1953-10-31-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
)YMENIT
ENCy
[V VDKA
iuudellut ketään t***
1
isä mitään vÄojs?"
nen valehtelija"
M KESKEN
linut luoksenne^
en vuoksi? Olettä*»
, taksani ovat
Iän."
fHENEIVIASTA
t[>at.a sEintu tallied ap tiyeta*a^r '
sn tiedän, että
lan vanhemniaö^
KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHti
144 — VoL XVIII vuodökerla LattantaSna, lökakmm 31 päivinä. 1953
\
onParkhUl, St. Georgessa, Ont. asuva
tori farmari, sairastui polioon viime
mkuum, juuri kun hänen olisi pitä-wt
korjata! vehnäsatonsa. Naapurit ja
fävät ovat kuitenkin tehneet kaikki
millin farmityöt, syyskunnötkin.
maehtoiset auttajat sanovat: "Me
me iloisia, että olemme voineet
maa Donia, sillä hän ei ole ainoastaan
m naapuri, vaan hän onjunnollinen
p ;a juuri hähenkaltafsetisa muo-myatäoisen
ja kunnollisen asunto-
Jttetsön:' Kuvassa polion uhri Toron-
1 sairaalassa, minne vaimonsa on tul-vierailulle.
jayotan Sanni" ei ollut
«in vireessä
Finnish-haalilla esitettiin 'Palmun
*«vien toimesta maanantai-Htana
'lainen elokuva "Savotan Sanni",
itta koneessa tiili jokin vika, joten en-esitys
alkoi y l i pueli tuntia
Ämmin kuin oli ilmoitettu. Esitys
^jui moitteettomasti, mutta toista esi-alotettaessa
katkesi jokin pieni
koneesta, ja esitystä ei voitu
-j vaan ihmiset saivat pääsymak-takaisin.
Erisimmäisessä näytöksessä ollut haa-
«aytemen yleisö oli yleensä tyytyväi-
X-^^^^-^^.^^^- ^"^oakin näytelijäin
.^«^^•-a sai selvän ja näytteleminen
^ jarsinkin useissa kohdin erikoisen
^e^Pasta. Laulut olivat hyviä,
i ^hka liian paljon laulettiin sa-
^ Hurmalan häät"-laulua. '
I^almu lupasi tulla tänne uudes-
^ ^'^^amään '^Sannin" joulun edellä.'
^_ pahoitteli kovasU toisen esityksen
^^iftumista, mutta eihän sille voi-
' '^'aan, vahinko tulee koska sattuu.
GÖSTA BORG:
Katoavia
ATKA!NA.\N kansoittivat maan jät-tiläismatelijat.
Maa tärisi kymmenien
tonnien painoisten eläinten poljennasta,
ja kauheat hirviöt kävivät villejä
otteluja saniaismetsissä. Meressä
•kiisivät salamannopeat kalaliskpt aallonharjojen
poikki, ja ilmassa purjehtivat
mielikuvitukselliset lentoliskot. \^1-
tavilla räpyläsiivillään.
Miljoonia vuosia, on kulunut siitä,
kun matelijain aika loppui ja nuo eriskummalliset
otukset jätUivät maan perinnöksi
imettäväisille ja muille nykyaikaisille
elämänmuodoille. Ne vajosivat
vaatimattomaan asemaan, niiden oli
pakko etsiä suojaa loukoista ja piiloista.
Meidän päiviemme pienessä arassa met-säliskossa
ei ole sanottavasti kantaisänsä,
jättaäisliskon ominaisuuksia.
Kerran 1830-luvun keskipaikkeilla
purjehti eräs alus kohti Ty>'nen valtameren
ehkä hiljaisinta saariryhmää, Ga-lapagos-
saaria, joiden äitinä voi todella
pitää merta ja isänä myrskyä. Laivassa
oli tiedemies, joka hiukan m^-öhemmin
hämmäst3rtti koko maailman kehitysopillaan.
Hänen nimensä oli Charles
Danvin. Hän näki siellä monia ihmeellisiä
ilmiöitä, niiden joukossa kummallisia
puolentoista metrin mittaisia liskoja,
jotka lukemattomina laumoma paistat
t rva t päivää rikkinäisillä laavalohka-reilla
pitkin rannikkoa tai pulikoivat
vedessä. Vesi oli niin kirkasta, että hän
saattoi erottaa jokaisen niiden liikkeen
pohjastakin, jopa varsin syvältä. Sellaista
hän ei ollut nähnyt koskaan ennen.
Olennot vaikuttivat hänestä jollakin
tavalla yliluonnollisilta, ne eivät soveltuneet
elämään vedessä.
Igunat eli meriliskot; joiksi niitä
myös sanotaan, muistuttavat monessa
suhteessa edeltäjiään. Niiden monet
maalla elävät sukulaiset, leguaanit,
edustavat vain kuolleiden hirviöiden
taskupainosta. Meriliskoilla on pitkä
selkäharja, jollainen koristi tavallisesti
sen jättiläismäisiä esivanhempia. Mutta
muuten ne ovat viattoman näköisiä,
joskin hirvittävän rumia. Petoeläimiä
ne eivät ole. Niiden hyväntahtoisuus
menee niin pitkälle, etteivät ne yritä
purra edes itsepuolustuksekseen. Kun
lähestyy sellaista liskoa, avaa se kylläkin
veripunaisen suunsa ammolleen ja
silloin se näyttää — sitä ei voi kieltää
— hirvittävän vaaralliselta. Se on
kumminkin vain naamiota, ja jos se
huomataan, peräänt3ry eläin. Mutta älköön
luultako, että se pakenee hillittömästi.
Pikemminkin vaikuttaa siltä,
kuin maleksija vain kömpisi matkoihinsa
antaakseen tilaa tunkeilijalle tai saadakseen
olla rauhassa, nukkua edelleen
lämpimillä ja ihanJIla laav^hkareilla.
Pelon puuttumisen kokonaan Darwin
katsoi johtuvan siitä että eläimellä ei
ole lainkaan vihollisia maalla. 'Periytynyt
vaisto ilmaisee niille että kalliot
ovat turvallisia. Vedessä, missä meren
pelätyt petokalat hait oleskelevat, nii-
Jatkira U. sivaQa
9
I
NOVCMBER 19S3
I 2 3 4 5 6 7
8 9 l a 11 12 13 14
15 16 17 18 19 20 21
22 23 24 25 26 2728
29 30 - - - - -
3
NIMIPÄIVIÄ s
1— Sttimimtai . . . . . . . . . . . . . . . Lyly
2— Maanantai Topi
3—TUstat . . . . . . . . . . . . . . . . . . TerJio 2
>» 4-~Ke8kiviUdio . . . . . . . . . . . . Bertta «
5— Tontoi Reima, o
6— r^PerJantal .. .. Kustaa Aadolf
7— Lautailla . . . . . . . . . . . . . . Taisto
'Maailman kaunein tyttö"
esiintyi Sudburyssa
Viime torstaina esitettiin ''Chnadian
Finnish Moviesin" toimesta Sudburyn
Finnish-haalilla paljon puhuttu filmi,
"Maailman kaunein tyttö", jossa pääosaa
vie entinen '•Maailmankaikkeuden
kaunein nainen", Armi Kuusela. Tästä
elokuvasta on kuultu ja puhuttu paljon,
mutta mitään erikoisemmin hyvää siitä
tuskin voi puhua kukaan.
On tosi, että Armi Kuusela on miellyttävä
tuttavuus valkokankaalla, eikä
hänen näyttelemisessäkään ole erikoista
vikaa. Filmissä oin useita hyviä näytteli
jätyjTjpejä, erikoisesti korpraali, yksi
Armin "holhoojista", mutta mielestämme
Tauno Palo, suomalaisen filmin ja
näyttämön veteraani, esiintyy siinä hyvin
epäedullisesti itselleen. Lieneekö se
teknillinen vika, vai mikä, mutta esiintyjien
puheesta ori vaikea saada selvääi
paikka paikoin. Yleensä on merkillepantava
seikka, että suomalaiset filmi-näyttelijät
puhuvat liian nopeasti, mi-,
kä monta kertaa vaikuttaa hyvin huonolta,
kun puheesta ei saa selvää.
Sanotaan^ että tämä elokuva on lyönyt
kaikki ennätykset Suomessa yleisömenestykseen
nähden, mutta se johtuu
kai siitä, että kaikki ovat halunneet
nähdä kuuluisan ;.\rmin edes elokuvassa,
liun kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta
nähdä häntä muuten. Hänen sanotaan
valmistavan uutta elokuvaa Filippiineillä.
"Miehen kylkiluu" uusintana
Sudburyssa /
Ensi sunnuntaina esitetään Finnish-haalilla
Sudburyssa uusintana hauska
huvinäytelmä ''Miehen kylkiluu", joten
sellaisilla, joilla ei ollut tilaisuus sitä
nähdä ensi kerralla, tarjoutuu nyt
viimeinen tilaisuus. Numeroituja ra-vintolalippuja
on myytävänä entisissä
paikoissa.
Joka haluaa viettää hauskan illan,
niin sen voi tehdä seuraamalla "kylkiluun-'
esitystä ensi sunnuntai-iltana.
Metrin pxtiraden uusi*
määrääminen
Nykyuien tapa käyttää platinasau-vaa
standardimitan perusmallina on
\'anhentunut, sanovat Sevr^issä toimivan
kansainvälisen mitta- ja painötoi-miston
neuvoa-antavan valiokunnan j ä senet.
Asiantuntijat ovat kuitenkin yksimielisiä
siitä ,että päätös uuden menettelytavan
käytäntöönottamisesta on jätettävä
toistaiseksi, kunnes on keksitty
tyydyttävämpi tapa määritellä metrin
pituus. 'Metrin perusmitta, jota säilytetään
ilmatiivissä holvissa Pariisissa,
voidaan määritellä 10 miljoonasosan
tarkkuudella.
Neuvoa-antava valiokunta on kuitenkin
yksimielinen siitä, että metrin p i tuus
voidaan määriteJlä vieläkin tarkemmin..
- .
i f
1
mk •'
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 31, 1953 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1953-10-31 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki531031 |
Description
| Title | 1953-10-31-01 |
| OCR text | )YMENIT ENCy [V VDKA iuudellut ketään t*** 1 isä mitään vÄojs?" nen valehtelija" M KESKEN linut luoksenne^ en vuoksi? Olettä*» , taksani ovat Iän." fHENEIVIASTA t[>at.a sEintu tallied ap tiyeta*a^r ' sn tiedän, että lan vanhemniaö^ KAUNOKIRJALLINEN VIIKKOLEHti 144 — VoL XVIII vuodökerla LattantaSna, lökakmm 31 päivinä. 1953 \ onParkhUl, St. Georgessa, Ont. asuva tori farmari, sairastui polioon viime mkuum, juuri kun hänen olisi pitä-wt korjata! vehnäsatonsa. Naapurit ja fävät ovat kuitenkin tehneet kaikki millin farmityöt, syyskunnötkin. maehtoiset auttajat sanovat: "Me me iloisia, että olemme voineet maa Donia, sillä hän ei ole ainoastaan m naapuri, vaan hän onjunnollinen p ;a juuri hähenkaltafsetisa muo-myatäoisen ja kunnollisen asunto- Jttetsön:' Kuvassa polion uhri Toron- 1 sairaalassa, minne vaimonsa on tul-vierailulle. jayotan Sanni" ei ollut «in vireessä Finnish-haalilla esitettiin 'Palmun *«vien toimesta maanantai-Htana 'lainen elokuva "Savotan Sanni", itta koneessa tiili jokin vika, joten en-esitys alkoi y l i pueli tuntia Ämmin kuin oli ilmoitettu. Esitys ^jui moitteettomasti, mutta toista esi-alotettaessa katkesi jokin pieni koneesta, ja esitystä ei voitu -j vaan ihmiset saivat pääsymak-takaisin. Erisimmäisessä näytöksessä ollut haa- «aytemen yleisö oli yleensä tyytyväi- X-^^^^-^^.^^^- ^"^oakin näytelijäin .^«^^•-a sai selvän ja näytteleminen ^ jarsinkin useissa kohdin erikoisen ^e^Pasta. Laulut olivat hyviä, i ^hka liian paljon laulettiin sa- ^ Hurmalan häät"-laulua. ' I^almu lupasi tulla tänne uudes- ^ ^'^^amään '^Sannin" joulun edellä.' ^_ pahoitteli kovasU toisen esityksen ^^iftumista, mutta eihän sille voi- ' '^'aan, vahinko tulee koska sattuu. GÖSTA BORG: Katoavia ATKA!NA.\N kansoittivat maan jät-tiläismatelijat. Maa tärisi kymmenien tonnien painoisten eläinten poljennasta, ja kauheat hirviöt kävivät villejä otteluja saniaismetsissä. Meressä •kiisivät salamannopeat kalaliskpt aallonharjojen poikki, ja ilmassa purjehtivat mielikuvitukselliset lentoliskot. \^1- tavilla räpyläsiivillään. Miljoonia vuosia, on kulunut siitä, kun matelijain aika loppui ja nuo eriskummalliset otukset jätUivät maan perinnöksi imettäväisille ja muille nykyaikaisille elämänmuodoille. Ne vajosivat vaatimattomaan asemaan, niiden oli pakko etsiä suojaa loukoista ja piiloista. Meidän päiviemme pienessä arassa met-säliskossa ei ole sanottavasti kantaisänsä, jättaäisliskon ominaisuuksia. Kerran 1830-luvun keskipaikkeilla purjehti eräs alus kohti Ty>'nen valtameren ehkä hiljaisinta saariryhmää, Ga-lapagos- saaria, joiden äitinä voi todella pitää merta ja isänä myrskyä. Laivassa oli tiedemies, joka hiukan m^-öhemmin hämmäst3rtti koko maailman kehitysopillaan. Hänen nimensä oli Charles Danvin. Hän näki siellä monia ihmeellisiä ilmiöitä, niiden joukossa kummallisia puolentoista metrin mittaisia liskoja, jotka lukemattomina laumoma paistat t rva t päivää rikkinäisillä laavalohka-reilla pitkin rannikkoa tai pulikoivat vedessä. Vesi oli niin kirkasta, että hän saattoi erottaa jokaisen niiden liikkeen pohjastakin, jopa varsin syvältä. Sellaista hän ei ollut nähnyt koskaan ennen. Olennot vaikuttivat hänestä jollakin tavalla yliluonnollisilta, ne eivät soveltuneet elämään vedessä. Igunat eli meriliskot; joiksi niitä myös sanotaan, muistuttavat monessa suhteessa edeltäjiään. Niiden monet maalla elävät sukulaiset, leguaanit, edustavat vain kuolleiden hirviöiden taskupainosta. Meriliskoilla on pitkä selkäharja, jollainen koristi tavallisesti sen jättiläismäisiä esivanhempia. Mutta muuten ne ovat viattoman näköisiä, joskin hirvittävän rumia. Petoeläimiä ne eivät ole. Niiden hyväntahtoisuus menee niin pitkälle, etteivät ne yritä purra edes itsepuolustuksekseen. Kun lähestyy sellaista liskoa, avaa se kylläkin veripunaisen suunsa ammolleen ja silloin se näyttää — sitä ei voi kieltää — hirvittävän vaaralliselta. Se on kumminkin vain naamiota, ja jos se huomataan, peräänt3ry eläin. Mutta älköön luultako, että se pakenee hillittömästi. Pikemminkin vaikuttaa siltä, kuin maleksija vain kömpisi matkoihinsa antaakseen tilaa tunkeilijalle tai saadakseen olla rauhassa, nukkua edelleen lämpimillä ja ihanJIla laav^hkareilla. Pelon puuttumisen kokonaan Darwin katsoi johtuvan siitä että eläimellä ei ole lainkaan vihollisia maalla. 'Periytynyt vaisto ilmaisee niille että kalliot ovat turvallisia. Vedessä, missä meren pelätyt petokalat hait oleskelevat, nii- Jatkira U. sivaQa 9 I NOVCMBER 19S3 I 2 3 4 5 6 7 8 9 l a 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 2728 29 30 - - - - - 3 NIMIPÄIVIÄ s 1— Sttimimtai . . . . . . . . . . . . . . . Lyly 2— Maanantai Topi 3—TUstat . . . . . . . . . . . . . . . . . . TerJio 2 >» 4-~Ke8kiviUdio . . . . . . . . . . . . Bertta « 5— Tontoi Reima, o 6— r^PerJantal .. .. Kustaa Aadolf 7— Lautailla . . . . . . . . . . . . . . Taisto 'Maailman kaunein tyttö" esiintyi Sudburyssa Viime torstaina esitettiin ''Chnadian Finnish Moviesin" toimesta Sudburyn Finnish-haalilla paljon puhuttu filmi, "Maailman kaunein tyttö", jossa pääosaa vie entinen '•Maailmankaikkeuden kaunein nainen", Armi Kuusela. Tästä elokuvasta on kuultu ja puhuttu paljon, mutta mitään erikoisemmin hyvää siitä tuskin voi puhua kukaan. On tosi, että Armi Kuusela on miellyttävä tuttavuus valkokankaalla, eikä hänen näyttelemisessäkään ole erikoista vikaa. Filmissä oin useita hyviä näytteli jätyjTjpejä, erikoisesti korpraali, yksi Armin "holhoojista", mutta mielestämme Tauno Palo, suomalaisen filmin ja näyttämön veteraani, esiintyy siinä hyvin epäedullisesti itselleen. Lieneekö se teknillinen vika, vai mikä, mutta esiintyjien puheesta ori vaikea saada selvääi paikka paikoin. Yleensä on merkillepantava seikka, että suomalaiset filmi-näyttelijät puhuvat liian nopeasti, mi-, kä monta kertaa vaikuttaa hyvin huonolta, kun puheesta ei saa selvää. Sanotaan^ että tämä elokuva on lyönyt kaikki ennätykset Suomessa yleisömenestykseen nähden, mutta se johtuu kai siitä, että kaikki ovat halunneet nähdä kuuluisan ;.\rmin edes elokuvassa, liun kaikilla ei ole ollut mahdollisuutta nähdä häntä muuten. Hänen sanotaan valmistavan uutta elokuvaa Filippiineillä. "Miehen kylkiluu" uusintana Sudburyssa / Ensi sunnuntaina esitetään Finnish-haalilla Sudburyssa uusintana hauska huvinäytelmä ''Miehen kylkiluu", joten sellaisilla, joilla ei ollut tilaisuus sitä nähdä ensi kerralla, tarjoutuu nyt viimeinen tilaisuus. Numeroituja ra-vintolalippuja on myytävänä entisissä paikoissa. Joka haluaa viettää hauskan illan, niin sen voi tehdä seuraamalla "kylkiluun-' esitystä ensi sunnuntai-iltana. Metrin pxtiraden uusi* määrääminen Nykyuien tapa käyttää platinasau-vaa standardimitan perusmallina on \'anhentunut, sanovat Sevr^issä toimivan kansainvälisen mitta- ja painötoi-miston neuvoa-antavan valiokunnan j ä senet. Asiantuntijat ovat kuitenkin yksimielisiä siitä ,että päätös uuden menettelytavan käytäntöönottamisesta on jätettävä toistaiseksi, kunnes on keksitty tyydyttävämpi tapa määritellä metrin pituus. 'Metrin perusmitta, jota säilytetään ilmatiivissä holvissa Pariisissa, voidaan määritellä 10 miljoonasosan tarkkuudella. Neuvoa-antava valiokunta on kuitenkin yksimielinen siitä, että metrin p i tuus voidaan määriteJlä vieläkin tarkemmin.. - . i f 1 mk •' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-10-31-01
