1947-10-11-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
f:
LAUANT.^A LOKAKUUN 11 MIVXNÄ Siva 3
nimminmi
liiiiiiiiiimiitmni
iiuinnmunM DE J A KULTTUUR mm
, -"»-^. ^ sisadan ajan häväisivstä sen luokan
owärd räst - - dmerikkd-ainen
proetädrikirjdi ijd
K i r j . VIKTOR MALMQUIST
Sanomalehtiuutiset kertoivat äskettäin, että Thomas Rankinin ''epäamerikkalaista
toimintaa" tutkiva, komitea tuomitsi mm. Howard F astin, kuu-luisan
kirjailijan, 3 kuukaudeksi vankilaan ja 500 dollarin sakkoihin. Faötin
epäamerikkalaisuus merkitsee tämän omalaatuisen tutkintaelimen silmissä
epäilemättä hänen sosialistisia mielipiteitään, joita 32'Vuotias kirjailija on
esittänyt teoksissaan ja julkisessa toiminnassaan.
mnnumnmtttti tmttu
Amerikkalaisessa kirjallisuudessa
Howard Fast edustaa selvimmin
sosialismin aatteita.
Hänen merkityksensä tässä suhteessa
on sitäkin suurempi, kun hän
ei tee mitään eroa kirjallisen toiminnan
ja muun toimintansa välillä: ne
sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi
Hän kirjoittcia ihmisistä, jotka pane-v-
at kaikkensa altiikksi taistellessaan
ihmisarvoisemman yhteiskunnan puolesta.
Hän kuuluu itse, näihin ihmisiin.
Keskitason kirjailija sulkeutuu
mielellään norsunluutorniinsa ja
ajattelee, että hän on hyväntahtoisella
suhtautumisellaan ja ^ huirskain
toivomuksin, että kaikki järjestyisi
parhain päin rauhallisen kehityksen
tietä, tehnyt osuutensa siinä prosessissa,
jonka pitäisi ratkaista jh-miskunnan
monet ja vaikeat ongel-
• mat.
Howard Fast sensijaan on anarxi;
lainen ja toiminnon mies.Sehvuoksi
hätt taistelee aktiivisesti sen yhteiskuntajärjestyksen
puolesta, • jonka
hän tietilä välttämättömyyden pakosta
tulevan työtätekevän ihmiskunnan
yhteisten ja määrätietoisten
ponnistelujen tuloksena.
"Kun on k3'symyksessä Fast'-, kirjoittaa
eräs amerikkalainen kriitikko,
"on kirjailija ja kansalainen
yksi ja sama. Hän ei ole niitä, joka
on rohkea neljän seinän sisällä ja
pelkuri kadulla. . . Hänet voi löytää
lakkovahtien keskuudesta Chicagon
teurastamoiden ja Pittsburgin terästehtaiden
ulkopuolelta. Hän on
puhunut lukemattomissa mielenosoituksissa
ja katukokouksissa. Hän on
tiivenyt lukemattomien vuokraka-sarmien
portaita vaaliagitaattorina,
puhunut ihmisten kanssa ja oppinut
iieiltä. Hänen kiinnostuksensa kansaan
ja sen vuosisataiseen unelmaan
maailmasta, jossa ei olisi sotaa eikä
%hyyttä, johti hänet marxilaisuuteen,
jonka peru-stajatus on se, että
^•am kaikkien hyvinvoinnin eikä
muutamien voiton.puolesta taisteleva
suuden yhtimeen, mikä on kuvastunut
hänen teoksissaan, kapitalistisen
lehdistön kritiikki on ottanut yhä
vihamielisemmän asenteen. Hänen
ensiminäisen teoksensa otettiin kaikissa
leireissä vastaan ylenmääräisin
ylistyksin, vaikka hän jo niissä asettui
puolustamaan sorrettuja ja vähäväkisiä.
Mutta näiden taosten toiminta
on sijoitettu niin etäiseen aikaan
ja oli — näennäisesti — niin
epäajankohtainen, että vieläpä kaikkien
taantumukstillisimmat voivat
lukea kuvauksia sorrettujen taistelusta
herroja vastaan menettämättä yöuntaan.
Hänen viimeisessä teoksessaan
"The American" (Amerikkalainen),
joka on samalla hänen paras teok-sen.
sa, on pääteemana — vaikka rajoitetussa
merkityksessä — sosialismi,
ja se otettiin tietysti taantumuksellisissa
piireissä avoimesti raivostuen
vastaan. Heidän ei ole kuitenkaan
vielä onnistunut horjuttaa Fas-tin
lisääntyvää suosiota kansanjoukkojen
ke.skuudessa: kaikki hänen
kirjansa ilmestyvät jatkuvasti jät-tiläispainoksina.
Fastin kirjoihinsa valitsemalla teemalla
on ollut tavattoman suuri vaikutus
hänen omaan kehitykseensä ja
se on samalla vaikuttanut siihen, että
kommunistinen liike on lujemmin
liittynyt niihin radikaaleihin ja vallankumouksellisiin
traditioihin, joista
Amerikan historia on niin rikas.
Hän tuntee .Amerikan historian kuin
omat sormensa ja hänen teostensa
toiminta seuraa .\merikan kehityksen
linjaa siirtomaakaudelta vapaussodan,
sisällissodan, jälleenrakennuskauden
orastaviin yksityiskapitalis-tisiin
ilmiöihin saakka vuosisadan
vaihteessa.
Kahdessa teoksessaan ''Conceived
in liberty" ja 'The Unvanquishel"
(Voittamaton) hän on kuvannut niitä
amerikkalaisia vallankumouksellisia,
jotka George VVashingtönin
johtamina puutteiden ja vastoinkäy-tansa
voi ratkaista maailman ongel- misten vuosien jälkeen onnistuivat
"'an. Sellainen 'maailmankatsomus ajamaa brittiläiset sortajat maasta.
e'ama johda suureen suosioon. Mutta
'^Tjailija, joka näkee sellaisen maa-iJmankatsomuksen
sisältämän totuu-
^«n. ei vöi sivuuttaa sitä vahingoittamatta
itseään. F.-ist panee altiiksi
" e n k i 1 ökohtäisen turvallisuutensa
•^akseen itselleen oikeuden kasvaa
»^»nailijana. Se on viisaasti tehty."
Ki ole lainkaan liioiteltua puhua
J;|Jten edellä siteerattu arvostelija
" e n k i 1 Ökohtaiscn turvallisuuden
^^rantamiscsta", sillä tämän hetken
Amerikassa taantumuksen nostaessa
Pataan elämä ei ole marxilaiselle
^^"ositullekaan kirjailijalle mitään
^"-•^«»lla tanssirnisu. Ja Fastin tun-utucssa
yhä syvemmälle marxilai-
Teokset on kirjoitettu romaanm muotoon,
mutta ne perustuvat historiasta
tunnettuihin tapauksiin.
Teoksessaan "Citizen Tom Paine"
(Kansalainen Tom Paine) hän antaa
realistisen kuvan vanhasta am-niattivallankumouksellisesta,
joka leimuavilla
kirjoituksillaan — (Terve
järki ja Ihmisen oikeudet) — teki
enemmän kuin kukaan toinen yksityinen
ihminen pitääkseen monien
vastoinkäymisten ja kärsimysten
vuosien aikana yllä vapaudenlickkiä.
Tämä elämäkertaromaani vaikutti
olceUisesti siihen, ettii Thomas Paine,
e r ä s " porvarillisen vallankumouksen
merkkimiehiä, saatuaan kahden vuo-taholta,
jonka tienraix^aaja hän oli
ollut, sai v. 1945 seimisyvennyksen-sä
Amerikan panteonissa — The Hall
of Flamessa. Mainittakoon myös, että
tämän teoksen, jota Amerikassa
ön myyty yli miljoonan kappaletta,
julisti New Yorkin kouluylihallitus
pannaan viime helmikuussa ja se
poistettiin koulun kirjaston hyllyiltä,
koska 'se sisälsi eräitä aivan liian
purppuranpunaisia lukuja lasten luettaviksi".
"The last Frontier» (Viimeinen rajaseutu)
on intiaanikirja, mutta ei
samanlainen kuin aikaisemmat *Tu-nanahat"
eivät tässä esitä mitään
rosvojen osaa, vaan sankarien. N i i n kuin
kaikki Fastin teokset, tämäkin
perustuu tositapahtumiin ja kuvaa
pientä intiaaniheimoa, joka käy epätoivoista
taistelua ylivoimaisfk vastustajaansa
vastaan oikeudestaan
saada elää vapaudessa. Tapaus joka
tässä on kuvattu, on ehkä dramaattisin
episodi koko .\merikan asuttamishistoriassa.
Toinen sisällöltään voimakkaasti
dramaattinen teos on "Freedom
Road" (Vapauden tie). Sen toiminta
alkaa sisällisisodan loppuvaiheista
ja suuresta välien selvityksestä Etelävaltioiden
f e o daaliherrojen j a
teollistuneiden pohjoisvaltioiden vä-
- l i l l i i .
"Vapauden tiessä" Fast on kuvannut
mainiosti neekereitä, jotka saat
u a a n vapautensa palaavat kotiseudulleen
Pohjois-Carolinaan alkaakseen
elämänsä vapaina miehinä.
Kaikkialla he kohtaavat vaikeuksia;
vähitellen he menestyvät ja muodostavat
yhdessii seudun köyhien valkoisten
kanssa .joiden perityn rotuvihan
ja halveksunnan he vähitellen
onnistuvat voittamaan, siirtokunnan,
jolla on monia yhteisiil piirteitä
osuustoimintasosialismin kanssa.
\'aaleissa eräs neekeri saa riittävästi
ääniä tullakseen valituksi kongressiedustajaksi
Washingtoniin. Rotukysymys
väistyy syrjään, se näyttää
ratkenneen luonnollisella tavalla.
Mutta Lincolnin murhan jälkeen
taantumus vahvistuu jälleen. K u Klux
Klan synt>y, lakeja typistetään ja
poljetaan sekä neekerien että köyhien
valkoisten vastasaatuja oikeuksia.
Terrori raivoaa: taantumukselliset
istuvat jälleen kunnian kukkuloilla:
mutta taistelu jatkuu. Kirja kirjoitettiin
1944 ja kirjailija on varustanut
sen seuraavalla omistuskirjoituksella:
"Niille miehille ja naisille,
mustille ja valkoisille, keltaisille ja
ruskeille, jotka ovat uhranneet elämänsä
taistelus.sa fasismia vastaan."
Edellä mainittu "The .-Vmerican"
ilmestyi syksyllä 1946. Se kuvaa
John Peter Altgeldia, Illinoisin edistyksellistä
kuvernööriä, joka armahti
kuuluisan Haymarket-tapauksen
kolme eloonjäänyttä marttyyria Chicagossa
1886. Teos on kappale Amerikan
luokkataistelun historiaa, Sc
antaa kuvan ammattiyhdistysliikkeen
verisestä syntyvaiheesta ja valaisee
häikäilemättömän amerikkalaisen
monopolikapitalismin syntyä ja niitä
menetelmiä, joita käyttäen uudet
*hcrrat lahjoivat ja kontrolloivat poliittisia
puolueita, kunnallisvirano-maisia
ja maan hallitusta. Kirjan tapaukset
ovat yhtä todelHsuuspitoisia
kuin kuva nykyhetken Amerikasta,
jossa työ ja pääoma, edistykselliset
voimat ja taantumus kiihkeästi taistelevat
vastakkain. Kirjan ideologinen
huippu on siinä kohdassa, missä
£ugene Debs, kuuluisa amerikkalainen
sosialistijohtaja osoittaa
monopolin puolesta taistelevalle .Alt-geldille,
että kansakunnan täydellistä
vapauttamista ei voida toteuttaa,
ennenkuin kapitalistinen voitontavoittelu
on hävinnyt.
Howard Fastin^ teokset ovat jännittävää,
kiehtovaa ja ennenkaikkea
hyödyllistä luettavaa. Hän on kansanomainen
kirjailija-s^nan parhaassa
mielessä. E i ole epäilystäkään siitä,
että hänestä vielä tulee todella
suuri kirjailija — jotkut kriitikot
ovat jo maininneet hänet .Theodor
Dreiserin manttelin perijänä.
Suomalaista faideffa
Yhdysvaifoihin ^
Yhdeksän suomalaista taulua saa
sijansa Associated .\merican .\rtists-rtimisen
amerikalaisen taiteilijaseuran
tässä kuussa järjestämässä kan-sainvälisessä/
taidenäyttelyssä, kertoo
seuran puheenjohtaja Mr. Reeves Le-wenthal,
eräs Amerikan huomatuim-pia
taide-experttejä, joka on nyt Eu-ropassa
valikoimassa näyttelyn tauluja.
Suomalaista taidetta edustavat
Sam Vanni, Birger Caristedt, Olli
Miettinen, Urpo Vainio, Yrjö Verho,
Eino Rasanen, A. .-Uitaja, .\&Tre Heinonen
ja Yrjö Saarinen. — Mr. Le-j^
wenthal sanoi lisäksi toivovansa, että
Väinö .Aaltosen erikoisnäyttely saataisiin
.\merikaan ensi tai seuraavana
vuonna. i.
Suomalainen taide ei ollut vastannut
Mr. Lewenthalin odotuksia. Hän
oli odottanut näkevänsä pulan ja sodan
ilmauksia myös taiteessa. Englannin
tämän hetkistä taidetta hän
piti näkemistään heikoimpana,
-Associated .American .Artists on 14
vuotta vanha järjestö ja alallaan
.\nierikan suurin. Siihen kuuluu kaikkiaan
127 taiteilijajäsentä ja lähes
300,000 kannattajajäsentä. Seh tarkoituksena
on taiteilijain aseman tukeminen,
yleisön kasvattaminen ja
taiteilijain yhteiskunnallisen vastuun
korostaminen.
Näyttely, joka avataan Los .Angelesissa
lokakuun 15 p,, tulee kiertämään
21 kaupungissa-ja on kussakin
* paikassa auki kolme ja puoli viikkoa.
.Arvioin mukaan kestää kaksi vuotta
ennenkuin näyttely on kierroksensa
suorittanut, — \Tidistys ryhtyy julkaisemaan
myöskin taiteen vuosikirjaa,
jossa tulee olemaan yksi maalaus
ja artikkeli kustakin — noin 3S:Stä
maasta.
Työn viihdytys ja
kiihdytys
Tiettyä bn, että monet tehtaat varustavat
musiikkia työläisilleen, mutta
Cubassa ollaan vielä pitemmällä.
Havanan sikaariteollisuudcssa on
"luennoitsijoita", jotka seisovat keskellä
huonetta sillä aikaa kun ahkerat
kädet käärivät tupakan lehtiä, jotta
sitä kuunnellessa kuluisi aikaliupai-sesti
tarvitsematta häiritä toisiaan
I
li m
i
i {
• (
m.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, October 11, 1947 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1947-10-11 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki471011 |
Description
| Title | 1947-10-11-03 |
| OCR text | f: LAUANT.^A LOKAKUUN 11 MIVXNÄ Siva 3 nimminmi liiiiiiiiiimiitmni iiuinnmunM DE J A KULTTUUR mm , -"»-^. ^ sisadan ajan häväisivstä sen luokan owärd räst - - dmerikkd-ainen proetädrikirjdi ijd K i r j . VIKTOR MALMQUIST Sanomalehtiuutiset kertoivat äskettäin, että Thomas Rankinin ''epäamerikkalaista toimintaa" tutkiva, komitea tuomitsi mm. Howard F astin, kuu-luisan kirjailijan, 3 kuukaudeksi vankilaan ja 500 dollarin sakkoihin. Faötin epäamerikkalaisuus merkitsee tämän omalaatuisen tutkintaelimen silmissä epäilemättä hänen sosialistisia mielipiteitään, joita 32'Vuotias kirjailija on esittänyt teoksissaan ja julkisessa toiminnassaan. mnnumnmtttti tmttu Amerikkalaisessa kirjallisuudessa Howard Fast edustaa selvimmin sosialismin aatteita. Hänen merkityksensä tässä suhteessa on sitäkin suurempi, kun hän ei tee mitään eroa kirjallisen toiminnan ja muun toimintansa välillä: ne sulautuvat yhdeksi kokonaisuudeksi Hän kirjoittcia ihmisistä, jotka pane-v- at kaikkensa altiikksi taistellessaan ihmisarvoisemman yhteiskunnan puolesta. Hän kuuluu itse, näihin ihmisiin. Keskitason kirjailija sulkeutuu mielellään norsunluutorniinsa ja ajattelee, että hän on hyväntahtoisella suhtautumisellaan ja ^ huirskain toivomuksin, että kaikki järjestyisi parhain päin rauhallisen kehityksen tietä, tehnyt osuutensa siinä prosessissa, jonka pitäisi ratkaista jh-miskunnan monet ja vaikeat ongel- • mat. Howard Fast sensijaan on anarxi; lainen ja toiminnon mies.Sehvuoksi hätt taistelee aktiivisesti sen yhteiskuntajärjestyksen puolesta, • jonka hän tietilä välttämättömyyden pakosta tulevan työtätekevän ihmiskunnan yhteisten ja määrätietoisten ponnistelujen tuloksena. "Kun on k3'symyksessä Fast'-, kirjoittaa eräs amerikkalainen kriitikko, "on kirjailija ja kansalainen yksi ja sama. Hän ei ole niitä, joka on rohkea neljän seinän sisällä ja pelkuri kadulla. . . Hänet voi löytää lakkovahtien keskuudesta Chicagon teurastamoiden ja Pittsburgin terästehtaiden ulkopuolelta. Hän on puhunut lukemattomissa mielenosoituksissa ja katukokouksissa. Hän on tiivenyt lukemattomien vuokraka-sarmien portaita vaaliagitaattorina, puhunut ihmisten kanssa ja oppinut iieiltä. Hänen kiinnostuksensa kansaan ja sen vuosisataiseen unelmaan maailmasta, jossa ei olisi sotaa eikä %hyyttä, johti hänet marxilaisuuteen, jonka peru-stajatus on se, että ^•am kaikkien hyvinvoinnin eikä muutamien voiton.puolesta taisteleva suuden yhtimeen, mikä on kuvastunut hänen teoksissaan, kapitalistisen lehdistön kritiikki on ottanut yhä vihamielisemmän asenteen. Hänen ensiminäisen teoksensa otettiin kaikissa leireissä vastaan ylenmääräisin ylistyksin, vaikka hän jo niissä asettui puolustamaan sorrettuja ja vähäväkisiä. Mutta näiden taosten toiminta on sijoitettu niin etäiseen aikaan ja oli — näennäisesti — niin epäajankohtainen, että vieläpä kaikkien taantumukstillisimmat voivat lukea kuvauksia sorrettujen taistelusta herroja vastaan menettämättä yöuntaan. Hänen viimeisessä teoksessaan "The American" (Amerikkalainen), joka on samalla hänen paras teok-sen. sa, on pääteemana — vaikka rajoitetussa merkityksessä — sosialismi, ja se otettiin tietysti taantumuksellisissa piireissä avoimesti raivostuen vastaan. Heidän ei ole kuitenkaan vielä onnistunut horjuttaa Fas-tin lisääntyvää suosiota kansanjoukkojen ke.skuudessa: kaikki hänen kirjansa ilmestyvät jatkuvasti jät-tiläispainoksina. Fastin kirjoihinsa valitsemalla teemalla on ollut tavattoman suuri vaikutus hänen omaan kehitykseensä ja se on samalla vaikuttanut siihen, että kommunistinen liike on lujemmin liittynyt niihin radikaaleihin ja vallankumouksellisiin traditioihin, joista Amerikan historia on niin rikas. Hän tuntee .Amerikan historian kuin omat sormensa ja hänen teostensa toiminta seuraa .\merikan kehityksen linjaa siirtomaakaudelta vapaussodan, sisällissodan, jälleenrakennuskauden orastaviin yksityiskapitalis-tisiin ilmiöihin saakka vuosisadan vaihteessa. Kahdessa teoksessaan ''Conceived in liberty" ja 'The Unvanquishel" (Voittamaton) hän on kuvannut niitä amerikkalaisia vallankumouksellisia, jotka George VVashingtönin johtamina puutteiden ja vastoinkäy-tansa voi ratkaista maailman ongel- misten vuosien jälkeen onnistuivat "'an. Sellainen 'maailmankatsomus ajamaa brittiläiset sortajat maasta. e'ama johda suureen suosioon. Mutta '^Tjailija, joka näkee sellaisen maa-iJmankatsomuksen sisältämän totuu- ^«n. ei vöi sivuuttaa sitä vahingoittamatta itseään. F.-ist panee altiiksi " e n k i 1 ökohtäisen turvallisuutensa •^akseen itselleen oikeuden kasvaa »^»nailijana. Se on viisaasti tehty." Ki ole lainkaan liioiteltua puhua J;|Jten edellä siteerattu arvostelija " e n k i 1 Ökohtaiscn turvallisuuden ^^rantamiscsta", sillä tämän hetken Amerikassa taantumuksen nostaessa Pataan elämä ei ole marxilaiselle ^^"ositullekaan kirjailijalle mitään ^"-•^«»lla tanssirnisu. Ja Fastin tun-utucssa yhä syvemmälle marxilai- Teokset on kirjoitettu romaanm muotoon, mutta ne perustuvat historiasta tunnettuihin tapauksiin. Teoksessaan "Citizen Tom Paine" (Kansalainen Tom Paine) hän antaa realistisen kuvan vanhasta am-niattivallankumouksellisesta, joka leimuavilla kirjoituksillaan — (Terve järki ja Ihmisen oikeudet) — teki enemmän kuin kukaan toinen yksityinen ihminen pitääkseen monien vastoinkäymisten ja kärsimysten vuosien aikana yllä vapaudenlickkiä. Tämä elämäkertaromaani vaikutti olceUisesti siihen, ettii Thomas Paine, e r ä s " porvarillisen vallankumouksen merkkimiehiä, saatuaan kahden vuo-taholta, jonka tienraix^aaja hän oli ollut, sai v. 1945 seimisyvennyksen-sä Amerikan panteonissa — The Hall of Flamessa. Mainittakoon myös, että tämän teoksen, jota Amerikassa ön myyty yli miljoonan kappaletta, julisti New Yorkin kouluylihallitus pannaan viime helmikuussa ja se poistettiin koulun kirjaston hyllyiltä, koska 'se sisälsi eräitä aivan liian purppuranpunaisia lukuja lasten luettaviksi". "The last Frontier» (Viimeinen rajaseutu) on intiaanikirja, mutta ei samanlainen kuin aikaisemmat *Tu-nanahat" eivät tässä esitä mitään rosvojen osaa, vaan sankarien. N i i n kuin kaikki Fastin teokset, tämäkin perustuu tositapahtumiin ja kuvaa pientä intiaaniheimoa, joka käy epätoivoista taistelua ylivoimaisfk vastustajaansa vastaan oikeudestaan saada elää vapaudessa. Tapaus joka tässä on kuvattu, on ehkä dramaattisin episodi koko .\merikan asuttamishistoriassa. Toinen sisällöltään voimakkaasti dramaattinen teos on "Freedom Road" (Vapauden tie). Sen toiminta alkaa sisällisisodan loppuvaiheista ja suuresta välien selvityksestä Etelävaltioiden f e o daaliherrojen j a teollistuneiden pohjoisvaltioiden vä- - l i l l i i . "Vapauden tiessä" Fast on kuvannut mainiosti neekereitä, jotka saat u a a n vapautensa palaavat kotiseudulleen Pohjois-Carolinaan alkaakseen elämänsä vapaina miehinä. Kaikkialla he kohtaavat vaikeuksia; vähitellen he menestyvät ja muodostavat yhdessii seudun köyhien valkoisten kanssa .joiden perityn rotuvihan ja halveksunnan he vähitellen onnistuvat voittamaan, siirtokunnan, jolla on monia yhteisiil piirteitä osuustoimintasosialismin kanssa. \'aaleissa eräs neekeri saa riittävästi ääniä tullakseen valituksi kongressiedustajaksi Washingtoniin. Rotukysymys väistyy syrjään, se näyttää ratkenneen luonnollisella tavalla. Mutta Lincolnin murhan jälkeen taantumus vahvistuu jälleen. K u Klux Klan synt>y, lakeja typistetään ja poljetaan sekä neekerien että köyhien valkoisten vastasaatuja oikeuksia. Terrori raivoaa: taantumukselliset istuvat jälleen kunnian kukkuloilla: mutta taistelu jatkuu. Kirja kirjoitettiin 1944 ja kirjailija on varustanut sen seuraavalla omistuskirjoituksella: "Niille miehille ja naisille, mustille ja valkoisille, keltaisille ja ruskeille, jotka ovat uhranneet elämänsä taistelus.sa fasismia vastaan." Edellä mainittu "The .-Vmerican" ilmestyi syksyllä 1946. Se kuvaa John Peter Altgeldia, Illinoisin edistyksellistä kuvernööriä, joka armahti kuuluisan Haymarket-tapauksen kolme eloonjäänyttä marttyyria Chicagossa 1886. Teos on kappale Amerikan luokkataistelun historiaa, Sc antaa kuvan ammattiyhdistysliikkeen verisestä syntyvaiheesta ja valaisee häikäilemättömän amerikkalaisen monopolikapitalismin syntyä ja niitä menetelmiä, joita käyttäen uudet *hcrrat lahjoivat ja kontrolloivat poliittisia puolueita, kunnallisvirano-maisia ja maan hallitusta. Kirjan tapaukset ovat yhtä todelHsuuspitoisia kuin kuva nykyhetken Amerikasta, jossa työ ja pääoma, edistykselliset voimat ja taantumus kiihkeästi taistelevat vastakkain. Kirjan ideologinen huippu on siinä kohdassa, missä £ugene Debs, kuuluisa amerikkalainen sosialistijohtaja osoittaa monopolin puolesta taistelevalle .Alt-geldille, että kansakunnan täydellistä vapauttamista ei voida toteuttaa, ennenkuin kapitalistinen voitontavoittelu on hävinnyt. Howard Fastin^ teokset ovat jännittävää, kiehtovaa ja ennenkaikkea hyödyllistä luettavaa. Hän on kansanomainen kirjailija-s^nan parhaassa mielessä. E i ole epäilystäkään siitä, että hänestä vielä tulee todella suuri kirjailija — jotkut kriitikot ovat jo maininneet hänet .Theodor Dreiserin manttelin perijänä. Suomalaista faideffa Yhdysvaifoihin ^ Yhdeksän suomalaista taulua saa sijansa Associated .\merican .\rtists-rtimisen amerikalaisen taiteilijaseuran tässä kuussa järjestämässä kan-sainvälisessä/ taidenäyttelyssä, kertoo seuran puheenjohtaja Mr. Reeves Le-wenthal, eräs Amerikan huomatuim-pia taide-experttejä, joka on nyt Eu-ropassa valikoimassa näyttelyn tauluja. Suomalaista taidetta edustavat Sam Vanni, Birger Caristedt, Olli Miettinen, Urpo Vainio, Yrjö Verho, Eino Rasanen, A. .-Uitaja, .\&Tre Heinonen ja Yrjö Saarinen. — Mr. Le-j^ wenthal sanoi lisäksi toivovansa, että Väinö .Aaltosen erikoisnäyttely saataisiin .\merikaan ensi tai seuraavana vuonna. i. Suomalainen taide ei ollut vastannut Mr. Lewenthalin odotuksia. Hän oli odottanut näkevänsä pulan ja sodan ilmauksia myös taiteessa. Englannin tämän hetkistä taidetta hän piti näkemistään heikoimpana, -Associated .American .Artists on 14 vuotta vanha järjestö ja alallaan .\nierikan suurin. Siihen kuuluu kaikkiaan 127 taiteilijajäsentä ja lähes 300,000 kannattajajäsentä. Seh tarkoituksena on taiteilijain aseman tukeminen, yleisön kasvattaminen ja taiteilijain yhteiskunnallisen vastuun korostaminen. Näyttely, joka avataan Los .Angelesissa lokakuun 15 p,, tulee kiertämään 21 kaupungissa-ja on kussakin * paikassa auki kolme ja puoli viikkoa. .Arvioin mukaan kestää kaksi vuotta ennenkuin näyttely on kierroksensa suorittanut, — \Tidistys ryhtyy julkaisemaan myöskin taiteen vuosikirjaa, jossa tulee olemaan yksi maalaus ja artikkeli kustakin — noin 3S:Stä maasta. Työn viihdytys ja kiihdytys Tiettyä bn, että monet tehtaat varustavat musiikkia työläisilleen, mutta Cubassa ollaan vielä pitemmällä. Havanan sikaariteollisuudcssa on "luennoitsijoita", jotka seisovat keskellä huonetta sillä aikaa kun ahkerat kädet käärivät tupakan lehtiä, jotta sitä kuunnellessa kuluisi aikaliupai-sesti tarvitsematta häiritä toisiaan I li m i i { • ( m. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1947-10-11-03
