Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 1, 1943

              Sivu 3
T KULTTUURI
Suomen kansdntdide
Kirj.U. T, SIRELIUS
^ilustomllisesta katsauksesta.
kc> selville, että Suomen k^tisa jo
itt:.'naisina aikoina ymmärsi kau-nt::
san'o}a ja osasi niitä myös töi-hirjä
kätkeä ja ehkäpä silloin enem-mtnkin
kuin sittemmin. Sillä-mer-ki.
inen tasiasta on,, että tuotteet,
jo: ka maalöytöivä tulevat paivähva- kalastajatta tai Vienanmeren ftxl-jaloimpia,
huomautamme vain uus­seelantilaisista,
monista Polyneesian
ja Melaneesian saarelaisista, joiden
kehittämät tyylit ovat luonnonkan-sain
kaikkein merkillisimmät.
>- Mistä tämä johtuu?
Kysypä joltakutta Merenkurkun
loj-i, miltei säännöllisesti herättävät
hu.miota hauskalla ja koristeellisella
as^i.Uansa. Näyttää siltä, kuin mui­ne.-
t pyrkimys taideteolWeen luo-mi:€
en olisi ollut yleinen jä ehkäpä
m:'tcsti eloisampi kilin nyt.
Viivteisten vuosisatain kansano-mn-
ncu taideteollisuus antaa varsin
kirjavan kuvan. Sen taso ja sen muo-dc:
ovat erilaisia eri omssa maata.
Smalla kuin esim. Merenkurkun
scyisto, Etelä-Pohjanmaa ja Ahve-
'keenpyytajalta, ja saat selityksen
ongelmaan. Myrsky raivoaa vuoro­kausia,
pyyntimies ikävystyy. Hän
saattaa olla vaarankin alainen. Ko­ti,
omaiset, lemmitty tulevat väki­sinkin
mieleen. Rakas henkilö käy
tässä ympäristössä vieläkin rak­kaammaksi.
Talle tahtoo pyynti­mies
aikansa uhrata ja kauneimmat
ajatuksensa omistaa: hän ottaa puun
käsiinsä, ja ennen pitkää loihtii veit­si-
siihen ääriviivat. Ja kun ui ko­ne
esiintyvät loistoalueinapuunleik- kuori on valmis, peittyy se piankin
kckscn alalla, kohoaa Lounais-Suo- kauniilla koristeilla,
.VK Hämettä ja Satakuntaa myöten Koristamisen esineenä oli meillä
m.:dai edelle ryijyjen kudonnassa, kuten monissa muissakin maissa cn-
E::!ä-Karjala kirjonnassa sekä Rau- nen kaikkea nainen. Hänen ilokseu-tn:
ja Orimattila pitsien valmistuk-
<se:ra. Tästä jo näkyy, että miesten
tc^leteoUisuuden varsinaisena tuo-taf.
toaliieena ovat olleet Pohjanlah-der-
saaristo ja sen rannikkoseudut,
su.jiminan osan Suomen muita osia
an:iessa loistavia näytteitä naisten
turfatnion alalta.
Pohjanlahden saaristo: Meren-kurkim
tienoot ja Ahvena! Mistä
täv.ä johtuu?
Todennäköistä on, että kansan sie-hiUsilla
ominaisuuksilla — historial-lis-.:
ta ehdohsta puhumatta — tällä-kii:
alalla on suuri merkitys: seik-kcJ.
uiltin atdis ruotsalainen asutus
tdcjpäiri suuntautuvine luonteenlaa­tunne
e n on tyhjentänyt sielunsa luo-voimat
muoto kauniisiin veisto-turtter-
siin, mietiskelyyn taipuva, it­seensä
sulkeutunut suomalainen sy-dbmaan
kansa sitävastoin runoihin,
syvämietteisiin sananlaskutkin.
Aissä onkaan kansanelämä Suo-musa
ollut enemmän ulospäin suun-tCLtumitta
kuin juuri mainituilla seu-diUla.
Karut ovat meren saaret
vthäiset peltotilkut. Meren anti-
^'-n on siksi asukasten mieli ollut jo
iki'janhoista ajoista — meren aavoil­le
läapoUle, kaukaisille rikkaille ran­noille,
vieraille maille.
^ikä todellakaan ole sattuma, että
^^>isa, jonka elämä on taistelua rai-vo:
san meren kanssa, juuri veisto­taiteen
alalla kohoaa korkealle, luo
ommaisen taidetyylinsä. Puhumat-
[araan meitä lähellä olevista norja-i'a-':
kta ja islantilaisista, joiden kan-stuomaiset
veistoteokset ovat mitä
sa leikkeli mies useimmat veistoko
sensa. Nainen itse kirjoi pukunsa,
nypläsi sitä varten pitsinsä, kutoi
ryijyn morsiiispeitteeksecn.
Monet koristeelliset ecineet ovat
nimenomaan sulhasen lahjoja leni-mtiylte,
janttmia, joihin tekijä on
pannut parhaansa. Tekstinä on
niissä usein rakastetun tytön tai
— jos suhde on kehittynyt pitem­mälle
— sulhasen ja morsiamen ni-
Elokuvatähti Joan Crawjord toimii sota-ajan sairaanhoitajattarena,
erityisesti lasten huollossa ja huoltokotien järjestäjänä. Kun äidit
lähtevät työhön, voivat he jättää lapsensa Joanin hoiviin.
lienee, suomalainen talo murnaisinC'
kin aikoina harmaana ja koristamat-tomana
kohonnut mäkien harjoilla
ja järvien rannoilla. Sen taiteellinen
asu lienee etupäässä ihnennyt ääri­viivoissa,
ennen kaikkea seinän ja
mikitjaimef.
Ennen kaikkea lahjoittivat entis­ajan
sulhaset morsiamilleen rukin-lapoja
tai kaulauslautoja. Tapa oli-sama
lännempdnäkin, ainakin Skan- päässä aittarakennuksissa,
dinaaviassa ja Saksassa. Mutta
paitsi näitä koristettiin ylipäänsä
kaikki naisten työvälineet sekä sel­laiset
kalut kuin ajoneuvot ja val­jaat,
jotka kihla jäisissä tai häissä
ttdivat erikoisemman huomion esi-filn,
jotka harjan kohdalla usein sai­vat
eläimen päätä muistuttavan
muodon. Myöhemmälle kchi-tysas-teclle
kuuluivat varmaan tuuli- ja
vuorilaudat, jotka paikoitellen näh­tävästi
idästä saatua esimerkkiä jäi-katon
keskinäisessä sopucuhdassa, jitellcn siinä määrin rci-itettiin, että
ne vaikuttivat miltei pitsiniätsilta.
Rappusten patsaat profiloitiin mo­nella
eri tavalla, ja niissä ilmenevät
muodot kuuluvat karjalaisen veisto-taidon
parhaimpiin.
Tutkimus ei ole varsinaisesti vielä
selvitellyt tässä puheena olleiden ra­kenteellisten
osain koristeaiheita.
Mutta todennäköistä on, että eräät
niistä pohjautuvat, käytännön ai-luhtirakenntisten
solissa ja nurkan-päissä.
Ääriviivojen leikki esiintyi ctu-csim.
niin, että rakennuksen seinät vähi­tellen,
ikäänkuin kaartaen, levitet­tiin
ylöspäin, mikä oli tapana sem­minkin
Pohjanlahden perukoilla, tai
niin, että sivuseinät hulaksen koh­dalla
vei\stettiin kaareviksi tai niiden
neiksi. Miesten työvälineitä oli vain ylin osa muodostettiin konsolin eli heuttamiin, leikittelevän mielikuvi-tärkein
ase, jousi, runsaamman ko­ristelun
esineenä. Heidän taiteelli­nen
tuotantonsa kohdistui pääasial­lisesti
puu-, tuohi-, luu- ja metalH-esinetsiin,
sillävälin kuin Tiaisten
parhaastaan liikkui tekstiiliteollisuu­den
alalla.
PUUTYÖT
kannikkeen tapaiseksi. Erilaiset
konsolimuodot ovat tavallisia myös
luhtirakennusten solissa suurimmas-
•sa osassa maata.
Asuinrakennus kilpaili aittaraken­nuksen
kanssa vain karjalaisalueella,
eritoten sen itäisimtnissä osissa.
Nähtävästi jo aikaisin alettiin panna
erikoista huomiota harja- ja räys-
Kuten monilla seuduilla vielä nyt täskouruihin, erittäinkin niiden päi-
Vapduden kevätjulkaisu
"Kevät-', joka nyt on jaettavana lu­kijain
käsiin, on ehkä entistään ais-tikkaampi,
sisältörikkaampi ja ehkä
mielenkiintoisempikin siksi, että se
sisältää enemmän omien kynäilijäim-me
tuotteita. Sen monipuolisuuden
osoittaaa seuraava luettelo: Kulje-asan
siirtää ja ohjata määrättyyn
Pa:kkaan ilman lankoja. Kaikki
n^'-ä kuluttaja silloin tarvitsee, on
vanaanottolaitteet, sanovat nämä in-siriöörit.
Saadakseen sähköä kulut- tulta taipaleelta; Raportti Stalingra-truan
tarvitsee vain ohjata laitteen- din voitosta; Farmilla, kirj. Farma-voimavirtaan
jotenkin samalla ta- rinna; Kevät, kirj. E. Säde. Mielipi-
^2 la kuin nyt väännellään radioa teiden''sapoteeraajat, kirj. G. Sund-
Kiuliakseen haluttua ohjelmaa mää- qvist; Kaatunut sankari — Marina
^^•yjtä paikasta. Raskova; Saksalainen kulttuuri elää
Mahdotontako? Ehkäpä — yhtä Moskovassa, kirj. Bobo Ushe; Sass-
'«-hdotonta kuin Benjamin Frankli-ajatus
johdattaa sähkö pilvistä
^ahan lankaa myöten tai James
^\^ttin ajatus, että kiehuva vesi voi
^"da enemmänkin kuin icohotella
^^ikattilan kantta . . .
ha, Passha ja Jassha, suom. Alfred
Tiala; Eräs kämppäreisu, kirj. M.
K.; Hänellä oli mustat kädet, kirj.
Ester Kaustinen; Maryn syntymä­päivänä,
kirj. T. S.;; Bremenin
pommitus, kirj. Jerzy Glenocki; Us-konvapaus
Neuvostoliitossa; Kuin­ka
nopeita ovat kalat; Suomen suh­teet
Neuvostoliittoon; Pala eletystä
elämästä, kirj. Sudburyn Topias;
Toukokuu, kirj. .\. E. \ \ — r i ; Minä.
Musti ja mylly; Mökki; Meripeto­jen
parissa: Elämä katoo kuin unel­ma
vain, kirj. Farmari; Milistelmia
Dunblanesta: Patriotismia, kirj, N.
M.; Tuokioku\äa, kirj. Suomalainen
neekeri; Ann Fosterin ajatelma mo- kokoon pieni- ja moniruutuiset ikku-raalista:
"iTitenäisyys sotilaitten ja nat tulivat tätä tietä, tavallkiksi ta-voiton
h>-väksi; Pienoiskuva maail- tonpotkaistssaktn asunnoissa, ja
mankaikkeudesta,. kirj. Frank \Ves- semminkin saatiin monta piirrettä,
terlund; Herkkä natsi, kirj. Richard kuten esim. vuorilautain fdätekoris-
O. Boyer; Ratsuväen osa sodassa, teet ja projiloidut ikkunain ja ovien
kirj. kenr. O. I. Gordovikov; Tai- vuorilaudat ja jopa itse ovetkin em-vaan
tykistö, kirj. Frank VV. Lane. piren aihevarastosta.
Julkaisun hinta on 30 senttiä: Jatkuu
tuksen monella tavalla sommittele­miin
muotoihin, eräiden toicten eh­kä
ollessa tyylitelmiä. Edellisestä
tapauksesta otamme esimerkkinä
patsaan koristeellisen pyörän, joka
todennäköisesti jäljittelee patsas-aitan
olkapäällistä patsasta, pyö­rää,
joka esti hiiret nuosemasta ait­taan.
Se, samoinkuin muut yksin­kertaiset
perusaiheet, on tavallinen
hautapatsaissakin. Erittäin yleinen
on gotiikasta juontava profiili, joka
patsaisiin sovellettuna antaa niille
ominaiset plastilliset muotonsa.
Suomen korjalaisissa pirteissä se u-sein
esiintyi tupain n.s. patsasorsis-sa.
.Barokin voluuttapari, joka ta­vataan
myös naapuruston venäläisil­lä,
somisti monesti ikkunain ylintä
kehyslautaa ja uusklassillisen tyylin
vesitippa-aihe samain kehyvten ku­ve-
ja kynnyslautaa, vieläpä hauta­patsaiden
Pyöriäkin.
Maamme; länsiosissa sai kansan­miesten
rakennustaide voimakkaita
vaikutteita herraskartanoista. Ko-
•l
1