Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 15, 1952

              x: 1
uoiesta
ienissä Kansj
jossa hj-\^
tajat 64niaasti|
i a poliittisia
Ahteista olemme I
iinvälistä lastea
torian erikokej,,
lapsiin
y^hdistäminä olf
'taan ja tervejit;
(i^an kaikkien 1
1 I^asvot, heidän]
Tunsimme vapj
mysten edessä,
olkootpa he ihoöj
sanomme heille. <
^ aikaisemmin
i " : että hevap_
nuorta voimaa
uunnelk^^a: k n ,
kain aarre, ovat j
kuoleman uhrei]
)anissä ja Sj-j-rii
ään omia lapsia
tissä, joissa on i
Useissa maissa oj
:ut jo varhain ]
i ; upeat, maaL
ovat tuhansieni
ikassa ja suure
it luonnonrikkau
intoa- eikä*-huolto!
—3 vuotisinaen
luiden Euroopan]
.^ksiin.
paljon sosiaalisti
rkka edistjy jatl
isen kansan
.*kset 'asiantilan
;i kannateta valtid
jäs perhe USAiij
sa elää 4 miljo
eleissä. Ranskasi
nousu on jatkuva
njan vankiloista |
ttömien lasten
ssa. Vietnamissa j
i j a Kiinan edu
i sotajoukkoja w
oimat esiint}-es:
i Korean ja Kii
rikan hallitus ei (
1925 Geneven sq
USA:n \-iraii
vansa huomattaii
i vetoomuksen.
voi huomenna tu
I kohtaloni, jos (
sille, että ali
1 ruokkimaan köl
•st>Tät tuna
naita, joissa, hu
rioita «viime
kasvavat V20^^
nahdollisuudet d
la. ja pahimpia
Ifssista osoit;
ideille koko
lie, tiedemiehille
1 puolesta.
äämme ponni?'-^
sille oikeuden
en kehitykseeJi-iaavat
nämä ois
ojelulakeja ja
iännössa.'
kiivtetääneia-^
tuksiin, äitiyden.!
--.-i.^-.-» *.|r-^-v , -.
metfeyitti Haanpään kertomik^
jH» ja novelleihin. Hän^on nyk^jan
suomlvsen kirjaU^uudm^yhsl^^^^
^tavimmislahenfcUmhmmsta.Vi'
Isutmnie tässä vähän Huanpää» ko-joista
elämää. "Uuden Naisen» kir-joittajan
M. M.—to.-n kertomana.
AIXULAISEN linja-auton suuntana
Uon Piippolan kirkonkylä, matkaa
runsaasti sata kilometriä. Niiden var­rella
riittää aikaa muistella monia
kä>Titejäni tuossa kylässä Ja «vielä use-
[ ampia sen ohitse ajamisiani. Joka ker­ran,
kun on lähestytty määränpäätä, jo­ku
mukanaolevista on vierustoverilleen
virkahtanut:
— Täällähän se on Pentti Haanpää,
Täällä hän on, nytkin se muistettiin.
Jo maantiellä . tulee .vastaan Aili,
Haanpään: va^mo,: ^Hänet tapsian en-
[sinimfflsen kerran. : Miellyttävä
ja v^aa ihminen. .Tayz^&wn;X)lesk
iutyyUinsä sa^tastelee^^pi^aniäbUe^ itse
Perittikiff kintereilläänikuiföte
Uuden Naisen lukqöissa ^löytyy tus­kin
aimtakaan,.;JQkaei4iet2Us
on Pentti Haanpää; : Kuite^in, tim-tuu
välttämättömältä se ^vieläkin sa­noa;
Hän pn kertojamest^riimne, jonka
veroista suomalaisessa kirjalUsuudessa
esiintyy vain harvoin. Tällainen poi-
Paljastakaamme ja julkisesti tuomit­kaamme
rotuvihaan, sotaan ja väkival­taan
yllyttävä propaganda, jota har­joitetaan
lasten kiqallisuudessa, eloku­vissa
ja radiolähetyksissä.,
toemme pelastam*isen nimissä käyt­täkäämme
kaikki voimanome kansojen
välisen rauhan palauttamiseksi ja lu­jittamiseksi.
Vaatikaamme hallituksilta sotien lo­pettamista,
sotien, jotka tuovat kuole­maa
lapsille Koreassa, Vietnamissa ja
Malaijissa.
Vaatikaamme YK:n aseistariisumis-komissiolta,
että sotUäsmäarärahojen
raskasta taakkaa kevennetään ja va­rat
käytetään lasten hyväksi. .
Vaatikaamme, että julkea r i k o s ­lasten
joukkomurhaaminen atomi- ja
bakteeriaseiUa tuomitaan ja kieUetään. •
Vaatikaamme, että kaikki maat ra­tifioisivat
bakteeriaseen käytön kieltä-
>^n Geneven sopimuksen. .
Julistakaamme siirtomiiakaiisoille oi­keus
vapautua sorrosta, jol^ kuristaa
ö»tä ja pakoittaa niitä uhraamaan lap­sensa.
\ -
Maaihnan kansat, voimistakaa vei-^
jellistä yhteistoimintaanne lasten pelas­tamiseksi!
Muodostakaa kaikissa maissa kan­sallisia
lastensuojelukomiteoita ja lisät­kää
paikallisten komiteoiden lukumää­rää.
^^"*='^ostukoon kesäl^uun ensimmäi-
^en^aivä kansainvälinen lastenpäi-
^ jokaisessa kaupungissa, jokaises-
2 tehtaassa, jokaisessa kylässä maail-
-ansojen välisen rauhan, luotta-jnuksen
ja veljeyden voimakkaaksi mie-knosoitukseksi.-
Miehet ja naiset kaikkialla maail-
"^5a. kuulkaa vetoomuksemmel
ia t ^^^^ ^"PP"«, saavatko poikamme
Jttaremme elää, saarvatko lapsemme
' ^^^enlapsemme tuntea flöä. Rauha
i , '^ten onni ovat toisistaan erotta-
«»attomia käsitteitä.
ka on synt;yn3rt ja kasvanut Piippolassa,
ehtinjrfe e l ^ 47 vuotta. Vaatimattomis-
' r sa ja' hBjaisissa maaseudun oloissa on
tämä maanviljelijän poika elänyt ja
: kiijoittanui kiiT^ jotka elävät kauan
häben jälkeensä. Haanpään kirjojen
; painokset myydään loppuun, ne todella
kuluvat kansan käsissä. Työihminen
on hänen läheisin kuvattavansa, eikä
hän pelkää nähdä ja paljastaa yhteis­kunnallisia
epäkohtiakaan. Haanpään
tyyli on omaperäinen, kenelläkään ei
ole sellaista. Mehevä kansanomaisuus
on hänen tulkinnalleen tunnusomaisin-ta.
Hänen kirjojaan on varsin helppo
lukea, ne suorastaan sieppaavat mu­kaansa
vastustamattomalla voimalla.
Minulle oli kerrottu, että haastatella
Haanpäätä ei ole kaikkein helpoimpia
tehtäviä. Väite tuntui oudolta; olinhan
kolmisen vuotta sitten tavannut hänet
ja rupatellut iltakauden mitä höystei-simmän
huumorin merkeissä.
Kuitenkin osoittautui puheissa ole­van
perna. Pihamaalta sisään siirryt-
' tjfänune: k ^ ^ Kerroin
tuUeenl haastat^lema^
— JoOf mikäpäs^^siinä, kirjailija tuu-mi.
' •
!]V|utta varsinaista haastattelua ei^
- syntynyt. Yritän alussa muotoilla ky-
, symyksiäni: .
— Kun kirjoitat jotain teosta, kehit-teletkö
aiheen saatuasi.— asioita ja ta-
^ pahtumia, kirjoittaessasi, vai oletko jo
muokannut ja ajatellut sanottavasi etu­käteen
valmiiksi?
— Pitäähän sitä vähän ajatellakin
• • •
Minun on myönnettävä ajattelemisen
välttämättömyys kirjailijallekin.
~ Onko sinulla nyt työn alla joku
teos vai jotakin pienempää?
— Ainahan sitä jotain kehitellään . . .
Luovuin tavanomaisista kyselyistä.
Niissä Pentin mielestä on vain turhaa
juhlavuutta.
Kahvipöydän ääressä osallistuu kes-kusteluunmie
Pentin vaimokin. Hän
esittelee, että yksi talon kolmesta huo­neesta
tounii Piippolan Osuuskassan
toimistona, hän itse nimittäin hoitelee
liikkeen tilejä, vieläpä pitää linja-auto­yhtiönkin
kassaa. Näiden ja perheasi­ain
lisäksi hän harrastaa kirjallisuutta,
ennnenkaikkea syventyy perusteellisesti
miehensä tuotteisiin.
Pentin elämää ja harrastuksia sivu*
tessa selviää, että hän jo kansakoulu-poikana
kirjoitteli "Pääskyseen", lasten
lehteen. — iLäksyt aina valmistin huo­lella
ja luin runsaasti muutakin kirjal­lisuutta,
hän muistelee. Myöhempinä
vuosina hän opiskeli kirjeopistossa eng­lantia
voidakseen tutustua englannm
kieliseen kirjallisuuteen. Puhumaan
englantia ei hän sano kykenevänsä. —
Minuun ei päde se mitä Lehen sanoo,
nimittäin, että kyllähän sitä vierasta
kieltä puhuu, mutta ymmärtäminen on
niin ja näin.
Tiedusteluuni, missä kirjailija aihei­taan
muokkaa, saan vastauksen: —
Tuolla jossakin — luonnon helmassa.
Siellä on rauhallista.
- Siviiliharrastuksista Haanpää mainit­see
hiihtämisen metsässä ilman metsäs­tysasetta
ja kalastamisen. Ja muutakin
urheilua hän harrastaa omiksi tarpeiksi,
sitä todistaa jo miehen koko olemus.
— Saatko minkäänlaisesta soittimes­ta
ääniä? Isäsihän on ahkera vielu-niekka.
— Saanhan noita ääniä, ne vain ei­vät
pysy missään järjestj^sessä.
Täydet kirjahyllyrivit ovat runsaat
ja kirjallisuus monipuolista. Suomalai- .
sen ja ulkolaisen kauhokirjallisutiden li-
^ i näkyy niis^ niteitä talouselämän
ja eri tieteitten aloilta. On myöskin
Lenmm ja Stalinin teoksia. Kirjailijoi­ta,
joiden parissa Haanpää parhaiten
viihtyy, ovat kotoinen Joel Lehtonen ja
neuvostoliittolainen Sholohov. Viimek­simainitun
suomennetut teokset hän sa­noo
lukeneensa kahteen kertaan. Posti
tuo myös Vapaan Sanan ja oululaisen
Kansan Tahdon. — Niistä sitä saakin
tietää yhtä ja toista, Pentti tuumii.
Rupatellessa on aika luiskahtanut
pikkutunneille. Mutta Pentin vaimo,.
esittää, että vielä tekisimme vähäisen
kävelylenkin kirkkomaalle, nälkään
kuolleiden hautapaikalle. Se on jät­teitä
ISöO-luvun katovuosista, jolle ai­kalaisemme
ovat pyst3^täneet muisto­kiven.
K^n yritän selvittää jotain sii­hen
hakatuista ssmoista, Pentti ykskan-taan
huomauttaa:: ~..
— He kuolivat nekään, ei se sen ru^.
nollisempaa ollut Ktin minä siihen
yritän, että onko tämä nyt oikein asi-.
aankuuluva käyntipaikkav sinulle, Itoi-nen
tuiunii: — Piru sen tietää . . .
Jutusteluiiame jatkuu aina seuraa-.
vaan päivään. Tuumittiin vielä käydä
tapaamassa kirjailijan isääkin Piippolan
Leskelässä. Mutta tuumimiseen se jää.
Oli jo aika palata Ouluun takaisin. Sitä
ennen kuitenkin syödään mehevä ateria
kirjailijan pyytämiä maivoja. Niitä
hän nostaa Pyhännän Lamujärvestä.
Sen rannalla on perheen pieni mökki,
kalasauna, kuten Haanpää sitä nimit­tää.
Ja sinne yksinäisen järven ran­nalle
hän aikoo taaskin matkansa suun­nata.
Tukkisavotat kierrellyt, uitto­väylät
lasketellut kirjailija siellä pistää
paperille tavallisen ihmisen iloja ja su­ruja,
toiveita ja. pettjmiyksiä — niissä
Pentti Haanpään kirjallinen perusta.
Hän on työkansan elämänkuvaa ja ja
sellaisena pysyy. Hänen jykevässä kir­jallisessa
sanomassaan kuvastuu nouse­van
työväenluokan voima.
Ranskalainen tohtori £; Amould oa
Presse Medical-nimls^ssä aikakausikir«
jassi^ kiihko viinipropas^dan johidtos*
ta kirjoittanut alkoholin räymtoarvosta*
^än huomauttaa, ettei viiniä tosia
juoda sen oletetun ravintoarvon vuoksi»
vaan sen maun ja sen hermoihin kohdis*
tuvan vaikutuksen vuoksi. "Nuo teo­reettiset
525—560 kaloriaa, jotka litra
viiniä, jossa on 75—80 gr. alkoholia tu­lisi
antaa, on vain 40 — neljäkymmentä
— jotka tpdellisuudessa tulevat elimis­tön
hyödyksi, ja ne johtuvat toisarvoi­sista
aineista viinissä. Näiden hyödyl­listen
kalorioiden arvo oli 3 frangia, kun
litra viiniä Ranskassa v. 1950 maksoi
55 fr. Se, joka nauttii litran viiniä, mak­saa
näinollen 17 kertaa enemmän alko­holin
huumausvaikutuksesta kuin viinin
ravintoarvosta.^'
Kun alkoholi ei ole elimistön raken­nusainetta
eikä sitä voida siellä varas­toida,
voi se tulla kysymykseen ainoas-taaiL
energialähteenä. .-Energia tuottaa
lämpöä ja-lih^oimaa.. ^Tohtori^ Le
"Bretonin ja Schafferin tutkimusten
miikaan.kuitenkin: . !
1> Alkoholi ei tuöta^ lämpöä eikä sitä
voi k ä y t ^ kylmää poistalvana aineena;-
2) Alkoholia el voida käyttää^^ lihas,
voimaa antavana aineena.
Mitä sitten tapahtuu alkoholin kalo*
rioille? Le Breton arvelee niiden näjrt*
televäh jotakin osaa solun muuttumises­sa.
Tri Lefevre kieltää sen.
Tri Labillen mukaan on alkoholi vas­takkainen
ravintoaineelle, koska se
imee veden limakalvoista, saa munan­valkuaisen
kovettumaan ja ehkäisee
ruuansulatusnesteiden muodostumista.
Tri Monriuand sanoo sitä antiravinto-iaineeksi(
ravintovastaiseksi), joka estää
A-, Bl ja B2-vitaminien käyttöä ja on
lihastoiminnalle tarpeellisen voimanläh­teen,
rypälesokerin käytön tiellä.
Johtopäätös on siis: Alkoholi ei ole
ravintoaine.
Hiiri syö saidan säästön, kärppä vie
itaran kätkön.
Kuvassa olevat neljä nuorta laulajatarta kuullaan Canadan Yleis­radion
ohjelmassa "Roadshoiv*', mikä esitetään neljästä eri paikasta
viikossa. Maanantaisin Maxine Ware, oikealla ylkääUä, kuullaan
tässä ohjelmassa Winnipegistä. Tiistaisin se kuullaan Torontosta ja
siinä esiintyy Dorothy Alt, vasemmalla ylhäällä. Torstaisin tulee
tämä ohjelma Vancouverista ja siinä esiintyy vasemmalla alhaalla
oleva Betty Pomer ja perjantaisin kuullaan Montreal, jolloin ohjel'
massa esiintyy oikealla alhfUxUa oleva Joyce Hahn,
I
• j
1*
0 m^^t
V 4