1954-10-16-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
• j . M. AXOTRVp:
(lUUNOKHUAtUNBN Vii
TJKICKT. only Finnish Uterary w « k | y ^ ; C « i a d»
Publtahed and printed by the Vapaua Pf/jfM^^-C|»npaiiy^
Utnited. 100*108 JS|m Street We8t. Sudlmry,
9cgi8tered at the Post Office Depart
Mcpnit daas mattar.
I J i i l t i ilmestyy Jokaisen vjilcon lauantaiini.
a i a i l t i e n parasta kaunakirjftUlsta ja tM^^f(WK^ tamim».
TIUIIISBINNAT: YMP^ViiTDIHINi
1 vuMflcerla . . . . . . . . . O M t riXftOm^ .... . . . 05.00
4A»oka
1 voflblkrrtii i v ^ l i i » -O^kimfcautta .$3i)0
ILMOITUSIIINNAT:
O l i » patotatuumalta. Halvin kiitosilmoitus O i ^ . Kuo-itpis
ftsM^rJa aea^^^ii^gpdM
na^ O ^ f l a ptiyi 0%W KiMpeiisMibMfeiM^ 03OO
K a f t k i Uekme taikoltetiit maksuoaoitukset on ostettava ^m^l^mi^ mm^-Jmm l?SW«>to« company Limited.
KOttantaJa Jakpalnala: V')N^Oa PiiJMiBhins Ck»mpany Umi^
tad. l O O ^ J t e a f r e a t i l i r ^ M t a Q r . Ontario. '
Toimittaja: J. W. Saari. '
AahiTMahine myOanatiin 15, praaentin palkkio.
UOkkUtt aiotut kirjoitnkiatoaoitattava:
>^ o;9ox 09
L l,E KK I
SVDBVKT, ONTAKIO
ttittiia
OSiCA taas 00
>^iema« tark«st«Ilaj|^
m hm
loen aika valiitf
im lumi, joka o^"^
K^iten etusivulla olevassa levityskatsauksessa ilmenee,
on vauhti jonkin verran hiljentynyt — vai olisikohan se vain
tyyntä myrskyn edellä? Tarkoitamme tilausten tMlomyrskyn
edellä. Voi olla, että kaikkialla valmistaudutaan loppukiriin
ja siksi on viime viikko ollut verraten hiljaista. Hyvä niinkin.
Kuten katsauksesta ilmenee, on suuris^ paikkaku^pigta
Neulan saaminen ihmisellekään ei
ole mStään kfiuikaq, multa päkyy
tämä koirakin oieimn sen johdosta
suruissaan. Kfliria rokotetmm Yh-dysvattoissa
useilla paikkakunnilla
vesikauhua vastaan.
Ennen .minä olin vielä kaunis ja nuori,
hiukset dfi lapsen haivenoiia.
MutV tänään olen isoäiti, ni^ti muori,
kun päässäni on kestokiharoita.
Mutt* vanhuutta emme m^ tunnusta
suotta,
vaikka kumarassa kävelemme
ennenkuin dlemtne eläneet ja täyttäneet
sata vuotta.
I,uma «OijÄSOA ni!l!^ « a "«siipaankin pyydj
hentoja ja Oln^^sei» Ikitvmta hiutaleita ja ihmt
sääBnölIistä, ta^dOislakin rakennetta. Aj^
ehk^ tähdäAii^t Itaiu^l:^ ja pyrkineet selviä
i b n ^ l ^ j o i ^ vaikulul^^ pienet kapps
ilmakerroksen lä{:^V pudotessaan muovauiuvat
li^iksi^Omenap pudptesfa^l)uusta heräsi suuresi
tu^ya NO^^iussa ajattis: *'Miksi tämä omena ei
vasta kohti?" Tämän jälkeen hänen päähänsä
ensinunäiset ajatukset hänen sittemmin kehitt
y^ | | ; | ^ ! P^id«^J« t l^iid^ kappaleidei^
miii^^lasta; _
aihetta huomattjiyiin, yai^kaan ei näin kauaskantoS
topäätelmiin. Sitä tarkkailtaessa on selvinnyt moiji ^
syntymistapaan yleei^, ilmakehässä esiintyviin
suuntautuvim ilm^virtauksitn sekä moniin muihin tämän la
-nontutkimuksen puoliiii liittyvä säännönmukaisuus tai m
luonnon tosiasia.
I^tsokaamme nyt lähenimio, minkä laatuisia ovat läi
lumihiutaleet |a rakeet sekä muiit ilmakehän kiinteät aika
saainnoks«l, jfoiiti erisuurip nopeuksin tippuu taimUaeteti
me tarkastdtavakseotme. Monesti puhumme tällöin vain l
mesta, vaftka lähempi paljain silminkin suoritettavissa^
^itteiy paljastaa siitä usein toisistaan melkoisesti erävi
. muotoja. Valistunut suomalainen-ei mielestään kaipaa läfen
pS^. inääritelmää tavalliselle lumelle. Hän tietää mielestä
koRbmufc^staan riittävästi lumen väristä, kosteudesta ja kvl
myydestäkin. iLienee kuitenkin paikaikan kiinnittää huomiot
siihen, että kansainvälisesti sovittujen määritelmien mukaai
tavallinen lumi on aina kokoonpantu kuusikulmaisista ki^
teistä. Mistä tämä kuusikulmaisuus johtuu, on suurelta osalta
muutoin selittämättä, paitsi että tiedetään kappaleen pienempien
hiukkasien välisillä molekyylivoimilla olevan osuutensa
. tässä luomistyössä.
» • ' *
Kuten sanottu, tämä kuusikulmaisuus on joka tapauksessa
eräs varsinaisen lumen pääominaisuuksista. Lumihiutaleea
Mutt' vanhuutta emme, jne.
Ennen me astuttiin viel* pumpuli sukissa
ja hamehet ne kinttuja laahas.
Nyt meillä pauterit ja huulipunat
7 pörssis on,
vaikka kurttujakin on jo naamas.
Mutta* vanhuutta emme, jne.
Eilen meillä oli vielä hampaamme
suussa,
ne pureskella kyllä kesti,
nyt meillä on jo ostosetti,
irralla leukaluussa.
Mutt' vanhuutta emme, jne.
Ennen valssattiin ja tanssittiin kuin
kultut,
kun heilua meillä ei aflut.
Nyt meillä renkahat korvissa kelluu,
vaikk' rometiisi kinttuihin on tullut.
Mutt* vanhuutta emme, jne.
Lempi'
lauksia kuinonJ*ort Arthurissakaan, sillä onhan niitä suo-malafsia
muuallakin. Monet piewt paikkakunnat ovat toimineet
erinomaisdla tavalla, lukuisat ovat täyttäneet osuutensa
ja lähettiineet rafrioitakin. Uskallamme siltikin vielä toivoa ja
emrastaa, että kaikkialla tehdään vielä ihmeitä ertnenkuih
kampanjamoke loppuu, sillä "kaikki leivät eivät ole viflä
«iuni$sa'\
• • * •
Tässä numerossa aloitamme uuden jatkokertomuksen,
jonka on (Liekille kirjoittamtt Aino Raappala Suomesta. Tämä
kertomus on melko laaJA^ se kestää julkaista pitkästi yli
. puoti vuotU. Se m. Is»uik^; kertomus ja mielenkiintoinen, kuten
Akion kertomukset yleensä ovat. Siihen kaimattaa tutustua
heti alusta saakka.
Kuten «Ik^asommin im mftinHtu, julkaistaan Liekin joulun
ja uuden v u M ^ n u q M m joMlukuun 18. päivänä ja siinä
, julkaistaan yksHyist«ii terveyksiä kuin liikelaitosten
HmoituksiakiiK Ja «nwn|^ikk^, siinä julkaistaa» Liekin kir-joHtaji^
kertomuksia, pa^;iik)iu^ runoja. Tarkoituksena on
'täatä Aumerosta tehdä entistä ehompi joulunumero, sillä siihen
ovat Itaikki edellytykset, Liekin ystävät ovat tarmokasta vä-
^ keä, mjkaii tällaiset juhlanumerot ovat kysymyksessä. Se on
pantu merkaie Jo monta kertaa aikaisemmin. Ei ole siis epäi-
; lystä nytkaaii, etteivätkö Liekin ystävät nytkin hanki mah-dolli^
mman paljon tervehdy?;siä |a kirjoituksia joulunumeroon.
Vuotuinen metsästysaika lähenee taas. Joka syksy olemme
ikävä kyllä Joutuneet Uik<emaan iMitisia metsässä tapahtu- Vaikka lapsen sydän
neista vahingorfairtuM4s%^; > t k a ' <jvat v ^ t f a K ^ t lukuisia' äidin «yclän on savesta
, ilumfhenkiä, A I o n e t n Ä t s ^ ^
oäh^^»$i|än tai k M u I l e s ^ liikettä metsässä, ollenkaan ajat-t<^
cn|katU, että tupn äänen aiheuttaja saatUa dHa ihminen.
On seiv^, että metsämailla on usemkm pienellä alalla kym-mtniä
metsäsijiä, joten vaatii erikoista pkiättäytyväisyyttä
oHai ampumatta risauksen kuullessaan. On aina parernpi va-roa>
tehctil it$eUe«ft selviksi, että kysymys on todd^ riistasta,
, «ikä aunisesta. E l vaadi pa^J<»|aMm hvomiola, saadakseen sd-
, vai©» ooko kysymys riisiäni v»iko ihoMsen liikkumisesta met-
«l9sät Antaa ennen vaikka elamKn^iMutsai pakoon, ellei ole
; vama, <mk« ky$yn^k3es^ ihi«UKn Ui e l i ^
.Mttsassi liikkumin^ on «riltäia vaaraHisu, kun.sieHä
saavat olhi valloiUaan oiaMsläiät. Jotka ampuvat pienenkin
^ fi6a«|kooa kaukuaan. Kufeka moni ihminen oiu täten menet-
. ^ y l h u i k e n s ä Ja maneltää vieläkui, ja yieMi sitii Miujrem-
.ittltto W ^ koska rcffgaistuo ioistn vahii^gossa afMp^ipiststa
on hyvi» pM«i. So saisi oUa kuiteokm paljon isompi, mikä
Vähän terveyttä silloin tällöin on sairaan
tehc^kain parannuskeino. — Nietzsche.
olisi kivestä, niin
Usdn myöskin metsäatysmatkoilla
ammutaan vahingossa farmarien kotieläimiä,
mikä myöskin voitaisiin välttää,
Jos olisi aikaa katsoa ennenkuin laukaisee.
Lehmän ja peuran välillä on suuri
ero ja jokaisen metsästäjän, joka ei tuota
eroa tunne, olisi paras pysytellä poissa
noetsästä. Sama pitää paikkansa niihin
henkilöihin nähden, joika, eivät tunne
erotusta ihmisen ja peuran väliUä.
Metsästys on urheilua, Josta nauttii,
kunhan kaikki metsästäjät olisivat mahdollisimman
varovaisia .KoetUkoon tänä
syksyaä jokainen metsänkävijä osalUan
tehdä mctsäst>s turvalliseksi, siUä silloin
vasta metsästys tuntuu urheilulta Ja
i^aUalomMft ka|>dfsti,.eiiiitnkin laitkaisre jiautiimolta, kun ^tä eivät pääse häirit-pyssiynsä
piilukosta kuuluv^aa rtsalidiista kolHi. semään ikävät vahingonlaukaukset.
vesihöyry tiivistyy kaasumaisesta olomuodosta suoraan Iciin-teäksi.
Tällainen ns. härmistyminen vaikuttra lumihiutaleen
kokoon siten, että lumihiutale muodostuu sitä pienemmäksi
mitä -alempi lämpötila vallitsee sen kehittymiskerroksessa,
Koska vesihöyry ei ole ilmakehässä, yhtenäistä ja lasaissti
jakautunut, saattavat jotkut lumikiteiden kuusikulmaisista
osista typistyä tai lumihiutaleet muutoin muodostua epäsäännöllisiksi.
Lumihiutaleiden hidas leijaileminen maata kohti
vihdoin johtuu siitä merkillisestä tosiasiasta, että lumihiutaleiden
"oksissa" on. aivan kapeita ilmakanavia, joten lumihiutaleet
ovat onttoja ilmalla täytettyjä kappaleita.
Lumihiutaleita ovat historian kuluessa monet hengen
ja aineen mahtimiehet ennättäneet tarkastella. Upsalan arkkipiispa
Olaus Magmts v. 1555 piirroksen lumikristal-lin
muodosta. Hänen, piirroksensa oli kuitenkin monesfa mielessä
epätäsmällinen, ja tähtitieteilyä Ke/>ler oli eBsimmäi-nen,
joka korosti lumihiutaleiden kuusikulmaista muotoa. Filosofi
Descartes kiinnitti v. 1637 huomiota lumikiteiden säännöllisyyteen.
Italialainen Rojctti esitti v. 1681 lomiiciteiden
ryhmityksiä koskeviarteoripja keksien mm. niiden ilmakanavatkin,
mikä sittemmin unohtui ja keksittiin uudelleen vasta
1800-luvun lopulla. Hollantilainen Jan Engclman piirsi v.
1747 420 erilaista lumikidettä ja v. 1761 muodostetiin labo-iatoriossa
keinotekoisia lumikiteitä. Viime vuosikymmenien
aikoina lumikiteiden muotoja on tarkasti tutkittu, ja nuti
on suuressa määrin valokuvattu mikrovalokuvauksen avulla.
•Täältä päin" katsoen perin yksinkertainen lumihiutale tarjoaa
siis erikoistutkimukselle runsaasti aiheita.
«entojen ja ili^vien lumihiutaleiden lisäksi ilmakehä
kuitenkin tarjoaa muutakin sekä kevyttä että painavar sadetta.
Hentoa sadetU ovat esim. jääneuloset, jotka ovat pieniä
jäisiä sauvoja tai kvyj% jotka näyttävät leijailevan ilmassa.
Niitä tavataan varsiijkin tyynehköUä talvi-ilnaal|a,
kovan pakfcasea valljte3sa, J<rfioin ne auringon paisteessa loistavat
j a näyttävät "timanttipölyltä^*.
Lumijyväset ovat valkoisia läpinäkymättömiä, lumen-kaltaisia
jyväsiä. Jotka ovat-enemmän tai vähemmän litJSty
neiti tai pitkänomaisia ja joiden halkaisija ainakin yhteen
suuntaan on alle 1 mm. Ne eivät kimmoa kovalta alustalta eivätkä
mene rikki. Niitä tulee vähäisessä määrin sumusta w
sumupitvestä tasaisena sateena eikä koskaan kuuroma.
Jää jyväset ovat läpinäkyviä tai hieman sameita pa«<>-
maisia tai epäsä|nnöUisiä kovin jäisiä jj-väsiä. joiden läpimitu
on 1—^ mm- ja jotka kimmoavat kovalta alustalta Jaajp-siä
synt>y ainoastaan silloin, kun sadepisarat putoavat i mj^
kerroksen läpi. Jonka lämpötila on pakkasasteiden puo»?*»
ja j ä ä t y ^ t siinä. Jäätymisen kautta nulle muodostuu kim-teä
soikea muoto. J ä ä j y ^ t e n tuloa kutsutaan myöskin }aa-
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 16, 1954 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1954-10-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki541016 |
Description
| Title | 1954-10-16-02 |
| OCR text |
• j . M. AXOTRVp:
(lUUNOKHUAtUNBN Vii
TJKICKT. only Finnish Uterary w « k | y ^ ; C « i a d»
Publtahed and printed by the Vapaua Pf/jfM^^-C|»npaiiy^
Utnited. 100*108 JS|m Street We8t. Sudlmry,
9cgi8tered at the Post Office Depart
Mcpnit daas mattar.
I J i i l t i ilmestyy Jokaisen vjilcon lauantaiini.
a i a i l t i e n parasta kaunakirjftUlsta ja tM^^f(WK^ tamim».
TIUIIISBINNAT: YMP^ViiTDIHINi
1 vuMflcerla . . . . . . . . . O M t riXftOm^ .... . . . 05.00
4A»oka
1 voflblkrrtii i v ^ l i i » -O^kimfcautta .$3i)0
ILMOITUSIIINNAT:
O l i » patotatuumalta. Halvin kiitosilmoitus O i ^ . Kuo-itpis
ftsM^rJa aea^^^ii^gpdM
na^ O ^ f l a ptiyi 0%W KiMpeiisMibMfeiM^ 03OO
K a f t k i Uekme taikoltetiit maksuoaoitukset on ostettava ^m^l^mi^ mm^-Jmm l?SW«>to« company Limited.
KOttantaJa Jakpalnala: V')N^Oa PiiJMiBhins Ck»mpany Umi^
tad. l O O ^ J t e a f r e a t i l i r ^ M t a Q r . Ontario. '
Toimittaja: J. W. Saari. '
AahiTMahine myOanatiin 15, praaentin palkkio.
UOkkUtt aiotut kirjoitnkiatoaoitattava:
>^ o;9ox 09
L l,E KK I
SVDBVKT, ONTAKIO
ttittiia
OSiCA taas 00
>^iema« tark«st«Ilaj|^
m hm
loen aika valiitf
im lumi, joka o^"^
K^iten etusivulla olevassa levityskatsauksessa ilmenee,
on vauhti jonkin verran hiljentynyt — vai olisikohan se vain
tyyntä myrskyn edellä? Tarkoitamme tilausten tMlomyrskyn
edellä. Voi olla, että kaikkialla valmistaudutaan loppukiriin
ja siksi on viime viikko ollut verraten hiljaista. Hyvä niinkin.
Kuten katsauksesta ilmenee, on suuris^ paikkaku^pigta
Neulan saaminen ihmisellekään ei
ole mStään kfiuikaq, multa päkyy
tämä koirakin oieimn sen johdosta
suruissaan. Kfliria rokotetmm Yh-dysvattoissa
useilla paikkakunnilla
vesikauhua vastaan.
Ennen .minä olin vielä kaunis ja nuori,
hiukset dfi lapsen haivenoiia.
MutV tänään olen isoäiti, ni^ti muori,
kun päässäni on kestokiharoita.
Mutt* vanhuutta emme m^ tunnusta
suotta,
vaikka kumarassa kävelemme
ennenkuin dlemtne eläneet ja täyttäneet
sata vuotta.
I,uma «OijÄSOA ni!l!^ « a "«siipaankin pyydj
hentoja ja Oln^^sei» Ikitvmta hiutaleita ja ihmt
sääBnölIistä, ta^dOislakin rakennetta. Aj^
ehk^ tähdäAii^t Itaiu^l:^ ja pyrkineet selviä
i b n ^ l ^ j o i ^ vaikulul^^ pienet kapps
ilmakerroksen lä{:^V pudotessaan muovauiuvat
li^iksi^Omenap pudptesfa^l)uusta heräsi suuresi
tu^ya NO^^iussa ajattis: *'Miksi tämä omena ei
vasta kohti?" Tämän jälkeen hänen päähänsä
ensinunäiset ajatukset hänen sittemmin kehitt
y^ | | ; | ^ ! P^id«^J« t l^iid^ kappaleidei^
miii^^lasta; _
aihetta huomattjiyiin, yai^kaan ei näin kauaskantoS
topäätelmiin. Sitä tarkkailtaessa on selvinnyt moiji ^
syntymistapaan yleei^, ilmakehässä esiintyviin
suuntautuvim ilm^virtauksitn sekä moniin muihin tämän la
-nontutkimuksen puoliiii liittyvä säännönmukaisuus tai m
luonnon tosiasia.
I^tsokaamme nyt lähenimio, minkä laatuisia ovat läi
lumihiutaleet |a rakeet sekä muiit ilmakehän kiinteät aika
saainnoks«l, jfoiiti erisuurip nopeuksin tippuu taimUaeteti
me tarkastdtavakseotme. Monesti puhumme tällöin vain l
mesta, vaftka lähempi paljain silminkin suoritettavissa^
^itteiy paljastaa siitä usein toisistaan melkoisesti erävi
. muotoja. Valistunut suomalainen-ei mielestään kaipaa läfen
pS^. inääritelmää tavalliselle lumelle. Hän tietää mielestä
koRbmufc^staan riittävästi lumen väristä, kosteudesta ja kvl
myydestäkin. iLienee kuitenkin paikaikan kiinnittää huomiot
siihen, että kansainvälisesti sovittujen määritelmien mukaai
tavallinen lumi on aina kokoonpantu kuusikulmaisista ki^
teistä. Mistä tämä kuusikulmaisuus johtuu, on suurelta osalta
muutoin selittämättä, paitsi että tiedetään kappaleen pienempien
hiukkasien välisillä molekyylivoimilla olevan osuutensa
. tässä luomistyössä.
» • ' *
Kuten sanottu, tämä kuusikulmaisuus on joka tapauksessa
eräs varsinaisen lumen pääominaisuuksista. Lumihiutaleea
Mutt' vanhuutta emme, jne.
Ennen me astuttiin viel* pumpuli sukissa
ja hamehet ne kinttuja laahas.
Nyt meillä pauterit ja huulipunat
7 pörssis on,
vaikka kurttujakin on jo naamas.
Mutta* vanhuutta emme, jne.
Eilen meillä oli vielä hampaamme
suussa,
ne pureskella kyllä kesti,
nyt meillä on jo ostosetti,
irralla leukaluussa.
Mutt' vanhuutta emme, jne.
Ennen valssattiin ja tanssittiin kuin
kultut,
kun heilua meillä ei aflut.
Nyt meillä renkahat korvissa kelluu,
vaikk' rometiisi kinttuihin on tullut.
Mutt* vanhuutta emme, jne.
Lempi'
lauksia kuinonJ*ort Arthurissakaan, sillä onhan niitä suo-malafsia
muuallakin. Monet piewt paikkakunnat ovat toimineet
erinomaisdla tavalla, lukuisat ovat täyttäneet osuutensa
ja lähettiineet rafrioitakin. Uskallamme siltikin vielä toivoa ja
emrastaa, että kaikkialla tehdään vielä ihmeitä ertnenkuih
kampanjamoke loppuu, sillä "kaikki leivät eivät ole viflä
«iuni$sa'\
• • * •
Tässä numerossa aloitamme uuden jatkokertomuksen,
jonka on (Liekille kirjoittamtt Aino Raappala Suomesta. Tämä
kertomus on melko laaJA^ se kestää julkaista pitkästi yli
. puoti vuotU. Se m. Is»uik^; kertomus ja mielenkiintoinen, kuten
Akion kertomukset yleensä ovat. Siihen kaimattaa tutustua
heti alusta saakka.
Kuten «Ik^asommin im mftinHtu, julkaistaan Liekin joulun
ja uuden v u M ^ n u q M m joMlukuun 18. päivänä ja siinä
, julkaistaan yksHyist«ii terveyksiä kuin liikelaitosten
HmoituksiakiiK Ja «nwn|^ikk^, siinä julkaistaa» Liekin kir-joHtaji^
kertomuksia, pa^;iik)iu^ runoja. Tarkoituksena on
'täatä Aumerosta tehdä entistä ehompi joulunumero, sillä siihen
ovat Itaikki edellytykset, Liekin ystävät ovat tarmokasta vä-
^ keä, mjkaii tällaiset juhlanumerot ovat kysymyksessä. Se on
pantu merkaie Jo monta kertaa aikaisemmin. Ei ole siis epäi-
; lystä nytkaaii, etteivätkö Liekin ystävät nytkin hanki mah-dolli^
mman paljon tervehdy?;siä |a kirjoituksia joulunumeroon.
Vuotuinen metsästysaika lähenee taas. Joka syksy olemme
ikävä kyllä Joutuneet Uik |
Tags
Comments
Post a Comment for 1954-10-16-02
