1943-02-13-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 L A U A X T A I X A , H E L M I K U U N 13 PÄIVÄXÄ mj
onpäivid Purodssa
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
t»ublished and printed by the Vapaus
Publlshihg Company Limited. 100-102
Elm Street, West, Sudbury, Ontario.
Regtetered at the Post Office Dept.
C>ttawa. as second class matter.
1 vk.
6 kk.
8 kk.
Tilaushinnat:
$2.00
1.10
.60
Yhdysvaltoihin:
1 vlc, ••••• $2*50
^ 0 lclc« •••••••••«••«•••*••• l*4iO
euomeen Ja muualle ulkomaille:
l vk. $3.00
ff^fck; i;tö
Irtonumerot 5. senttiä
Liekki Ilmestyy Jokaisen «ilkon lau-mtaina
12-sivulsena. sisältäen parasta
%aunokh*jaUista luettavaa kaikilta aloll-
Aslamiehille myönnetään 20 prosen'
"ön palkkio.
' ^ ^ k ä ä asfsmiesvälineitä Jo t&-
ttSän.
ILMOITUSHINNAT: Klrjeenvaihto-
'llinoitukset $1.00 k€rta. Aviohi-toon
.menneille onnentoivotukset 40c palsta-tuuma.
Nlmenmuuttoilmoitukset 50c
*ertf $1.00 kolme kertaa. Synlyinä-
Umoifkset $1.0O-kerta, $2:00 kolme ker-
^tea. Ifuolemahilmoitukset $2.00 kerta,
'50c llsäri^Mksu klltoslfiuseelta tai mUisto-värsyltä.
dalutaan tietää- ja osoiteil-möitukset
<0c pälstatuuma. — Tllapäis-
Umoittajie'^ on vaadittaessa lähetettävä
UmbitusmaJtsu etukäteen.
Yleiset Ilmoitushinnat 40c palstatuu-ma.
Ilmoitus, joka julkaistaan neljä-kertaa
samanlaisena 30c palstatuuma.
Alin ilmoitushinta 4Qc palstatuuma.
%ertai ilmoittaessa.
Erikoisista ilmoitushinnoista voi tiedustella
tämän lehden'konttorista.
. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing
Company Limitied, 100-102 Elm
'Stlreet; West, Sudbury, Ontario.
ittimittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto; Ji Jflrvis, Hauba
-MÄkli Hilj^ Aho.; E. Suiai; Ester
•Kaustinen. Aili Malm, Margit Laaksq
Yrjö Saivo ja jalmar iSaari.
Liekkiin aijotut kirjoitukset os»l-
P;Q. Box, « a - - «txdburJi: OiM.
kulmasta
Me ihmiset olemme joskus hyvin
itsekkäitä ja lyhyt nokkaisia. Jos siiu-
•dahtamme jostakin syystä toverille
tai naapurille, katkaisemme heti suhteet
ja toivohsimme hänelle kaikki
vastoinkäymiset mitä lähettyviltä
löytyy. Ja jos hänen kanssaan vielä
toiset näyttävät olevan hyvissä suhteissa,
suutumme hiukan ^yerran
heillekin. Voipi taas jonakin kauniina
päivänä käydä niin, että tuo toveri
täi naapuri tule 2 hyvällä tuulella
juttusille ja ykskaks on kaikki
muuttunut. Ei hän niin paha ollutkaan
kuin itsellemme uskotimrne. Se
tässä vain oli paha, että tuli kulutetuksi
hukkaan kallista sovun ja ystävyyden
aikaa.
Ta jos esimerktksi kirjoitamme
lehteen jotakin mielemme purkausta,
, jota ei jostakin harkituista syystä
julkaista, niin — poikki välit! Tuo
kyhäys saattaa, olla oikein hyvää tarkoittavakin,
esim. hyvästijättöruno
vaaralliselle retkelle lähteville lapsukaisille
ja heidän mammalleen jä papalleen.
Mikäs sen kauniimpi olisi
julkaista. Mutta jos tuo runo, sen
ei jaan että se valoisasti rohkaisisi sekä
lähteviä että jääviä, onkin ikäänz
kuin httutaushymni, joka jättää sekä
lähtijät että jäävät ja runon lukijatkin
surun ja pahimpien aavistusten
valtaan^ niin eihän, sellaista ole mukava
julkaista. Ei tänä aikana, ensinkään.
Emme halua kyhää sellaista
siementä. Emme suruja hautovan
•masennuksen mielialaa. Emme ihai-
Icraukkojay nuoria eikä vanhojakaan.
Vaan uljaita däntässä, uljaita, taiste-lussa:,
uljaita etecnsatiuvissa vastoinkäymisissä:
ja suruissakin.
Mikä aOteemmc lieneekin, mutta
MIKÄLI töiltä aikaa riitti sai
Valpurikin joskus osallistua
toisten lasten kanssa ilonpitoon. V a -
sikkahaassa heillä oli leikkipaikka.
Siellä oli aidaksista ja havuista laitettuja
mökkejä^ aidattu karjapiha
ja kivilehmiä — näitä sitten heiteltiin
huiskin häiskin ja jälleen koottiin
"lypsinajaksi" oletettuun karjapihaan.
Hauskinta oli kuitenkin vasikkain
hännässä lentäminen", mikä olikin
Valpurin oma keksimänsä huvittelu-muoto.
Jokaisella lapsella oli ni-mikkovasikka.
Toisella kädellä tartuttiin
häntään kiinni ja toiseen otettiin
piiska, milla yllytettiin vasikkaa
juoksuun. Niin kokeiltiin kenen vasikka
olirparas juoksija. Tällainen- •
kilpailu oli huimaa menoa. Niin
menivät vauhdilla, jotta paikat ryskyivät
ja vesakko soil
Joskus sentään joutuivat lapset
erimielisyyksiin. Valpuri kun oli
köyhä ja päällepäätteeksi "sivullinen"
talossa, sai usein ottaa toistenkin
syyt omille niskoilleen. Jos toiset
lapset sattuivat Valpuriin suuttumaan,
niin ivaten he olivat värsynkin
keksineet, jota sitten huutaa renkut-tivat
hänelle:
"Vippu —- Vappu — villahäntä!
Kolokiell, — keUokaula —
reuhkansamppa —
uuden muodin mustalainen!"
Se, jos mikään otti sisulle! Ja
sitten pyyhkäisemään toisten perään
minkä käpälistä lähti.- Varokeon- se •
joka kuritettavaksi joutui!
MALVnNA.
Nikkeli esiintyy luonnossa (erikoisina
malmeina, joista garnierit ja
nikkelipitoinen magneettikiisu ovat
tavallisesti tärkeimmät. N . s. punainen
nikkeiikiisu, josta kiinalaiset valmistavat
uushopeaa ja joka aikoinaan
tuotti saksalaisille metallurgeilla
niin paljon pettymystä, ei ole niin
yleinen kuin ensiksimainittu. Ranskan
V. 1853 miehittämällä Uiiden
Caledonian saarella Tyynessä valtameressä,
keksi, löytöretkeilijä; Garnier
V. 1865 rikasta, v. 1374, louhinnan-alaiseksi
otettua magenisium-nikkeli-silikaattia,
jota ruvettiin nimittämään
garnieritiksi. On löydetty aina
48 pros. riikkelilioksidia sitältä-vää
malmia. Keskimäärin on gar-nieritin
nikkdipitoisuus vaihdellut 8
—10 pros.
Maailmantoiseksi tärkein nikkeli-malmilöytÖ
sijaitsee Sudbury-alueel-la
Canadassa. Täällä totesi Murray
jo 1856 olevan nikkelipitoista mag-neetikiisua,
miitta vasta 1884 rautatietä
rakennettaessa löydettiin var-sinaihen
kupari- ja nikkelipitoinen
kiisumalmi, -jolloin varsinainen kaivostoiminta
aloitettiin MacDonald,
Evans, Copper Cliff, Stöbie ja Ble-zard
;y.m, kaivospaikoilla. . Aluksi
pidettiin näitä kaivoksia kuparikaivoksina,
kun malmin nikkelipitoisuus
oli alle yhden prosentin, mutta myöhemmin
alettiin valmistaa myöskin
nikkeliä.
Aina. v-uodesta 1900 oli Uuden-
Caledonian nikkelituotanto 65 prosenttia
koko maailman tuotannosta.
Sitteöimib:Qn-sen merkitys aina vs^n
pienentynyt Canadan tuotannon
noustessa : y l i voittoiseksi maailman
markkinoilla;.
Muista nikkelimalmilöydöistä mainittakoon
-Ktistiansandin magneetti-fciisuesiintymä.
Norjassa. Siellä, aloi-tettiin
louhirita-v. 1S69—72. Schwar-jos
kirjpitjtstdmme ei julkaista, niin
— välit :ppikki! Ja niin tuossa leh-dessämn$
e, jota juuttikaan innokkaasti
kannatimme ja luimme, "ei
ole enää mitään". Niin äkkiä se maailma
muuttuu, Eskoseni.
Mutta rUitä nimenomaan tähän
meidän IJtikkiimme tulee, itiin tuollaisia
tapauksia on ihmeen vähän, ja
nekin tavallisesti korjautuu pian;
luultavasti siksi, eitä. molemmin puolin
koetetaan käyttää vähän hyvää
taittoa ja järkeäkin. — AP.
zwaldissa Saksassa löytyy garnieritin
tapaista nikkelimalmia, mutta lienee
se jo loppuunlouhittu ja Schlesiassa
Fränkensteinin luona on louhittu samanlaista
malmia. Toisaalta on Badenin
SGhv\rarzwaldissa myöskin nikkelipitoista,
vaikkakin verrttain köyhää
magneettikiisua, jonka jalostus
ei nykyisin kannata.
Venäjällä Uralista Sverdloyskissa
ja Itä-Siperiassa" olevista malmeista
lieriee ensihmainittu otettu jalostet-
^ tavaksi v. 1928; Paitsi jo mainittuja
on- Cdebes-saarella y.mj ^ nikkeli-mälirieja,
joita kuitenkaan ei jalosteta.
Maailhiän merkittävimmät
kaivokset ovat, kuten sanottu, Canadassa
ja Uudessa-Caledöniassa.
— Minkälaisen merkityksen Suomen
hikkelimalmit saavuttavat, sen osoittaneen
tulevaisuus.
Vaikka nikkelin historia on verrattain
nuori, niin onnistui geoloogi
Grönstedtin jo v. 1750 valmistaa silloin
vielä tuntematonta nikkelimetallia.
Hän määritteli sen kuuluvan
raudan ryhmään ja selvitti, ettei se
ollut samaa kuin silloin tunnettu ko-baltrmetalli.
Ruotsalaisen Bergman-nin
tutkimukset osoittivat oikeiksi
Grönstedtin havainnot 1755, mutta
vasta 1804 valmisti J . B . Richter ensikerran
aivan puhdasta nifeieliä.
Puhdas nikkeli on siis ollut tunnettu
vuodesta -1804- lähtien.
Tästä huolimatta: on nikkeliä sisältäviä
legerinkejä. (metalliseoksia)
tunnettu jo vuosituhan.sia. Niinpä
kiinalaisten vanha, vieläkin "pa-
. tong"-nimis€nä tunnettu legerinki sisältää,
kuparia, sinkkiä ja nikkeliä.
Tämä,Johtuu siitä, että nikkeliä ja
.kuparia sisältävät malmit ovat olleet
. tunnettuja jo ties kuinka kauan ennen
meidän ajanlaskuamme. Nikkeliä
m.m. meteoriiteista. Sellaisia a-varuudesta
tulleita meteooreja on s i l - •
loin tällöin tipahtanut maapallollemme.
Niinpä noin 40 vuotta sitten putosi
tällainen meteoori lähelle Sortavalaa
talvisaikaan, eräälle rantakallion
kielekkeelle, josta.se suistui, jäälle
ja saatiin talteenotetuksi. Näin
kappaleita tästä nikkelipitoisesta,
kuniskiteisestä metcoorista.
Mutta sellaisenaan ei nikkelillä
vielä vanhaan aikaan ollut minkäänlaista
merkitystä. Päinvastoin se oli
hyvin suurena haittana vanhan ja
myöhemmänkin ajan metallurgien
työssä.
Vakavaa aihetta
Kunpa olisinkin rikas f Jlf;?;;,-
mattoman nk<$s! . . .
Mitäkö silloin tekisin ? Rakenna
taisin suunnattoman suuren tdon
johon kokoaisin kaikki ''löytökps^'
Maailmassa on nyt niin armottomm
paljon pikku orpoja ja joka pskä
tuottaa Itsää. Tietenkin haluaisin
heidätkin siihen suureen kotiini, mui^
ta he ovat niitä "kunniallisia" orhQ-y,
joita jokainen säälii ja kiirehtii hoi.
vaarnaani Siksi jättäisin heidät hy-vien
ihmisten haltuun ja kokoaisin
hoiviini kaikki hyljityt, halveksitut
''lehtolapset", sillä tiedän, eitä k
melkein poikkeuksetta ovat. perineet
äitinsä hyvän, rakastavan sydämen
ja tarmokkaan luonteen. Joo, tarmon
vaaditaan naiselta, joka huomatta'
saan rakastamansa miehen petturiksi
-^kykenee vielä rakastamaan tiik^ifi
pienokaistaan niin voimakkaasti mä
vaieten kärsii ihiiiisten halveksumisen
ja yksin, ilman miehensä tmai,
käy läpi kiirastjden saattaen maailmaan
viattoman pienokaisen, jok
"kunnialliset" rumasti nimitteletSt;
tuomitsevat nuo viattomat pikkum-kat
ikäänkuin rikollisiksi ennenkuin
he ovat kunnolleen vielä avanmd
kirkkaita silmiään nähdäkseen m,
silmäyksiin tästä hyvästä maailihm-ta.
Veisin nuo viattomat pienokaiset
siihen suureen kotiini, kasvattaim
heitä ja opettaisin heitä rakastammn
• kaikkea kaunista elämässä ja kmr^
öittamaän äitejään. Sitten vmm-perästä'näkisimme,
kumpia onenm-
'pi HkosfenteUtä ja k<iltereittiri takisr
na, "kunniälUsten" vai "kiimidfo-mien^'
äitien lapsukaisia. (Rakhiä
sisareni, älkää pyörtykö, jos juUstän
nähtäväksenne totuuden.) MUtta en
ole rikas, siksi'en voi estää heitä näkemästä
hyvien ihmisten rumaa m-töstä,
en voi säästää heidän hyviä sf
dämiään siltä katkeruuden kykiilU,]
joka niitä kovettaa ja mahdoUmsli |
muuttaa pahaksi. Ja vaikkapa he 'sitten
joutuisivat rikosten teille ja ris-\
iikkojen taa, niin kenen on syy? Hädänkö
väi meidän hyvien, '\kunnid-\
' listen*' ihmisten? Mehän tuomits^M-\
me ensin heidän äitinsä ja sitten-B
dät — naisen rakkauden ja rakkm-1
den hedelmän. Miksi ei kukaan tuo-mitse-
meitä, hyviä ja kunniallisia, että
tekopyhät silmämme aukcnisivo^^l
SIRPA-SERKKU
Nikkelin nimi johtuu nähtä\^ii
saksankielestä, sillä saksalainen tutkija
Hiorne, joka jo vuonna 1694 oli
tutkinut kuparinikkelimetallia, antoi
tälle tuntemattomalle, arvoitukselliselle
metallille nimen "nicolit", rae-kiten
sen. väärennetyksi kupariksi.
Tämä nykyisin niin kovin tärkeäksi
käynyt metalli on väriltää:i me!-
. kein hopean valkoista, mikä viv-ahtaa
teräksenharmaaseen. Se oii kiiltävän,
kovaj. venyvä J a . kestävä -i".etälli,
joka voidaan valssata 0.C2: nin.D
paksurksilangaksi. Sen oniLnaiipa'-
no on 8jS 7 —8,89.-ja kovuus
kestävyys ilman vaikutuksia vastaan
erinomainen. Tästä syystä käj-tj-tään
nikkeliä muiden metallien pa»"
lystämiseen e l i niklaukseen ku^
myöskin keittiöastioitten valmistut
seen. Nikkeliset keittiöastiat
välineet ovat kaikkien kestävimn»»
ja; pysyvät melkein kuin uusina mi* j polvia käytännössä. Se joka hanl^
itselleen puhtaasta nikkelista t eW
keittoastiat ei kadu kauppojaan.
Mutta nikkelin merkitys rtt^^
metallien lisäkkeenä on monin^err^^
suurempi. Nikkeli antaa nio^^
Jatkoa 9:Uä, sivulla
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 13, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-02-13 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430213 |
Description
| Title | 1943-02-13-02 |
| OCR text |
Sivu 2 L A U A X T A I X A , H E L M I K U U N 13 PÄIVÄXÄ mj
onpäivid Purodssa
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
t»ublished and printed by the Vapaus
Publlshihg Company Limited. 100-102
Elm Street, West, Sudbury, Ontario.
Regtetered at the Post Office Dept.
C>ttawa. as second class matter.
1 vk.
6 kk.
8 kk.
Tilaushinnat:
$2.00
1.10
.60
Yhdysvaltoihin:
1 vlc, ••••• $2*50
^ 0 lclc« •••••••••«••«•••*••• l*4iO
euomeen Ja muualle ulkomaille:
l vk. $3.00
ff^fck; i;tö
Irtonumerot 5. senttiä
Liekki Ilmestyy Jokaisen «ilkon lau-mtaina
12-sivulsena. sisältäen parasta
%aunokh*jaUista luettavaa kaikilta aloll-
Aslamiehille myönnetään 20 prosen'
"ön palkkio.
' ^ ^ k ä ä asfsmiesvälineitä Jo t&-
ttSän.
ILMOITUSHINNAT: Klrjeenvaihto-
'llinoitukset $1.00 k€rta. Aviohi-toon
.menneille onnentoivotukset 40c palsta-tuuma.
Nlmenmuuttoilmoitukset 50c
*ertf $1.00 kolme kertaa. Synlyinä-
Umoifkset $1.0O-kerta, $2:00 kolme ker-
^tea. Ifuolemahilmoitukset $2.00 kerta,
'50c llsäri^Mksu klltoslfiuseelta tai mUisto-värsyltä.
dalutaan tietää- ja osoiteil-möitukset
<0c pälstatuuma. — Tllapäis-
Umoittajie'^ on vaadittaessa lähetettävä
UmbitusmaJtsu etukäteen.
Yleiset Ilmoitushinnat 40c palstatuu-ma.
Ilmoitus, joka julkaistaan neljä-kertaa
samanlaisena 30c palstatuuma.
Alin ilmoitushinta 4Qc palstatuuma.
%ertai ilmoittaessa.
Erikoisista ilmoitushinnoista voi tiedustella
tämän lehden'konttorista.
. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing
Company Limitied, 100-102 Elm
'Stlreet; West, Sudbury, Ontario.
ittimittaja A. Päiviö.
Toimitusneuvosto; Ji Jflrvis, Hauba
-MÄkli Hilj^ Aho.; E. Suiai; Ester
•Kaustinen. Aili Malm, Margit Laaksq
Yrjö Saivo ja jalmar iSaari.
Liekkiin aijotut kirjoitukset os»l-
P;Q. Box, « a - - «txdburJi: OiM.
kulmasta
Me ihmiset olemme joskus hyvin
itsekkäitä ja lyhyt nokkaisia. Jos siiu-
•dahtamme jostakin syystä toverille
tai naapurille, katkaisemme heti suhteet
ja toivohsimme hänelle kaikki
vastoinkäymiset mitä lähettyviltä
löytyy. Ja jos hänen kanssaan vielä
toiset näyttävät olevan hyvissä suhteissa,
suutumme hiukan ^yerran
heillekin. Voipi taas jonakin kauniina
päivänä käydä niin, että tuo toveri
täi naapuri tule 2 hyvällä tuulella
juttusille ja ykskaks on kaikki
muuttunut. Ei hän niin paha ollutkaan
kuin itsellemme uskotimrne. Se
tässä vain oli paha, että tuli kulutetuksi
hukkaan kallista sovun ja ystävyyden
aikaa.
Ta jos esimerktksi kirjoitamme
lehteen jotakin mielemme purkausta,
, jota ei jostakin harkituista syystä
julkaista, niin — poikki välit! Tuo
kyhäys saattaa, olla oikein hyvää tarkoittavakin,
esim. hyvästijättöruno
vaaralliselle retkelle lähteville lapsukaisille
ja heidän mammalleen jä papalleen.
Mikäs sen kauniimpi olisi
julkaista. Mutta jos tuo runo, sen
ei jaan että se valoisasti rohkaisisi sekä
lähteviä että jääviä, onkin ikäänz
kuin httutaushymni, joka jättää sekä
lähtijät että jäävät ja runon lukijatkin
surun ja pahimpien aavistusten
valtaan^ niin eihän, sellaista ole mukava
julkaista. Ei tänä aikana, ensinkään.
Emme halua kyhää sellaista
siementä. Emme suruja hautovan
•masennuksen mielialaa. Emme ihai-
Icraukkojay nuoria eikä vanhojakaan.
Vaan uljaita däntässä, uljaita, taiste-lussa:,
uljaita etecnsatiuvissa vastoinkäymisissä:
ja suruissakin.
Mikä aOteemmc lieneekin, mutta
MIKÄLI töiltä aikaa riitti sai
Valpurikin joskus osallistua
toisten lasten kanssa ilonpitoon. V a -
sikkahaassa heillä oli leikkipaikka.
Siellä oli aidaksista ja havuista laitettuja
mökkejä^ aidattu karjapiha
ja kivilehmiä — näitä sitten heiteltiin
huiskin häiskin ja jälleen koottiin
"lypsinajaksi" oletettuun karjapihaan.
Hauskinta oli kuitenkin vasikkain
hännässä lentäminen", mikä olikin
Valpurin oma keksimänsä huvittelu-muoto.
Jokaisella lapsella oli ni-mikkovasikka.
Toisella kädellä tartuttiin
häntään kiinni ja toiseen otettiin
piiska, milla yllytettiin vasikkaa
juoksuun. Niin kokeiltiin kenen vasikka
olirparas juoksija. Tällainen- •
kilpailu oli huimaa menoa. Niin
menivät vauhdilla, jotta paikat ryskyivät
ja vesakko soil
Joskus sentään joutuivat lapset
erimielisyyksiin. Valpuri kun oli
köyhä ja päällepäätteeksi "sivullinen"
talossa, sai usein ottaa toistenkin
syyt omille niskoilleen. Jos toiset
lapset sattuivat Valpuriin suuttumaan,
niin ivaten he olivat värsynkin
keksineet, jota sitten huutaa renkut-tivat
hänelle:
"Vippu —- Vappu — villahäntä!
Kolokiell, — keUokaula —
reuhkansamppa —
uuden muodin mustalainen!"
Se, jos mikään otti sisulle! Ja
sitten pyyhkäisemään toisten perään
minkä käpälistä lähti.- Varokeon- se •
joka kuritettavaksi joutui!
MALVnNA.
Nikkeli esiintyy luonnossa (erikoisina
malmeina, joista garnierit ja
nikkelipitoinen magneettikiisu ovat
tavallisesti tärkeimmät. N . s. punainen
nikkeiikiisu, josta kiinalaiset valmistavat
uushopeaa ja joka aikoinaan
tuotti saksalaisille metallurgeilla
niin paljon pettymystä, ei ole niin
yleinen kuin ensiksimainittu. Ranskan
V. 1853 miehittämällä Uiiden
Caledonian saarella Tyynessä valtameressä,
keksi, löytöretkeilijä; Garnier
V. 1865 rikasta, v. 1374, louhinnan-alaiseksi
otettua magenisium-nikkeli-silikaattia,
jota ruvettiin nimittämään
garnieritiksi. On löydetty aina
48 pros. riikkelilioksidia sitältä-vää
malmia. Keskimäärin on gar-nieritin
nikkdipitoisuus vaihdellut 8
—10 pros.
Maailmantoiseksi tärkein nikkeli-malmilöytÖ
sijaitsee Sudbury-alueel-la
Canadassa. Täällä totesi Murray
jo 1856 olevan nikkelipitoista mag-neetikiisua,
miitta vasta 1884 rautatietä
rakennettaessa löydettiin var-sinaihen
kupari- ja nikkelipitoinen
kiisumalmi, -jolloin varsinainen kaivostoiminta
aloitettiin MacDonald,
Evans, Copper Cliff, Stöbie ja Ble-zard
;y.m, kaivospaikoilla. . Aluksi
pidettiin näitä kaivoksia kuparikaivoksina,
kun malmin nikkelipitoisuus
oli alle yhden prosentin, mutta myöhemmin
alettiin valmistaa myöskin
nikkeliä.
Aina. v-uodesta 1900 oli Uuden-
Caledonian nikkelituotanto 65 prosenttia
koko maailman tuotannosta.
Sitteöimib:Qn-sen merkitys aina vs^n
pienentynyt Canadan tuotannon
noustessa : y l i voittoiseksi maailman
markkinoilla;.
Muista nikkelimalmilöydöistä mainittakoon
-Ktistiansandin magneetti-fciisuesiintymä.
Norjassa. Siellä, aloi-tettiin
louhirita-v. 1S69—72. Schwar-jos
kirjpitjtstdmme ei julkaista, niin
— välit :ppikki! Ja niin tuossa leh-dessämn$
e, jota juuttikaan innokkaasti
kannatimme ja luimme, "ei
ole enää mitään". Niin äkkiä se maailma
muuttuu, Eskoseni.
Mutta rUitä nimenomaan tähän
meidän IJtikkiimme tulee, itiin tuollaisia
tapauksia on ihmeen vähän, ja
nekin tavallisesti korjautuu pian;
luultavasti siksi, eitä. molemmin puolin
koetetaan käyttää vähän hyvää
taittoa ja järkeäkin. — AP.
zwaldissa Saksassa löytyy garnieritin
tapaista nikkelimalmia, mutta lienee
se jo loppuunlouhittu ja Schlesiassa
Fränkensteinin luona on louhittu samanlaista
malmia. Toisaalta on Badenin
SGhv\rarzwaldissa myöskin nikkelipitoista,
vaikkakin verrttain köyhää
magneettikiisua, jonka jalostus
ei nykyisin kannata.
Venäjällä Uralista Sverdloyskissa
ja Itä-Siperiassa" olevista malmeista
lieriee ensihmainittu otettu jalostet-
^ tavaksi v. 1928; Paitsi jo mainittuja
on- Cdebes-saarella y.mj ^ nikkeli-mälirieja,
joita kuitenkaan ei jalosteta.
Maailhiän merkittävimmät
kaivokset ovat, kuten sanottu, Canadassa
ja Uudessa-Caledöniassa.
— Minkälaisen merkityksen Suomen
hikkelimalmit saavuttavat, sen osoittaneen
tulevaisuus.
Vaikka nikkelin historia on verrattain
nuori, niin onnistui geoloogi
Grönstedtin jo v. 1750 valmistaa silloin
vielä tuntematonta nikkelimetallia.
Hän määritteli sen kuuluvan
raudan ryhmään ja selvitti, ettei se
ollut samaa kuin silloin tunnettu ko-baltrmetalli.
Ruotsalaisen Bergman-nin
tutkimukset osoittivat oikeiksi
Grönstedtin havainnot 1755, mutta
vasta 1804 valmisti J . B . Richter ensikerran
aivan puhdasta nifeieliä.
Puhdas nikkeli on siis ollut tunnettu
vuodesta -1804- lähtien.
Tästä huolimatta: on nikkeliä sisältäviä
legerinkejä. (metalliseoksia)
tunnettu jo vuosituhan.sia. Niinpä
kiinalaisten vanha, vieläkin "pa-
. tong"-nimis€nä tunnettu legerinki sisältää,
kuparia, sinkkiä ja nikkeliä.
Tämä,Johtuu siitä, että nikkeliä ja
.kuparia sisältävät malmit ovat olleet
. tunnettuja jo ties kuinka kauan ennen
meidän ajanlaskuamme. Nikkeliä
m.m. meteoriiteista. Sellaisia a-varuudesta
tulleita meteooreja on s i l - •
loin tällöin tipahtanut maapallollemme.
Niinpä noin 40 vuotta sitten putosi
tällainen meteoori lähelle Sortavalaa
talvisaikaan, eräälle rantakallion
kielekkeelle, josta.se suistui, jäälle
ja saatiin talteenotetuksi. Näin
kappaleita tästä nikkelipitoisesta,
kuniskiteisestä metcoorista.
Mutta sellaisenaan ei nikkelillä
vielä vanhaan aikaan ollut minkäänlaista
merkitystä. Päinvastoin se oli
hyvin suurena haittana vanhan ja
myöhemmänkin ajan metallurgien
työssä.
Vakavaa aihetta
Kunpa olisinkin rikas f Jlf;?;;,-
mattoman nk<$s! . . .
Mitäkö silloin tekisin ? Rakenna
taisin suunnattoman suuren tdon
johon kokoaisin kaikki ''löytökps^'
Maailmassa on nyt niin armottomm
paljon pikku orpoja ja joka pskä
tuottaa Itsää. Tietenkin haluaisin
heidätkin siihen suureen kotiini, mui^
ta he ovat niitä "kunniallisia" orhQ-y,
joita jokainen säälii ja kiirehtii hoi.
vaarnaani Siksi jättäisin heidät hy-vien
ihmisten haltuun ja kokoaisin
hoiviini kaikki hyljityt, halveksitut
''lehtolapset", sillä tiedän, eitä k
melkein poikkeuksetta ovat. perineet
äitinsä hyvän, rakastavan sydämen
ja tarmokkaan luonteen. Joo, tarmon
vaaditaan naiselta, joka huomatta'
saan rakastamansa miehen petturiksi
-^kykenee vielä rakastamaan tiik^ifi
pienokaistaan niin voimakkaasti mä
vaieten kärsii ihiiiisten halveksumisen
ja yksin, ilman miehensä tmai,
käy läpi kiirastjden saattaen maailmaan
viattoman pienokaisen, jok
"kunnialliset" rumasti nimitteletSt;
tuomitsevat nuo viattomat pikkum-kat
ikäänkuin rikollisiksi ennenkuin
he ovat kunnolleen vielä avanmd
kirkkaita silmiään nähdäkseen m,
silmäyksiin tästä hyvästä maailihm-ta.
Veisin nuo viattomat pienokaiset
siihen suureen kotiini, kasvattaim
heitä ja opettaisin heitä rakastammn
• kaikkea kaunista elämässä ja kmr^
öittamaän äitejään. Sitten vmm-perästä'näkisimme,
kumpia onenm-
'pi HkosfenteUtä ja k |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-02-13-02
