Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 4, 1941

              Sivu 2 LAUANTAINA, TAMMIKUUN 4 PÄWÄNÄ 1940
Elämänviismis
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Rcglstered at the Post Office Dept,
Ottawa, as second classmatter.
TOansblnnat:
E -Vk» ,•...••••.••.«••••-•>•••-••*-•
6 kk. 110
3 kk. .60
Yhdysvaltoihin:
1 vk. .,$2.50
6,kk, 1.40
^Suomeen ja muualle ulkomaille:
l vk. $3.00
i6 kk. 1^
Irtonumerot .6 . s e n t öä
X>tekkl Umescyy Jokaisen viiikon lau-
'SntaSna 12-sivulsena, sisältäen parasta
,»teiWQljarj^Ulsta Ijuettevpa i « i k f l t a al^
•..te.
Aslamiehllle myönnetään 20 prosen-jijUn
palkkio.
^ y t ä k ä ä asiamiesvälineitä Jo tä­nään.
- 33äyiOITUSHINNAT: Kirjeenvaihto-
. Jlmpitukset $1.00 kerta. Avioliittoon
menneille onnentoivotukset 40c palsta-tuuma.
Nimenmuuttoilmoitufcset 50c
kerta, $1.Q0 kolme kertaa. Syntymä­ilmoitukset
$1.00 kerta, $2.00 kolme ker-
' taa. Kuolemanilmoitukset $2.00 kerta,
. SOc lisämaksu :kiitoslauseelta tai-^muistö-värsyltä.
Halutaan tietää- ja osoiteil-
-moitukset 40c palstatuuma. — Tilapäis­ilmoittajien
on vaadittaessa lähetettävä
Umoitusmaksu etukäteen.
Yleiset ilmoitushinnat 40c palstatuu-
;ma. Ilmoitus, joka julkaistaan neljä-kertaa
samanlaisena 30c palstatuuma.
Alin Ilmoitushinta 40c palstatuuma,
..kerta .ihnoittaessa.
Brikblsista ilmoitushinnoista vpi tie-
• täustella tämän lehden konttorista.
-Kustantaja: Vapaus ^Publishing Co.
Ltd.
ypimittaja A. I^älviö.
Toimitusneuvosto: J. Järvis, Etauha
Mäki, Hilja Aho, ^ . Suka; Estei
. ^Kaustinen, Aili Malm, Margit I»aaksoi
Yrjö Saivo ja Jalmar,Saari.
Uekklin aijotut kirjoitukset osoi­tettava:
MEmi
Jossakin juMapäivien raossa on
Liekin täytynyt pujahtaa kaikella
kiireellä pajasta ulos. Onneksi ei täs­sä
kilvoittelussa ole myöhästytty,
vaan päinvastoin päivällä voitettu.
Mutta nyt vvat juhlat vienneet ja
palataan taas tavallis£^» Järjestykö
_s£PM J^jonötttkseen.
Niin, juhlat ovat enenneet. Ovat
käyneet virkistämässä ja taittamassa
pitkää talvea kahtia. Useammalle
mistä on oflut jotaiJn iloa jä sel­laistakin
iloa, joka jatkuu vielä-muis­to
jcn ja esineitten mukana pitkät
•ajat — jos lie joillekin jäänyt mur­heitakin,
joita on täytynyt kärsiväl-iisyydcllä
kivellä. Ja sitten alkaa sc
arkipäiväinen jonotus viikosta viik­koon,
kuukaudesta kuukauteen —
pääsiäiseen asti. Ennen oli talvi juh­lien
päättäjäisiksi Loppiainenkin,
mutta täällä me emme sitä enää
muista. Ja sitten tuonnempana oli
vielä Laskiainen, jolloin mäkeä las­kettiin,
hiihdettiin, tehtiin rekiretkiä
Ja niissä merkeissä juhlittiin elävöit­tävällä
reippaudella. Sitten vasta
odotettiin pääsiäistä. -Varmaan mo­net
meistä kaiholla muistelevat kaik­kia
näitä. Mutta *'vjaassa maan ta­valla",
sHnä kaikki. Koetamme mu­kautua
sen juhliin, tapoihin ja hen­keen,
mc vanhemmatkin; nuorethan
siihen kasvavat itsestään niin, että
heille o\^at vieraita meidän vanhat
iapaitMie. Xiinpä he seuraavana
odottavatkin Valentinea. — ÄP.
Maanjäristykset aiheutuvat lähin­nä
siitä syystä, että naaaperä on
vulkaanista ja tulivuoriperäistä. Tie­dettä,
joka käsittelee maanjäristyk-siäj
sanotaan seismologiaksi, mikä
johtuu kreikankielisestä seismos-sa-nasta.
Maanjäristysten ilmeneraisniuodoJ .
ovat voimakkuudeltaan hyvin erilai­set.
Ne saattavat aiheuttaa mullis­tuksia,
jotka lyhyessä ajassa .tuhoa­vat
kaupunkeja jarräsutuksia, mutta
toiselta puolen ne voivat olla niin
heikkojakin, että ne havaitaan vain
voimakkaampien koneiden avulla.
Sen vuoksi maanjäristyksiä koake-va
tutkimus suoritetaankin kahden
eri periaatteen nuukaan, joista toinen,
ns. geologinen tutkimus, kerää kaikki
maanjäristyksiä koskevat tiedot, ku­ten
selostukset niiden kulusta ja vai­kutuksista.
Tiedot koetetaan saada
mahdollisimman seikkaperäisiksi, jol­loin
huomiota kiinnitetään inyös asi­anomaisen
maaston geologisiin olo­suhteisiin.
Toinen t^tfcimustaipa taas
on ns. geofyysillinen, jonka mukaai^
kerätään Kaikki s^shiogtafietn mer-
Btsemät maLanjäristykset, - joiden pe­rusteella
sitten .muodostetaa,n kuva
niiden laajuudesta,,kulust,a ja syistä.
Näiden tutkiniusmenetelixuen .pe­rusteella
'laaditaan sitten taulukkoja,
joiden pemsteeila tiederniehet voivat
mäaritdlä maapallon tulivuoriperäi-
S50''cleri ja ailttiuden maanjäristyk­sille.
' •
Sen vuoksi,-että maapallo raken­tuu
erilaisista vuorilajeista, kulkeu­tuvat
maänjäristysaaUot hyvin .epä-
"' tasaisesti niäah pinnan läpi. ;Ej:aillä
alueilla määnjaristyk^ä ei jlhiene
lainkaan, kuri taas toisilla ne ovat
aivan tavallisia.
Viime vuosina tehtyjeri tutkimus­ten
mukaan tapahtuu vuosittain noin
•10,000 seismografien merkitsemää
maiaöjäristystä, joista .vakavahipia
noin ptiblisentoista sataa. Euroopan
maähjätistyksille alttiimpia seutuja
övät '^liuri Balkanin uiemiimaa, joka
juuri Oh saanut niistä kärsiä vakavia
"vaurioita;" Alttiita maanjäristykselle
bvat vielä Apenninien vuoriharjan-teeh
alueet sekä Sisilia ja Po-joen
laakso ynnä Jonian meren saaret.
Muualla maapallolla ovat tulivuo-riperäiäiä
ja siis maanjäristyksille
'^alttiita alueita Afilikan. itäosat, Ame­rikassa
KbrdUlerit ja Meksikon ylä-tasanko
sekä Keski-Amerikka ja An­dien
vuoristoseudut. Niinikään ovat
eräät 'Tyynen valtameren saaret
•jmaahjäristysalueita. Samoin myös
Japani, jp^a onkin niin.tulivuoripe­räistä,
että asuintaiotkin yleensä
rakennetaan mahdollisimman mata-
. liksi, jotta ne paremmiih kestäisivät,
tärähdyksiä.
Mainittakoon tämän yhteydessä
joistakin maailmanhistorian siiurim-mista
maanjäristyksistä, joulukuun
30 £[riä v. 1730 tapahtui Jesson
seudulla Japanissa ankara maanjä­ristys,
joka vaati 137,000 kuolon­uhria.
Marraskuun 1 p:nä 1755
maanjäristys tuhosi Portugalin pää­kaupungin
-Lissatbonin, jojloin 332,-
000 ihrnistä naeneHi Äikensä: Ka-lal)
ria:ssa Italiassa helmikuim 5 p: nä
1783 tap^tuneessa ma,anjäristyks'es-sä;
kuoli 3<)^00,0 ihmistä. Ischiassa
menetti heinä;k,uuh;28 p:nä 1883 nq^n ,
2,400 ihmistä henkensä ja Messinas-sa
joulukuun 28^ prnä 1908 lähes
85,000. ; -
,San 'Franciscossa tapahtui huhti­kuun
18 p;hä 19QS harvinaislaatui-pen
maanjäristys. Sen vaifcutusalu-.
een pitjuus pii noin 600 k ja ai-
• kaahsai se kummallisia maanviere-iniä,
hiin että esim. San Franciscon
ka,upj4ngissa ka(iut Jb»alkeilivat, jol­loin
kaasu- ja vesljöhtajen rikkou­tuessa
syntyi hirvittäviä ttvhoja. Jos­kin
maanjäristys: tuotti suunnatonta
aineellista yajhlnkpa, saatiin kuiten­kin
kokemuksia eriäai^ten rakennus-
; tapojen kestäyyydestä.' - r r - Meidän
a^ikainrne iuhOiisin .maanjäristys sat-tpi
kuitehfein• J?ip.ayjissa vi: 1923, joi-*
loin; suut;in; psa iTpkipsta t^ihoutui ja
satojar t.Mjbansia ihmisiä menetti hen-
Jfcensä.
-Syittensärp.uolesta; in.^h järistykset
; Jaetaan ; tektonisium
'E^^Ujfeet^icyvfat^J^
^ i n JPÖ^pros/fkaikiat^
sistä. 'Ne aiheutuvat -maahpinnari
aila tapahtuvista, repeytymistä, jotka
kulkevat eräänlaisena^ suonena ja
ulottuvat hyvinkin pitkien matkojen
päähän.
Vulkaaniset maanjäristykset taas
aiheutuvat, kuten nimikin osoittaa,
tulivuoriperäisessä- maastossa olevien
kaasujen räjähtämisestä.
Maanjäristysten aiheuttama liike
«n aaltomaista, joka jatkuu laajo­jen
alueiden kautta. Edellä maini­tussa
Lissabonin maanjäristyksessä
havaittiin -sen vaikutukset 1,6 milj.
neliökilometrin alueella, mikä on noin
kolmas osa maapallon koko pinta-alasta.
Maailmassa on nykyään noin kak­sisataa
seismogra-fista asemaa, iotka
merkitsevät kaikki vähäisemm^tkin
maanjäristykset. Myös .Suomessa on
Helsingissä seismograiinen laitos.
vam
Kirj. A, SIMONE.\'
-oOo-
KYKYISEN AJANLASKUMME
virhe tekee keskimäärin noin 25 se­kuntia
vuotta kohti; kalenterimme
jää jälkeen yhden vuorokauden 3,3.00^
vvQdessa. Tämän johdosta on jo
määritelty^ että vuonna 4,840 ei tule
"olemaan-karkivispäivää.
(Omistettu kaikkim 'niiden miesten,
laulettavaksi^ joiden eukon nimi on
Maija.)
Hiuksiin lunta
aika se viskoo,
toisille taasen
kalju se kasvaa,
kumaraan kiskoo,
hidastuu kävnti.—
Mirtä vain laulan,
tanssinkin polkkaa,
" vaikka mun polvissa
rottietiisi kolkkaa,
ja pesuksi sftnon
että: murehcl poist
Kun minä tanssin,
nuoruuden aikaa
muistelen silloin.
Oi} miten hauskasti
silloinpa saikaan
tanssittaa hilsua! -
Minä vain laulan,
aika vei hampaat,
kärpäsen' läikällä
hiuksia kampaan
ja , pesuksi sanon :
Ken surra nyt voisi
Soittaja hartaana
masurkkaa kiskoo,
tyttöset mintiUe
nokkansa nostaa,
niskojaan viskoo.
"Keli' on toiveet tuiki suuret, suur'
yon myöskin p'ettymy5.'\-~iJoo, Rau­ha
L—i, aloitan kirjeeni samalla lau­seella
kttin sinäkin. -StköMisi louk­kaavaa
? Eihän toki! Kiitos kaunis
kirjeestäsi. Kirjeet ovat minzdle ai­na
tervetulleita, luen niitä ^yhfä mi
lelläni kuin kirjoitankin.
Tuo lause tuolla ylhäällä on mi-nidle
tuttu, vaikka en ^msta milloin
clen sen paiminut enkä sitäkam, mil­loin
djisin \sitM mii^ka^^^^
'Joka MpoMkieSiSä se löytyy mista-
Mniisesta vifikpses.tQni, Joka^n täyn­nä
samantapaisia palaja.' Niin, ennen
oli mieWtarr^^uksem viisiiutta sisäl­tävien
lauseiptm keräily. Ajattelin
mklen avtdla kasvattaa itsestäni -elä­mänviisautta
ymmärtävän kMf^da
sen, joka osaisi elää min .oikein ja
kauniisti, ettei illansuussa olisi titm-ntia
Jäpliä tgtaksejääneellä taipaleel-la.
Mutta itsekfismtiis ei 4ile niin
helppoa k^in luulisi. Sitä saattaa
kyllä miettiä: Bnpä toivpkaan-niin
sziuria, että Mlm pettymään (tiiota
ylläolevia lausetta vermten),' mutta
tuleekin joku Jkeikko het^i ja toivoo
jotakin, joka an saavutiamattomis-sä.
Elämäntodellisutis iskee sen alas,
pilvJlinn0.kaJQa!uat ja katkerMti^ella
Ji^oma.a f aas pettyneensä. Niin tu­lee
iaas-t^umma t(^>lä, se ^katkeruus,
elämänkankMaseen. -
Ei kai kenenkään elämä ole pelk­kää
päiväpaistetta, vaivoja ja vastuk­sia
riittää *meille jokaiselle — ja kä­sitykseni
mukaan niitä pitääkin olla,
. ^JQskg.an.ei (snempää kuin:ka,nta(i, jak-^
- Sjaq^.^ 4ij^inen päiväpaiste, tekisi meis­tä..:
kaikkeen, kyllästyneitä . vetelehti-jöitä,
kun. taas vastukset ja petty­mykset
opettavat antamaan arvon
kirkkaalle päiväile. Mutta etnme tah­do
oppia, vaan soimaamme, ken koh­taloa,
ken mitäkin elämän kovuu­desta.
Emme opi elämänviisautta,
joka neuvoo ^ kantamaan ja voitta­maan
vastukset kirkkain otsin.
Kas niin, taas unohduin puhele­maan
saarnaavalla äänellä. Älähän
Rauha silti pahastu, saarnani tidee
vain allekirjoittaneen omista'ajatuk­sista,
jotka tjdivat mieleeni tttoti lau­seen
kautta. Ole kiltti ja muista tois­tekin
Liekkiämme ja —.ndmiakin.
Minä puolestani koetan- ky käillä ta­hnan
nurkan täytettä, jos todellakin
niistä joku; aina joskus löytää kulta­jyväsen".
Nyt vielä rg.ttois.a tervehdys Ber­talle.
Sano sille Ellille, että kyllä se
äpylipai maistuu, tehdä vain vas­takin!
— SIRPA-SERKKU.
vanha on nahkani.
Minä vain laulan,
sisu. on nuori,
vaikka muUa nyt •
vanha^on^ kuori,
ja pesuksi sanon:
Voi tyttöset voi!
Teistä en perusta
hyppysen vertaa,
tämän ma toistan
aina vain uudestaan
tuhatkin kertaa. —
Olen ain* nuori,
minä vain laulan,
Maija on mutta,
eukkoni, otnani —
mitäs on sidla? - -
ja pesuksi sanon:
En surra ma vois!
ItIe
I
ra
V •
rv