriänne ja henkistä horisonttianne vastaan. Minä en ole Gerasimovin kanssa samaa mieltä Teidän henkisistä ideoistanne, sillä elän ja ravitsen itseäni vain tieteellä, jonka Kaitselmus on ihmissuvulle antanut, jotta voitaisiin kaivaa esiin sekä näkyväisen että näkymättömän maailman uumenista kallisarvoisia metalleja, me-talloideja ja briljantteja, mutta kuitenkin suokaa minulle anteeksi, isäseni, mi- Hollyufoodin tähdet Vcra-FMen ja Rory Calhoun tanssin pyörteessä jossakin heikäläisten yökerhossa. LAUAJNTAINA, TAMMIKUTUN 17 PÄIVÄNÄ. 1948 Sivu 3 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1948-01-17-03
