1956-02-11-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
ja merimies
pERTH-A^ pääsi pak^elukseen erääseen
sivistyneeseen perheeseen Torpntössii.
Perheeseen kuiilui vain mies ja vaimo ja
kuului se ns, j^.arempiosajsiin.- Berthalle,
joka halusi oppia canadalaisia tapoja,
ie oli oikein sopiva paikka. Ensiksi hän
el mmärtänyt, miksi canadalaiset halusivat
suomalaisia palvelijoita, mutta
pian hän tuli tietämään, että siihen oli
svynä suonjalaisten tavat: ahkeruus,
rehellisyys,, puhtaus, alistuvaisuus ym.
pian hän oHkin saavuttanut luottaniuk-
Sattui riiitf, että paikan isäntä kuoli
ja Bertha menetti i)aikkansa: Pian kuF
lenkin rouva ifoiöitti hommaavansa hänelle
h>'väh paikan jä itse matkustavansa
Espanjaan i a i Itlaliaan olemaan,
Berthan tiedusteluun miksi hän matkustaa
Eurooppaan vastasi rouva, että hä-varansa
eivät riitä Canadassa elämiseen.
Berthan edelleen udellessa hän
sditti, että kaikissa maissa ei ole elintaso
samanlainen ja siksi Canadan ra—
hlilla on näissä Euroopan niaissa paljon
suurempi arvo: •;
Bertha tiedoitti tapahtumista pienellä
kaivosalueella olevalle miehelleen ja tä-
«4 kehoitti liäntij jättämään palveluksen
ja tuldäa^än hänen luokseen. Bertha
kuihinkin ;|>ääfeti vielä jatkaa palvelijana
oloa, fcosk^ sekin on opiksi.
Nyt hän j<J(tiiui osakkeiden välittäjän
perhe^eiil Bertha oli kuullut Suomessa
pörssis|ä ja osakkeilla keinottelusta,
muita mitään sen käytännöllisistä
puolfeta^^^äh ei tiennyt. Nyt hän
tuli sitäkii^tuhtemaan köyhästä rikastuneen
rotg/^|ansiosta, joka ei näyttänyt
tunte^ä^n ^itseään Berthaa paremmaksi.
iV4;Ö9^in passatessaan illatsuis-sa
hän kufi^ j^rssiasioista yhtä ja toista.
Kun ^ ( j ^ oli auto, toimi Bertha
sen ajurinä" rouvan tahdosta. Mutta hyvin
hän edeir^n imuisti ajat jolloin o l i
Saaren tulftil^utehtaan koneen aäres-sä.
Suomi säfl^ii muistissa. Kerran sain
häneltä kirjeen, missä 'hän kertoi haihduttavansa
. -Stiomi-ikävän laulamalla
laulua: "Iliailla lännen aatokseni liitää
. . ." ^^,/|
Tiesin Berthan luonteen ja olin varma,
että liäri |er tule pois Torontosta
kutsumalla, vaan että hänet on haettava.
Olin: 7;ölliit työssä kauan aikaa
kaivoksilla mi^ä nyt vietiiri uutta k a i -
kosaiÄko^^jossa työssä maksettiin ta-vallista
k a i v o t i e h e n palkkaa parempi
palkka. tji^n päätyttyä menin Torontoon.
K u n olinjj^iioittanut etukäteen
tulostani^ioli^^inulla.: siellä- palvelus-paikata
v ^ m i ^ a . kieltäydyin jyrkästi.
Sanoin, etM öfen ollut imeriniies ennen
ja vaikka vaihdankin ammatti* niin en
perhepalvelijaksi. Emme myöskään tulleet
Canadaan käjniiään vaan olemaan
-ja siksi haluan, että perustamme kodin
jonnekin kaivosalueelle. M i n ä käyn
työssä -kaivoksessa ja sinä hoidat kodin
piiriin kuuluvat tehtävät. Tee vastaehdotus,
sanoin, ja haemme keskifien, el-lej
jomman kumman ehdotusta voida
kokonaan hyväksyä.
Bifrtha ehdotti, että hän ^iiä palvelukseen
j a sitten saatuamme enemmän
varoja teenime matkan Suomeen. Tulemme
sitten takaisin ja asetumme jonnekin
jasumaan; Ilmoitin säästöni ja
päätimme, että r Bertha sanoutuu irti
palveliispäikästäah ja teemnie mätkäri
Niagaralle: ^ - v ,r;:v;::;':
Torontossa ollessamhie näytteli Bertha
minulle iltaisin Torontoa ja silloin
kiinnitin'huomiota moniin tapoihin, mm.
kuinka miehet ottivat esim. hississä lakin
poil*päästään, kun joku nainen a.s-tui
hissiin ja että miehet tavallisesti lakkasivat,
tupakoimasta jos seuraan tuli
naisia. Huomiotani herätti myös se, ettei
ollut sellaista saunaa, jo.ssa mies ja
vaimo olisi voinut käydä samassa saunassa.
Saunan pitäjä kertoi:
- - r Toronto on intiaanien kieltä ja
merkitsee kokoontumispaikkaa.. Intiaanien
aikojen jälkeen" on ollut monia hallintoja
ja kerran on ollut sellainen pyhien
poikien hallitus, joka oh.:kieltii-n\^
t" saunan, jossa mi^s ja vaimo kä\'i3i-vät
yhdessä. Tuo laki on kai jo-kuollut
kirjain, nnitta .kuifcaan ei ole^^^u
nirt sitä idirnsa-tä. Bertha tiedusteli mii-laista
ön muilla paikkakunnilla ja selostin,
että saunatavat ovat suunnilleen
samat tkuin Suomessa, on perhesaunoja
ja muita.
.Teimme huvinvätkan Xiagaralle vanhanaikaisella
siipilaivalla, jollaista en
ollut ennen nähnyt enkä luullut Canadassa
olevankaan. Matka yli Ohtario-järven
oli ihana. Tuntui kuin olisimme
olleet matkalla Suomeen, kun yhteen
aikaan ei näkynyt muuta kuin vettä.
Kun laivalla vielä kysyttiin .\nierrkan
puolelle menijöitä, herätti se entista
•kuvittelua,
Poikettuaan Yhdysvaltain puolella
pysähtyi laiv^ Canadan puolelle Queen-stoniin,
mistä oli hyvä näköala yli laajojen
omänemetsien ja muiden hedelmä-viljelysten.
Näimme myöskin Amerikan
sisällissodan muistomerkkejä. Katselimme
myöskin Yhdysvaltain puolta ja totesimme,
että Canadan puoli oli ainakin
tällä kohdalla kauniimpi, Sitten kävimme
myöskin katsomassa] putousta.
Kun iiäimme paijon ihmisiä liikkuvan
^^lav 5cacä^ USÄrn puolelle,
päätimme mekin yrittää Icäydä toisella
Yksi Canadan kysyty^mmistä
ja tunnetuimmista laulajista
oh IVally Koster, joka esiintyy
säännöllisesti CBC.n televisio-
ohjelmassa.
I SsUlfeURYN SUURIN SUOMAI.A»«2^KIIN^
OLIVER R . L A I KE
VakuiHiiS' jal^teinmiötinmista
47 EIgin St. N, Puh. OS. 4-4167 ja 4-06031
Vastapäätä poliisiasemaa
i 1 1 1 1 1 1 1 1 n i l i i I n I l i ! I ! 111 I M I
Kfdme avuliasta ammattimyyjää
IMVID RITARI EMIL KALLIO JACK FRANSSI
SUOMESTA RADIO-OHJELMAA
voimakkaasti ja selvästi maailman kuuluisilla
TELEFUNKEN RADIOILLA
joita on äskettäin saapunut» varastoomme KOKElII>]^ISTAMra
L.vhytaiito puoli tehty erikoisella tarkkuudella kaukaisten »se^en^^^aa
vastaanottoa varten. Niiden "hi-fi" äänitys tekee kaikkien aaltopituuksien
ohjelman luonnolliseksi ja nautintorikkaaksi
JSAAIA^ISSA HELPOILLA VÄHITTÄISMAKSUEHDOILLA
MUSIC RADIO B TV LTD.
RADIO JA TV KORJATJSMESTARIT
45 DukHAM ST. S. PUH. OS. 3-1671 SUDBURY
ja jakku, j o k a voi olla valmistettu p u vun
kankaasta tai jostakin muusia kankaasta,
antaa leimansa uusille malleille.
Kävelypukujen malleja hallitsevat klas'
sillinen tyyli ja puvut joissa on löysä
akKK
Kankaiden väreihin on kevään mu--
kana- tulossa kirkkautta ia vaihtelua,
punaista,.sinistä, vihreää ja keltaista.—'
Miehen voima on nyrkeissä, nai-
KEVÄTMUOTIA
• Kevät muodin ensimmäiset viestit
ovat jo kantautuneet mäailÄalle j a uteliaina
varsinkin naisväki odottaa, mitä
uutta se tuo tullessaan, ^nkinlainen
vastaus onkin jo saatu Ranskana, Saksassa,
Englannissa ja US^^ssk pidetyissä
muo^innäytöksissä. >•
Pariisin muodin esirippC; nostetaan
varsinaisesti vasta helmikuussai jolloin
muotitalojen uusien luomuksien kuvien
julkaisemiseen annetaan lupa. Valmisvaateteollisuuden
esittelyissä " on kuitenkin
jo saatu esimakua siitä^Sk^itä tuleman
pitää, •• r?-'
Hameet kuuluvat olevan kapeita tai
laskostettuja, pituus ennallaan tai 'hieman
viime vuotisia lyhyemp^': Olkapäät
ovat levenemään päin jä'hihat, j j t -
<ka ovat yleensä aivan lyhyitä, ovat
usein leikattu raglan tai kiriionomalliin.
Kaula-aukkojen muoto vaihtelee suuresti
on pyöreitä että v-muotöisia.'
Katuasuiksi suositellaan täkkipukuja
puolella. Vaimolleni se onnistui, mutta
ei minulle, sillä tullimies käslii palata
heti. takaisin. Silloin tuli mieleemme, että
maailmassa tulisi poistaa kaikki rajat
. . . - :
Kun sitten vaimistellessamme poislähtöä
Torontosta, istuimm^.pi«'stossti,
lyöttäytyi joukkoomme mies, joka i l moitti
hiljattain tulleensa Siiöfriestä C a nadaan.
Mies tuntui vähä» or^tuiselta
t^^essään kaikenlaisia kysymyksiä- siitä'
inihMlaista työtä tefen, ;,mittfcälaistä
on kaivoksissa ym. Kehoitiij; Häntä tulemaan
kanssamme katsomiaair:;kansai-lista
näyttelyä, joka oli jiutri parhaillaan,
silfä siellä" hän nallisi ^^aikkea
myöskin kaivosalalta. Hän tulikin ja
menhnme muunmuassa kawososastolle.
Kun hän näki suuren 'hopeamöhkäleen,
alkoi hän rukoilla, että Jumala antaisi
tuota metallia löytyä myöskin Suomesta.
Kultamöhkäleen nähdessään hän
putosi Icokonaan polvilleen . . . Emme
päässeet tietämään mikä tuo mies oikein
o l i .
• Saatuamme asiaimme kuntoon lähdemme
Torontosta heti kansallisen näyttelyn
päätyttyä kohti Berthalle tuntematonta
'kaivoskauppalaa. Ajatuksemme
oli, että meistä tulee vielä mineraalien
elsijöitä. Matkalla teift kysymyksen
Berthalle, että. oletko^jo oppinut
täällä mitä Suomessa kuvittelit .ja Bertha
myönsi niin tehneensä, iiiiiClk sanoi
haluavansa oppia vielä lisää; sillä eihän
ihminen milloinkaan liikaa jopi. Bertha
kehoitti minua rtiyöskin jätfamään pois
nierimiesajan muistelut j a ^ei^Iupasin-kin
tehdä, koska oknimc^^^hyt ^uusissa
oloissa, • y „
M E R I R i v l I E S t d l K A .
sen rakkaudessa.
Kaikki tässä ilrm^iiiksessa S.
^~ mainitut romaanit S
ALEimUKSELLA
hmia nyt
Agatha Christie:
Idän pikajunan iarvöitus
Romaani — 210 stvuä, hinta nid. $1.00
Seldön Truss:
Kadonnut raharuhtinas
Romaani — 230 sivua, hinta nid. $1.00
B^rta Ruck:
Kevättä ja rakkautta
Romaani — 206 sivna, hinta nid. $1.00
Kristmann Oudmundsson:
Myrskyn mentyä
Romaani — 317 sivua, hinta nId. $1.00
Kristmann Gudmimdsson:
Kaukainen ranta
Romaani 288 sivua, hinta sid. $1.00
Katri Ingman:
Rohkeat sydämet
Romaani 234 sivua, hinta nid. $L00
Katri Ingman:,
Virranviemä
Romaani — 246 sivua, hinta nId. $1.00
-^Ätl Heiniö:
Ojan takana
Romaani — 216 sivua, hinta nid. $1.00
Elsa' Heporauta:
Suuri yö
Romaani — 336 sivua, hinta nid. $1.<MI
Elsa Heporauta:
Saaren juhannus
Romaani — 267 sivua, hinta nid. $1.00
Ronald Pangen:
Kaksintaistelu
Romaani — 402 sivua, hinta nid. $1.00
Toivo Pekkanen:
KSauppiaiden lapset
Romaani — 370 sivua, hinta nid. $1X0
Toivo PekÄanen: ~
He Eedeniin
Romaani 289 si^na^ hinta nid. $1.00
Tyyne Malja-Salmizien:
Elämä jatkuu
Romaant—> 241 fldKrna^Iilniä nid.^1.09
Kolmen naisen talo
It««naalBl —176 slvoa, hinta nid. $1.09
Ernst Wlechert:
Uskollinen lautturi
Romaani — 266 sivoa, hinta nid. $1.00
Ernst Wiechert:
Majurinrouva
Kertomus—'268 sivua, hinta nid. $1.09
Jo van AmmersoKuUer:
Naamiohuvit
Romaani — 313 sivua, liinta nid. $1.04
Martti Merenmaa:
Laiva oh lastattu
Romaani — 227 sivua, liinta nid. $1.00
R. C. Sherrlff:
Vihreä veraj a
Romaani — 318 sivua, hinta nid. $1.00
Arttiul Leinonen:
Keväästä kevääseen
Romaani — 328 sivua, hinta nid. $1.00
Artturi Leinonen:
Kati
Romaani — 268 sivua, liinta nid. $1M
Tilatdcaa osoitteella:
VAPAUS
BoxP 6U9 BUSHINGS nCdObm. Ly,T ODn.t ario
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 11, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-02-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560211 |
Description
| Title | 1956-02-11-11 |
| OCR text |
ja merimies
pERTH-A^ pääsi pak^elukseen erääseen
sivistyneeseen perheeseen Torpntössii.
Perheeseen kuiilui vain mies ja vaimo ja
kuului se ns, j^.arempiosajsiin.- Berthalle,
joka halusi oppia canadalaisia tapoja,
ie oli oikein sopiva paikka. Ensiksi hän
el mmärtänyt, miksi canadalaiset halusivat
suomalaisia palvelijoita, mutta
pian hän tuli tietämään, että siihen oli
svynä suonjalaisten tavat: ahkeruus,
rehellisyys,, puhtaus, alistuvaisuus ym.
pian hän oHkin saavuttanut luottaniuk-
Sattui riiitf, että paikan isäntä kuoli
ja Bertha menetti i)aikkansa: Pian kuF
lenkin rouva ifoiöitti hommaavansa hänelle
h>'väh paikan jä itse matkustavansa
Espanjaan i a i Itlaliaan olemaan,
Berthan tiedusteluun miksi hän matkustaa
Eurooppaan vastasi rouva, että hä-varansa
eivät riitä Canadassa elämiseen.
Berthan edelleen udellessa hän
sditti, että kaikissa maissa ei ole elintaso
samanlainen ja siksi Canadan ra—
hlilla on näissä Euroopan niaissa paljon
suurempi arvo: •;
Bertha tiedoitti tapahtumista pienellä
kaivosalueella olevalle miehelleen ja tä-
«4 kehoitti liäntij jättämään palveluksen
ja tuldäa^än hänen luokseen. Bertha
kuihinkin ;|>ääfeti vielä jatkaa palvelijana
oloa, fcosk^ sekin on opiksi.
Nyt hän j |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-02-11-11
