1956-09-15-09 |
Previous | 9 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
takaaja
hyttpieii ¥ll{ICIS0IIMIJS » MJM^
li
_jalla lapsella on monta nimeä,
tänä kesänä tavallista pahem-
^iusankappaleeksi muodostmieel-
"^«t laÄkkusiivekkäälläkin. Minkä takia
iä tuntuu olevan ennätysmäärä?
^ 0 eikÄat selittävät, että jos kesä alkaa
oaallolla, nopeutuu läjin kehitty-
^uiin, että yhden kesän aikana voi
ä kolme sukupolvea, sääskiä. Niin
•^^«fc ää tapahtuneen. Sääsken lasketa
liinansa kestää vain kolme päivää,
^ muili es munasta tulee toukka, joka heti
^ y^tin jtuu veteen. Sitten kestää kyllä
»^äkipys.; juden päivät, emien kuin toukka
i nostaa ^jtuu. Vedessä ajelehtiva kotelo
^0, kutt Qjjin rikkoutuu jo'nelj£ui minuutin
Jtua, ja tunnin verran siiipiään kui-Ä
Ä u a a n on verenhimoinen sääski
lähtemään liikkeelle,
^ ^ ^ f t ^ ^ muuten tappako sääskeä heti
i mene^fflistahdettua käsivarrellenne, nilk-ne
tai niskaanne. Suokaa sille ruo-
1. Ml» ]ha. Ennen kuin sääski lyhtyy
li vielä Jimaan, se ruiskuttaa ihollenne
!a, taii ä, joka estää veren maksoittumas-
Rio de )tta se juoksisi hjrvin sääsken imu-n
Brai in ohuihin kanaviin. Jos sääski
, ostin uokailla rauhassa, se' imaisbe suu-iiskelei
lan osan tästä syljestä pois, mutta
Päät* oimitus keskeytetään, on tulehdus
ihdyk» utaminen pahempi. Minuutin a-a
joka iterioituaan sääski on 2—3 päivää
en itSunen. Ikävä juttu on vain näiden
fen monilukuisuus.
Erää'
rainen
inä se
itenut
Rion
tgista
1 mie^
;inoD|
Iiuo-lutoa
aksoi
ollut
kusti
koti-että
iljel-
;tt3«
i ra-tiin,
;aan
Joli-
Onko joku murhannut
300 Lontoon naista
otland Yardilla ilmoitetaan nyt o-
1 tehtävänä etsiä käsiinsä henkilö,
a epäillään osallistuneen noin 30CL
en kuolemaan ja asuvan jossakin
;oon itäpäässä. '
tsivän osaston päällikkö H . Han-ilmpitti
tutkimuksien koskevan u-m
rikkaiden leskien kuolematapa-ja
heidän jättämiään testäinent-
Tarkoituksena on päästä selville
on saanut periä omaisuudet.'Tä-mennessä
arvellaan murhaajan saa-
I periä murhatuilta noin 3,000,000.
tB'
nun
iksi
issa
;to-saa
np-
1
kaatua, siinä hänen vaihtoehtonsa,
i miten kävi. •
aarissa kerroin 14 norjalaiselle, 6
salaiselle, 10 tanskalaiselle ja 7
oalaiselle merinjiehelle, miten anka-kohtalo
oli paiskellut ii'edericoa.
evä myötämielisyyden tunnelma le-pirteäin
meripoikien keskuuteen,
erico edisti suopeutta muljauttele-silmiään
kasvoillaan oikea ilme,
himon ja taistelunhalun sekainen,
ihdoin nousi kunnon ahvenanmaa-en
tuolille seisomaan ja julisti, ettei
taai^us vieköön" voitu istiia omatunto
nenä pöjdän ääressä ja hörppiä kal-i
juomia, kun joukon keskellä oli
a tarvitseva mies.
anat lankesivat otolliseen maape-
D. Isännältä saimme tietää, että me-latka
Boliviaan maksoi suunnilleen
'cruzeiroa.
iitten kerättiin kolehti.. Se tuotti
Icruzeiroa. Ojensimme ne juhlalli-syvästi
liikuttuneelle herrasmie-
^latkarahat ja parisataa käyttöjä,
juna lähti kynmieneltä. Fede-hehkui
innosta päästä matkaan,
siirrä huomiseksi sitä, mmkä voit
tänään.
imme vuokra-auton hakemaan
aämme Federicoa J a heitimme hä-majatalon
portailla sydämen poh-tulevat
jäähyväiset.
|i;tta tarina ei pääty vieläkään.
puoli yhden maissa tapasimme
«'Teon Cafe de Tres Unidosista.
'''in hän latki matkarahoja kur-
3n alas.
ANGELO HJORT.
Mitä ei korjata se hävitetään.
RAAMATTU opettaa, että jumala
loi ensimäiset ihmiset, Aatamin ja Eevan.
Oikeastaan, että hän loi ensin
Aatamin ja sitten kaseltuaan Aatamin
touhuja, naki viisaammaksi luoda Eevankin.
Sitten hän vei Eevan Aatamin
eteen tuumaillen, että siinä se on, pitäisi
olla kaikin puolin sopiva sinulle ja
että ihnan Eevaa et voi olla elämääsi
tyytyväinen. Kaskipa hän vielä lisään-tyäkin,
vaikka sitä tekemään he kyllä
olivat ruveta ilman yllytystäkin. Mutta
* olihan se hyvä Aatulle huomauttaa, että
kaikki hyvä ei ole näkyvillä, vaan sitä
on etsittävä piilopaikoistaidn.
Aatami oli niin niidissäan Eevastaan,
että ei enää siinä hyvänmielen hötäkäs-sä
muistanut mistä puista saa syödä ja.
mistä ei. Niin tuli kuitenkin perustetuksi
ensimmäinen avioliitto ja vihityksi
maailman ensimmäinen pari. Jumalan
ei kerrota käyttäneen sormusta vihkiessä,
eikä sen käyttö ollut silloin tar-peelUnenkaan.
Sormus on uskolliswi-den
symbooli ja kun silloin ei vielä ollut
olemassa kun kaksi"" ihmistä, niin
pakostakin he olivat uskollisia toisil-leen
ilman sormustakin.
Ihmisten lisääntyessä lisääntyivät
uskottomuustilaisuudetkin ja silloin tuli
sormuksen käyttö muotiin. Nähtävästi
miehet ovat sitten jälkeenpäin
väärentäneet alkuperäisen sormuksen
ahtotavan vihkiessä, sillä oikein päin
tehtynä se kuuluisi, että morsian antaisi
sormuksen, eli renkaan, sulhaselle, joka
sitten pistäisi sormensa siihen, sillä sehän
kuvaisi paremmin sitä mitä silh
meinataan.
Avioliittoa voidaan verrata huoneeseen
jonka ikkunat on peitetty verhoilla
sitä varten^ ettei näkyisi mitä siellä touhutaan.
Vihkiminen sormuksinefen on
samanlainen avioliiton verho, jolla peitetään
todellisuus näkymästä. Sormukset
ja seremoniat eivät voi muuttaa ihmisluonnetta
ja tapoja, ei sitten vähääkään.
Ne jatkuvat samanlaisina kuin
ennenkin.
Samalla kun jumala antoi ihmiselle
kiellot ja käskyt, loi hän myöskin luonnonlait,
jotka hallitsevat ihmisten halu-ja
ja himoja, ovat paljon voimakkaammat
kuin ihmisen säätämät asetukset.
Kun meillä on jano, haluamme juomista
vaikka mistä. Samoin jos meillä on
nälkä, syömmie mistä vain syömistä
saamme.' Aivan samanlainen on sukupuolinen
tarve. Me haemme siihen
tyydytyksen mistä vain on saatavissa,,
olipa meillä sormusta tai ei, vihitty tai
ei.
Tällaista sanotaan kyllä synniksi,
mutta yhtä hyvin voisi olla S3mtiä se,
kun juomme janoomme tai syömme ol-lessamrie
nälissämme. Nehän ovat
kaikki ruumiillisten vaatimusten tyydyttämistä..
Olipa kysymyksessä mies
tai nainen, niin kysymys on aivan sama.
Sanon tämän kokemuksesta, sillä
elämäni varrella olen kuullut useamman
naisen omasta suusta, että hän ei mitenkään
haluaisi tehdä selfaista syntiä,
mutta ei voi millään vastustaa luonnon
lain vaatimusta, ei silläkään uhalla, että
seuraavalla minuutilla tulisi ammutuksi.
Todellisuudessa ei ole yhtään tervettä
ihmistä, joka^ei lankeaisi rakkauden
syntiin. Ainoastaan jossakin suhteessa
sairaat tai puutteelliset, säiiyvUt
siveinä ja synnittöminä.
Me miehet haluamme käyttää sormusta
kahleena, jolla orjuutamme naisemme
yksityisomaisuudeksemme, huolimatta
siitä pystymmekö täyttämään
naisen vaatimukset tai ei. Jos sitten
nainen aikansa kärsittyään kylläsiyy
meihin, hirmustumme ja olemme nus-tankipeitä
asiasta, johon itsekin olemme
sj^yllistyneet ja johon olemme aii a
valmiit Naiselle se on synniksi, mutta
meille karjuille se on lisäävinään .
vain mainetta: Emme me miespuoliset
ole luonteemme siveyden takia mustan-kipeitä,
sillä olemmehan tunnetusti helposti
heilahtavaa siihen helmasyntiin,
eli niin kuin savolaisukko sanoisi: E i
tuota hehnasyntiä muuten tekiskää,
mutta kun se on hiin hyvvöö.
Eisenhowerin sanotaan Korean rintamalla
kysyneen sotamiehiltä mitä iie
parhaiten haluaisivat: parempaa ruokaa,
tupakkaa vai mitä? Miehet olivat,
muutaneet: Anna meille Marilyn Monroe!
Niinsitä huutaisimme me siv»»li«
miehetkin, vaikka tiedämmekin hänen
olevan syntisen, kuten on itse tunnustanut.
Siitä huolimatta hän on sievä ja
koko maailman miesten ihailema valtti-ässä,
naisellisuuden täydellistymä, joka
tietää miten miellytetään miehiä- Siksi
ei olekaan ihme, vaikka huudämmekin,
että anna meille hänen kaltaisensa nainen,
sievä ja syntinen, olemme hänen .
kanssaan samaa mieltä.
• J . - S . ; '
KAUHEA JUNAONNETTOMUUS
Syyskuun ensimmäisenä päivänä tapahtui
Intiassa Hyderabadin lähellä^
kauhea junaonnettomuus, joka vaati
112 kuolonuhria. Onnettomuus johtui
siitä, että tulva oU vikuuttanut, rautatiesiltaa
niin, että se sortui junan alla.
Veturi ja kolme matkustajavaunua putosi
jokeen ja suurin osa vaunuissa olleista
matkustajista hukkui, mutta veturimiehet
pelastuivat.
Kirj. SUDBURYN E U K KA
Puistossamme ravintolan
ovet kiinni lyötiin»
Monet i^ysyy: missä sitten
kahvit juotiin, syötiin. '
Sunnuntaina sentään vielä
krokinuijat paukkaa, ,
ukot sekä akat siellä
pallon perään laukkaa^
Voitosta jo varma ompi
maalaiskapu Iida,
Mahtaakohan
siinä tulla riita.
Maanantaina Säkkijärven
polkka täällä nähtiin,
ylistää ei sitäkään nyt
voine aivan tähtiin.
Tukkijoen laulut nyt jo
kaalin itman täyttää.
Hyvä siitä tulee vallan,
siltä nyt jo näyttää.
Kilvan värinään katsomahan
rientää kansa kaikki.
Sinne tulee soolaisetkin,
valkpkalan Maikki.
Opettele kärsivälliseksi.
OVAT NYT SAATAVANA
Kaikki tässä mainitut levyt ovat Suomen
suosituimpien laulajien levytyksiä.
Kiirehtikää tilaustanne ennen kuin ne loiH;>uvat
* R Y T M I
R 6086 Kevätpäivä Kangasalla. Solistikuoro
Honkain keskellä, Solistikuoro
R 6141 .*=^'n"ipn laulu. Eteläsuomalaisen osakunnan laulajat
Kesäkuva ja kuu kalpea. Eteläsuomalaisen osakunnan laulajat
R 6191 Kaipuun hetkinä, tango, Erkki Junkkarinen
Unohtaakseni, tango, Martti Suutala
R 6194' Ei hyvästi vaan näkemiin^ tango, Veikko Tuomi
Kaksi varjoa, valssi. Veikko Tuomi
R 6201 Sininen satu, tango. Matti Louhivuori
Syysilta, valssi. Matti Loujiivuori
R 6205 Tule takaisin, tango. Veikko Tuomi
Seedelmin valoja vannoit, tango. Veikko Tuomi
R 6230 Karjalan kunnaUla, Helsingin Suurkirkon poikakuoro
Kotimaani ompi Suomi, Helsingin Suurkirkon poikakuoro
R 6254 Kulkija vanhus, tango, Erkki Junkkarinen
Valan lemmestäin vannoin, beguine, Erkki Jimkkarinen
R 6266 Uutta ja vanhaa, No. 11, tango, Tamara ja Justeeri
Uutta ja vanhaa. No. 12, foxtrot, Tamara ja Justeeri
R 6267 P<ilttava kaipaus, valssi, Henry Theel
Kultainen kiin, beguine, Henry Theel
R 7100 Kodin k3mttilät, valssi, Harmony sistera
Tango Venegia, Harmony sisters-
* D E C CA
SD 5124 Kuolleet lehdet, slow fox, Henry Theel
Laa-le-luu, foxtrot, Henry Theel
SD 5159 Ei enää yksin, tango, Henry Theel , •
Kotimaan sävel, valssi. Henry Theel
SD 5255 Mustalainen, tango. Matti Louhivuori ja Metro-Tytöt
En pyydä anteeksi, foxtrot, Olavi Virta
SD 5285 Kaipaan luoksesi etelään, tango, Metro-Tytöt
Kevään ensi kukka, foxtrot, Metro-Tytöt • .
SD 5317 Rakasta, kärsi ja unhoita, "tango,-Metro-Tytöt
Rakas muisto, valssi, Metro-Tytöt
SD 5327 Kesäyön tango, Juha Eirto
Toukokuun unelma, valssi, Metro-Tytöt.
Koska Saomen äänilevytnoitajat vuoden alassa korottivat levyjen liln-nat
25%, eli 300 markasta 400 markkaan, cSemme täällä myös pakot-tettuja
korottamaan niiden hintoja.
UUSI HINTA $1.50 kpl.
(Ostajan maksettava lähetyskulut)
Posti- ja pikatavaratilausten tulee käsittää vähintäin kolme levyä.
Lähetämme levyjä kaikkialle Canadassa ja Yhdysvalloissa.
TILATKAA OSOITTEELLA:
Vapaus Publishing Co. Ltd.
Box 69 Sudubry. Ontario
LaiiMitäink^ syyskuun iS pätvänäl iÖSö
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, September 15, 1956 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1956-09-15 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki560915 |
Description
| Title | 1956-09-15-09 |
| OCR text |
takaaja
hyttpieii ¥ll{ICIS0IIMIJS » MJM^
li
_jalla lapsella on monta nimeä,
tänä kesänä tavallista pahem-
^iusankappaleeksi muodostmieel-
"^«t laÄkkusiivekkäälläkin. Minkä takia
iä tuntuu olevan ennätysmäärä?
^ 0 eikÄat selittävät, että jos kesä alkaa
oaallolla, nopeutuu läjin kehitty-
^uiin, että yhden kesän aikana voi
ä kolme sukupolvea, sääskiä. Niin
•^^«fc ää tapahtuneen. Sääsken lasketa
liinansa kestää vain kolme päivää,
^ muili es munasta tulee toukka, joka heti
^ y^tin jtuu veteen. Sitten kestää kyllä
»^äkipys.; juden päivät, emien kuin toukka
i nostaa ^jtuu. Vedessä ajelehtiva kotelo
^0, kutt Qjjin rikkoutuu jo'nelj£ui minuutin
Jtua, ja tunnin verran siiipiään kui-Ä
Ä u a a n on verenhimoinen sääski
lähtemään liikkeelle,
^ ^ ^ f t ^ ^ muuten tappako sääskeä heti
i mene^fflistahdettua käsivarrellenne, nilk-ne
tai niskaanne. Suokaa sille ruo-
1. Ml» ]ha. Ennen kuin sääski lyhtyy
li vielä Jimaan, se ruiskuttaa ihollenne
!a, taii ä, joka estää veren maksoittumas-
Rio de )tta se juoksisi hjrvin sääsken imu-n
Brai in ohuihin kanaviin. Jos sääski
, ostin uokailla rauhassa, se' imaisbe suu-iiskelei
lan osan tästä syljestä pois, mutta
Päät* oimitus keskeytetään, on tulehdus
ihdyk» utaminen pahempi. Minuutin a-a
joka iterioituaan sääski on 2—3 päivää
en itSunen. Ikävä juttu on vain näiden
fen monilukuisuus.
Erää'
rainen
inä se
itenut
Rion
tgista
1 mie^
;inoD|
Iiuo-lutoa
aksoi
ollut
kusti
koti-että
iljel-
;tt3«
i ra-tiin,
;aan
Joli-
Onko joku murhannut
300 Lontoon naista
otland Yardilla ilmoitetaan nyt o-
1 tehtävänä etsiä käsiinsä henkilö,
a epäillään osallistuneen noin 30CL
en kuolemaan ja asuvan jossakin
;oon itäpäässä. '
tsivän osaston päällikkö H . Han-ilmpitti
tutkimuksien koskevan u-m
rikkaiden leskien kuolematapa-ja
heidän jättämiään testäinent-
Tarkoituksena on päästä selville
on saanut periä omaisuudet.'Tä-mennessä
arvellaan murhaajan saa-
I periä murhatuilta noin 3,000,000.
tB'
nun
iksi
issa
;to-saa
np-
1
kaatua, siinä hänen vaihtoehtonsa,
i miten kävi. •
aarissa kerroin 14 norjalaiselle, 6
salaiselle, 10 tanskalaiselle ja 7
oalaiselle merinjiehelle, miten anka-kohtalo
oli paiskellut ii'edericoa.
evä myötämielisyyden tunnelma le-pirteäin
meripoikien keskuuteen,
erico edisti suopeutta muljauttele-silmiään
kasvoillaan oikea ilme,
himon ja taistelunhalun sekainen,
ihdoin nousi kunnon ahvenanmaa-en
tuolille seisomaan ja julisti, ettei
taai^us vieköön" voitu istiia omatunto
nenä pöjdän ääressä ja hörppiä kal-i
juomia, kun joukon keskellä oli
a tarvitseva mies.
anat lankesivat otolliseen maape-
D. Isännältä saimme tietää, että me-latka
Boliviaan maksoi suunnilleen
'cruzeiroa.
iitten kerättiin kolehti.. Se tuotti
Icruzeiroa. Ojensimme ne juhlalli-syvästi
liikuttuneelle herrasmie-
^latkarahat ja parisataa käyttöjä,
juna lähti kynmieneltä. Fede-hehkui
innosta päästä matkaan,
siirrä huomiseksi sitä, mmkä voit
tänään.
imme vuokra-auton hakemaan
aämme Federicoa J a heitimme hä-majatalon
portailla sydämen poh-tulevat
jäähyväiset.
|i;tta tarina ei pääty vieläkään.
puoli yhden maissa tapasimme
«'Teon Cafe de Tres Unidosista.
'''in hän latki matkarahoja kur-
3n alas.
ANGELO HJORT.
Mitä ei korjata se hävitetään.
RAAMATTU opettaa, että jumala
loi ensimäiset ihmiset, Aatamin ja Eevan.
Oikeastaan, että hän loi ensin
Aatamin ja sitten kaseltuaan Aatamin
touhuja, naki viisaammaksi luoda Eevankin.
Sitten hän vei Eevan Aatamin
eteen tuumaillen, että siinä se on, pitäisi
olla kaikin puolin sopiva sinulle ja
että ihnan Eevaa et voi olla elämääsi
tyytyväinen. Kaskipa hän vielä lisään-tyäkin,
vaikka sitä tekemään he kyllä
olivat ruveta ilman yllytystäkin. Mutta
* olihan se hyvä Aatulle huomauttaa, että
kaikki hyvä ei ole näkyvillä, vaan sitä
on etsittävä piilopaikoistaidn.
Aatami oli niin niidissäan Eevastaan,
että ei enää siinä hyvänmielen hötäkäs-sä
muistanut mistä puista saa syödä ja.
mistä ei. Niin tuli kuitenkin perustetuksi
ensimmäinen avioliitto ja vihityksi
maailman ensimmäinen pari. Jumalan
ei kerrota käyttäneen sormusta vihkiessä,
eikä sen käyttö ollut silloin tar-peelUnenkaan.
Sormus on uskolliswi-den
symbooli ja kun silloin ei vielä ollut
olemassa kun kaksi"" ihmistä, niin
pakostakin he olivat uskollisia toisil-leen
ilman sormustakin.
Ihmisten lisääntyessä lisääntyivät
uskottomuustilaisuudetkin ja silloin tuli
sormuksen käyttö muotiin. Nähtävästi
miehet ovat sitten jälkeenpäin
väärentäneet alkuperäisen sormuksen
ahtotavan vihkiessä, sillä oikein päin
tehtynä se kuuluisi, että morsian antaisi
sormuksen, eli renkaan, sulhaselle, joka
sitten pistäisi sormensa siihen, sillä sehän
kuvaisi paremmin sitä mitä silh
meinataan.
Avioliittoa voidaan verrata huoneeseen
jonka ikkunat on peitetty verhoilla
sitä varten^ ettei näkyisi mitä siellä touhutaan.
Vihkiminen sormuksinefen on
samanlainen avioliiton verho, jolla peitetään
todellisuus näkymästä. Sormukset
ja seremoniat eivät voi muuttaa ihmisluonnetta
ja tapoja, ei sitten vähääkään.
Ne jatkuvat samanlaisina kuin
ennenkin.
Samalla kun jumala antoi ihmiselle
kiellot ja käskyt, loi hän myöskin luonnonlait,
jotka hallitsevat ihmisten halu-ja
ja himoja, ovat paljon voimakkaammat
kuin ihmisen säätämät asetukset.
Kun meillä on jano, haluamme juomista
vaikka mistä. Samoin jos meillä on
nälkä, syömmie mistä vain syömistä
saamme.' Aivan samanlainen on sukupuolinen
tarve. Me haemme siihen
tyydytyksen mistä vain on saatavissa,,
olipa meillä sormusta tai ei, vihitty tai
ei.
Tällaista sanotaan kyllä synniksi,
mutta yhtä hyvin voisi olla S3mtiä se,
kun juomme janoomme tai syömme ol-lessamrie
nälissämme. Nehän ovat
kaikki ruumiillisten vaatimusten tyydyttämistä..
Olipa kysymyksessä mies
tai nainen, niin kysymys on aivan sama.
Sanon tämän kokemuksesta, sillä
elämäni varrella olen kuullut useamman
naisen omasta suusta, että hän ei mitenkään
haluaisi tehdä selfaista syntiä,
mutta ei voi millään vastustaa luonnon
lain vaatimusta, ei silläkään uhalla, että
seuraavalla minuutilla tulisi ammutuksi.
Todellisuudessa ei ole yhtään tervettä
ihmistä, joka^ei lankeaisi rakkauden
syntiin. Ainoastaan jossakin suhteessa
sairaat tai puutteelliset, säiiyvUt
siveinä ja synnittöminä.
Me miehet haluamme käyttää sormusta
kahleena, jolla orjuutamme naisemme
yksityisomaisuudeksemme, huolimatta
siitä pystymmekö täyttämään
naisen vaatimukset tai ei. Jos sitten
nainen aikansa kärsittyään kylläsiyy
meihin, hirmustumme ja olemme nus-tankipeitä
asiasta, johon itsekin olemme
sj^yllistyneet ja johon olemme aii a
valmiit Naiselle se on synniksi, mutta
meille karjuille se on lisäävinään .
vain mainetta: Emme me miespuoliset
ole luonteemme siveyden takia mustan-kipeitä,
sillä olemmehan tunnetusti helposti
heilahtavaa siihen helmasyntiin,
eli niin kuin savolaisukko sanoisi: E i
tuota hehnasyntiä muuten tekiskää,
mutta kun se on hiin hyvvöö.
Eisenhowerin sanotaan Korean rintamalla
kysyneen sotamiehiltä mitä iie
parhaiten haluaisivat: parempaa ruokaa,
tupakkaa vai mitä? Miehet olivat,
muutaneet: Anna meille Marilyn Monroe!
Niinsitä huutaisimme me siv»»li«
miehetkin, vaikka tiedämmekin hänen
olevan syntisen, kuten on itse tunnustanut.
Siitä huolimatta hän on sievä ja
koko maailman miesten ihailema valtti-ässä,
naisellisuuden täydellistymä, joka
tietää miten miellytetään miehiä- Siksi
ei olekaan ihme, vaikka huudämmekin,
että anna meille hänen kaltaisensa nainen,
sievä ja syntinen, olemme hänen .
kanssaan samaa mieltä.
• J . - S . ; '
KAUHEA JUNAONNETTOMUUS
Syyskuun ensimmäisenä päivänä tapahtui
Intiassa Hyderabadin lähellä^
kauhea junaonnettomuus, joka vaati
112 kuolonuhria. Onnettomuus johtui
siitä, että tulva oU vikuuttanut, rautatiesiltaa
niin, että se sortui junan alla.
Veturi ja kolme matkustajavaunua putosi
jokeen ja suurin osa vaunuissa olleista
matkustajista hukkui, mutta veturimiehet
pelastuivat.
Kirj. SUDBURYN E U K KA
Puistossamme ravintolan
ovet kiinni lyötiin»
Monet i^ysyy: missä sitten
kahvit juotiin, syötiin. '
Sunnuntaina sentään vielä
krokinuijat paukkaa, ,
ukot sekä akat siellä
pallon perään laukkaa^
Voitosta jo varma ompi
maalaiskapu Iida,
Mahtaakohan
siinä tulla riita.
Maanantaina Säkkijärven
polkka täällä nähtiin,
ylistää ei sitäkään nyt
voine aivan tähtiin.
Tukkijoen laulut nyt jo
kaalin itman täyttää.
Hyvä siitä tulee vallan,
siltä nyt jo näyttää.
Kilvan värinään katsomahan
rientää kansa kaikki.
Sinne tulee soolaisetkin,
valkpkalan Maikki.
Opettele kärsivälliseksi.
OVAT NYT SAATAVANA
Kaikki tässä mainitut levyt ovat Suomen
suosituimpien laulajien levytyksiä.
Kiirehtikää tilaustanne ennen kuin ne loiH;>uvat
* R Y T M I
R 6086 Kevätpäivä Kangasalla. Solistikuoro
Honkain keskellä, Solistikuoro
R 6141 .*=^'n"ipn laulu. Eteläsuomalaisen osakunnan laulajat
Kesäkuva ja kuu kalpea. Eteläsuomalaisen osakunnan laulajat
R 6191 Kaipuun hetkinä, tango, Erkki Junkkarinen
Unohtaakseni, tango, Martti Suutala
R 6194' Ei hyvästi vaan näkemiin^ tango, Veikko Tuomi
Kaksi varjoa, valssi. Veikko Tuomi
R 6201 Sininen satu, tango. Matti Louhivuori
Syysilta, valssi. Matti Loujiivuori
R 6205 Tule takaisin, tango. Veikko Tuomi
Seedelmin valoja vannoit, tango. Veikko Tuomi
R 6230 Karjalan kunnaUla, Helsingin Suurkirkon poikakuoro
Kotimaani ompi Suomi, Helsingin Suurkirkon poikakuoro
R 6254 Kulkija vanhus, tango, Erkki Junkkarinen
Valan lemmestäin vannoin, beguine, Erkki Jimkkarinen
R 6266 Uutta ja vanhaa, No. 11, tango, Tamara ja Justeeri
Uutta ja vanhaa. No. 12, foxtrot, Tamara ja Justeeri
R 6267 P |
Tags
Comments
Post a Comment for 1956-09-15-09
