Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 15, 1944

              Vanhoja iftmisjään-^
noKsia
Kahdeksantuhatta vuotta Sitten
ensimmäiset ihmiset Iraqissa pystyt-ti^^
ät telttansa leiritulen ääreen Tel
Hassounasp, Masulin lounaispuolel­la,
sen saivat selville lmllituksena:r-geologistit
suorittaessaan kaivauksia
tällä alueella.
Ensimmäiset ihmiset, jotka tulivat
tähän muinaiseen maahan^ olivat- pai­menia
ja luultavasti tulivat Anatölias-ta
ja Kaukaasiasta. Tämä .uusi löy­tö
juontaa useita vuosisatoja taakse­päin
varhaisimmilta egyt^tiläisistä
jäännöksistä ja lÄiioid^ uuden
lenkin kivikäudeh' äsiitusteh kanssa
IVIersinissa/T\irki^sä;
Fuad Safar, ÄiitKkih Depärtmen-fista,
keksi' löydön kiiri haft ta|)asi
raunioita, jotka: osoittautuivat ihiAi-sen
leiripaikaksi'jäsil?^in sokin eläin­ten
luita, jotka eninmiältä osalta" tun­nettiin
vuphieii^luiksi.
Ensimmäiset ääUll^aatoVät olleet
kuvien ptalvojiä ja jättäneet jälkeerieä
hedelmällisyyden jumalattaren, nai­sen
savisen pieiiöiskti^an. Miellyt­tävät
ja vii&hättäYästi koristelut sa­viastiat
jaVesinieet^ joita löydettiin,
paljastavat uiidenkiivänrUu
lisuustaiteeri'vahaiseinlnastä> vaihees­ta
Ira(][issa; Useita- riJÖtötitiimatto-.
mia kappsUeija lÖ3^d^ttiiri^ airiöita
mitä siltä -katid€:lia ön täydellisinä
löydetty: missään lÄaailmääsa;
Osuustoiminta
Tanskassa
Melkein 90 prosenttia Tanskan
sukkaistakuuluu jonkinlaiseen osuus-toinnalliseen
järjestöön. Osuustoi-mintahenki
on vallannut: 3,500,000
asukasta käsittävän määri elämän.
V. 1890 28.4 pros. Ahierikan far­meista
viljeltiin vuokrafarmeina. Tai­naan
vuokraviljelijät hoitavat puolet
Anierikati farmeista. Tanskassa on
suunta jatkunut päiiivastaisesti.- V.
1850 edustivat \wkraviljelijät siellä
42.5 pros. maataviljelevästä väestös­tä,
y. 188i5 se oli laÄkettutl4;5 pro­senttiin
ja nykyään vuokraviljelys on
kokonaan päättymässä Tanskassa.
Neljässä kuluttajain ösuustukku-liikkeessä
on 550,000'pefhettä. Viime
vuonna ne myiVat 55 nliijoonan dol­larin
arv^osta ruokatarpeita, vaatteita,
Jalkineita ja talousvälineitä.
Kuluttäijain tarpeita myydääri vuo­sittain
103 miljöionän dollarin arvos­ta
2,000 osuuskauipan ja 36 leipomo-^
liikkeen kautta.' Eräällä b^usk^
la on KoöpÄahiiriassa 15Ö" hä^^^
kauppaa.
^inniiunitunmttiinraiminnmmhmuimiim miranmninimnnmmmnnnn Perkeenemän n il le
Kirj, UEMPI PETERSON
YHDYSVALT^li^ (hallitus onT
päättänyt uudelta
niiden terässeBtiieri:
jotka ovat saanet liyii^
kanssa ,paljon sekaariflusta aak.aari ja
herättäneet - tyyijfmättömyyftä.>; Nii­tä
sanotaaii ^lasketanliikkeelle V70Ö,- -
000,000. kapi>aletta^
<i'r'i I l i " !
Kiitos
Sydämelliset kiitö&set haluaniriie
lausua meidäri kulta;isiHe ja raidsail-le
tuttaville ja sukulaisille, kun hu­paisella
joiikoUa annoitte meille
kauniin joulunajan,
Unohtvunättomat muistot jäi m6i-dän
mieleen niistä arvokihaista tar­joiluista,
kun lähdemme pois meidän
lapsuuden paikkakunnalta.
EDITH JA MAE
Cambie . British Columbia
Natsit ^aji^^
Arvioiden mukaan InätsiV^^^b tap­paneet
yli mlljoöffäia XfKräinan juuta-laista^
ÖerdkhfeVj jorikä asukkaat
iV pääasiansa-juiJtalaisia,'- oli niel-/
autio neriVöstöloukköjeh valloit-sen
aslien: Kievin alueella
natsit ovat tappahm noin lÖp,00'Ö
naista, lasta ja vanihusta. Byeta
l^etikoviäta' peräytyneet • natsijöiiköt
ovat tappaneet tiiHansia vemläisia ja
toiset heistä pblttartie^etefeltä. Kuu-sikyirimentä
siyiiii-Thmistä poltettiin
elävältä kaupungtff torilla.
-Kreikan hallitus on ilmoittanut,
että natsit ovat t ä ^ a ^ e t Ralävritaii
^uppalari l ^ i ^ jyif 12
yuöiiaat miespuoliset htehikilöt oli ko-
•räennettu ''kuunteleftiaan puhetta" ja
sitten ammuttu- kondiivääreillä. Nai­set
ja lapset oli sitten ajettu yhteen
kouluun ja koulu poltettu.
NATSIT REPIVÄT Italian rau­tateitä
hajalle ja kuljettavat niiden
kiskot ja kaluston Saksaan, samaten
tehtaiden koneistot ja kultavarastot.
Mussolinin nukkehallitukselta peri­tään
kuukausittain 6,000,000,000 li-raai
Tähän mennessä ovat ne lähet­täneet
16,000 tonnia ratakiskoja Sak­saan.
T l i E \ T R E Hazel St.
Hazel Street
SUDBURY
Kasvisten käyttö.
Itasvaksia ostettaessa .on katsottava'
e t t ä n$ ovat tuoreita. Kuilihtunset kas­vikset'aidaan
parantaa ottamalla poiB
päällimmäiset lehdec ja pitSmäHlä' n i i ­tä
kylmässä vfdessfi, noin kyöunenen
minuubtia. Sitten kaadetaan päälle
kiehuvaa suolaista vettä, jos ovat
madonsyömiä. Kasviikset pannaan kie­humaan
ja ruökalusäkallinsii suolaa (ja
jos halataan teelu^ikaUinen sokeria)
kaihteen varttiin vettä. Jos kiiehute-taan
ilman kanitta, säilyy vati parrrti-
^min. Kasviksia ei sa^ jättää veteen
seisomaan^ vaan on ne siiviKitävä ve­destä
pms heti kun ovat kypsyneet.
Perunat on- ikuorittava ohkaisesti
juuri ennen keittämistä, j a sen jädfeSeeai
ne saavat olla odctnsajan raittiissa ve­dessä,
etteivät muuttaisi väriään; jos ne
taas joutuvako seisomaan kövin kauan
. vedessä liuken<is niistä^ veteen tärWäe-lys-
tä yjn. aineita. Keitettäessä nuoret*
pertumt pannaan kaumaan ja vanhat
ikylmääin veteen; itäneet pferUnat' paa-xiaaxi
hyvin' suolattuun veteen. Uudet
perunat on paras keittää"^ kuorineen.
•Vihreät kasviksst säilyt.tävut paiem-mrnväirinsär
j ö s n e keitetään paljossa
.ve<fefesä- jä- pännaäli- t^ehis^än' k ä r j ^ '
pikSiii^öi" saddkä seliäain.
Jos sieniä^fceltetä&n koälstuikseksi, on
ne pantava veteen jöSsa on sitruuname-
. hua* siik)in niissä- säilyy- luo&tioaiinöM'
väri. Sienet pJtSisl^ikeitlää heti pifll-distettuä
ja pestä. äaöä&- Jös niiden en­netään
• s?jstä v e ö e ^ ; menettäväft ne
maikunsa.: finneii ^ käö*tamiöt^
taan naihka'pois; ja^leikataan*' fcaiOöat.
Kannat voidaan-kä^]f}etää> keittoihin ja
.kastlMCeeseeh- mäljisi^lcä.' Siehiä kei­tetään
ajnoaslam- k^xftiiäi^tf' iMnuut-
' tia. Paljosta keittSaMäöStä^ n© tulrivat
«itkieiksi. -ja ni&örrtitaväit maikunsa.
Maissit.säilyttävät' väiflnsä, jos kei-teveie
«n pannaan vähän"etiikkaa ja «it-iniunaa.
-.
Kasvik&i«ft Iceitfäitiinen.
• Eaavilköet tietysti ovat ravitsevampia
ja ntfaulötiuimpiaf; jos nei keitetääK^ suo­latussa,
vähässä vedessä ilman soodaa."
Tulelle ne pannaan vasta sitten kun ve­si
kiehTiuv sillä siten Ij^nfee nii<Mift keit-töaikä*
ja vedestä ennättSä poistua hap­pea,
joika hävittää vitainikfcctja. Kyp­syttyä
on keftevesi kaade*tava heti pois.
Keitinvettä'ei silii pitäisi heittää huk­kaan,
sMä siihen on liuoiöiut paljon
arvoikkaita maku- ja räviaibbaiiijeita. Se
käyticibään' kastiicfceihin, kasvisl'emsnä
tÄi muihiai ruokiin. j|ös kasVUösitn voi
suIattaÄ voita j a sirotella hienonnettua
persiljaa, höräitävät ne kenen tahansa
mieltymystä.
Kasvisten höyryssäkeittäminen.
Vi^e^läfcln parempia kasviikset ovat jos
ne voidaan keittää höyryssä. KjenrJilä
on erikoinen höyrykattila, voi olla iloi­nen.
Siinä saa parhaiten makunsa ja
ravintoarvonsa säily.ttärieitä kasviksia.
Myöskin siten voidaan asia järjestää,
että annetaan peltisejÄn lyödä täyteen
reikiä sellaliuen peltllevy, joka sopii kat-
'tiilaan, ja juottaa siihen kolme jalkaa.
Tämän työn voi kätevä emäntä tehdä
itsekin. Tämä levy aseietaan katti­laan,
jossa on vettä sen verran ettei se
siihen ulotu, ja s'-n päälle ladotaan
kasvikset, jotka silloin kypsyvät höy­ryssä.
Kasvisten keittäminen paperinsa.
Höjiyssä keittämisen j a vedessä keit­tämisen
välimuoto on piaperlssa keittä­minen.
Silloin kuotit^*^ paKnteUut.
suolalla; söikeriäi^-ja pötsiljalla maiste­tut
kasx-lkset kiedotaan kastelituum voi-tai
keltinpajjeriiSjTt-tiin ja pannaan
kiehuvaan ^teeÄ pataan kyifeS^määoi.
Si»Ä säUyy^ niissä ravinto- ja maku-ainset
painemmin kuin vedessä- beit-
>täen. Lisäili tämä tapa on eriäoi-sea
mukava 'siDoin, jos <HV feeitetläVä
(u$eamman! laatuina kasviksia'yhta ai­kaa
taj^jofitaiviksi.
Ilapanttmiit maito.
Kuten tiedäarane happanee maito
helposti, el sitä fculten&aan tarvitse
heittää hukkaan, sillä-slil:ä voi vahnis-taa
v i iM ja sUhctti voi tehdä voh-veh
tai paninuri:a!)ä^-t«lklnan, ja lisäS^ sii­tä
Voi valmisitaa juustoa.
Piimäksi hapantunut maito, jcs on
vielä tiliöcarien juoksutin-ta sekaan, pan­naan
pataan ja kuUmteatnetaan hi'caas^
ti, kunnte se on juossut". Jonlkmi as­tian
päälle levitetään hanSökangas ja
padaai sisällys kaadetaan siihen; harso^
kaalgra^ klert)etään »äislä» yhteen, ja pu-serretaaän
htira POIÄ; sitten vielä ripus­tetaan
harsopussi astian päälle j ä j ä i ­tään
joksikin alkaa valumaan. Kun
h^ra on kaMä väluiiuit. kaadetaan juus­to
vadille^ j<:tösa siihen sekoitetaan hiu­kan
suolaa.- Sitten siltä muodostetaan
paHö"^ ja sitä puristetaan vielä-kahden
laU'taÄn välissä kunnes loppuhccraikin
Dn"-poissa. "
Joustosta tulee vielä maukkaampaa
jos • siihen lisätään hiukan voita tai
vähän hapanta kärtnaä^ j a se&oitetaai\
hyvin.
Myöskin vot tällaiseen juustcon se­koittaa
hienoksi-leikattuakurikkua, re­tiisejä
tai krassia, joS:ka antavat hy­vin
kirpeän maun.
Ei saa millään muotoa unohtaa ta­vallista
ruckaiajia: sUUä happamassa
iceimassa ruchösipuMUa'maustrittuna. .
nbmaattlsalaatti happaman kerman
keTä'on myös heiHäkua. Kaada pataan
IcDhtalalsen' vahvaan toiAaÄtakeittoa se­kä
pari piemfeä liivatel^t^ä^ ja hämmen­nä
tulellakunnesse on kuumaa,, Lii­saa
hiukan'ra^st5fttua^juuStoä:'ja hyp'-
pyseHltt^ suolaa, hämmennä ja Usää
vtfftä rUökähisiikallinen hapeinta, vis­pattua
ikeriqaa; Anna; jäähtyä mie­luummin
pienissä muoteissa. Tarjoa
salaät^h leh'tien kera;
- - Tuoreita tai säilykielhedelmiä voi hie­roa
Soseeksi, sokeroida, maustaa vähän.
sdfcruiunallila ja^ lopultesl vajrövasti sekoit­taa
happaman visp^hnan kanssa.
Plen;^^ pullat .(scones) ja kakiit tule­vat
paljon maukkaampia jos ne valmis­tetaan
happamasta kermasta; tai mai­dosta.
MUnakokkelLn voi t^hdä happamasta
maidoista ja stnappikastikikeessa on se
oivallista.
Vnohen maito
sisältää enemmän munavalkuaisaineita
ja rasvaa kuin lehmänmaito ja on sen-"
tähden sakeampaa. Siiliä on erikoinen
hajuja nläMi, jOtl^ sumrimmaikk osak­si
johtuva!!; navetan ilmaöta. Jos puk­ki
pidelään toisessa huoneessa kuin
vuohet, häviää ha>ju huomattavasti
"Vuohenmaito on osoittautunut terveel-llsemmäksl
ravinnolcsi heikoille ja sal-raäioisille
ihmisllte.
TÖRST. - PERJANT. - LAUANTAINA
Pääosalla:
JAIVIES ELMSON J A JANE WYATT
— TOINEN K U t A —
YOU CANT ESCAPE
FOREVER
Pääosalla:
GEORGE BRENT JA BRENDA
MARSHALL
MAANANT. - TIIST. - KESKIV.
TOINEN KUVA
. , Pääosalla: ,
Paaosalfa: - BETTY GRAÖLfT, JOHN P A V NE
BETTE DAVIS JA PAUL HBNRIED ^ JA VICTOR MATURE
Möl^iimat Erinomaisia Filmejä
KESKIVIIKKONA VIIMEISEN K ^ A N
TME SKr S THE LDM^^^
FRED ASTAIRES JA JOAN LESLIE
PMOSAllLA MERLE OBERCW
Osuustoiminta
Islaniiissa
Pakkasen ja jään maassa, Islan­nissa,
on osuustoimintaliitto suurin
kaikista kauppaa harjoittavista liik­keistä
koko saarella. V. 1941 sen
myynnit nousivat 71 miljoonaan
kruunuun, joka tekee noin 12 mil­joonaa
dollaria. Myynnit nousivat
mainittuna vuonna 25,600,000 kruu­nua,
nousu johtuen etupäässä hinto­jen
kohoamisesta. Osuustoimintaliit­to
tuotti mainittuna vuonna ulko­mailta
55 pros. kaikesta kahvista, ru­kiista,
vehnästä, kauraryyneistä ja
sokerista, mitä saarelle tuotiin. Liitto
kontrolleeraa kokonaan lampaiden
ulosvientiä ja 90 pros. koko lihan
ulosviennistä.
Eläimet hikoilevat
Ahtaissa, ummehtuneissa ja likai­sissa
navetoissa pilaantuu eläimille
tarpeellinen ilma. Eläinten hjpngittä-essä
lisääntyy tällaisissa suöjisia hii­lihappo
riittämättömän llmanvoihdon
takia liian tuntuvassa määrässä ja
vaikuttaa aseampaän eläimeen epä-terveellisesti.
Sen takia eläimet hi­koilevat
toisinaan aivan uskomatto­masti
ja eläimen omistaja häntään-tyy,
uskoen eläimen olevan sairaan.
ETELÄISESSÄ JUGOSLAVIAS­SA
ovat natsiviranomäiset määrän­neet
sairaat kaikista sairaaloista ajet­tavaksi
pois, jotta tfehtäjsiin^tilaa haa­voittuneille
saksalaisille.
GRA^^D COULEEN padon säh­kölaitoksen
virkailijat iirriöittavat, et­tä
sen jättiläismäiset, voimakoneet
valmistavat nyt 18,000,000 kilowatti-tiinhin
^Vdimäii päivässä. Tällä säh-kömäärällä
voitaisiin valaista kaikki
, valtiossa olevat asumukset jä erftän-nät
saisijvat /käyttää säliköl!^ kaikki
korteensa, keittää keittämi^nsä, pais­taa
paistamisensa ja sittenkin^ olisi
voTinaa riittänfllin.