1954-10-16-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
nkin pvydj
ita ja
nnetta. Ajj
neet selvh^
»enet kappsj^
^auiuvat
räsi suur?s^
fȊ omena ei-
Päähäiisa
(n kehitt
leid
n kauaskanto^
elvinnyt moni
esiifltyvihj
muihin tämän]
)n.mukaisuus tai
ä laatuisia ovat i
ehän kiinteät
>puu taiv^aalta
mme tällöin vain J
suoritettavissa^!
melkoisesti ereörji
-stään kaipaa
»n tietää mielestää
; kosteudesta ja kvi
kiinnittää huomiouj
ääritelmien mukaa
kuusikulmaisista ki-,
u. on suurelta ojaliaj
' kappaleen pienem.
!a olevan osuutensa j
on joka tapaukses-
•sta. Lumihiutaleea
siitä lämpötilasta,
I muodostuu sellai-la
on alle 0-asteen,
että ilmassa oleva
osta suoraan tiin-ttea
lumihiutaleen
sitä pienemmäksi
ttymiskerroksessa,
äistä ja lasaissti
kuusikulmaisisia
jodostua epäsään-nen
maata kohti
ä. että luraihiuta-avia,
joten lumi-ipaleita.
a monet hengen
lla. Upsalan ark-ksen
lumikristal-vin
monesfa mie-er
oli eosimmäi-tista
muotoa. Fi-mikiteiden
sään-
»81 lomikiteiden
liiden ilraakana-uudelleen
vasta
\clman pjjirsi v.
odostetiin labo-uosikymmenien
tkittu. ja niitä
vauksen avulla,
umihiutale tar-säksi
ilmakehä
3 painavaa-S3-
jotka ovat pie-leijailevan
il-i
taivi-ilmaUa,
paisteessa loistoni
iä. lumen-mmän
litisty-inakin
yhteen
a alustalta «-
1 sumusta tai
uroina,
ameita pallo-den
läpimitta
ilta. Jääjp-a-itoavat
iln»-
den puofcUa
dostuu kiio-nyöskin
jai-
• •• • • - " . . . . . . . r.fe-::;,' -'•'C.-l., '
Canadan KansaUisen Näyttelyn y}ktokunnaU€ on tehty tarjous $50fiO0 palkinnosta,
jos näyttelyn yhteyteen järjestetään ensivuonna uitnakilpailu Ontario-järven
poikki ja jcfton kilpailuun osallistuisivat Marilyn Bel^, Winn:e RoachHMeszler ja
Florence Chadwick, vasemmalta oikealle. Muuan iso korporatio on tehnyt tarjouksen
ja luvannut ensimmäisenä palkintona 25, toisena 15 jä kolmantena 10 tukatta
dollaria. Ehtoihin kuuluu vielä, että jos vain yksi kilpailijoista uisi matkan loppuun
ioistm keskeyttäessä f hän saisi kokd palkintosumman. Myöhemmin on ilmoitettu,
että Marilyn Bellin treenari ei ole suostuvainen siihen, että Marilyn osallistuisi
kilpaibiun.. \ , . * . . ,
Silvana Mangano - (ilfiiitähti
riisiä", joka oli tarkoittts kuvsta ''to-deMisala
42q[whtiimapaik<^*% Pohjo^
Italian riishriljelnälä. ,
Silvana kertoo, päiväkirjassaan >'Kat-^
keran riisin" filmauksesU: "Se oli kuin
belvettiä. Vaildca olet 17-vuoUas näyttelijätär,
kirotut inoskiitot pistävät si-
' ^^M|iia 1I«O0UM $yiiQ)rtti tyttären,
joka sai kmAmsm n\mik'mm Verooica,
vietti turvallisU iKHTvariflnta perlie^lä-inäi
» iieetti Hae iastaab j a ulkoa^ tilS
Villa Borgbeaea p ä i s t ^ ^
iilyiliaesUi: IMtai k u ^ n l i ^ 1^
vihHdteQ kahrata ialudldn 19^^
roitien eteen. Aviomies ei jtfnnut ^ 'vastaan,
-vaan vieS&|A l i i p ^ lalioittaa Sil-van&
ik oome back-clokltyiai;iltfiitbi en-kynuniaitsen
klioa, ^»tbi hän äitkii oli
lihonuL fiän idlroi a l i k » ^
voimi9teU% kävi Ischiassa otatuttamassa
pdu^&ymm^ta inutal;3^yä | a ael liuin
saikin pallonsa «Mialleen. N i k liät loli
*'TJÄX muistuttaa Ingrid Bergmania,
•0- mutta on tätä viehkeämpi ja afe-lillisempi.
Hän on Rita Hayworthin
{vaikka painaakin kymin«nisen kfloa
enenmiän kuin Rita, Jane Russellin
{mutta ilman korsettia)* ja Rubensin
uhkeimpien naiskuvien (erittämkin lantion
seuduilta) omalaatuinen yhdistelmä.'
Tähän tapaan luomiditi VVashing-ton
Daily IN'ewsin arvostella italialaista
tähteä Silvana Manganoa, kun elokuva
^'Katkeraa riisiä" meni AAmerikassa.
Silvaia Mangano on Anna Magnanin
ohella tämän hetken italialaisen elokuvan
tunnetuimpia tähtiä. ''Katkeraa riisiä"
takasi Silvanalle maalimanmain-een;
Po-joen suurilla riisiviljelmillä tapahtuva
elokuva, on ollut sensaatio kaikkialla
maailmassa. Rita Hayworth oli pari
vuotta ehtinyt nauttia "Gildalla" hankkimiaan
f ilmierotiikan* maailmanmestarin
laakereita, kun Silvana Mangano
vuonna 1949 ilmest3ri areenalle ]a korjasi
mestaruuden nimiinsä. Juhlittu Rita
sai jopa kuulla, että hänen viettelykei-honsa
olivat italialaisen tulokkaan taitoihin
verrattuina iuostarikoulun oppilaan
tasoa.
Silvana Mangano (korko ensimmäisellä
tavulla, eikä toisella, kuten Magt
nanissa) täytti viime huhtikuun 21. pnä
vasta 22 vuotta. Kuusitoistavuotiaana
hän salaa vanhemmiltaan osallistui Miss
Rooma-kilpailuun ja suoriutui siitä voittajana.
Kauneuskuningatar sai sivuosan
elokuvassa, jolla oli oireellinen «imi
"Rakkauden eliksiiri". Mutta vasta toi-mittuaaa
jonkin aikaa mannekiinina hän
todella pääsi vauhtiin fHmiurallaan: ohjaaja
Giuseppe de Santis sai Silvanan
vanhemmat — alaikäisenä pikku mannekiini
ei yksinään voinut tehdä filmi-sopimusta
— suostumaan siihen, että
Silvana näyttelisi elokuvassa "Katkeraa
kinä ja kasvot likaisma saat rämpiä
päivät päästään suossa, nun että iQan
luu!en heittäydyt kuin riepu vuoteellesi."
MutU turhaan ei SSvana rehkinyt
Vercellin'soissa — kun "Katkeraa rii-sateeksi.
Kuurosateina tulee maahan monenlaisia
kiinteitä sadeniuotoja, mm. raelunta,
lumirakeita ja rakeita.
Raelumi on kokoonpantu valkeista, läpinäkymättömistä,
melkein pyöreistä 2
—5 mm. läpimittaisista lumimaisista
jy-väsistä. Ne ovat hauraita ja helposti
puristettavia. Pudotessaan kovalle alustalle
ne ponnahtavat ylös ja helposti
hajoavat. Raelunta sataa^kuuropilvistä
pääasisllisesti lämpotil^i ollessa 0-asteen
tienoilla ja useimmiten ennen lumisadetta
tai sen yhteydessä.
Lumirakeet ovat puoldui läpinäkyviä,
pyöreitä, harvoin kartioomuotoisia
n. 1—5 mm., läpimittai^ palleroita.
Niillä on usein raelumisydän ja sen ympärillä
ohut jääkuori. Silloinkaan kun
ne putoavat kovalle alustalle, ne eivät
säry. Lumirakeet ovat enimmäkseen
J^^rkiä. koska niitä tavallisesti sataa
lämpötilan ollessa 0-asteen ylapudella,
usein myöskin vesisateen yhteydessä.
Rak-ct ovat epäsäännöllisiä jääkappaleita,
joiden koko yleensä vaUitelce 5
—^0 mm:in. Xe ovat joko aivan läpi-naky\.
ä tai vuorotellen kirkkaasta ja
läpinäkymättömästä kerroksesta muodostuneita,
ja kirkkaiden kerrosten paksuus
on vähintään 1 mm. "RakeiU sataa
n^iltei yksinomaan kovien ja pitkäai-
^isten ukkosihnojen yhteydessä lämpöasteiden
vallitessa.
Rakeiden koko saattaa olla perin erilainen
ja erikoisissa olosuhteissa ne voivat
saada valuvat mittasuhteet. Perin
suuriksi muodostuessaan ne vTOvat ai-
'^uttaa tuntuvia-va«nkii^E«m. 10
sm.n uuruisen tupOHim dopeiks kas-vaa
pudotessaan siinä määrin, että se
maapinnan läheisyydessä .vastaa pikajunan
(nopeutta. Suurimmat rakeet lienevät
sataneet Yuvussa Kiinassa v. 1902
ja niMen läpimitta oli 21 sm ja paino 4.5
kg. Kärntenissä ja Steiermarkissa tuli
heinäkuun 3. pnä 1897 15 sm:n pituisia
raekappakita, jotka painoivat toista kiloa
ja tunkeutuivat uiko- ja välikattojenkin
läpi, tai upposivat jopa puolen
metrinkin syvyyteen maahan. Rustshu-kissa.
Bulgariassa, raesade särki elokuun
15. pnä 1900 kymmenessä minuutissa n.
50,000 ikkunanruutua^ja 10 taloa ja 2
tornia sortui. Rakeet tunkeutuivat usein
luodin tavoin ikkunoiden läpi tehden
niihin vain kokois^isa reiät.
Raesateet esiintyvät kaikkein rajoite-tuimmaHa
alueella edellämainituista
kiinteistä sademuodoista. Varsiakin suurikokoisia
rakeita tulee niin pienellä
alueeila, että Balkanin niemimaalla, rae--
sateiden yleiseltä alueelta^ on peräisin
bulgarialainen sananparsi: "Rakeet eivät
aiheuta nälänhätää."
Raesateet ovat, kummallista kyllä,
voineet palvella myöskin poliittisia tarkoituksia.
V. 1767 levisi Berliinissä huhu
pian alkavasta sodasta. Saadakseen
puheenaiheen muuttumaan Fr^rik II
antoi painattaa lehtiin uutisen, että
Potsdamissa oli satanut kurpitsan kokoisia
rakeita, jotka olivat tappaneet
useita härkiä. Kun uutista ei peruutettu,
niin beriiiniläiset saivat uuden _ häly-uutisen
ja puhe sodan alkamisesta loppui
siihen.
Nykyään on vaikea ajatella, että edes
IHihetta kyfanästä sodasU votCalsiin lo-pettaa<
a]E»9la.
valmis aittamaan "Rosvo Mosoliiion'*
f ihnaamisen. Tissii tiudd^ ekk
nua kuin kaikkia «nuitakin kuolevais£9u JQH^ ^ i {Mda luiAa Its^iian edesaaenneen
Et ole puettu kuin prinsessa eikä sinuUa diktaattorin d&nlkenaksi, hl^|dlä oli
ole muitakaan etuisuuksia ja mukavuuk- jälleen vastanäytteUjänäiki ^ AnMeo
sia. Juuttisäkki päähineenäsi, jalat nuir- ji^aazari, joka esitti nimiosaai vuosisadan
yaihteen Kalabriaa kuohuttanutta, «nut«.
ta tätä nykyä vaarattoniaika turvakodin
asukkaana elelevää bandiittia Peppe
Musolinoal ~
Keillä 1951 valmistui tunnetun it
ILalaisen ohjaajan Alberto Lattua
johdoHa Silvana Mangaaon neljäs merr
kittivä elokuva "Anna", jossa hän esihi-tyyDuanan
kaavussa. Mutta enrteo kuin
Annasta on tullut nunna, joka toinrn
hoitajattarena suuressa milanolaisessa
sairaalassa,, hän on viettänyt mdkio kirjavaa
elämää yökerbotanssijattarena,
jonka suosktsta kaksi miestä on Idiptel-lyt:
Sflvana' Manganolla on kaksi sifar-ta,
Patrizia ja Natascia, jotka molem-mat
esittävät pB^ku osan "Annassa".
Patrizia on vuoden Silvanaa mifNrempi
ja opiskellut —^ )cuten iSBvanakln —
tanssia Jia Ruslcajan johdoHa, Natascia
on vasta 16-vuotias ja kuuluu jazz-yhtyeeseen,
joka esiintyy joka ika klo 11
Espanjalaisilla portailhK^ Roomassa. Italialaiset
arvostelijat väittävät, että Silvana
'Mangaaio antaa näyttelijänä parastaan
"Annassa"; <^jaaja Lattuada
sanoo suorastaan^ yllättyneensä "riisity-tön"
näyttelijäkyvyistä.
^ SHvana Mangano on yhä suurenunas-sa
määrin aikanut.vetää puoleensa ita-t
lialaista filmiväkeä ja hän saa runsaasti
ihailupostia. Via .At>piaii kauniista, mutta
vanhanaikaisesta Wvil&sta de. Lau-rentiisit
ov^ muuttaneet Park>lin lEau-punpnosaan,
joka on Rooman elegan-teimpia.
Sflvana on kouluisa hauskoista
kutsuistaan, joiU hän pitä|i pienelle «valikoidulle
y^väpiirflle — ahkerimpia
vieraita irnX häneii veljensä ja kaksi sisartaan
Patrizia ja ^^atascia, joisU jäl-kknmäisa
salaisesti pidetään kauneimpana
Manganon sisaruksista. Häo pukeutuu
hyvin vaatloiiittoniasti, esiintyy
middHään urheiluasuissa ja s y d ^ liho-misto
välttääkseen — mi^uHen vermi-seimceittoa
1^ hedfhniä.
"1^ rakista rahaa*', kirjoittaa S 0 v ^
Mangano eräälle itali^iselle iiimileh-deile
lähettämissään itsetannustuksissa.
'Itajaton r&kaos on esteenä teiyeetle.
siä" pääsee valkokankaille, kriitäko-kuoro
toteaa liikuttavan yksimielisesti
uuden loistavan kyvyn ilmestyneen
maailman elokuvaan. Varjoon jää amerikkalainen
kaunotar Doris I>owiing,
varjoon fäävät komeat sankarit Raf Val-lone
ja Vittorio Gassmann, arvostelijat
ja yleisö näkevät ainoastaan "ärsyttävä-povisen
ja uhkealantei^ uuden tulokkaan",
seuraavat lumottuina Sava-naa
soissa rämpimistä ja puhuvat elokuvista
palattuaan "uudesta Riiasta,
joka on parempi kuin Rita".
Kun Lux Filmi huomasi, että Silvana
Manganplla oli ainoalaatuinen menestys
p a i t s i kotimaassa myös ulkomailla, se ei
einpin3rt a s e t t a a uuden tulokkaan vastanäyttelijäksi
Amedeo Nazzaria, "Italian
Errol Flynniä", joka kotimaassaan
n a u t t i i yhtä vankkumatonta kansansuosiota
kuin Tauno Palo Suofilessa. Uusi
elokuva. "SilUvuorten susi", elokuvat- ,
tiin Kalabrian jylhässä vuoristossa. Fil-mausseurue
vietti nuoren tuottajan Dino
di (Laurentiisin johdolla monta viikkoa
yksinkertaista ^ämää Kalabriassa; samanlaisia
fyysilliä ponnistidcsia kuin
"^Katkeraa riisiä" kuvattaessa el Silvanan
Urvinnut kokea. "SHavuorten susi"
on una S t o r i a dell' sangue e d'amorc, verinen
rakkaustarina, joka hengeltään
mubtuttaa kuuluisia it^ialaisia oopperalibrettoja.
Tuskin "SHavuortcn. suden*' elokuvaus
oli saatu päätökseen, kun tuotuja
Dioo di i^rentus ja Silvana Mangano
ilmoittivat menevänsä naimisiin. Saunalla
Silvana flmoitti luopuvansa filmiuTas-ta
ja vetäsTtyvänsä yksityiselämäin.
Yleiseksi ihmetykseksi hän myös piti lupauksensa.
Turilaan tuottajat Kävivät
esittämässä toinen toisiaan höuki^tele-vampia
filnutarjouksla hEjais^sa van-hi^
ssa huvilassa Via Appia tAotiean varrella
muutaman'kik>metriii päässä Roo-masU,
minne tuotuja-tilmrtähti-paris- puhtaalle, tasapainoisdle elämälle.'^ Ha^
kunta oli asettunut asinnään: Kohte- jatkaa: "Pidän itseiini suvaitsevaisena,
liaasti, mutta päättävästi niion aviovaimo
torjui kaikki tarjoukset. Mutta yksi
elokuva hänen piti vielä t(eh4a -— hän
oli aiemmin sitoutunut esittämään pääosaa
"Katkeran ribin" ohjaajan de San-tisin
SisHia-aihetsessa elokuvassa "Ei
rauhaa oliivipuiden alla". Mutta kun
sen filmaus Isrkkäytymistään lykkäytyi,
oli hänen peruttava *ltipaiikseii^: lähestyvä
äitiys teki aopfanuksen täytti||ni-sen
mahdotfaxnaksi. O n annettllB Jjaoi,
Bosdle, v:tt 1947 atfiss i t i ^ ^
oli ^ o t myi^ ehdolla ^ ^ t k e n l t i rpda
mutta ylen älykkäitä naisia (jotka
yleensä eivät kykene ' miellyttämään
imiesta) en oikein siedä; «nlehes^ sen sijaan
arvostan koitealle älykkyy^n, d-i
d siihen HHykserakkaudeii piirittä."
Silmät ja flmeet pettävät meidät
usein, useimmiten koiteiddn pidife. —-
Cicero,
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 16, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-10-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki541016 |
Description
| Title | 1954-10-16-03 |
| OCR text | nkin pvydj ita ja nnetta. Ajj neet selvh^ »enet kappsj^ ^auiuvat räsi suur?s^ f»ä omena ei- Päähäiisa (n kehitt leid n kauaskanto^ elvinnyt moni esiifltyvihj muihin tämän] )n.mukaisuus tai ä laatuisia ovat i ehän kiinteät >puu taiv^aalta mme tällöin vain J suoritettavissa^! melkoisesti ereörji -stään kaipaa »n tietää mielestää ; kosteudesta ja kvi kiinnittää huomiouj ääritelmien mukaa kuusikulmaisista ki-, u. on suurelta ojaliaj ' kappaleen pienem. !a olevan osuutensa j on joka tapaukses- •sta. Lumihiutaleea siitä lämpötilasta, I muodostuu sellai-la on alle 0-asteen, että ilmassa oleva osta suoraan tiin-ttea lumihiutaleen sitä pienemmäksi ttymiskerroksessa, äistä ja lasaissti kuusikulmaisisia jodostua epäsään-nen maata kohti ä. että luraihiuta-avia, joten lumi-ipaleita. a monet hengen lla. Upsalan ark-ksen lumikristal-vin monesfa mie-er oli eosimmäi-tista muotoa. Fi-mikiteiden sään- »81 lomikiteiden liiden ilraakana-uudelleen vasta \clman pjjirsi v. odostetiin labo-uosikymmenien tkittu. ja niitä vauksen avulla, umihiutale tar-säksi ilmakehä 3 painavaa-S3- jotka ovat pie-leijailevan il-i taivi-ilmaUa, paisteessa loistoni iä. lumen-mmän litisty-inakin yhteen a alustalta «- 1 sumusta tai uroina, ameita pallo-den läpimitta ilta. Jääjp-a-itoavat iln»- den puofcUa dostuu kiio-nyöskin jai- • •• • • - " . . . . . . . r.fe-::;,' -'•'C.-l., ' Canadan KansaUisen Näyttelyn y}ktokunnaU€ on tehty tarjous $50fiO0 palkinnosta, jos näyttelyn yhteyteen järjestetään ensivuonna uitnakilpailu Ontario-järven poikki ja jcfton kilpailuun osallistuisivat Marilyn Bel^, Winn:e RoachHMeszler ja Florence Chadwick, vasemmalta oikealle. Muuan iso korporatio on tehnyt tarjouksen ja luvannut ensimmäisenä palkintona 25, toisena 15 jä kolmantena 10 tukatta dollaria. Ehtoihin kuuluu vielä, että jos vain yksi kilpailijoista uisi matkan loppuun ioistm keskeyttäessä f hän saisi kokd palkintosumman. Myöhemmin on ilmoitettu, että Marilyn Bellin treenari ei ole suostuvainen siihen, että Marilyn osallistuisi kilpaibiun.. \ , . * . . , Silvana Mangano - (ilfiiitähti riisiä", joka oli tarkoittts kuvsta ''to-deMisala 42q[whtiimapaik<^*% Pohjo^ Italian riishriljelnälä. , Silvana kertoo, päiväkirjassaan >'Kat-^ keran riisin" filmauksesU: "Se oli kuin belvettiä. Vaildca olet 17-vuoUas näyttelijätär, kirotut inoskiitot pistävät si- ' ^^M|iia 1I«O0UM $yiiQ)rtti tyttären, joka sai kmAmsm n\mik'mm Verooica, vietti turvallisU iKHTvariflnta perlie^lä-inäi » iieetti Hae iastaab j a ulkoa^ tilS Villa Borgbeaea p ä i s t ^ ^ iilyiliaesUi: IMtai k u ^ n l i ^ 1^ vihHdteQ kahrata ialudldn 19^^ roitien eteen. Aviomies ei jtfnnut ^ 'vastaan, -vaan vieS&|A l i i p ^ lalioittaa Sil-van& ik oome back-clokltyiai;iltfiitbi en-kynuniaitsen klioa, ^»tbi hän äitkii oli lihonuL fiän idlroi a l i k » ^ voimi9teU% kävi Ischiassa otatuttamassa pdu^&ymm^ta inutal;3^yä | a ael liuin saikin pallonsa «Mialleen. N i k liät loli *'TJÄX muistuttaa Ingrid Bergmania, •0- mutta on tätä viehkeämpi ja afe-lillisempi. Hän on Rita Hayworthin {vaikka painaakin kymin«nisen kfloa enenmiän kuin Rita, Jane Russellin {mutta ilman korsettia)* ja Rubensin uhkeimpien naiskuvien (erittämkin lantion seuduilta) omalaatuinen yhdistelmä.' Tähän tapaan luomiditi VVashing-ton Daily IN'ewsin arvostella italialaista tähteä Silvana Manganoa, kun elokuva ^'Katkeraa riisiä" meni AAmerikassa. Silvaia Mangano on Anna Magnanin ohella tämän hetken italialaisen elokuvan tunnetuimpia tähtiä. ''Katkeraa riisiä" takasi Silvanalle maalimanmain-een; Po-joen suurilla riisiviljelmillä tapahtuva elokuva, on ollut sensaatio kaikkialla maailmassa. Rita Hayworth oli pari vuotta ehtinyt nauttia "Gildalla" hankkimiaan f ilmierotiikan* maailmanmestarin laakereita, kun Silvana Mangano vuonna 1949 ilmest3ri areenalle ]a korjasi mestaruuden nimiinsä. Juhlittu Rita sai jopa kuulla, että hänen viettelykei-honsa olivat italialaisen tulokkaan taitoihin verrattuina iuostarikoulun oppilaan tasoa. Silvana Mangano (korko ensimmäisellä tavulla, eikä toisella, kuten Magt nanissa) täytti viime huhtikuun 21. pnä vasta 22 vuotta. Kuusitoistavuotiaana hän salaa vanhemmiltaan osallistui Miss Rooma-kilpailuun ja suoriutui siitä voittajana. Kauneuskuningatar sai sivuosan elokuvassa, jolla oli oireellinen «imi "Rakkauden eliksiiri". Mutta vasta toi-mittuaaa jonkin aikaa mannekiinina hän todella pääsi vauhtiin fHmiurallaan: ohjaaja Giuseppe de Santis sai Silvanan vanhemmat — alaikäisenä pikku mannekiini ei yksinään voinut tehdä filmi-sopimusta — suostumaan siihen, että Silvana näyttelisi elokuvassa "Katkeraa kinä ja kasvot likaisma saat rämpiä päivät päästään suossa, nun että iQan luu!en heittäydyt kuin riepu vuoteellesi." MutU turhaan ei SSvana rehkinyt Vercellin'soissa — kun "Katkeraa rii-sateeksi. Kuurosateina tulee maahan monenlaisia kiinteitä sadeniuotoja, mm. raelunta, lumirakeita ja rakeita. Raelumi on kokoonpantu valkeista, läpinäkymättömistä, melkein pyöreistä 2 —5 mm. läpimittaisista lumimaisista jy-väsistä. Ne ovat hauraita ja helposti puristettavia. Pudotessaan kovalle alustalle ne ponnahtavat ylös ja helposti hajoavat. Raelunta sataa^kuuropilvistä pääasisllisesti lämpotil^i ollessa 0-asteen tienoilla ja useimmiten ennen lumisadetta tai sen yhteydessä. Lumirakeet ovat puoldui läpinäkyviä, pyöreitä, harvoin kartioomuotoisia n. 1—5 mm., läpimittai^ palleroita. Niillä on usein raelumisydän ja sen ympärillä ohut jääkuori. Silloinkaan kun ne putoavat kovalle alustalle, ne eivät säry. Lumirakeet ovat enimmäkseen J^^rkiä. koska niitä tavallisesti sataa lämpötilan ollessa 0-asteen ylapudella, usein myöskin vesisateen yhteydessä. Rak-ct ovat epäsäännöllisiä jääkappaleita, joiden koko yleensä vaUitelce 5 —^0 mm:in. Xe ovat joko aivan läpi-naky\. ä tai vuorotellen kirkkaasta ja läpinäkymättömästä kerroksesta muodostuneita, ja kirkkaiden kerrosten paksuus on vähintään 1 mm. "RakeiU sataa n^iltei yksinomaan kovien ja pitkäai- ^isten ukkosihnojen yhteydessä lämpöasteiden vallitessa. Rakeiden koko saattaa olla perin erilainen ja erikoisissa olosuhteissa ne voivat saada valuvat mittasuhteet. Perin suuriksi muodostuessaan ne vTOvat ai- '^uttaa tuntuvia-va«nkii^E«m. 10 sm.n uuruisen tupOHim dopeiks kas-vaa pudotessaan siinä määrin, että se maapinnan läheisyydessä .vastaa pikajunan (nopeutta. Suurimmat rakeet lienevät sataneet Yuvussa Kiinassa v. 1902 ja niMen läpimitta oli 21 sm ja paino 4.5 kg. Kärntenissä ja Steiermarkissa tuli heinäkuun 3. pnä 1897 15 sm:n pituisia raekappakita, jotka painoivat toista kiloa ja tunkeutuivat uiko- ja välikattojenkin läpi, tai upposivat jopa puolen metrinkin syvyyteen maahan. Rustshu-kissa. Bulgariassa, raesade särki elokuun 15. pnä 1900 kymmenessä minuutissa n. 50,000 ikkunanruutua^ja 10 taloa ja 2 tornia sortui. Rakeet tunkeutuivat usein luodin tavoin ikkunoiden läpi tehden niihin vain kokois^isa reiät. Raesateet esiintyvät kaikkein rajoite-tuimmaHa alueella edellämainituista kiinteistä sademuodoista. Varsiakin suurikokoisia rakeita tulee niin pienellä alueeila, että Balkanin niemimaalla, rae-- sateiden yleiseltä alueelta^ on peräisin bulgarialainen sananparsi: "Rakeet eivät aiheuta nälänhätää." Raesateet ovat, kummallista kyllä, voineet palvella myöskin poliittisia tarkoituksia. V. 1767 levisi Berliinissä huhu pian alkavasta sodasta. Saadakseen puheenaiheen muuttumaan Fr^rik II antoi painattaa lehtiin uutisen, että Potsdamissa oli satanut kurpitsan kokoisia rakeita, jotka olivat tappaneet useita härkiä. Kun uutista ei peruutettu, niin beriiiniläiset saivat uuden _ häly-uutisen ja puhe sodan alkamisesta loppui siihen. Nykyään on vaikea ajatella, että edes IHihetta kyfanästä sodasU votCalsiin lo-pettaa< a]E»9la. valmis aittamaan "Rosvo Mosoliiion'* f ihnaamisen. Tissii tiudd^ ekk nua kuin kaikkia «nuitakin kuolevais£9u JQH^ ^ i {Mda luiAa Its^iian edesaaenneen Et ole puettu kuin prinsessa eikä sinuUa diktaattorin d&nlkenaksi, hl^|dlä oli ole muitakaan etuisuuksia ja mukavuuk- jälleen vastanäytteUjänäiki ^ AnMeo sia. Juuttisäkki päähineenäsi, jalat nuir- ji^aazari, joka esitti nimiosaai vuosisadan yaihteen Kalabriaa kuohuttanutta, «nut«. ta tätä nykyä vaarattoniaika turvakodin asukkaana elelevää bandiittia Peppe Musolinoal ~ Keillä 1951 valmistui tunnetun it ILalaisen ohjaajan Alberto Lattua johdoHa Silvana Mangaaon neljäs merr kittivä elokuva "Anna", jossa hän esihi-tyyDuanan kaavussa. Mutta enrteo kuin Annasta on tullut nunna, joka toinrn hoitajattarena suuressa milanolaisessa sairaalassa,, hän on viettänyt mdkio kirjavaa elämää yökerbotanssijattarena, jonka suosktsta kaksi miestä on Idiptel-lyt: Sflvana' Manganolla on kaksi sifar-ta, Patrizia ja Natascia, jotka molem-mat esittävät pB^ku osan "Annassa". Patrizia on vuoden Silvanaa mifNrempi ja opiskellut —^ )cuten iSBvanakln — tanssia Jia Ruslcajan johdoHa, Natascia on vasta 16-vuotias ja kuuluu jazz-yhtyeeseen, joka esiintyy joka ika klo 11 Espanjalaisilla portailhK^ Roomassa. Italialaiset arvostelijat väittävät, että Silvana 'Mangaaio antaa näyttelijänä parastaan "Annassa"; <^jaaja Lattuada sanoo suorastaan^ yllättyneensä "riisity-tön" näyttelijäkyvyistä. ^ SHvana Mangano on yhä suurenunas-sa määrin aikanut.vetää puoleensa ita-t lialaista filmiväkeä ja hän saa runsaasti ihailupostia. Via .At>piaii kauniista, mutta vanhanaikaisesta Wvil&sta de. Lau-rentiisit ov^ muuttaneet Park>lin lEau-punpnosaan, joka on Rooman elegan-teimpia. Sflvana on kouluisa hauskoista kutsuistaan, joiU hän pitä|i pienelle «valikoidulle y^väpiirflle — ahkerimpia vieraita irnX häneii veljensä ja kaksi sisartaan Patrizia ja ^^atascia, joisU jäl-kknmäisa salaisesti pidetään kauneimpana Manganon sisaruksista. Häo pukeutuu hyvin vaatloiiittoniasti, esiintyy middHään urheiluasuissa ja s y d ^ liho-misto välttääkseen — mi^uHen vermi-seimceittoa 1^ hedfhniä. "1^ rakista rahaa*', kirjoittaa S 0 v ^ Mangano eräälle itali^iselle iiimileh-deile lähettämissään itsetannustuksissa. 'Itajaton r&kaos on esteenä teiyeetle. siä" pääsee valkokankaille, kriitäko-kuoro toteaa liikuttavan yksimielisesti uuden loistavan kyvyn ilmestyneen maailman elokuvaan. Varjoon jää amerikkalainen kaunotar Doris I>owiing, varjoon fäävät komeat sankarit Raf Val-lone ja Vittorio Gassmann, arvostelijat ja yleisö näkevät ainoastaan "ärsyttävä-povisen ja uhkealantei^ uuden tulokkaan", seuraavat lumottuina Sava-naa soissa rämpimistä ja puhuvat elokuvista palattuaan "uudesta Riiasta, joka on parempi kuin Rita". Kun Lux Filmi huomasi, että Silvana Manganplla oli ainoalaatuinen menestys p a i t s i kotimaassa myös ulkomailla, se ei einpin3rt a s e t t a a uuden tulokkaan vastanäyttelijäksi Amedeo Nazzaria, "Italian Errol Flynniä", joka kotimaassaan n a u t t i i yhtä vankkumatonta kansansuosiota kuin Tauno Palo Suofilessa. Uusi elokuva. "SilUvuorten susi", elokuvat- , tiin Kalabrian jylhässä vuoristossa. Fil-mausseurue vietti nuoren tuottajan Dino di (Laurentiisin johdolla monta viikkoa yksinkertaista ^ämää Kalabriassa; samanlaisia fyysilliä ponnistidcsia kuin "^Katkeraa riisiä" kuvattaessa el Silvanan Urvinnut kokea. "SHavuorten susi" on una S t o r i a dell' sangue e d'amorc, verinen rakkaustarina, joka hengeltään mubtuttaa kuuluisia it^ialaisia oopperalibrettoja. Tuskin "SHavuortcn. suden*' elokuvaus oli saatu päätökseen, kun tuotuja Dioo di i^rentus ja Silvana Mangano ilmoittivat menevänsä naimisiin. Saunalla Silvana flmoitti luopuvansa filmiuTas-ta ja vetäsTtyvänsä yksityiselämäin. Yleiseksi ihmetykseksi hän myös piti lupauksensa. Turilaan tuottajat Kävivät esittämässä toinen toisiaan höuki^tele-vampia filnutarjouksla hEjais^sa van-hi^ ssa huvilassa Via Appia tAotiean varrella muutaman'kik>metriii päässä Roo-masU, minne tuotuja-tilmrtähti-paris- puhtaalle, tasapainoisdle elämälle.'^ Ha^ kunta oli asettunut asinnään: Kohte- jatkaa: "Pidän itseiini suvaitsevaisena, liaasti, mutta päättävästi niion aviovaimo torjui kaikki tarjoukset. Mutta yksi elokuva hänen piti vielä t(eh4a -— hän oli aiemmin sitoutunut esittämään pääosaa "Katkeran ribin" ohjaajan de San-tisin SisHia-aihetsessa elokuvassa "Ei rauhaa oliivipuiden alla". Mutta kun sen filmaus Isrkkäytymistään lykkäytyi, oli hänen peruttava *ltipaiikseii^: lähestyvä äitiys teki aopfanuksen täytti||ni-sen mahdotfaxnaksi. O n annettllB Jjaoi, Bosdle, v:tt 1947 atfiss i t i ^ ^ oli ^ o t myi^ ehdolla ^ ^ t k e n l t i rpda mutta ylen älykkäitä naisia (jotka yleensä eivät kykene ' miellyttämään imiesta) en oikein siedä; «nlehes^ sen sijaan arvostan koitealle älykkyy^n, d-i d siihen HHykserakkaudeii piirittä." Silmät ja flmeet pettävät meidät usein, useimmiten koiteiddn pidife. —- Cicero, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-10-16-03
