1957-04-27-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VANHFMMAT, SUURIMAAAT
JA iPICrslJMAAÄT KIRJAT
Kirjoilla on tuhansia vifösia vanha
' ' ipstorlafisa ai^
" ryikääröistä,- intialäisistit,p^munlebr
' tikirjoista ja- röj(fmähkistä iyähatau-
' 7 luista norsunluupa^^
.päiviemme- paperille palettuihin kir-
- jgtuotieisi:n ••"..ypii.t^lv;
[ÄAILMAN yanhimpaua-kirjäna
tunnetaan muuan egyjrtiläinen,
papyruskäärö, joka on peräisin vuodelta
• • 3350 .Kr ja joka löj^^ettCin eräästä
vanhan Theban aikuisesta li?iudasta*
Vanhat käsinkirjoitetut kirjat ovat
• harvinaisuutensa vuoksi erittäin kallisarvoisia.
Niinpä roomalaisen kirjailijan
- Liviuksen teos maksoi jo vuonna
. 1150 suunnilleen yhtä paljon kuin suuri •
maatila. Kun kirjoja sitten ruvettiju
vielä koristelemaan,, nousi niiden arvo
huomattavasti. Niinpä n^. Codex au-
• reus (Kultakirja) syiityi kahden munkin
30 vuotta kestäneen työa tuloksena.
Kirjan kannen korkokuva; ou; kultaa ja
lisäksi kansiin on lipotettiL 80 jaloki-veä
ja 108 aitoa helmeä. ..Codex; aureus- •
ta säilytetään. Tti^olnaaji ^kiininkaalli-sessa
kirjastossa, jönne^ se^jojitui jo: Y. ^
1690. ., . '. . , -
Eräänä suurimmista arjoista pide-
- täännuiuatta ".vieraskirjaa"^ jota säily-.
tetääh eräässä ^wieniläise^ ijuost^
Kirja on 120 sm korkea ja Jpveyttä
sillä on 90 sm. Kirjan kannet ovat kuparilevyistä
ja sivut ^puuta,JQtka Ovat
päällystetyt pergamentilla.. Näille pergamenteille
on kirjoitettu; kaihen luQS- V
• tarin munkkien, nimet -vuodesta 1410;
::. lähtien. . \. • ' ^
Maailman raskaimpana kirjana pidetään
"Ithakan historiaa", joka painaa
sentnf^rin (n. SO kg.)
Maailmao pienimmän kirjan nimeämisessä
kohdataan. kuitenkin vaikeuksia,
sillä täsää asiassa kilpaillaan jatku-vastikin.
Mutta welä jokin vuosi sitten näytti
ptikbne_^ ^tnraavanlaiselta:
. Plemassa esimerkiksi ,kirjanen,
johon 96 sivulle ön käsinkurjoitettu
Schillerin runo *^eUot".' Kirjan korkeus
(SnXs mm. leveys 13 mm ja paksuus
S mm.. .-Kirjanen on sidottu punaisiin
sahviaanikansiin ja nimi on-teh-ty
kultakirjaimm. Mutta vielä pienempiäkin
kirjoja on: erään hollantilaisen
kukkakirjan koko on 12x14 mm. Vielä-
^ kin pienempi"~on Paduassa vuonna 1897
ilmestytiyt tieteellinen teos, joka sisältää
nrni. erään Galilein siihen asti julkaisemattoman
kirjeen. Kirjan koko ön;
6x10 mm. ja siinä or kckonrista 208
sivua.
Mutta englantilaiset ovat vuorostaan
tehneet jotakin hekin: kirjan, jonka niität
ovat 4,7x6,3 mm.
Nyt pitäisi jo riittää, mutta eil —
Satavuotisen toimintansa kunniaksi
Saatiin v. 1952 eräässä Hollannin kustantamossa
aikaan kirja, jonka koko on
ainoitaan .'4x4 -mm. %HiiöKmatta^Ätä
olemattomasta kppstaaff m
yhdeUe sivulle esimerkiksi ^'Isämeitä"
'kojkonaisuudessaan. Mutta kaikkein
sei^tionaalsinta tässä lilliputissa on se,
että teksti on ladottu kirjasinten avulla
>painettu ja sidottu samoinkuin mi-
-kä'tahansa normaali kirja.
Jjirry Hendersonin sanotaan oievdn eniten matkttstelleen cana'
dalaisensanamalehtikirjeenvaiktajan. CBC:n television välityksellä
kuullaan joka ilta hänen uutissetostuksensa»
AMERIKAN SUOMALAINEN
::^^:-;is:Äiilit^^
— Salaisuus on kuin kipeä hammas,
sillä kumpainenkaan ei anna rauhaa
ennenkuin on kiskottu ulos.
rt"
kehon nesteiden keskinäisissä suhteissa
oli taivaankappaleiden "luokittelussa"
; niiden suhtautuminen kehon nesteisiin
ensiarvoista. Mars esim. luettiin mie-:
thiseksi- .planeetaksi ja oli luonteeltaan
• lämmin, ja kuiva, siis samat ominaisuu-:
- detj:joita• nesteopin ^mukaan OK "kel-:
täiselfe sapelia'', choleraUa,r( josta muur ^
•'ftn johtuu määritelmä "koleerikko").
- 3^ars. siis vallitsi tähtientidkinnan^ mu-. -
kaan "choleraa?? tuottavaa elintä-sappi
::rakkoä ja yleensä^rkuivaa ja lämmi^t^";
• Aurinko vallitsi kehon oikeata puolisc :
koa, kuu taas vasenta, Saturnus;pemaa>r
Jupiter keuhkoja, .:Venus vatsaa, Mer-i
kuries käsiä jne. Lopuksi oli vielä kehon
kullakin neljällä nesteellä omat
"taivaalliset johtajansa". Verellä oU
Jupiter ja Venus, mustalla sapelia Saturnus,
Mars vallitsi^keltaistä sappea jä
kuu puolestaan limaa. Koska Hma oli
antiikin ja.keskiäjan tautiopin mukaan
tärkeiii kehon liesteistä ja kuu vallitsi
sitä, oli sillä sib suurin vaikutus elimistöön.
Vielä I70a-luvun lopussa väiteltiin
Pariisin yliopiston lääketieteellisessä
tiedekunnassa kysymy^estä, minkälainen
vaikutus kuulia, scu valella ja
eri asemilla on organismin terveystilaan.
Jätteitä tästä alunperin astrolo-gis-
lääketieteellisestä "teoriasta'^ ön vie-:
läkin melko yleinen taikausko, ettei
nukkuessa pidä asettua kuöhvaloUe alttiiksi.
Olihan pari vuotta sitten päivä-lehdissäkin
uutisia "kuumurhaajästa"!
Englannin'kielen mielisairasta tarkoittava
sana "lunaUc" (luna = kuu) saa
alkunsa käsityksestä, että kuunvalo on
sammuttanut sanaan järjenvaloh f Sa-
^n muodostuminen on todennäköisesti
johdettavissa seuraavasti: aivot ovat
r^^jatuksen ja järjen kotipaikka, aivot
muodostavat limasta (antiikin anatomian
oppien mukaan!) ja taivaankap-
.paleista taas kuu vallitsee juuri Umaa,
siis aivoja l
. Ei millään muulla alueella kuin lääketieteessä
taivaankappaleiden rautaote.
ollut, nim kiinteä. Tosin astrologien
horoskooppien vsdkutus oli sutiri politii-i
kassa ja sodankäjmnissä, mutta kuitenkin,
yksityisessä elämässä, liiketoimissa,
animatissa^ ja ennenkaikk^ terveyden-;
hoidossa se oli usein ratkaisevaa laatua.
Koska horoskooppien teko monien astrologisten^
asetehnien takia oli erittäin
mutkallista vaati ise luonnollisesti suurta
oppineisuutta. Italiaktisissa yliopistoissa
oli astrologian professuureja ja vielä
17004uvulla julkaistiin astrologisia kalentereja.
Nuden kuvissa oU esitetty
mikä planeetta ja eläinradan merkki
mitäkin kehonosaa hallitsi. Hoitokäsit-telyi
johog, astrologia vaikutti ehkä eniten
oli suonenisku.- Liian liman vähen-
Jtämmen oli suoneniskun tärkein peruste
ja toimenpiteessä tuli siis ottaa kuun
asema huomioon. Oppimattomalle miehelle
ei ollut helppoa pitää mielessään,
koska kuun asema oli juuri hänen tyypilleen
ja sairaudelleen otollinen. Sen
takia kirjoitettiin ns. suoneniskukalente-
-reita, joista kirjapainotaidon yleistyessä
otettim satoja painoksia. Varsinaisen
kalenterin lisäksi niissä oU n.s. suonem*s-,
knmiehiä, joissa esitettiin piirroksia
missä läikin laskimo kulki. Päivinä,
joDoin taivaan merkit olivat suituisia
suoneniskua viarten, välskärit ja parturit
merkiksi h3rvästä tilaisuudesta ripustivat
ovelleen suöiieniskusiteen.
HARRU RINTALA.
Yhdysvalloissa on eräs melkoisen
laajalti tunnettu suomalainen taitti-lijaperhe
y ennen Minhesptassa^d^^
josta varmaankin monet Liekin lukijatkin-
haluavat tietää ja kuulla,
NUnpä julkais^emmekin fth^eUisena',
mitä Andrew Laine kertoo tästä per-]
heestä Minnesotan Uutiset-lehdessä,
«RÖNKÄ TRIOON" kuiduu p«rheen
isä Ilmari, kuuluisan sinfoniaorkesterin
johtaja^ joka johtaa konsertteja Hially-wood
Bowh*ssä'ja N W iforkissa, soolopasuunaa
N . B. C. sinfoniaorkesterissa
New Yorkissa Arturo Toscaninin mukana
jne. Ilmari Rönkä soittaa vetopasuunaa
ja baritooniä triossa.
Hänen vaimonsa Loraine on myöskin
ammattimuusikko, esiintynyt New Yorkin
Palace teatlerissa, Holl5n¥oodin elokuvissa,
radio- jä televisio-ohjebnissa.
Lorraine Rönkä on trion säätäjä jä pianisti.:
•, _ '] '
Heidän 14-vuotias poikansa on todel--,
lakm ihmelapsi. Hsm^Rpte^^^
. ihanan lauluäänen- ja esittää kaiken
hämmästyttävän kypsyneellä taiteilijan
tavalla.;!^ soitt^Mlmeains^ment-tia
kuin vanha tekijä — pianoa, vetopasuunaa
ja yiylua. . Tietysti hänellä on
ollut luonnon lahjat' jo syntyessään,
mutta ilman ammattitaitoista* ohjausta
sellainen lahja jäisi .vaillinaiseksi. Se
tarvitsee kehittämistä ja ohjausta. Robert
Rönkä pn saanut tällaista koulutusta,
hänen musikaaliset esitykset o-soittavat
sen. Hän, kuten hänen isänsä
ja äitinsäkin,^ omaa hyvin jötieliyitävän
esitystavan. '
Olisi hjrvä jos he voisivat esiintyä eri
puolilla maata ja myös Canadaissa, mutta
Robertin koulun takia sitä 'on vaikea
järjestää . . .
He tulevat soittamaan jä laulamaan
äänilevyille tänä keväänä ja silloin voivat
suomalaiset kaikkialla kuulla heitä«
Laulut tulevat kaikki olemaan suomenkielellä
pääasiassa kansanlauluja»
jotka ovat rakkaita kaikille suomalaisille.
POIMINTOJA MAJAVAJÄRVELTÄ
Vaikka täällä MajaväjarveUä nykyisin
onkin hiljaisempaa yhteistoiminta
kuin joitakin vuosia sitten jolloin kaikki
olivat mukana, niin ei täällä silti aivan
nukuttu ole. Jehu koettaa ylläpitää
jaloa kansallisurheiluamme hiihtoa '
ja maliskuussa^likm suure hiihtokilpailut,
jotka onnistuivat yli odotusten.'
Kansaa ja osanottajia oli paljon. Meillä
on vielä omasta puolestakin hiihtäjiä ja -
uusi nouseva" kaarti on kasvamassa.
Illalla ei ollut näytelmää eikä ohjelmaa.
Syy oli kai siinä, että haalimme
on niii\^kylmä talvella, joten ei sinne
mielellään mene harjoittelemaan. Nykyisin
ei ole kenelläkään aikaa mennä
aikaisemmin haalia lämmittämään kU'
ten ennen tehtiin. Monet kä3rvät ulkona
ansiotyössä ja palaavat vasta myöhem-.
min illalla kotiin.' Onhan. niitä syitä
monenlaisial
Eteenpäin täällä on kuitenkin jnenty.
Nyt on joka talossa puhelin; Se oli
suurm askel v. 1956. Kyllä .oli aikakin,
sillä jo ennen sotaa oli hakemukset sisällä.
Tuli se, kun jaksoi odottaa;
Täällä se onkin taipeen, säästää monta
jalkavaivaa.' Vaikka eihän täällä moni
enää kävelekään. Jalankulkija on melkein
ystä harvinainen kuin hevonenkin.
Autolla vain ajellaan, joten sanonkin,
että säästetään monta gallonaa gasolii-nia.
Olenune JO uudessa puhelinkirjas-sa,
vaikka viimeisellä - sivulla. On siis
jhelppo löytää, jos'joku haluaa tänne
soittaa pirauttaa:
Olemme n]^kyään täällä kuin Sudbu-xyvL
esikaupungissa, vain puolentimnin
ajomatkan päässä kaupungista. Tie on
ensiluokkainen, oikea valtamaantie. Ennen
olimme kuin jumalan selän takana,
eikä tästä meidän kylästämme tienneet
muut kuin suomalaiset. Nyt saa ostaa
Greyhound bussilipun Beaver, Lakelle,
joten kartalla ollaan.
Televisiota vahdataan joka talossa,
sähkö on palvelijamme asunnoissa ja
navetoissa. Sillä Ijrpsetään' lehmät,
jä^bttytetään maidot, pumpataan vedet
Ja tehdään monet muut askareet. Asunnot
on sähköistetty nykyajan mukaisesti
ja monessa-talossa öljyllä lämmitel-
\m»U*
laän.
Koulussamme on nykyään kaksi opettajaa
ja oppilaista ei ainakaan-näy olevan
puutetta, sillä aina vain yäkiluka
kasvaa.
Täällä on suomalainen autokorjaaimo
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 27, 1957 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1957-04-27 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki570427 |
Description
| Title | 1957-04-27-03 |
| OCR text | VANHFMMAT, SUURIMAAAT JA iPICrslJMAAÄT KIRJAT Kirjoilla on tuhansia vifösia vanha ' ' ipstorlafisa ai^ " ryikääröistä,- intialäisistit,p^munlebr ' tikirjoista ja- röj(fmähkistä iyähatau- ' 7 luista norsunluupa^^ .päiviemme- paperille palettuihin kir- - jgtuotieisi:n ••"..ypii.t^lv; [ÄAILMAN yanhimpaua-kirjäna tunnetaan muuan egyjrtiläinen, papyruskäärö, joka on peräisin vuodelta • • 3350 .Kr ja joka löj^^ettCin eräästä vanhan Theban aikuisesta li?iudasta* Vanhat käsinkirjoitetut kirjat ovat • harvinaisuutensa vuoksi erittäin kallisarvoisia. Niinpä roomalaisen kirjailijan - Liviuksen teos maksoi jo vuonna . 1150 suunnilleen yhtä paljon kuin suuri • maatila. Kun kirjoja sitten ruvettiju vielä koristelemaan,, nousi niiden arvo huomattavasti. Niinpä n^. Codex au- • reus (Kultakirja) syiityi kahden munkin 30 vuotta kestäneen työa tuloksena. Kirjan kannen korkokuva; ou; kultaa ja lisäksi kansiin on lipotettiL 80 jaloki-veä ja 108 aitoa helmeä. ..Codex; aureus- • ta säilytetään. Tti^olnaaji ^kiininkaalli-sessa kirjastossa, jönne^ se^jojitui jo: Y. ^ 1690. ., . '. . , - Eräänä suurimmista arjoista pide- - täännuiuatta ".vieraskirjaa"^ jota säily-. tetääh eräässä ^wieniläise^ ijuost^ Kirja on 120 sm korkea ja Jpveyttä sillä on 90 sm. Kirjan kannet ovat kuparilevyistä ja sivut ^puuta,JQtka Ovat päällystetyt pergamentilla.. Näille pergamenteille on kirjoitettu; kaihen luQS- V • tarin munkkien, nimet -vuodesta 1410; ::. lähtien. . \. • ' ^ Maailman raskaimpana kirjana pidetään "Ithakan historiaa", joka painaa sentnf^rin (n. SO kg.) Maailmao pienimmän kirjan nimeämisessä kohdataan. kuitenkin vaikeuksia, sillä täsää asiassa kilpaillaan jatku-vastikin. Mutta welä jokin vuosi sitten näytti ptikbne_^ ^tnraavanlaiselta: . Plemassa esimerkiksi ,kirjanen, johon 96 sivulle ön käsinkurjoitettu Schillerin runo *^eUot".' Kirjan korkeus (SnXs mm. leveys 13 mm ja paksuus S mm.. .-Kirjanen on sidottu punaisiin sahviaanikansiin ja nimi on-teh-ty kultakirjaimm. Mutta vielä pienempiäkin kirjoja on: erään hollantilaisen kukkakirjan koko on 12x14 mm. Vielä- ^ kin pienempi"~on Paduassa vuonna 1897 ilmestytiyt tieteellinen teos, joka sisältää nrni. erään Galilein siihen asti julkaisemattoman kirjeen. Kirjan koko ön; 6x10 mm. ja siinä or kckonrista 208 sivua. Mutta englantilaiset ovat vuorostaan tehneet jotakin hekin: kirjan, jonka niität ovat 4,7x6,3 mm. Nyt pitäisi jo riittää, mutta eil — Satavuotisen toimintansa kunniaksi Saatiin v. 1952 eräässä Hollannin kustantamossa aikaan kirja, jonka koko on ainoitaan .'4x4 -mm. %HiiöKmatta^Ätä olemattomasta kppstaaff m yhdeUe sivulle esimerkiksi ^'Isämeitä" 'kojkonaisuudessaan. Mutta kaikkein sei^tionaalsinta tässä lilliputissa on se, että teksti on ladottu kirjasinten avulla >painettu ja sidottu samoinkuin mi- -kä'tahansa normaali kirja. Jjirry Hendersonin sanotaan oievdn eniten matkttstelleen cana' dalaisensanamalehtikirjeenvaiktajan. CBC:n television välityksellä kuullaan joka ilta hänen uutissetostuksensa» AMERIKAN SUOMALAINEN ::^^:-;is:Äiilit^^ — Salaisuus on kuin kipeä hammas, sillä kumpainenkaan ei anna rauhaa ennenkuin on kiskottu ulos. rt" kehon nesteiden keskinäisissä suhteissa oli taivaankappaleiden "luokittelussa" ; niiden suhtautuminen kehon nesteisiin ensiarvoista. Mars esim. luettiin mie-: thiseksi- .planeetaksi ja oli luonteeltaan • lämmin, ja kuiva, siis samat ominaisuu-: - detj:joita• nesteopin ^mukaan OK "kel-: täiselfe sapelia'', choleraUa,r( josta muur ^ •'ftn johtuu määritelmä "koleerikko"). - 3^ars. siis vallitsi tähtientidkinnan^ mu-. - kaan "choleraa?? tuottavaa elintä-sappi ::rakkoä ja yleensä^rkuivaa ja lämmi^t^"; • Aurinko vallitsi kehon oikeata puolisc : koa, kuu taas vasenta, Saturnus;pemaa>r Jupiter keuhkoja, .:Venus vatsaa, Mer-i kuries käsiä jne. Lopuksi oli vielä kehon kullakin neljällä nesteellä omat "taivaalliset johtajansa". Verellä oU Jupiter ja Venus, mustalla sapelia Saturnus, Mars vallitsi^keltaistä sappea jä kuu puolestaan limaa. Koska Hma oli antiikin ja.keskiäjan tautiopin mukaan tärkeiii kehon liesteistä ja kuu vallitsi sitä, oli sillä sib suurin vaikutus elimistöön. Vielä I70a-luvun lopussa väiteltiin Pariisin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa kysymy^estä, minkälainen vaikutus kuulia, scu valella ja eri asemilla on organismin terveystilaan. Jätteitä tästä alunperin astrolo-gis- lääketieteellisestä "teoriasta'^ ön vie-: läkin melko yleinen taikausko, ettei nukkuessa pidä asettua kuöhvaloUe alttiiksi. Olihan pari vuotta sitten päivä-lehdissäkin uutisia "kuumurhaajästa"! Englannin'kielen mielisairasta tarkoittava sana "lunaUc" (luna = kuu) saa alkunsa käsityksestä, että kuunvalo on sammuttanut sanaan järjenvaloh f Sa- ^n muodostuminen on todennäköisesti johdettavissa seuraavasti: aivot ovat r^^jatuksen ja järjen kotipaikka, aivot muodostavat limasta (antiikin anatomian oppien mukaan!) ja taivaankap- .paleista taas kuu vallitsee juuri Umaa, siis aivoja l . Ei millään muulla alueella kuin lääketieteessä taivaankappaleiden rautaote. ollut, nim kiinteä. Tosin astrologien horoskooppien vsdkutus oli sutiri politii-i kassa ja sodankäjmnissä, mutta kuitenkin, yksityisessä elämässä, liiketoimissa, animatissa^ ja ennenkaikk^ terveyden-; hoidossa se oli usein ratkaisevaa laatua. Koska horoskooppien teko monien astrologisten^ asetehnien takia oli erittäin mutkallista vaati ise luonnollisesti suurta oppineisuutta. Italiaktisissa yliopistoissa oli astrologian professuureja ja vielä 17004uvulla julkaistiin astrologisia kalentereja. Nuden kuvissa oU esitetty mikä planeetta ja eläinradan merkki mitäkin kehonosaa hallitsi. Hoitokäsit-telyi johog, astrologia vaikutti ehkä eniten oli suonenisku.- Liian liman vähen- Jtämmen oli suoneniskun tärkein peruste ja toimenpiteessä tuli siis ottaa kuun asema huomioon. Oppimattomalle miehelle ei ollut helppoa pitää mielessään, koska kuun asema oli juuri hänen tyypilleen ja sairaudelleen otollinen. Sen takia kirjoitettiin ns. suoneniskukalente- -reita, joista kirjapainotaidon yleistyessä otettim satoja painoksia. Varsinaisen kalenterin lisäksi niissä oU n.s. suonem*s-, knmiehiä, joissa esitettiin piirroksia missä läikin laskimo kulki. Päivinä, joDoin taivaan merkit olivat suituisia suoneniskua viarten, välskärit ja parturit merkiksi h3rvästä tilaisuudesta ripustivat ovelleen suöiieniskusiteen. HARRU RINTALA. Yhdysvalloissa on eräs melkoisen laajalti tunnettu suomalainen taitti-lijaperhe y ennen Minhesptassa^d^^ josta varmaankin monet Liekin lukijatkin- haluavat tietää ja kuulla, NUnpä julkais^emmekin fth^eUisena', mitä Andrew Laine kertoo tästä per-] heestä Minnesotan Uutiset-lehdessä, «RÖNKÄ TRIOON" kuiduu p«rheen isä Ilmari, kuuluisan sinfoniaorkesterin johtaja^ joka johtaa konsertteja Hially-wood Bowh*ssä'ja N W iforkissa, soolopasuunaa N . B. C. sinfoniaorkesterissa New Yorkissa Arturo Toscaninin mukana jne. Ilmari Rönkä soittaa vetopasuunaa ja baritooniä triossa. Hänen vaimonsa Loraine on myöskin ammattimuusikko, esiintynyt New Yorkin Palace teatlerissa, Holl5n¥oodin elokuvissa, radio- jä televisio-ohjebnissa. Lorraine Rönkä on trion säätäjä jä pianisti.: •, _ '] ' Heidän 14-vuotias poikansa on todel--, lakm ihmelapsi. Hsm^Rpte^^^ . ihanan lauluäänen- ja esittää kaiken hämmästyttävän kypsyneellä taiteilijan tavalla.;!^ soitt^Mlmeains^ment-tia kuin vanha tekijä — pianoa, vetopasuunaa ja yiylua. . Tietysti hänellä on ollut luonnon lahjat' jo syntyessään, mutta ilman ammattitaitoista* ohjausta sellainen lahja jäisi .vaillinaiseksi. Se tarvitsee kehittämistä ja ohjausta. Robert Rönkä pn saanut tällaista koulutusta, hänen musikaaliset esitykset o-soittavat sen. Hän, kuten hänen isänsä ja äitinsäkin,^ omaa hyvin jötieliyitävän esitystavan. ' Olisi hjrvä jos he voisivat esiintyä eri puolilla maata ja myös Canadaissa, mutta Robertin koulun takia sitä 'on vaikea järjestää . . . He tulevat soittamaan jä laulamaan äänilevyille tänä keväänä ja silloin voivat suomalaiset kaikkialla kuulla heitä« Laulut tulevat kaikki olemaan suomenkielellä pääasiassa kansanlauluja» jotka ovat rakkaita kaikille suomalaisille. POIMINTOJA MAJAVAJÄRVELTÄ Vaikka täällä MajaväjarveUä nykyisin onkin hiljaisempaa yhteistoiminta kuin joitakin vuosia sitten jolloin kaikki olivat mukana, niin ei täällä silti aivan nukuttu ole. Jehu koettaa ylläpitää jaloa kansallisurheiluamme hiihtoa ' ja maliskuussa^likm suure hiihtokilpailut, jotka onnistuivat yli odotusten.' Kansaa ja osanottajia oli paljon. Meillä on vielä omasta puolestakin hiihtäjiä ja - uusi nouseva" kaarti on kasvamassa. Illalla ei ollut näytelmää eikä ohjelmaa. Syy oli kai siinä, että haalimme on niii\^kylmä talvella, joten ei sinne mielellään mene harjoittelemaan. Nykyisin ei ole kenelläkään aikaa mennä aikaisemmin haalia lämmittämään kU' ten ennen tehtiin. Monet kä3rvät ulkona ansiotyössä ja palaavat vasta myöhem-. min illalla kotiin.' Onhan. niitä syitä monenlaisial Eteenpäin täällä on kuitenkin jnenty. Nyt on joka talossa puhelin; Se oli suurm askel v. 1956. Kyllä .oli aikakin, sillä jo ennen sotaa oli hakemukset sisällä. Tuli se, kun jaksoi odottaa; Täällä se onkin taipeen, säästää monta jalkavaivaa.' Vaikka eihän täällä moni enää kävelekään. Jalankulkija on melkein ystä harvinainen kuin hevonenkin. Autolla vain ajellaan, joten sanonkin, että säästetään monta gallonaa gasolii-nia. Olenune JO uudessa puhelinkirjas-sa, vaikka viimeisellä - sivulla. On siis jhelppo löytää, jos'joku haluaa tänne soittaa pirauttaa: Olemme n]^kyään täällä kuin Sudbu-xyvL esikaupungissa, vain puolentimnin ajomatkan päässä kaupungista. Tie on ensiluokkainen, oikea valtamaantie. Ennen olimme kuin jumalan selän takana, eikä tästä meidän kylästämme tienneet muut kuin suomalaiset. Nyt saa ostaa Greyhound bussilipun Beaver, Lakelle, joten kartalla ollaan. Televisiota vahdataan joka talossa, sähkö on palvelijamme asunnoissa ja navetoissa. Sillä Ijrpsetään' lehmät, jä^bttytetään maidot, pumpataan vedet Ja tehdään monet muut askareet. Asunnot on sähköistetty nykyajan mukaisesti ja monessa-talossa öljyllä lämmitel- \m»U* laän. Koulussamme on nykyään kaksi opettajaa ja oppilaista ei ainakaan-näy olevan puutetta, sillä aina vain yäkiluka kasvaa. Täällä on suomalainen autokorjaaimo |
Tags
Comments
Post a Comment for 1957-04-27-03
