Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 29, 1942

              1942
Sivu U
Siä Metoja
Puhtaanapitolautakunta
On mielenkiintoista joskus mennä
aja^ taaksepäin ja kuunnella esi-isiemme
puhetta vuosien'takaa* Ajal­lansa
oli heillä elämisen' ja J ö l e n i^
muAeet, kuten aaeili^nyri^^
man milloin toisten pahuuden Mtäh-den.
Ihmisluonto onnäet ollut sil­loinkin
pahuuteen taipuvainen. .
Miettiessään keinoja pahan kurissa
pitämiseksi, julkaisivat esi-isämme n.
s. "Puhtaanapitolautakunnan sään­nötjotka
o\'at säil3meet hamaan tä­hän
päivään asti jossakin kirjastojen
hyllyillä. Mielenkiintoiset säännöti
...äin ne alkavat:
1. Joka kyläkundan asetettako eli
pandako yx johtokunta kurinpitoa
varten nitten riccomusteh tähde*, j i i -
ta sinä kylässä jumalattomilta har-joteta.
*
2. Buhtaanapitolaukundan kalus­ton
Guuluu ne Kolme batuccaa
dexänkymmentä raibbaäy joita Cylän
yhteisillä varoilla ylösrakiennettakoo
nitte Culumise ja rabb^xituniise takia.
Tähäjohtokundankuulukoo kolme
niincui friskiä miesdä ja nimitettäkö
sitä kylän BtihtaanäpitolaUtäkiin-naks.
Heitänsä oko rokotetujaja
muusac suhtiesa nuhdettoraia mie­hiä."
• • • • ' "• •
Tämä on kuin alkulausetta j a sitten
alkaa varsinainen teksti. Niinpä mie­helle,
joka kohtelee vaimoansa armot­tomasta
tai muuten on kodissan käy­tökseltään
pahanelkinen uhkaa kir­jan
mukan ankara kuritus.
Mutta helpompi osa ei ole juomaril­lakaan.
Silloinkin havaittiin, miten
paljon pahaa viinan kauhistus tuo
mukanaan. Siksipä määrättiin sään­nöissä
näin:
"5. Jos joku juobuu viinasta ja rä­hisee
eli pitää Bahaa möccää eli Ta-bella
nahistelee raittilla ja cujalla.
Taicca jos hän caubittelee viana eli
muuta Baha hengen asianajajaa.
Taicca jos hän on Caabbi juobbo ja
viibyy vain Caappansa fioimeella ja
elää Boscet bunaisena ja Laiscana.
Häntänsä — samoin cui edellä maini­tulta
— Buhtaanabitolautakunnalda
rangaistaccoon. Ylös pandakoon sa-nia
saticuti cu Tän lain 3 määrää.
Usein on elämässä siten, että juop­pous
ja muut rikkoniukset joutuvat
kyllä meidän tuomittaviksi, mutta mo
Di kielen pieksäjä, juorujen puhuja,
lähimmäisensä maineen mustaaja saa
useinkin melkoisessa rauhassa harjoit­ta
pahuuttansa. Niin ei ollut van-
^ aikaan. Vanhoissa lakipykälis­sä
on myöskin tämmöiset ihmiset otet­tu
huomioon.
^iln kuuluu heidän tuomionsa:
^- Jos jocu lähimmäisensä mai-
Bilaa, Buhuen pahaa naapuris­taan
tacanabäin eli juoruaa. Häntä
Kulitaapabitolautakunnalta rangais-
^oon — onkoonpa hän piifcätten täi
^"*ottaen sucuun kuuluva — kuin 3
"^raä. muta annettakoo iscut niin-voimallisemmin
eh"väcevämmäl- •
^cädellä ja lyötäcön 20^30 kettaa.
-illä ruumiin jäsenistä on Cieli cai-bahin,
joka sitä sopimattomasti
^ ruocottomasti cäytää taitaa.
. ^ " ^ ^ olcon U c i sille, joca suot-
*^ hoiten tuppaa hoitan sitä virkaa,
PraANURMIKON UUDISTtS
Olisi parhain tehdä varhain svksvllä
elokuun lopussa tai s>Tskuun aluksa! sa­novat
asiantuntijat. Mutta hyväkään
aemen huonoon maahan kylvettynä ei
tuota, tuloksia. Tarvitaan noin kolme,
nelja tuumaa hyvää multamaata. Mutta
JOS uutta maata ei ole saatavilla, on
entistä lannoitettava. Elöinlanta on
shhen tarkoitukseen muuten sopivinta
mutta siinä, varsinkaan jos se ei ole hy­vin
palanutta, tahtoo olla rikkaruoho-jeusiemeniä.
Sen puutteessa on käy-tettavä
fosfaatti- tai potaskalannoitet-ta.
Yksi pauna potaskamuriaattia (mu-mte-
of^ pota^) sefeitettxm» OÖ-.pau^.
20-prosenttista suprefosfaattia
nittää 1,000 neliöjalaUe.
• • ••• •
GOTtAGE-PUDINki
3 kuppia jauhoja, 4 teelusikallista lei-vospulveria,
% teelusikallista suola» 1
vatkattu muna, 2—3 kuppia maitoa, 1
teielusikallinen maustetta, i kuppi ruo­ko-,
maissi- tai vaahterasiirappia
Sekoita kuivat aineet yhteen, sekoita
muna, maito, sulatettu rasva ja maus­te.
Lisää sihdatut kuivat aineet ja vat­kaa
hyvin. Kaada rasvattuun pannuun
jotta tulee ohut lohko ja paista noin
350 asteen kuumuudessa 25 minuuttia.
Jos valmistatte kuppikaakkuja niin
paistakaa 375 asteen kuiunuudessa 20
minuuttia.
Tarjoa kuumana tuerehedelmäsoosin
kera, tai vaahtera-, lemoni- tai custard-soosin
kera.
• • •
Hedelmiä ja maitoa voidaan syödä
samalla kertaa saamatta ruuansulatus-häiriöitä.
livvä on nauttia rmisaasti nesteilÄ joka
päi\\i, sillä jli kolme neljättä osaa n\u-miistanune
on vettä ja siis tarvitsee uu-siintvmiista.
'
VASIKKAKX.5iRyu«T.\
kasviksien kera voidaan valmistaa seu­raavalla
tavalla tar>'itsematta kuumen­taa
paistinuunia:
2 vUpaletta vasikkaa, leikattu neljän-nestuuman
vahvuisiksi, 6 pientä pork­kanaa,
3 ruokalusikallista rasvaa. 4 ruo­kalusikallista
hienonnettuja selleriä, 3
ruokalusikallista hienonnettua sipiUia,
1% kupillista tomaattimehua. 1 pieni
JaalBtrtolj^tl, iv^ teelusikallista suolaa.
H teelu^kaiiista mustaa pippuria, 6
keskikokoista penmaa ja garlikin kap-
-paleita. . .
Leikkaa kiunpikin vasikkaviiUos kol­meen
kappaleeseen. Kääri kappaleet
keltajuuren ympärille ja kiinnitä ham-mastiukulla.
Sulata rasva paistinpan­nussa,
aseta kohtalaisen kuuman lie­kin'päälle
ja makeuta vasikkakäärylät
siinä. Lisää selleri, vihreä pippuri, si­puli,
garlikkl, tomaattimehu, mausteet
ja perunat. Pane kansi päälle ja alen­na
liekki (kaasu tai sähkö) ja aima tu­rista
30 tai 35 mmuuttia.
* • • ,
Saadaksesi makeat ruuat maistumaan
makeanMttilta. lisää hiukan suolaa, sel­laisiin
kuin kaakkuihin. jääkermaan,
jälkiruokiin.
• * • »
Älä heitä pois, amaxaan kaikkia, le-monin
ja appelislinin kuoria, sUlä niis­tä
saa mainiota makua keitettyihin.he-delmiin,
^ooseihin, pudinkeihin ja pik-kuleivoksito.
Hiusten ja parran
(Jatkoa edeUiseltä sivulta.)
kiinalaisten pabnJkolIa ja intiaanien
tunnetulla ''skalppitupsulla" on ollut
vastaavat ilmiönsä "sivistyneessä-'
Euroopassamme. Kuudennentoista
vuosisadan hienot ranskalaiset kei­karit
jättivät tavallisesti yhden suor- .
tuvan kasvamaan pitkäksi ja tähän
olkapäälle ulottuvaan tupsuun sen
aikaiset donjuanit antoivat liittää
vielä naisystävältään saamansa pal­mikon.
Mitä pitempi "rakkauden-suortuva"
oli sitä ylpeämmäksi tun­si
mies itsensä. Ja komeilivathan dip­lomaatit
vielä uudenajan alussa mah­tavilla
kankipalmikoillaan.
Kestolaineita jos mitään luulemme
me nykyajan lapset eilisen päivän
keksinnöksi, mutta aikakirjat osoit­tavat
että ne olivat tunnettuja jo Ne­ron
aikoina, ellei aikaisemminkin.
Tosin ei niitä siihen aikaan saatu niin
vähällä vaivalla, eikä vähässä ajassa
kuin nykyään. Niiden 2—3 tunnin
asemesta, mitkä nykyaikainen nai-
^nen uhraa "luonnonkiharoilleen", jou­tui
Neron ajan kaunotar istumaan
kuumassa kylvyssä kolmenkin viikon
ajan, tukka kiehkuroille. käärittynä
ja huolellisesti saveen . pakattuna.
Mutta mitäpä ei nainen kärsisi kau­neutensa
takia.
Nykyajan museoissa voimme tar­kastella
tuhansia kame'ita, joukossa
hyvinkin vanhoja, joihin piirretyistä
kohokuvista voimme seurata hiuslait­teiden
kehitystä tuhansien Miosien ai­kana
ja hämmästykseksemme huo-joka
toiselle Cuuluu ja jättää oma
virkas hoitamata. Händänsä hosutta­koon
ilman lucua ja määrä.
Tällä kohtaa laissa ihmetyttää se
seikka, että pahan puhujaa pidettiin
siihen aikaan pahempana synninteki­jänä
kuin juomaria ja tappelijaa. Kun
juomari pääsi 5-15 iskulla, niin kie-lenpieksäjää
uhattiin 20-30 raipan-lyönnillä.
Ilmeisesti oli elämänkoulu
johtanut lainlaatijat tähän. He oli­vat
huomanneet, miten paljon pahaa
lähimmäisensä maineen mustaajat ja
panettelijat tässä maailmassa saavat
aikaan.
maamme esim. jollakin egyptiläisellä
kaunottarella selvästi marcelhiuslait-teet.
Voisimmepa melkein lyödä ve­toa,
että kuuluisalla Troijan Helenal­ta
oH'sekä kestölaineet, että täysin
' viltn^isen muödiri mVikainen ohdulee-
'räiisf -'SiilaTiuolimätta, että ensim­mäisen
patentin uudenaikaiselle kes-tolainekoneelle
hankki eräs nainen
vasta vuonna 1873.
Myöskään hiusten värjääminen ei
ole eilen keksitty taito. Hyvin luulta­vaa
on, että jo Pekingin tai Neadert-halin
ihminen aikoinaan kaunisteli it­seään
värjäämällä hiuksiaan tuhkasta
valmistetulla, tai maasta löytämillään
väriaineilla. Ainakin on tukan vär­jääminen
yleistä ja suosittua melkein
kaikkien nykyään elävien luonnon­kansojen
keskuudessa. Monet -Afri­kan
neekeriheimot valkaisevat hiuk-siansa
savella juhlatilaisuuksiin "pu­keutuessaan"
tai muuttavat sen pu­naiseksi
hieromalla siihen punamul­taa.
Nykyään käytetään hiusten vär­jäämiseen
enimmäkseen vetysuperoxii
dia, kuparia, lyijyä, elohopeaa ja ho-peanitraattia
sisältäviä aineita. Näis­tä
voidaan ainoastaan vetysuperoxii-dia
pitää iholle vaarattomana, vaik­ka
sekin helpon syttyväisyytensä
vuoksi on joskus aiheuttanut onnetto­muuksia.
Täysin vaarattomia vär-jäysaineita
ovat ainoastaan kamomil-latee
— joka antaa kauniin hohteen
sekä vaalealle, että vaalenruskealle
tukalle — henna, joka tekee sen
punertavaksi ja indiko, joka ottaa
p>oi5 liian kiillon.
Nykyaikaiset leikkotukkaiset neidit
ja rouvat eivät ehkä monikaan tiedä
siitä, että heillä on ollut edeltäjiä jo
egyptiläisten ja muinaishelleenisten
naisten joukossa. Egyptiläisillä oli
tapana uhrata hiuksensa hedelmälli­syyden
jumalattarelle ja kreikkalais­ten
kaupunkivaltioiden nuoret mor­siamet
antoivat leikata hiuksensa sa­masta
syystä Hymenin (hääyön ju­malattaren)
alttarin edessä. Näistä -
vanhoista traditioista huolimatU ovat
monet nykyaikaiset mahtimiehet o-
Monivuotiset kukat
Monivuotisten kukkiemme sarja on
suurilukuinen. Niitä on korkeita ja
matalia, aikaisin ja myöhään kukkivia
sekä keskikentillä kukkivia. Vlirilois-to
on myös ko\nn koristeellinen. Kun
moniMiotisia kukkia on niin runsaasti,
voi niiden joukosta jokainen valita
makunsa mukaisia, tarkastelemalla
kukkakasxnen hinnastoja.
Vaikka monixniotiset kasvit ovat
paljon kalliimpia yksivuotisiin ver­rattuna,;
mutta tulevat ne kuitenkin'
halvenuuaksi, kun ne säilyvät useita
.Auiasiia,-^tulkn-aMia vain juhlalUsem- „
miksi.' Useampien niistä olless;» pen­sasmaisia
ei niitä tarvitse ryhmään
niin monta kuin yksivuotisia kukkia.
Istuttaessa on kuitenkin tarkoin o-tettava
huomioon niiden kukinta-ai­ka,
sillä jos istutetaan aikaisin kukki­via
yksin johonkin ryhmään, on ryh­mä
kukaton koko kesän, törröttäen
siinä vain kuihtuneet kasvien rungot.
Yksivuotisilla kukilla on hyvä täyden­tää
monivuotisia ryhmiä.
Kivikkoryhmissä ja kallioiden peit­tona
ovat korkeakäsvuiset perennat
ihastuttavia/ Ei ole viisasta sulloa
sekaisin moninlaisia kasveja. Mones­sa
puutarhassa on kasveja runsaasti,
mutta mitkään eivät ole järjestykses­sä.
On myöskin huolehdittava kor-kearunkoisten
kasvien sitomisesta tu-kikeppeihin,
sillä kun ne kerran kaa­tuilevat
on niitä aivan mahdotoii suo­riksi
sinä kesänä saada. Ploxinit o-vat
viime aikoina tulleet muotikukik-si.
Niissä onkin {^aljon ihanan kirk­kaita
värejä ja niiden kukinta on pit­käaikaista.
Hallan tultua ovat ne vie­lä
viimeisiä, kun muut jo ovat uupu­neet
kylmän kouriin.
Monivuotisten kasvien istustusaika
on parasa toimittaa keväällä tai elo­kuun
lopulla. Taimista istutettuina
ne jokseenkin kaikki kukkivat .sa­mana
kesänä. — Syksyllä on varovai­suuden
vuoksi hyvä peittää ne kuu-senha^'
uilla, sillä lumettomina talvina
saattavat niistä arimmat paleltua. Ha-viijen
ön hyvä ahtaa keväällä olla
peittona kunnes pahimmat yökylmät
ovat loppuneet.
Monivuotisia kukkia voi myöskin
kasvattaa^^iemenestä, kun vain malt­taa
odottaa, sillä useimmat niistä kuk­kivat
vasta seuraavana vuonna. Kaik­kien
kasvien ystävien pitäisi enemmän
kasvattaa monivuotisia kasveja, sillä
niissä on paljon vähemmän vaivaa
kuin yksivuotisissa kukissa ja tulevat
ne aikaa voittaen halvemmiksi.-J, S.
soittaneet ilmeistä aliarvioimista leik-kotukkaisia
naisia kohtaan Zerbaussa.
Saksassa, kantaa kaupunki veroa 24
Rmk kuussa kaikilta naineilta leikko-tukkaisilta
naisilta ja yli M vuotisil-ta
neitosilta 12 Rmk. kuussa samas­ta
syystä. Tai kenties tuon kaupun­gin
navat ajattelevat, että nainen va­pauduttuaan
pitkän tukan hoitami­sen
vaatimasta ajanhukasta voi ansai­ta
tuon verran en^män.
Nykyään näyttää pitkätukkaisuus
jälleen voittavan alaa naisten maail­massa,
mutta suurimmalla osalla kau­nottariamme
on kuitenkin yhä vielä '.
lyhyeksi leikattu tukka ja ainakin hy-gienisistä
syistä voidaan tuota nmotia '
edelleenkin pitäjä toivottavana; se on '
helpompi hoitaa ja pysyy puhtaana
vähemmällä vaivalla kuin entiset pit­kät
hiukset, joiden hoitamiseen— jos
niitä kunnolla hoidettiin — meni jo­kaiselta
naiselta aikaa ainakin tunnin
verran päivässä. — V. N;nen.