Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 11, 1948

              ^nroasta tähän saamea
temppelistä ^
r tähän mennessä l ö y d e t yt
sta temppeleistä on kuuZ,
vuosisadalta lähtöisin okT
•EmeI4aaksossa, etePä-Ga
tiasta on löydettw sar
rjoitus, jonka k ä ä n t ä m l ^^
an saatavan ars-okkaita tiöl*
tnan historiasta.
S NEOTOSTOLlITTX)LA J
mta on löytänyt UralUta J
umista juuston, todellben '^"1
uuston", jonka iäksi arvioi
- o t t a . Maakerrokset
; srta snna määrin ^•uos^satoifl,
a, että se on edelleenkin
kelpaavaa! ^ '
I S E T hawaiilaiset päälEöt oli-|
asti kooltaan jättiläisiä, painaa
) paunaa.
sr A. MACKlEli
M u i s t o l l e
Mdi S T ^ ^ n n 15 p : n i 1945
SaUnon Annissa, B. C.
l- raadoimme ja raivasimme,
cannikon pelloksi käänsimme,
iden turvaa rakensimme,
inhuuteen saakka et ehtinyt,
)leina kylmä meidät eroitti.
"auhassa Gustini parhain!
1 e l ä ä !
* Vaimosi ÄUry.
katilaukscnnc hfti.
koskevista aiic:'=t5
^lolecn.
. N LINE
!4oolreal Z Ouo.
jäädytys ori vafäiatähiin e l i p t ^^
iJden vanhin säilöntäkehiö j a uudenai-
LjseUa konejäädyttämisella on oUut
I tav-attoman suuri merkitys taloudeUises-
I sekä terveydellisessä suhteessa va­ltoimiin
ja kuIjetuksäBti aikana. Aina
! 1870-luvulta lähtien, jollom eitöimffiäi-
I ^ taloudellisesti ja tekniUisesli käyttö-
I ^poinen jäädytyskone rakennettiin, on
I elintarvikkeiden jäädyttännnen yhtä
niittaa jatkuvasti lisääiitynyt. ; Aluksi
Bädytettiin tällä tavoin vain lihaa, d -
^tkä tulokset ehkä i^leet niin kovin
loKta\na. M o n e n l ^ ^ a vastoinkäymi­sistä
huolimatta työskcflt^li tiede j a tek­niikka
kuitenkin uutterasti edelleen ja
onnistuikin lopulta ratkaisemaatn kysy­myksen
ruokatavaroiden nopeasta syvä-jaäd>
ttäniisestä ja jäädytetyn tavaran
I säil>ltämisestä sen jälkeen alhaisessa
lämpötilassa.
Ensimmäisen kerran alettiin tätä jää-dvtvsmenetelmää
laajemmassa mitta-ba\-
assa soveltaa käytäntöön edellisen
maailmansodan aikana, jolloin elintar­vikkeiden
säilyttäminen useimmissa
maissa oli . e p t ^ i ^ *.^rkeä kysym:^s.
j: Vuonna 191^*^-1^^=3^^ professori i l .
I Planck ja; Ilarien" apiilÄilensa Saksassa
lojua vapaasti jaädytyshuonccssa, jossa
i on alhauien lämpötila ja hy\-ä ilman-y
^ t o . Pyrkimyksenä näyttää kuiten­kin
olevan paloitella tuotteet mahdolli­simman
edullisesti ja pakata ne sopivas-
- t i kiduttajien käytettäväksi. Amerikas­sa
pikajäädytetään tällä tavoin lihaa
kyljyksiksi ja lihamurekkeiksi, vieläpä
valmiiksi tehdyiksi ruoiksi.
Kala on erinomainen jäädyt>-stuole,
jos se vaan jäädytetään oikealla tavalla.
Sen tulee olla ehdottomasti tuoretta ja
. se on pyrittävä jäädyttämään mielunn-min
jo pyyntipaikalla laivalla, ijoka ta­pauksessa
ennen maihin tuomista. Pik­kukala
jäädytetään sellaisenaan, kun
taas Suuremmat kalat tavallisesti puh­distetaan
ja paloitellaan sekä pakataan ^^*vana, jossa on jäädytysosasto. Vä-
§??^:^.^yv¥>^^^yyn..s^^ toimimisinecn. Toisella linjalla kehitj^s
. loin ne j[cratuyit-myy^^ jpääkysy- > -
myksenä jäädj^yiäilqntäteolHSuudella^
on enemmät) kuin millään muulla elin­tarviketeollisuudella
tuotteiden ^'akelu-'
kysymys. Menekkialueina * ovat etu­päässä
kaupungit ja suuremmat kulu­tuskeskukset,
jonne kuljetusyhteydet o-vat
lyhyitä ja kulutus suhteellisen suu­ri.
Jotta tavarat eivät pilaantuisi, on
tuottajan ja kuluttajan välillä järjestet­tävä
jatkuva ns. "kylmäsäilöntäketju".
Hyvin järjestetyllä jäädytysteollisuu-della
täytyy senvuoksi olla pari keskus­varastoa,
josta tavarat voidaan helposti
ja nopeasti toimittaa suoraan vähittäis­kauppaan
jäädytysäutoilla tai pitemmän
kuljetusmatkan kyseessä. ollen rauta­teitse
erikoisissa jää^ysvaunuissa tai
I penistau nykyaikaiselle jäädytysteolli-suudelle
ja 10 vuotta myöhemmin alkoi
Clarence Birdseye Amerikassa Jäädyttää
ja vähittäiskauppoihin toimittaa pake­toituja
ja jäädytettyjä turskänkyljyk-pakkauksiin.
Jäädyttäminen suorite­taan
niin alhaisessa lämpötilassa kuin
—25—35 Celsius asteessa.
Ruotsissa on lintujen jäädytyssäily-tys
sodan aikana päässyt yhä laajemmin
leviämään. Amerikassa, missä kana-paisti
jäätelön kera muodostaa perin­teellisen
sunnuntaiaamiaisen, on jäädy- varastotilan aikaansaamiseksi sj-väjää-tetty
lintu hyvin suuri myyntiartikkeli, dytystuotteille. Amerikassa on jäädy-
Syväjäädytetyssä muodos^ tarjotuilla tysteoUisuudella pientuottajien käytet-valmiilla
ruoilla tulee luultavasti vastai- tavaksi saatavissa- eristettyjä säiliöitä,
suudessa olemaan suuri merkitys sekä joihin mahtuu 75—125 kiloa elintarvik-hittäiskaupoissa
myydään tavara sa­manlaisista
kyhnäsäilöntävarastoista
kuin esim. jäätelö.
Lyhytaikainen varastoiminen
Sekä tuottajat että kuluttajat ovat
kiinnittäneet huomiotaan pienemmän
sia.
Sen jälkeen on kehitys nöjjeassa tah­dissa
mennyt eteenpäin j a sodan sytty­essä
V. 1939 olivat nykyaikaiset jäädy-t)-
ssäiIiötuotfeet yleisesti tunnettuja se­kä
Englannissa että Yhdysvalloissa.
Toisen maailmansodjan aikaiia iie tulivat
lopullisesti käjrtäntöön -kaikkialla.
Vuonna 1945 säilöttiin jäätJyttamällä.
Amerikassa lähes 340,000 tontila mar­joja,
hedelmiä ja vihanneksia, 300,000
tonnia lihaa^ 100,000 tonnia kalaa sekä
suuret määrät lintuja ja metsänriistaa,
munia ja voita. Myös Ruotsissa on
jäädvtysteollisuus toiminut muutamia
vuosia, vaikkakin pienemmässä määräs-si
Helmikuussa 1943 myytiin Tukhol-d
niassa ensi kerran yhdestä ainoasta liik­keestä
muutamia satoja paketteja syvä-jääd\
lettyjä marjoja ja vihanneksia.
Viime vuonna oli yksistään Tukholmas­sa
satakunta ja muualla luotsissa sa- 1
ma määrä kauppaliikkeitä, jotka myivät
]ääd\lettyjä vihanneksia, marjoja ja e-räissä
paikoissa myös valmiita ruoka-tar\
ikkeita sekä leivostuotteita. Eräs
suurimmista elintarvikeliikkeistä myi
fiime keväänä 1000—2000 pakettia sy-väiäädvtettyjä
vihanneksia viikkoa
tobti. ITidessä myymälässä myytiin
yhden päivän aikana 350 jäädytyspak-busta.
Ostoharrastus Ruotsissa on ol-
I'Jt edelleen nousemassa.
Ruotsissa on sitäpaitsi ollut jo muu-l
^ i a vuosia toiminnassa parikin syvä-
Jääd}tyslaitosta kaloja varten, yksi Gö­teborgissa,
josta viedään jäädytettyä
^ a a mm. Portugaliin ja Espanjaan ja
'omen Karlskronassa, joka toimittaa
'•^rskankyljyksiä esim. Pariisiin ja Wie-
«"n- Jäädytetyn kal^n k ä y t t ö Ruotsis­sa
nousi V. 1945 y l i 2000 tonnin ja on
>-^osi ^n,odelta lisääntynyt.
^finkälahia elintarvikkeita voidaan
syväjäädyttää?
|^>^än tuloksen saavuttamiseksi on .
p t ä m ä t ö n t i i suorittaa tavaran huolel-
'"^n ennakkokäsittely ennen jäädyttä-
|^Jj'5a. niik.i on erilainen eri tavarata­lo
^1^'"' .'•^••^^b-tysmenetclmillc. Ylei-
.viänt.inä on, e t t ä ravintoaineiden
jiiiifiytettäossä olla ehdottomasti
ja e t t ä vain valikoidut laadut
^"^'^^•^t kysymykseen.
jj '^5* "^vdtuu näinollen erinomaisos-
J>-\^jäädytyksecn. Jos eläinten ruhot
kokonaisina, saavat ne riippua tai
kodeissa että ennen kaikkea ravintolois­sa.
Houkuttelevimpia ja herkullisimpia
ovat kuitenkin syväjäädj^et}^ marjat ja
vihannekset. Ympäri vuoden saatavis­sa
olevat tuoreet mustikat, vatut, suo­muuraimet,
viinimarjat, kurkut,, pinaat­ti
ja kukkakaali ovat tietenkin mieluisia
nautintoja. Vitamiineja runsaasti si­sältävät
marjat ja hedelmät ovat erino­maisia
jäädytystuotteita, ja vientitava­roina
ne tulevat olemaan suuriarvoisia
tuotteita.
Söilyketavat ja varastointi.
- Sen jälkeen kun raakatuotteet on va­likoitu,
toimitetaan ne viipymättä syvä-jäädyt
yslaitokseen, missä ne heti puh­distetaan,
huuhdotaan, paloitellaan, pa­ketoidaan,
jäädytetään ja varastoidaan.
Syväjäädytys tapahtuu eri tavoin. E -
räs tapa, jota jo aikaisin käytettiin var­sinkin
kalojen säilömisessä, on se, että
säilöttävä tavara kastetaan suolaliuok­seen,
jonka lämpötila on suunnilleen sa­ma
kuin vastaavan jäädytyslämpötilan.
Puhtaasta vedestä valmistettua jäätä
pannaan kalojen päälle, jolloin kalat
jäätyvät, Samaan tulokseen myöskin
päästään, jos tuotteisiin ruiskute­taan
sopivaa liuosta, kjr^lmäsäilönestettä,
joka koneellisesti on jäädytetty alhai­seen
lämpötilaan. Amerikassa käyte­tään
laajalti yhteysmenetelmää. Tava­ra
asetetaan siellä lämpöä johtavan- a-lumiinilevyjärjestelmän
väliin, kylmä-nesteen
kiertäessä levyjen sisällä ja saa­tetaan
samalla jonkinlaisen paineen a-laiseksi
lämmön siirtoa varten pinnalle.
Tämä tapa on erittäin käytännöllinen
silloin, kun tavara on jo pakattu pieniin
pakkauksiin. Lopuksi käytetään tapaa,
joka näyttää yksinkertaisuudellaan voit­taneen
alaa, nimittäin suoranaista jää­dyttämistä
kylmässä ilmassa, mikä voi­makkaan
tuuletuksen avulla nopeasti
saa aikaan jäätymisen.
Kaikilla näillä keinoilla käy jäädyttä­minen
nopeasti. Muutamassa tunnissa
on tavara —20 Celsius asteen lämpöti­lassa.
Jäädyttyä on tavarat heti vietävä eri­koiseen
huoneeseen varastoitavaksi. Jää-dytyssäilykkeiden
pilkänikaista varas­tointia
varten käytettävät varastohuo­neet
rakennetaan ja varustetaan samo­jen
periaatteiden mukaan kuin tavalli-
.set kylmäsäilöntähuoneet. ero on vam
siinä, että niissä tulee olla parempi läm­möneristys,
mikä vastaa alhaisempaa
säilytyslämpötilaa. Tavarat ovat nyt
varastohuoneissa .scsonpin alkamiseen
keitä. N"e jäädytetään hinihapp>olumel-la
ja niitä käytetään sekä säilytysasti­oina
että kuljetusvälineinä. Keskisuu­rilla
tuottajilla on f tavallisesti jonkin
verran suurempi kaappi, joka sijaitsee a-suinrakennuksen
kellarissa. Tavalli­simmin
ön käytännössä kaksiosainen
kaappi, jossa pienempi on varattu jää­dyttämistä
varten ja jonka ilmanvaih-tokierto
on —23 ast. C . ja suurempi va­rastoimista
varten lämpötilan ollessa
—18 ast. C .
Eräs Amerikalle luonteenomainen
piirre jäädytysmenetelmässä on ns. lo-kerojärjestelmä,
toisin sanoen kaupalli­sesti
hoidetut jäädytystalot. Täällä saa
ostaja elintarpeensa ja säilykkeensä
jääd\tettyinä ja varastoituina erikoi­sista
jäädj^yslokeroista, joihin hänellä
itsellään on avain. Näiden säilytysloke-roiden
vuokra on alhainen — vain muu^
tama dollari vuodessa. Tällaisten säily-lyslokeroiden
käyttö on kasvanut Ame­rikassa
sodan aikana ja sen jälkeen ta­vattomasti
ja niiden käyttäjien luku­määrä
on nykyään yli 10,000 vastaten
noin lÖ miljoonan ihmisen tarvetta. Toi­minta
voi olla rajoitettu yksistään jää-dytystuotteiden
varastointiin, mutta se
käsittää tavallisesti täydellisen palvelun
esivalmistuksineen. paloitteluineen, pak-kauksineen,
jäädyttämisineen ja varas-taas
on. kulkenut siihen suuntiuin. että
rakennetaan kylmäsäiHäokeroita asuin-talojen
kellateihin, mikä eräillä tahoilla
Amerikassa on tapana.
Viimeaikaisissa jääkaappimallcissa on
myös otettu huomioon uusien jäädytys-säilykkeiden
säilyttäminen ja isoimmis­sa
kaapeis^ onkin nykyisin jäädytyslo-kero.
N>n voi ostaa pienen syviijäädy-tysvaraston
kerrallaan, panna sen jää­kaappiin
ja ottaa sieltä tarpeen tullen
halutun määrän. Siellä voi säilyttää
sekä lihaa että lintua, marjoja ja v i ­hanneksia
viikkokaupalla.
Sitä mukaa kuin syväjäädytysteolli-suus
on kehittjmyt, ovat myös vaati­mukset
taloudessa käytettävän jääkaa­pin
suhteen lisääntyneet. Epäilemättä
tulee jääd>tyskaappien rakenne tulevai­suudessa
huomattavasti muuttumaan ja
säilytystilaa tullaai^ varaamaan jäädy-tj^
tuotteille myös pienempää kokoa ole­viin
kaappeihin.
Jäädyttämiseen tarvittavien talous-laitteiden
ja jäädytyskerolla varustettu­jen
jääkaappien myyntimarkkinat kul­kevat
rinnan jäädytysteollisuuden kans­sa.
Sitä mukaa kuin harrastus s w ä -
jäädytettyja ^elintarviketuotteita koh­taan
kasvaa j a jäädytyssäilykkeet tule­vat
kodeissa yhä enemmän käytäntöön,
lisääntyy tietysti kunnollisten säilytys-välineiden
kysyntä vastaavasti. Ameri­kan
jääkaappitehtailijat ovat täysin tie­toisia
siitä, ettei kulu kauankaan aikaa
enää, kun he voivat my>'dä talousjäädy-tyslaitteita
yhtä helposti kuin aikaisem­min
möivät^^louskaappeja. \'iimeksi-mainitun
p i ^ jäädytyslokero ei silloin
enää ole kiittävä.
Mitefi pitkälle Ruotsissa on päästy
ns. lokerojärjestelmän käytössä on vai­kea
sanoa. Sellaisia laitoksia on ol­lut
toiminnassa mm. Norrköpingissä ja
niistä on saatu hyviä kokemuksia. Tans­kassa
on tämäntapaisten jäädytyshuo-neiden
harrastus viime vuosina jatku­vasti
kasvanut, erikoisesti maaseudulla.
Siellä on laitokset useimmiten perustet­tu
ja rakennettu .osuustoiminnan pohjal­le,
joten niitä tavallisesti kutsutaankin
osuusjäädyttämöiksi. Nykyään siellä
lienee lähes 200 tällaista jäädytyslaitos-ta
eri puolilla maata.
Syväjäädytys tai pakasteet — kuten
meillä sanotaan — on viimeisten 30 vuo­den
aikana vähäpätöisestä alusta kasva­nut
suurteollisuudeksi. Se on saavutta­nut
lopullisen voiton kotimaassaan,
.Amerikassa, ja kulkee nopeasti voittoi­saa
päämääräänsä kohti muuallakin
maailmassa. — Elanto,
•niiiiiiiimiuiiiiMiiimiiiiiimmnnimmuimrammiunmiunntinimiiuiiiinmninMtTnniuimiimniiim iiuimninifflt
K I I T O S .
s
= 3
Lausumme vilpittömät^ kiitokset sukulaisille, ystäville j a tovereille, kun t u ­litte
meitä y l l ä t t ä m ä ä n elokuun 1 p : n Iltana sairautemme johdosta.
K i i t o s suuresta rahalahjasta ja herkukkaasta kahvipöydästä, j o i l l a tulitte
m e i t ä ilahduttamaan.
K i i t o s suuri homman alkajille mrs. B e t t y Taskiselle, mrs. T a i n a Pitkäselle,
mrs. Sohfi Haloselle, mrs. Tyyne Leivolle, mrs. K . Taskiselle j a mrs. W . H e n d -
ricksonille, jotka k a i k i n n ä i t t e suuren vaivan k e r ä t e s s ä n n e Kiitos myöskin i l l an
e m ä n n i l l e Liisalle, HeUelle, M a r i t a l l e j a Tainalle.
Ystävyys j a toveruus s ä i y y aina mielessämme.
LYYTI JA VÄINÖ PASANEN
Stepstone (Tarmola) Ontario
K I I T O S
Sydämellinen kiitos kalkille, jotka saavuitte y l l ä t t ä e n m e i t ä onnlttclctnaan
Ja v i e t t ä m ä ä n kanssamme meidän 25-vuotlshÄäpäivftänime elokuun 22 p : nä
19i8. Kiitos kauniista lahjoista ja k a h v i p ö y d ä s t ä kukkineen.
Erikoisesti kiitos homman alkuunpanijoille mrs. E . Kleemolalle, mrs. E .
Berglundille, mrs. O. K i v i l a h d e l l e j a mr. W m . F a l k i l l e kauniista puheesta ja
mrs. U . Tölolle kahvinkeitosta sekä kalkille jotka auttoivat kahvltarjollassa.
K i i t o s niillekin, jotka ottivat o.saa, mutta eivät voineet sanpu.i. Kiitos
mr. ja mrs. A . A n t i l a l l e . J a perheelle kauniista lahjoista sekä mr. Ja mr.-?. H .
Wcv5ane Sault Stc. Maricssa. Ont.. mr. Ja mrs. K . A . M e r i k a l l i o l l e T l m m l n -
sis.sa, Ont. Ja Ml.ss Mary H i i l i l l e DetroltLssa. Mlch.
T ä m ä tllaLsuus tulee aina säilymään kauniina muistona mielessämme.
AILI JA OSCAR WALIIVIAA
Vicker» Helghls. Fort William, Ontario
il f.."
II
iii
UMASTAiyiA) SYVSICUUN II.PXIVÄNX, W 8 S I V U 11