Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 23, 1952

              jon vahaa..
m,
m
riÖelifillävvl
ylleen ke;)
malta?
äkmläniäsK|
keniuluttMl
btivan el
tatuUa&l
^satoaiiaäi»^!
Utti -vasäal
an ponnistet]
isärystääo II
% t y i s iM
s, isOloin häi
Ilen päätään.]
sanoi Pliyllii|
en tervasla]
ijatar?
tusta tutituii^l
nmat turiua.)
le, että jiff-|
sellaiBeD-|
luulotaöiit
Ue japyyiij
an . . .
ikaan :HH drj
IhäQ OQ iaoi']
mettä.
i,§anoitt5^]
i
tuelle
vaa. Mfl^l
it kasvojö]
itään.-H
sd, ialö
kaikki tak^
täytyy*»^
lua, kuia «*|
tolaan. 1
t aivan H? j
o,
set.
^senvuoksi olisi kauheaa^ jos Jer-
' ^ r a i s i jotakin s ^ t a . - ^ Minun ^
^ olisi paljon p a r e ^^
Jonkin aikaa ja toivoa? pai^emfe-
Miitta nyt emme puhu enää n an
feö asioista. Elifcä oapaiasn^nna
minäkin alan p ^ . ^
„^ tarttui Sylvian käsivarteen,
oli käynyt hyvin 1^
j ^ f e s i . Parantolaan? Liiuli-iPhyilis
tod#a/että M h öU
vansa niin, e^^io^
kuin ilmassa.., '., ..^ v-^-i \ '.
: Tuo jättiläinen. sukdsipUvien läpi, ^
Mpesl kö^Lesnni^
^kunnes saajvuttt sen korkeuden,- missä
Jälparhaitatl^t^
Jan'korkeuteen. .......-r-!,-'
^ £ferkulfinett^ 31a^
noatkan pism vaihe, kulku Allan*
tin poikki. ^ ,„ . • , •
Makein kaikWvk<»tthra^ mu­kavan
ssu^emum nukkuakse^h i n^
tunnin, mutta toiset .tarkastdiyat u ^^
mikäli se pimeässä pii mi^idoUista, .
Herätessä, tutiksi jEä^rneese^. jymi­nään,
minkä.moottoriea>käynti aiheutti,
nmisi mideeni ajatus lentokoneen mie-jiko
Phyllis, että hän oli tulossa
f mielisairaaksi? Ei,^ hyvä Jum^a,>
'ri voinut olla tottiai! Sylvia^kätsbi «ir.
ensai mutta hänen kasvonsa olivat ,
ettÖHlät. .:'';.,.„•;-
fJ- Tuntuuko sinusta --^ tuntuuko si-:
että käyttäydyn jollani tel^
ituisesti? kysyi Sylvia pakbttaeii aa­sa
rauhalliseksi, v ; ".^'r:."^;
j _ En oikein tiedäj vastasi^Phyflis.
[äytti sfltä, ettei hän ^htbnut puhua
oraan.^. • ' '/ ; •. ;
f— Vastaa rehellisesti, niin x^ejt s k i l t -|
I—^iinj se on hyvin v a & e a a , i^
hyUis väittäen Syhdan katsetii r - ;
ien monta kertaa ^pmaniiut sinun ^.
iuvan itseksesi, niinkuin^ äskenkin,
tulin huovan kanssa . . w w
[— Phyllis, se ei voi olla totta! Van*
|— Olen pahoillani, mutta niin sinä
i. teit. En voinut selvästi erottaa
apja. Joka tapauksessa se koskett^i-koasi.
Riihen ^ ei kannata kiioxattä^
enenapää huomiota. T K i ^ t s i h i u ^ ;
h\ puhua silloin tällöin itse|ks0en. -
[Sylvia hengitti IdiyaastirMneu-s^^
oli l^irsivä' ilme. •> Eikö hän siis
enää tiennyt, nuljk»in: h^ ajattdi
milloin puhui? Oli kai i()ä[ras^ saada
^uHa koko totuus yhdellä kertaa;
tarttui lujasti; Phyllisitt niolei)^^
iin ja katsoi häntä su6raan^sil^^in: ^
[— X)nko vidä miuuta? Ru
,ole rehellinenIJVIinuh töy^ pöäs--^
sehiUe siitän mitäväeo^
|stella sitä i^staaii. Ohko; miimssa (j(^^
muuta omituista? : J1
(~ Naurat joskus itseksesi, vastasi^^^^
!»yllis säälimättömästi: ^ ^ 6 t iöiiu^
sanan^ja sitten naurat^' Viime
nauroit useaniman kerran, imnus-"^^
se kuului kauhealta. ^
(Sylvia vaikeni. Hän kuUntdi^Phyl-jännittyneenä.
mtf luotti s ö ^ ^ '
sisareensa, mutta koetti; kuiitrakui^^
joitakin vasta^ftteitä.^daänfeu^
jri|j(^kaläjit ja^hieno;:tai|pilu, t a ^
^yöläisiUe ^ l a >3rähä^ Huvitta-;
Vampana tapauksena tulk<Sbh-mainituk­si,
että naeille,; jaettiin ^rian^^ alussa
ruokalistat^ joissa oli myös suomenkier
iinen^t^ks^ M o m t t e ^^
^mannei^^ k a t s ^ käydä^
niinkin^^^tä;:J<^a4 tarjot-iua^^
sbppaa ka}^ 1 ;
;^ Jonkun tunnin Jeniion^^^
^"afUTÖinp^^
:^ait»^
W arkÄassJij^. ties mitä v a ^
"mentävin
Coca cola n ^ tunnin
siellä^ Sfl!ä £ukäa oiettiin ^ 1 ^ ^
polttöainette J a - lu myös ilma-tietöjia;
V^doin^^ hatnaUtäyässä . y
—j-sidlävoli silloin keskiyö tuli tieto,
että kaikki taksdsinv koneeseen. Niin
seuianiittt ^ ( ) 6 ^ t ^ ,
: V9isU«iiaisesMw
tus h ^ ^ h ^ a i i j o ^ jȊ-
^ sivat tehdäM^omme^ mu
^ :Näin kului vidämuutamia^^
kuAnes ^pn^käästi IsuisuttUvluioi^au-tus
%*^laiva .näk)^^ sai. doa^ jo^
Niinpä tosiaan! Sielläv ^ „ kellui .k^^
pleili tulitikkulaatikko
lä pienoinen ; savuviirukin: avaruutta
kohti/1 Mahtoi <^aj^^
se sidtär; korkeuksista
niinp^ellä? S i ^ ^
X alas kunnes^ a&^
r^maatakin^ ja Vihdoin
tiiliin jät^iläiskokoisen4au
mihin matkanime tällä suiirdl^ kojeella
•päättyi.: -v•;"•^ •-••.V.
Lontoossa joukkomme jouduttiin ja­kamaan
kolmeen osa^,kos^^ Öliut
Iin selkämystä vasten ja isulki silmänsä,
^^at^ähta^ssaiui r kirjäs^^^ kiintyi hänen
huoBMonsa värj<k)h^ jpi^^
^ i . JEi^ se ei ollutkaan varjo, ^se oli
^•'rotta.'.-; 'j^
itottäl huusi^^lvi^ Phyllis,'
katso tupnu^ kuinka inhmttavaal^ Hjri,
vielä töinenkinll'-
: %lvia J>a^
vetäen jalkansa alleen. Phyllis tuijot­ti
häneeh hämmästyneenä liikahtamaa >
takaan paikaltaan.IKaksi rottaa, yal-
- koinen js^ öi^^^ istuutUWät k a i k e n V
: rauhassa'matonkulmalle'puhdistamaan
^.etukä|»Kään, ne eivät blle^
•'arköjaC' Suureinpi^niistä^^k^ •
' pienin MrkkainsilminJ^ X^r •
•: riyi; jottia!:^hUudahti^SylVia.: —
Meidän täytyy saiada ne pois täältäl E n
tiedä mitääii;': jota ^inhoaisin niin kuin -
^ rottia. iMutta^i»l^isf kats»; etkö näe^
iPhyllis katsoi sisacensa^vosoittai^^
suuntaan/ sitten hän vilkaisi^ Sylv^ ja
pudisti häinunentjmeenä päätään. ~
4 ^ Mutta siellähän^ ne molemnrnt- is- ^
> t u v a t . . . ^'Etkö tosiaankaan näe niitä? :
• Siinä, juuri siinä . . .
i koettaa estää-^h^yöi^Jf^ 5ylyia- pSMtti^ rottia- innokätaanav.
i- häfftä; hänen^ täytyi^ffläki? h ^ ^
nsä puolustautua^ kiäta^j^^i^
a tunsi, että^ joku tuntematcm
Palai palalta Mada^häiiet^i^^ ^ Hupii^essa(^ei:;Ole iöttij^^sa^
** senPhyUiäin katsöBsl^^ ^ --^><>len^iQ/?vin; pahö
--Minä eniusko sitä^ h i i ^
^bkeästi. --^ En-täypluäk<#sitä^ d^initään i^ttiai, ^
• saa-i usköai ^>S6 «ixrieltettai^i^^^^^^^
Hirt väärin>.P^41i^0k^fcki:p
Sitä minäkin toivPisiifi sani^r^lyl-i^^^olia halifenat lävistää- sen katseillaäny>
Mihästi. ^ Tule; menta^si^äiivii^ erotat oliva^Mdöaäeet:iNe> ölivatitie^
'PhyHisia suutirtti/että hän
•tyKmaaliny mutta häiMis^^^ niitä,
^muuttavan käsiQicsen^. - ei öHttt (Vernassakaan. ^ Syl-^
^ 3ta ja {»iväiKsen ^^§ty^^
;;tarra«tuivatw isPon^ kiijaan/^^^^ - : •
; Phy»i^3^Bt^ inähnyt niitä?: liän
ky^;eFfätpivölseiia; ---|Uinälan. tähden
>sano, että^nejstuivat-tiioilal:^
iosää huliuksi? Ne, olivat tuoUa juuri
äskfen, ne <)Iivat > . . ; X X '
xSj4via i a t o
särkevisti. * P h y l^
:han9aitt^^
/v2^;^^^tksi jak^etk k^^ ;
sflnälK^hän*
^®^^tt«a^a»&5«^ &r^ S r h ^ ä i^
*^ *~ ^täilöi^<??yät muutamaksi" sekunniksi. - - Uneksit •
valveilla . . .se oli yksi sinun painajai­sistasi.
Älä ajattele sitä, piäh; olet jäl-leeii
terve. Phylli$ painpiSylvis^
rintaansa vasten koiettaen kaikin tavoin
lohduttaa. ^ iRptti^ vaikutus oli mel­kein
ylittiUiyt hänen toiveiensa ja hän
o l i : hyvin tyytj^inen- keksmtöönsäV'
. Sylviaa katsahti V sis^nre^sa
silmin ja tekerttU;kiiimi Phyllis^ kuin
ainoaan ystäväänsä koko maailmassa.
—-Tule, niin lähdemnae t ^
PhyUis, suostutellen ja veUSylV^^^
kohden.—- Dnme yPi^ jaadäf täiine.
Koeta rauhpittUa . ; . edes minit^^^
. nil / Se oli Väin rnidikilMtustä! : Sinä;
istuit jä^kuvittrfit s i ^ , kunnieiiiiu\^^
masi. muuttuivat sinulle todellisiksi.
Kuinka hassua I !Miksl'jtiuri rottia'?
Pelkäät tosiaan niitä? "
- —rOlenpeläiihyt rottia pienestä asti.
Mutta ^toivoisin h i i d ^ kuitieiiki^ olleeh i
siellä.^ Nyt olen todella peloi^ni.
Se johtuu ^ väin {^^sätystä^^
noi Phyllis lempeästi. — N y i juot ensin
teetä ja sitten menet >mo^^
nan' sinulle unilääkettä,, että^^V^^ nuk­kua
rauhallisesti. ' \ ^
He menivät keltaiseen salptikiihv joka ^
oli eräs Uloh-kauneuminista^vM^
•f.
ät Mrjastoon-^^Ph3^lB näytti kai-^^^^^
tavoin koettavan saada Sylvian aja-set
suuntautumaan toisiin t asioihin;
° ^ ^ t t i sanomasta sanaäkaän> jo- ?
o^isi viitannut • sisaren v sairaöteen;-
oli kiitoHuien siitä.
1;^ välin kun P h y U i ^ ^ i s ^
hyllyiUä Olevien ; k i r i o j^ n i -
^ Sylvia s U u r e n J u k i ^ ^^
vanha: avattuna: edes^"
^ oli oUut eräs: häiiäif^^
kirjasta;^ JlfSraök^
jnmärtäny^ääift s«>tt S ^ Q ^
cSylyia-tinisi ^olieväns^
ajatukset harhailivat Ktuskais^
aivoissaan • - R^^^^
nähdä^initä 1 ^^
•:^iäJ^ieatäy pien^ inliol^
^ Harhanäky^ öli^Piiy^
merkitsi sitä; atä^hän^ oli ^ i h ^
silMnjärkensä. Mtiuttuisikokökb^h^^^^
nen ylipistonsa-häÄellc^^^^y^
maäihnak^ i ^Mn^tBiätä^ yiimei-seen-
saakka. * H^eln^täj^iisi- kiertoa -
J e n ^ e ; eikä ^Jerry työntäisi' li^tä^ iuo-'
: faaiij siitän S>^Äi^ivarn^
'Sylvia py»htyi äitinsä inuPtokuv
etieen ja lön^tt huulensa muodostivat
rukouksen. Äiti oli hiin katmis^ kultai­sessa,
hämyssä, ruusukimppu rinnallaan.
Mutta i i i u s u t . . . ei .ei!
Sylvia huusiiihäntö
lis^kiinihti hänen luokseen. . ÄidiUälu^^
ei öUutkaan enää räusukiinppuä,, sen >i- :
jaan hän jfiäinoi riimaUeen Jotald^- .
ysm mutita,' j d t a ^ kauheaa Ja^^^ •
vää. täyti^ j ä l l ^ i o^
näk>r^ <^ddä ensiiii^^
^ maim"' y ^ ^
löOTfeeseeöfe^'
;lidpöinta^X^Muutuna^ • UmninTludittti^
^ o l i h u^
: ihm^t^Ftti ,
voikaiuB s u u r i ^ ^ Labrado-
\rin Ja: Ii(N^^
1^
tunnänuur tni^^^
es^ öiievsm^ synni}^^
la.'^^lekiirjpittainiiU^
" k i i h$UH%u^^
aaltc)' ailaihtif^r^^ MatUnni^^
kajälitaes^^n^^
; :1äiblaii^ /
i i t ^ i ^ ^ j ^ u h^
' kttkät.:^'^^Qnis^ pmaist«$ ja
ys^vieh joukko, mikä oli yastaaobttä- ^
Vihdoin päästiin tuUi- ja muista, yelvoi*
^l^uuksiät^ onii^^ yapaudiittUn
tallui^^
Näin jälk^
tä ajattelin ^simmäiseksi nähtyäni o«
i n a i s e n i i ^^
peräinen vastaukseni on tämä: m i ^ ^ -
sänioliltk^lOÖäj^
k^lii^flSMiMl
hentoneenir j a r » b ^ ^ MDt^t^ p ^ ;
kail^ti itsekiii vaoihentunt^^
kun 25 vuotta sitten v i i
m e . ^
Ensimmäiset.päivät kuluivat Opette-lenvisessa
"maan tapoihin ja kieleen^»
niin kummalliselta kuin se tuntuneekin.
Tuli tilanteita joissa ei aina ymmärtä­nyt
mistä oli kysymys enn^n kuin pie­nen
neuvottelun jälkeen — -vaikka pu­huttiinkin
selvää suomenkieltä. Tämä.
meidän r "kielemme" tuotti myöskin
huolta, sBlä varovaisuudesta huolimatta
joskus pujahti esille "tusina munia tai
orensseja", josta seurasi heti kysymys:
"onko rouva tullut Amerikasta"..
Heti seuraavana pätvänuä allekirjoit­taneella
oli tilaisuus tutustua Pori-Rau-marUusikaupunki;
matkareittiin. Ensin
aamupäivällä käytiin katselemassa Po­rin
nähtävyyksiä, m.m. tunnetun laivan­varustajan
Jusefiuksen hautakammioa, ;
joka on kai upeudessaan vertaansa
vailla Suomessa. Mainittua • Mause-
^ leumia käy tuhansia ihmisiä katsomassa.
Iltapäivaiä matkatoverini, jptka oli- -
vat viettäneet yön sukulaisteni luona *
PPrissa, halusivat lähteä ^^omiensa luo**.
Niinpä Veikkb^ika toisen
•Hdsingin pikajiihaän ja toista luet­tiin
"Neniään Raumalle ja 'Uuteenkau- ^
punldin, missä Esteri topasi odottavan
veljen^.. Kauniin kahvipöydän äätes-sä
siellä luisti jutustelu, kute;n ainakin
viipnriläisiita, ;va^
mattarvasti: sisartaan hiijaisempL
• '
ti J a - nyt pptöttim:^ tinf*, ^ ^
imih^irse^ ö s ^ ^ *
iriäksi: 1^^^
rihgön ; ensisäteitä iheitdl^^
p^iii^träuhäaii t)dott^atk^ ; > •
: Näin hibUä matkalla -
laldvikadiit. Jotka
västi &vanniitr^ M i inyös^ 1 ^ ^
''Nakkilan kirköik vaiheflla*' vaikka
"Ifeikin'' sivuhyi^y ^ikä^^^ meidät
pahanpäiväisesti. ^
Seurasi kiinnostavia päivm^joUoin t^^
li käydyksi katsomassa ^Oljnnpiakylää
(Hi^ingissä) sekä arvokasta; vahhka
Turkua. Katkalla tapasin^mie^^Ruoteiin
jä TänslEasui meneviä työ>läislaidäj^
'ka Turusta lähtivät suurena jouikkoiM
jatkamaan makeaa edeUeeh, ja kuten
perästäpäin kuidimme ,oIivat onnistu­net
vsdloittamadn-VarsinkiiL tanskalai»
ten^^rdämet.;';;-
Oiimixtei sutjuuiitelleet ed^
Hyppy-l»ikilla^^ 1 ^ ^ jota^ve^
tlytet^isiin niin phkäl^i k u ^
tifttä^. •• i^fitö ' Söimeit^^
sareensa-^
stapäätä.,S5dvi» •Jatkuu
ranE^CJiisi^
päi^littfitti^ i:^ta Kidtärän-^
taan^katsbthaan :kte£r u^^
Mm
: II':: M
• imi
. I