1950-07-01-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
c^arasvat huselmat: Vakaamiells^ys on
^^olemattomuuden tie; ajattekmatto-
Eiuus vie kuolemaan. Ne, jotka ovat
- ^iaumielisiä, eivät kuole, ajattelemattomat
ovat jo kuin kuolleita. Koko
oleBtomme on tulos siitä, mitä olemme
ajateUeet. Jos joku ihminen puhuu tai
toinm puhtain ajatuksin, seuraa onnellisuus
häntä kuin varjo, joka el kos-
Im- poistu hänen luotansa. Samoin
^uiB äiti henkensä uhallakin hoitaa
pjjjaa^ ainoaa lastaan, samoin harjoittakoon
kukin rajatonta ystävilHsyjltä
kaikkia olentoja kohtaan.
1 KuolexTian jälkeisestä olotilasta on
i buddhalaisilla sellainen käsitys, että ih-
I' minec vapautuessaan kaikista haluista
jo täällä eläessään pääsee autuaitten
h clotilaan, nir\'anaan, joka kuoltua ke-
> liittyjä täydelliseksi. Millaista kuole-^
inantakaisessa nir\'anassa olo on, sitä
d lähemmin selosteta, sellaista pidetään
turhana harkiskeluna, kun siitä ei kuitenkaan
täyttä varmuutta tunneta.
Buddhalaisuuden miikaa-n imninen
saavuttaa pelastuksen omilla ponnistuli-siilaan
ilman pappeja, uhreja, rukouksia,
jopa ilman jumaliakin. Jumalia ei
kielletä eikä niitten olemassa oloa epäillä,
vaan ihraisen moraalisuuteen niillä ei
ole mitään tekemistä. Jos ihminen :tafa-toisi
jotain pah-ella, olisi se oleva siveellinen
maailmanjärjestys, joka maksaa
kullekin hänen tekojensa mukaan. Tämä
olisi Jotain samaa, (kuin Raamatussa
sanotaan, että mitä ihminen kylvää,
sitä hän niittääkin. Buddhalaisuus on
täydellisemmin kuin mikään muu uskonto
autosoteerinen, itsevapahtamls-jiskonto;
.Kukaan muu ei voi asettua hänen
tilalleen tai välimiehekseen. Veli ei
siis voi veljeään auttaa, sanotaan Raamatussakin.
Ainoa, mitä toiselle voidaan
tehdä, on valistaa häntä löytämään
elämän tie, osoittaa, hänelle kaita
tie, jota hänen tulee kulkea.
Buddhalaisten munkkijärjestelma on
jotenkin samanlainen kuin kristiuskoi-sissa
maissa vallinnut fransiskaanien
munkkijärjestelma. Kummankin järjes-,
telmän mukaan on luovuttava perhe-elämästä.,
omaisuudesta ja elätettävä
itseään kerjäämällä. Niinikään oli
munkkien erikoiseen kaapuun pukeuduttava,
matkustettava ja saarnattava.
Ero oli vain siinä, ettei buddhalais-
EunkfUta vaadittu mitään munkkilu-pauksia;
mynkkien oli toteltava vain
lakia, eikä inhimillistä auktoriteettia.
Kaikille oli saarnat, tavat, ilman kasti-jaosta
johtuvaa eroavaisuutta. E i syntyperä,
vaan käytös tekee todellisen us-kovaiien.
Uskonnon universaalisuus teki buddhalaisuuden
soveliaaksi leviämään mui-
^ihikb maihin. Koska kastijärjestelmää
ei h\väksytty, vaikutti tämä uskonto
öimisten yhdenvertaisuuden hyväksi samoin
kuin kristinusko ihmisorjuutta
^•astiisiaessaaii. •
^lyöhemn^.in buddhalaisuus rappeu-
Jyj- Snheii liittyi taikauskoa. . Alettiin
f^ittää sellaista oppia/että Buddha on
]umab, vieläpä jumalia korkeampikin.
^Jictä aL--!in jumalana palvella. Tästä
?5-rauk5cna buddhalaisuuden jakau-tjirniren
erilaisiin uskonsuuntiin. Tibe-ti^^
a nini. alettiin jumala, Laamaa pal-n;?.
Xa;r.i uskonto muistuttaa papis-
^o^ne-rn .-catalista kirkkoa, jolla on ru-
^«uSj-Ailyröi sekä muut laitoksensa
t5kannoI!i?:ea toimitusten koneellista
'^/--;^-^^:a varten. .
__-^-^cinah:5:;iideIla uskontona on hv-
"ot puolensa, jonka tähden
^/^- ar.-anut aihetta arvosielmlle.
u;.-c:n:o panee painoa omatahtoi-ivi-^
invv-Kseen, sanoisiko omatoimi-
•\TYKYÄÄX ANNET.AAN kaiken-
^ laisia lausuntoja siitä kun ihmiset
menevät Amerikan \-ankiloihin, sillä
kysymys poliittisista vangeista ei enää
tarkoita yhtä henkilöä; se on kuvaavaa
nykyhetkelle, kylmän sodan terrorille,
kun meidän kaunis ja vapaa maamme
muutetaan poliisivaltioksi. Ja ne hyveet,
joiden ilmapiirissä me kasvoimme
miehiksi, meidän demokraattinen men-ii^
isjytemme ja oikeusperinteemme
muutetaan nykyään urkkijoiden ja ilmiantajien
siveysopeiksi. Oikeuslaitoksista
on tullut häpeämättömiä fasistien
aseita ja sana "oikeus" kuulostaa ontolta
Amerikassa nykyään.
Minä en mene vankilaan yksin, vaan
kolmentoista toisen kanssa Ja "se mitä
e! olisi voinut tapahtua täällä' on tapahtunut
täällä. Xäistä toisista kolmestatoista
haluan puhua teille, sillä
olen tuntenut heidät viimeisten \'uosien
aikana ja tuntiessani heidät en ole koskaan
havainniit heitä tj^eriksi. He
ovat parhaita mitä Amerikka on voinut
kasvattaa ja heidän rikoksensa —- jota
öe pitävät kaikille samana — oli se, että
he aurasivat synnyinmaansa perustuslakia.
Älköön mitään muuta sekoitettako
tähän; tämä oli heidän ainoa rikoJi-
'sensa ja heidät on tuomittu korkeimman
ja puhtaimm.an patriotismin ilmaisusta.
.
Me uhmasimme fpäamerikkalaista
komiteaaj tämä tarkoittaa sitä kurjaa
fasistimielistä komiteaa, jota myöhemmin
johti tuomittu varas J. Parnell Thomas.
Kaksi meistä, John Howard Lawson
ja Dalton Trumbo, menevät vankilaan
siksi että he eivät ilmaisseet poliittisia
käsityksiään epäameriklvalaiselk
komitealle, mutta todellisuudessa heidät
tuomittiin koska he olivat valmistaneet
todella demokraattisia filmejä — aivan
samoin kuin George Marshall, yksi kolmestatoista,
tuomittiin vankikaan kos-suuteen.
Arvosteluissa on Idinnitetty
huomiota mm. siihen seikkaan, että
b"Tlddhalaisuu3 muka jättäisi huomioonottamatta
suurten kansanjoukkojen si-vistystarpeen
eikä välittäisi koko kansanyhteisön
aseman parantamisesta.
Kaikesta huolimatta on se uskonto näihin
asti säilyttän^-t asemansa maailman
uskontojen joukossa. Nykyään lienee
buddhalaisten lukumäärä n, 150 milj„
eli n. 13-osa koko maailman asukkaista.
ka hän.taisteli neekereit^en cikeukslen
puolesta.
.Ylcsitoista meistä LT.uodosti "Joint
Änti-Fascist Refugee''-komitearj., Epäamerikkalainen
komitea pyysi .meidät
antamaan niiden Espanjan tasavalta-laispakolaisten
nimet, joita me olimme
auttan-:et, jotta meistä olisi voi u tehdä
innoittavan hirttäjä-Francon kanssa-murhaajia.
Koska me kieltäydyimme
tä^tä, me menem.me vankiiaar..
Onko tämä Jotain seibista ettei teidän
pitäisi sitä julistaa, huutaa julkisissa
paikoissa? Mitä meisti on tullut
täällä Amerikassa senjälkeea kiin niin
monta m-:idän poikaamme ja veljeämme
on kuollut taistelussa fasismia vastaan,
kun me sa!lim'.me pienen ryhmän
pahaa tarkoitta\'ia ihmisiä saaitaa fasismin
päällemme ja meidän .hyvät nimemme
tehdään halveksumisen alaisiksi
kaikkien hyvää tarkoittavien ihmisten
huulilla? Kun hetki on myöhäinen,
nim lepäättf kö rauhassa meidän kans-samm.
e-kaltereitten takana?
Minä sanon, että olen ylpeä kun saan
oi-a yhdessä näiden miesten ja naisten
lanssa. ja 'minulla ei ole koskaan ellut
parempaa seuraa. Te tunr.et e minut
kirjailijana ja t? tiedätte etten ole koskaan
epäröinyt kirjoittaa siitä mihin uskon.
Kahdeksan miljoonaa kirjaani on
lö\i:än>i; tien Am.erikan kansan sydämiin
sekä koteihin ja te tiedät .e millä
puolella olen ja mihin uskon. Nyt jälleen
pyydän teidät uskomaan kun sa-i'on,
että se mitä on parasta ja todellisinta
Amerikassa menee näiden miesten
ja naisten mukana nyt vankilaan.
Meidän kanssamme vankilassa, oletteko
vapaita? Teidän tul^e kysyä itsel-tänne
tätä.
Tuhansia vuosia -sitten pelon ja kauhun
lamauttama • luolaihminen teki ensimmäisen
suuren kemiallisea kokeen»
Hän vangitsi-ja kesytti tulen aarniometsässä,
jonka ehkä tulivuorenpurkaus oH
^•sytyttänyt.
Tuli ja sitten pyörä. Ihmiskuanaa
kaksi suurinta keksintöä, jotka kemia ja
fi-"Siik!-:a ovat cttaaeet symboolikseen,
materian muiittuvaisuuden - ja -valmis-ttiksen
perustyypit, välineet, jotka ovat
tehneet 3i\istyk5emme mahdolliseksi.
Kun tuo matalaotsainen nero vei tulen
synkkään luolaansa ja hellästi hoiti
sen valoa ja lämpöä, niin hän pani sa-
•r.ialia kemian alulle. Hänea jälkeensä oa
sukupolvi sukupolvelta omaamatta-'aavistustakaan
keaiiar. yks •nkertaisimrais-ta
periaatteista, tehnyt suuran määrää
kemiallisia reaktioita luodakseen kai*
kenlaista materiaa tarpeikseen.
Ihmiset oppivat valmistamaan alko-i^
jlijuonila ja parkitsemaan nahkaa. I l meisesti
oli käynyt niin, että eläimea
talja oli kenties joutunut -lojumaan jos-
•sakin suoperäisessä -lätäkössä ja muuttunut
nahkaksi, joka ei pehmennyt eikä
mädäntynyt.
Kumminldn vaadittiin aika annos
älykkyyttä selvittämään sy>'t tähäa
nvuutokseen ja huo-tiaamaan, että puunkuoresta
saatiin •vedessä liuottamalla
. parkitushappoa. mikä vuorostaan vaikutti
vuotaan ja kovetti sen. Mutta miltä
taliansa . parkki ei tähän kelvanmifc»
Sen piti olla sellaista, mikä tammenkuo-
. ren tavoin sisältää runsaasti parkkihap-poSi
Vaikka tämä on juuri se kemialli-ne
a aine, joka muuttaa vuodan nahkaksi,
ei ainoakaan nahkuri ollut kuullut
sen nimeä ennenkuin v. 1797, jolloin
,">eauin eristi sen.
Canaialaineii pianisti
George Haddad, torontolainea pianisti
on juuri palannut 5 kuukauita kestäneeltä
konserttimatkaltaan Eur^topas-ta.
Hän esitti konserteissaan canada-laisten
siiwltäjien musiikkia. Hän antoi
konsertteja Lontoossa, Pariisissa,
Rocmassa, Tukholmassa ja Oslossa.
Hän soitti myöskin radioon.
Mr. Haddad sanoi musiikkia harrastavan
yleisön Euroopassa olevan hyvin
kiinnostuneen canadalaistea säveltäjien
Harry Somersin. Barbara Pentlandin ja
John \Vein2T.reigin teoksiin.
Haddad on vasta 30-vuotias. Hän on
Äustraallalafiieii alku»
asukastaiissija kuolliat
Mosick, Austraaiian huomatuin alku-asukastanssija,
o.t kuollut vatsasyöpääa
Darvdnin sairaalassa. Hiin saavutti
mainetta useiden vuosien a>n erittäia
taiteellisesti esittämiensä alkuasukas-tanssien
johdosta.
Mosickin viimeinen toivo cli päästä
oman heimonsa luo kuolemaan,' mutta
hän oli liian heikko, että hänet olisi voitu
siirtää sairaalasta.
syntynyt Eastsndissa Sask., ja nykyään
hänen vanhempansa asuvat Windsoris-sa,
Ont.
C^f-fi SudÖMrvn osaston sekakuoro i>saUlstuu 40-henkhenä Port Arikimn Laulu- ja soittojuJil
LAFAXTAINA, HEINÄKUUN 1 PÄIVÄNÄ, • 1950
aan.
SIVU I
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, July 1, 1950 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1950-07-01 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki500701 |
Description
| Title | 1950-07-01-03 |
| OCR text | c^arasvat huselmat: Vakaamiells^ys on ^^olemattomuuden tie; ajattekmatto- Eiuus vie kuolemaan. Ne, jotka ovat - ^iaumielisiä, eivät kuole, ajattelemattomat ovat jo kuin kuolleita. Koko oleBtomme on tulos siitä, mitä olemme ajateUeet. Jos joku ihminen puhuu tai toinm puhtain ajatuksin, seuraa onnellisuus häntä kuin varjo, joka el kos- Im- poistu hänen luotansa. Samoin ^uiB äiti henkensä uhallakin hoitaa pjjjaa^ ainoaa lastaan, samoin harjoittakoon kukin rajatonta ystävilHsyjltä kaikkia olentoja kohtaan. 1 KuolexTian jälkeisestä olotilasta on i buddhalaisilla sellainen käsitys, että ih- I' minec vapautuessaan kaikista haluista jo täällä eläessään pääsee autuaitten h clotilaan, nir\'anaan, joka kuoltua ke- > liittyjä täydelliseksi. Millaista kuole-^ inantakaisessa nir\'anassa olo on, sitä d lähemmin selosteta, sellaista pidetään turhana harkiskeluna, kun siitä ei kuitenkaan täyttä varmuutta tunneta. Buddhalaisuuden miikaa-n imninen saavuttaa pelastuksen omilla ponnistuli-siilaan ilman pappeja, uhreja, rukouksia, jopa ilman jumaliakin. Jumalia ei kielletä eikä niitten olemassa oloa epäillä, vaan ihraisen moraalisuuteen niillä ei ole mitään tekemistä. Jos ihminen :tafa-toisi jotain pah-ella, olisi se oleva siveellinen maailmanjärjestys, joka maksaa kullekin hänen tekojensa mukaan. Tämä olisi Jotain samaa, (kuin Raamatussa sanotaan, että mitä ihminen kylvää, sitä hän niittääkin. Buddhalaisuus on täydellisemmin kuin mikään muu uskonto autosoteerinen, itsevapahtamls-jiskonto; .Kukaan muu ei voi asettua hänen tilalleen tai välimiehekseen. Veli ei siis voi veljeään auttaa, sanotaan Raamatussakin. Ainoa, mitä toiselle voidaan tehdä, on valistaa häntä löytämään elämän tie, osoittaa, hänelle kaita tie, jota hänen tulee kulkea. Buddhalaisten munkkijärjestelma on jotenkin samanlainen kuin kristiuskoi-sissa maissa vallinnut fransiskaanien munkkijärjestelma. Kummankin järjes-, telmän mukaan on luovuttava perhe-elämästä., omaisuudesta ja elätettävä itseään kerjäämällä. Niinikään oli munkkien erikoiseen kaapuun pukeuduttava, matkustettava ja saarnattava. Ero oli vain siinä, ettei buddhalais- EunkfUta vaadittu mitään munkkilu-pauksia; mynkkien oli toteltava vain lakia, eikä inhimillistä auktoriteettia. Kaikille oli saarnat, tavat, ilman kasti-jaosta johtuvaa eroavaisuutta. E i syntyperä, vaan käytös tekee todellisen us-kovaiien. Uskonnon universaalisuus teki buddhalaisuuden soveliaaksi leviämään mui- ^ihikb maihin. Koska kastijärjestelmää ei h\väksytty, vaikutti tämä uskonto öimisten yhdenvertaisuuden hyväksi samoin kuin kristinusko ihmisorjuutta ^•astiisiaessaaii. • ^lyöhemn^.in buddhalaisuus rappeu- Jyj- Snheii liittyi taikauskoa. . Alettiin f^ittää sellaista oppia/että Buddha on ]umab, vieläpä jumalia korkeampikin. ^Jictä aL--!in jumalana palvella. Tästä ?5-rauk5cna buddhalaisuuden jakau-tjirniren erilaisiin uskonsuuntiin. Tibe-ti^^ a nini. alettiin jumala, Laamaa pal-n;?. Xa;r.i uskonto muistuttaa papis- ^o^ne-rn .-catalista kirkkoa, jolla on ru- ^«uSj-Ailyröi sekä muut laitoksensa t5kannoI!i?:ea toimitusten koneellista '^/--;^-^^:a varten. . __-^-^cinah:5:;iideIla uskontona on hv- "ot puolensa, jonka tähden ^/^- ar.-anut aihetta arvosielmlle. u;.-c:n:o panee painoa omatahtoi-ivi-^ invv-Kseen, sanoisiko omatoimi- •\TYKYÄÄX ANNET.AAN kaiken- ^ laisia lausuntoja siitä kun ihmiset menevät Amerikan \-ankiloihin, sillä kysymys poliittisista vangeista ei enää tarkoita yhtä henkilöä; se on kuvaavaa nykyhetkelle, kylmän sodan terrorille, kun meidän kaunis ja vapaa maamme muutetaan poliisivaltioksi. Ja ne hyveet, joiden ilmapiirissä me kasvoimme miehiksi, meidän demokraattinen men-ii^ isjytemme ja oikeusperinteemme muutetaan nykyään urkkijoiden ja ilmiantajien siveysopeiksi. Oikeuslaitoksista on tullut häpeämättömiä fasistien aseita ja sana "oikeus" kuulostaa ontolta Amerikassa nykyään. Minä en mene vankilaan yksin, vaan kolmentoista toisen kanssa Ja "se mitä e! olisi voinut tapahtua täällä' on tapahtunut täällä. Xäistä toisista kolmestatoista haluan puhua teille, sillä olen tuntenut heidät viimeisten \'uosien aikana ja tuntiessani heidät en ole koskaan havainniit heitä tj^eriksi. He ovat parhaita mitä Amerikka on voinut kasvattaa ja heidän rikoksensa —- jota öe pitävät kaikille samana — oli se, että he aurasivat synnyinmaansa perustuslakia. Älköön mitään muuta sekoitettako tähän; tämä oli heidän ainoa rikoJi- 'sensa ja heidät on tuomittu korkeimman ja puhtaimm.an patriotismin ilmaisusta. . Me uhmasimme fpäamerikkalaista komiteaaj tämä tarkoittaa sitä kurjaa fasistimielistä komiteaa, jota myöhemmin johti tuomittu varas J. Parnell Thomas. Kaksi meistä, John Howard Lawson ja Dalton Trumbo, menevät vankilaan siksi että he eivät ilmaisseet poliittisia käsityksiään epäameriklvalaiselk komitealle, mutta todellisuudessa heidät tuomittiin koska he olivat valmistaneet todella demokraattisia filmejä — aivan samoin kuin George Marshall, yksi kolmestatoista, tuomittiin vankikaan kos-suuteen. Arvosteluissa on Idinnitetty huomiota mm. siihen seikkaan, että b"Tlddhalaisuu3 muka jättäisi huomioonottamatta suurten kansanjoukkojen si-vistystarpeen eikä välittäisi koko kansanyhteisön aseman parantamisesta. Kaikesta huolimatta on se uskonto näihin asti säilyttän^-t asemansa maailman uskontojen joukossa. Nykyään lienee buddhalaisten lukumäärä n, 150 milj„ eli n. 13-osa koko maailman asukkaista. ka hän.taisteli neekereit^en cikeukslen puolesta. .Ylcsitoista meistä LT.uodosti "Joint Änti-Fascist Refugee''-komitearj., Epäamerikkalainen komitea pyysi .meidät antamaan niiden Espanjan tasavalta-laispakolaisten nimet, joita me olimme auttan-:et, jotta meistä olisi voi u tehdä innoittavan hirttäjä-Francon kanssa-murhaajia. Koska me kieltäydyimme tä^tä, me menem.me vankiiaar.. Onko tämä Jotain seibista ettei teidän pitäisi sitä julistaa, huutaa julkisissa paikoissa? Mitä meisti on tullut täällä Amerikassa senjälkeea kiin niin monta m-:idän poikaamme ja veljeämme on kuollut taistelussa fasismia vastaan, kun me sa!lim'.me pienen ryhmän pahaa tarkoitta\'ia ihmisiä saaitaa fasismin päällemme ja meidän .hyvät nimemme tehdään halveksumisen alaisiksi kaikkien hyvää tarkoittavien ihmisten huulilla? Kun hetki on myöhäinen, nim lepäättf kö rauhassa meidän kans-samm. e-kaltereitten takana? Minä sanon, että olen ylpeä kun saan oi-a yhdessä näiden miesten ja naisten lanssa. ja 'minulla ei ole koskaan ellut parempaa seuraa. Te tunr.et e minut kirjailijana ja t? tiedätte etten ole koskaan epäröinyt kirjoittaa siitä mihin uskon. Kahdeksan miljoonaa kirjaani on lö\i:än>i; tien Am.erikan kansan sydämiin sekä koteihin ja te tiedät .e millä puolella olen ja mihin uskon. Nyt jälleen pyydän teidät uskomaan kun sa-i'on, että se mitä on parasta ja todellisinta Amerikassa menee näiden miesten ja naisten mukana nyt vankilaan. Meidän kanssamme vankilassa, oletteko vapaita? Teidän tul^e kysyä itsel-tänne tätä. Tuhansia vuosia -sitten pelon ja kauhun lamauttama • luolaihminen teki ensimmäisen suuren kemiallisea kokeen» Hän vangitsi-ja kesytti tulen aarniometsässä, jonka ehkä tulivuorenpurkaus oH ^•sytyttänyt. Tuli ja sitten pyörä. Ihmiskuanaa kaksi suurinta keksintöä, jotka kemia ja fi-"Siik!-:a ovat cttaaeet symboolikseen, materian muiittuvaisuuden - ja -valmis-ttiksen perustyypit, välineet, jotka ovat tehneet 3i\istyk5emme mahdolliseksi. Kun tuo matalaotsainen nero vei tulen synkkään luolaansa ja hellästi hoiti sen valoa ja lämpöä, niin hän pani sa- •r.ialia kemian alulle. Hänea jälkeensä oa sukupolvi sukupolvelta omaamatta-'aavistustakaan keaiiar. yks •nkertaisimrais-ta periaatteista, tehnyt suuran määrää kemiallisia reaktioita luodakseen kai* kenlaista materiaa tarpeikseen. Ihmiset oppivat valmistamaan alko-i^ jlijuonila ja parkitsemaan nahkaa. I l meisesti oli käynyt niin, että eläimea talja oli kenties joutunut -lojumaan jos- •sakin suoperäisessä -lätäkössä ja muuttunut nahkaksi, joka ei pehmennyt eikä mädäntynyt. Kumminldn vaadittiin aika annos älykkyyttä selvittämään sy>'t tähäa nvuutokseen ja huo-tiaamaan, että puunkuoresta saatiin •vedessä liuottamalla . parkitushappoa. mikä vuorostaan vaikutti vuotaan ja kovetti sen. Mutta miltä taliansa . parkki ei tähän kelvanmifc» Sen piti olla sellaista, mikä tammenkuo- . ren tavoin sisältää runsaasti parkkihap-poSi Vaikka tämä on juuri se kemialli-ne a aine, joka muuttaa vuodan nahkaksi, ei ainoakaan nahkuri ollut kuullut sen nimeä ennenkuin v. 1797, jolloin ,">eauin eristi sen. Canaialaineii pianisti George Haddad, torontolainea pianisti on juuri palannut 5 kuukauita kestäneeltä konserttimatkaltaan Eur^topas-ta. Hän esitti konserteissaan canada-laisten siiwltäjien musiikkia. Hän antoi konsertteja Lontoossa, Pariisissa, Rocmassa, Tukholmassa ja Oslossa. Hän soitti myöskin radioon. Mr. Haddad sanoi musiikkia harrastavan yleisön Euroopassa olevan hyvin kiinnostuneen canadalaistea säveltäjien Harry Somersin. Barbara Pentlandin ja John \Vein2T.reigin teoksiin. Haddad on vasta 30-vuotias. Hän on Äustraallalafiieii alku» asukastaiissija kuolliat Mosick, Austraaiian huomatuin alku-asukastanssija, o.t kuollut vatsasyöpääa Darvdnin sairaalassa. Hiin saavutti mainetta useiden vuosien a>n erittäia taiteellisesti esittämiensä alkuasukas-tanssien johdosta. Mosickin viimeinen toivo cli päästä oman heimonsa luo kuolemaan,' mutta hän oli liian heikko, että hänet olisi voitu siirtää sairaalasta. syntynyt Eastsndissa Sask., ja nykyään hänen vanhempansa asuvat Windsoris-sa, Ont. C^f-fi SudÖMrvn osaston sekakuoro i>saUlstuu 40-henkhenä Port Arikimn Laulu- ja soittojuJil LAFAXTAINA, HEINÄKUUN 1 PÄIVÄNÄ, • 1950 aan. SIVU I |
Tags
Comments
Post a Comment for 1950-07-01-03
