Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, February 17, 1951

              l/TEMAT ON viimeinkin tullut.
i4. Purot solisevat ja pajukissat
aukovat s i l m i ä ä n . Myöhäinen on
tosin kevät pchjci-sessa, mutta
tulee se s i n n e k i n k u n elitii.
L ä h e l l ä L a p i n rajaa olevassa
m e t s ä t o r p a s s a on sauna juuri
j ä m m i n n y t . On l a u a n t a i - i l t a Tor-
•oan nuori tj-tär K a t r i seisoo sau-napolulla
j a katselee kylälle vie­välle
tielle. Siellä palaa veli P a nu
j u u r i talon t ö i s t ä . Hän on ollut
vuotuista veroa suorittamassa
T ö r m ä n taloon, jonka alueella
m e t s ä t o r p p a on.
J o n ä k y y tulija m e t s ä n laidassa.
K a t r i juoksee Panua vastaan. On
ollut n i i n ikävä veljeä, joka on
ollut poissa kaksi viikkoa yhteen
menoon. Äitikin tulee rappusille
; a jää siihen tulijoita odotta­maan.
Kylläpä aurinko h u i k a i -
-seekin silmiä, vai l i e n e v ä t k ö ve­det
muuten nousseet s i l m i i n , k un
n ä k e e odotetun taas saapuvan
t e r v e e n ä kotiin.
S i i n ä onkin koko perne, muita
ei olekaan. Isä on nukkimut
niu-men a l l a jo nelisen vuotta ja
kaksi n u o r i n t a l a s t a kuoli jo pie­n
e n ä kulkutautiin. Vaiihemmat
Japset ovat maailmalla, missä
m i k i n n i i n k u i n muidenkin köy­h
i e n lapset. Eivät he usein voi
katsomaan tulla, vaikka olisi ha­l
u a k i n .
Hyvä on äidin mieli lapsiaan
(katsellessa. Komea poika on
Panu. K o l m e k y y n ä r ä i n e n kuin
i s ä n s ä k l n , vaalea j a sopusuhtai­nen,
oikea Apollo. K a t r i t y t t ö on
sievä, p y ö r e ä t y t ö n t y l l e r ö , vaalea
ikuten veljensä'kin. Keltainen,
aaltoileva tukkansa ylettyy tuo­l
i l l e k i m istuu. P i a n t ä y t t ä ä t y t tö
s e i t s e m ä n t o i s t a , kaksi vuotta
iskon puolesta
Kirj. Marjatta
J A T K U V A S T I HEDELMÖIYÄ JA
RÖNSYTÖN KÄÄPIÖPENSAAN
Antaa •»it-iiifiicsiU istiilelliina Urvlelmi;n »•iisim-f.;
ii»eii;i xiiomia. Hrllil>>> kasvattaa. Pensas kasvaa
luiin jalan korhiii'i<'fc8i. Se e: K-viä i«nr<yjcn
• 'iiUido^-^a. K<'S!«vä Ja imin"vuot'non. He»Ielioöi
iim-:aa-»ti aikaiyt-sta koviiäHiä tappavaan pakka-j-
fpn ast". Mansikassa on liyv!n horkiilliucn
maku ja liioksti niuistlnttaa villiniansikkaa; »o
<n rikas ja indiuinon. Ponsaat kasvavat siousli
imihe.k^i ja ovat »itcn myös kor^stepensaila
Jiasvimaan, hodolniiipuiitarhan tai kukkatarhan
Tt-unoilla. S<' on myös näkyvä ruukukasvi.
Vaikka Mout Ro^ia-niauH kat ovat picnenipä
kuin markk'noiia >ait(-n kasvaloltavat n>ansikat,
niin ne ovat k(i;tenk"n suurempia kuin mitkään
raiiut mo.iiän Itintt-mamiue siemenisiä kasvatet­tavat
mansikat, sivuuttaen populäärisej Sole-i.)
4i'hcr. ja nniut lajit. Sen haj-\'ina'iion pensas-iiiuoto
ja oivallinon makn patiee tämän laj'n
«nnaan luokkaanpa jokaiscsAa kotipuutarhassa.
Siemenvarasto on vajoUettu. Tilatkaa aikaisin.
(Paketti ZSc) . yi pakcliia. 50c) postivapaasti.
ILMAISEKSI Mctdiin iso vuotien 1951
siemen- ia taimikirjnmme.
LO
nuorempi kuin v e l j e n s ä Panu.
Äiti p y ö r ä h t ä ä sisälle ja sa­massa
ovat nuoretkin jo rappu­s
i l l a . Panu siivoaa k e n k ä n s ä ja
h e i t t ä ä reppunsa eteisen pöydälle.
S i t t e n h ä n p y ö r ä y t t ä ä K a t r i a ym­p
ä r i , katsellen joka puolelta ja
sanoo:
" S i e v ä sisko, aina vain tulet
•kauniimmaksi!" \
K a t r i tönäisee veljeään etem-mäksi_
L_
" M e n e h ä n nyt, k i u s a n t e k i j ä , ä i ­t
i odottaa ruoan kanssa."
P a n u avaa oven j a p i a n saa ä i ­t
i k i n samanlaisen p y ö r ä h d y k s en
k u i n K a t r i . Äiti, j o k a ei koskaan
ole tottunut hyväiljrihin, e i h ä n se
ole k ö y h ä n kansan tapa. saa aina
kyyneleen silmiuisä, kun Panu
t a p u t t a a h ä n t ä olkapäälle tai
p y ö r i t t ä ä ympäri. Miten lienee­k
ä ä n poika n i i n erilainen kuin
vanhemmat lapset. Lieikö s i l l o i n,
k u n h ä n odotti Panua, t u l l u t o l ­l
u k s i hentomielisempi. Isä oli
s i l l o i n sairastellut j a i i ä n oli a i na
ollut n i i n sui-ullinen. Jotkut sa­noivat
pojassa olevan heirasver-t
a . M i s t ä p ä h ä n s i t ^ olisi saanut?
H y v ä poika oli Panu. iNimikin
t u l i (hänelle pannuksi n i i n eri­koinen.
Silloin oli j o k u (herras­väki
ollut vierailemassa T ö r m ä l lä
j a k u n poikaa k ä y t e t t i i n kasteella,
o l i tuo vieras rouva halunnut
panna pojalle nimen. H ä n e n oma
poikansa oli kuollut, eikä Ihänelle
j ä ä n y t y h t ä k ä ä n lasta. iNiin sit­t
e n pojasta oli t u l l u t Panu. E n ­s
i n nimi tuntiM oudolta, mutta
t o t t u i h i n siihen.
"Nyt s y ö m ä ä n ! " sanoi K a t r i ä i ­d
i n kyyneleet n ä h t y ä ä n . "Eihän
nyt ole surun syytä. Syömään ja
saunaan, sitten tarinoimme koko
i l l a n . "
. Panu oli jo pöydässä, vaikka
sanoi saunan ensin olevan ter-veellisemmän.
M-utta n ä l k ä k in
o l i viiden kilometrin k ä v e l y n j ä l ­keen.
Syödessä K a t r i kertoo eloisaan
tapaansa kotikuulumiset. On a i ­v
a n tuoretta juustoa, Panun
herkkua. Pirjo o n vasikoinut v i i ­me
v i i k o l l a , joten taas o n kesäksi
tuoretta maitoa j a voita,
•"Kerrohan nyt Panu kylän
kuulumisia, olemme n i i n sinua
odottaneet."
K a t r i on y h ä ä ä n e s s ä . Viimein
sanoo P a n u:
"Ole nyt v ä h ä n a i k a a v a i t i , e t tä
saan suun vuoron. . E n h ä n ole eh­t
i n y t sanoa vielä m i t ä ä n , k u n s i nä
puhut y h t ä mittaa. No, sinne
maailmalle kuuluu paljonkin.
T ö r m ä ä n on taas t u l l u t j o k u her­r
a , k e s ä ä v i e t t ä m ä ä n , joka kesä­h
ä n n i i t ä sinne tul«e. Komea
p o i k a onkin, H a n n u n koulutove-
* r e i t a , kuuluu olevan j o s t a i n ete­l
ä s t ä . " . •
" K a i p a nyt E l i s a saa v i i m e i n k in
sulhasen, onhan h ä n jo kohta
vanhapiika"; sanoo väliin K a t ri
nauraen.
G r i p s h o lm
Stockholm
G r i p s h o lm
T a l v i j a v a r h a i s k e v ä t ovat kausia,
j o l l o i n matkustajat valitsevat laivansa
m i t ä huolellisimmin. Parempaa valintaa
ei voi t e h d ä k u i n on moot t o r i l a i v at
Gripsholm tai Stockholm
T i l a v a t hytit. Hyvä ruoka. Kohtelias
palvelu. E r i l a i s i a viihdytystilaisuuksia.
Seuraavat laivavuorot New Yoakiista
G ö t e b o r g i i n :
M a a l l s k . i?
MaalislE. 2S
Mnhtlk. 13
Stockholm
G r i p s h o lm
Stockholm
H u h t i k . 20
Tookok. 11
Toi^LOk. 19
K a i k k i Euroopasta l ä n t e e n p ä i n ktilke-vat
laivat p y s ä h t y v ä t tanmiikuiui 4. ja
k e s ä k . 1. v ä l i l l ä Halifaxis$a, C a n a ä a s s a.
A l i m m a t hinnat:
Turistiluokassa S1S9-^199.50
E n s i m m ä i s e s s ä luokassa $299.25
M u i s t a k a a sukulaislamie j ä y s t ä v i ä n ­ne
Suomessa S A L : n L A H J A P A K E ­T
E I L L A , jotka sisältävät kahvia»
h e d e l m i ä , riisiä, nyloneita j a savuk­k
e i t a : hinnat S&IS, $7.60 t a i $10.80.
Todellinen lahja.
Paikantilauksissa j a p ä k e t t i a s i o i s s a saat­te
parhaat tiedot a s i a m i e h e J t ä m m e . ^
1255 PhiUips Sq.. Montreal 2, Que.
470 M a i n St., Winnipegr, Man,
E l i s a on T ö r m ä n t y t ä r , paljon
kouluja k ä y n y t , mutta nyt o n . o l ­l
u t parisen vuotta kotcna j a le­v
ä n n y t . M i t ä ä n valmista ei h ä ­n
e s t ä öle tullut.
P a n u j ä ä m i e t t e i s s ä ä n katso­maan
ulos. Nousee p ö y d ä s t ä , ei­k
ä suurin uutinen, m i k ä h ä n e l lä
d n mielessä, ei tule sanotuksi.
O l k o o n n i i n kauan, kun tulen
saunasta, tuumii h ä n . K a t r i tuo­k
i n h ä n e l l e puhtaat alusvaatteet
j a pyyhkeen, kehoittaen mene­m
ä ä n saunaan.
P a n u n ollessa saunassa s i i s t ii
K a t r i p ö y d ä n ja l a i t t a a veljen
vuoteen. Äiti ja K a t r i nukku­vat
pikku kamarissa ja Panu
n u k k u u tuvassa. Äiti kutoo suk­kaa
tapansa mukaan i k k u n a n a l la
keinutuolissa istuen. H ä n miettii
itsekseen, e t t ä m i k ä h ä n erikoinen
P a n u a vaivaa, sillä poika on vä­h
ä n oudon h i l j a i n e n . K a i p a ker­too
k tm ehtii, e i h ä n t ä s s ä m i t ä än
h ä t ä ä liene.
P a l a a sitten Panu saunasta
puhtaana ja punaisena kuuman
k y l v y n j ä l j e s t ä istahtaa vuoteen­sa
laidalle ja alkaa hiljakseen
p u r k a a ajatuksiaan,
" M i n ä k i n aion l ä h t e ä kesäksi
ansioon, sanovat siellä pohjoi­semmassa
alkavan ison t y ö m a an
j a siellä tarvitaan m i e h i ä . Kun
ensin menee, saa aina paremman
t y ö n , 'Mitä ä i t i sanotte, jos me­n
i s i n ? Syksyllä palaisin takai­s
i n . Olisi sitten helpompi olla
kotona t a l v e l l a ja l a i t e l l a poltto­p
u i t a . Siellä k u u l u u olevan hy­v
ä p a l k k a i s i a t ö i t ä ."
Äiti on aavistanut tuon j a h i l -
' j a a h ä n m y ö n t ä ä:
" M i k s i ei. Arnoa mikä meillä
o n l i i a n kovaa K a t r i n kanssa
t e h d ä , on t e h d ä h e i n ä kahdelle
l e h m ä l l e j a hieholle. V a s i k a n v o i ­si
^Tksyllä tappaa l i h a k s i . M u t ta
jos P e r j a k a n möisi pois k u n na­v
e t t a a n joutuvat, se on jo vanha­k
i n , eikä e n ä ä lypsä hyvin, n i in
ehikä kahdelle elukalle r i i t t ä i s i v ät
kotipellon h e i n ä t , j ä i s i takakor-ven
h e i n ä t t e k e m ä t t ä , s i l l ä se on
l i i a n kaukana m e i d ä n korjatta­vaksemme.
Jos t e r v e m ä pysym­me,
n i i n mikä m e i d ä n on t ä s sä
kahden olla, joten sen puolesta
p ä ä s e t . "
P a n u n y ö k k ä ä j a (Katri lupaa
o l l a ka,ikessa hommassa.
K y l l ä t ä ä l l ä i k ä v ä tulee, m u t ta
k u n joskus Igirjoitat, n i i n on n i in
muikava k ä y d ä k y l ä s s ä j a kertoa
s i n u n voivan siellä h y v i n !"
" S i n ä pieni juorukello", nairraa
P a n u . "vai pitäisi sinulla aina
o l l a j o t a i n kerrottavaa. Mutta
l u p a a n k y l l ä k i r j o i t t a a n i i n usem
k u i n voin, vaikka uskon, ettei
s i e l t ä posti kulje k u i n k e r r a n v i i ­kossa,
se k u n on sellaista e r ä m a a ­t
a mitä. s i e l l ä r a i v a t a a n j a teh­d
ä ä n r a u t a t i e t ä ."
Äiti j a K a t r i l ä h t e v ä t saunaan.
Äiti on h3'vin h i l j a i n e n j a K a t r i ­k
i n on e n e m m ä n m i e t t e i s s ä ä n.
Ajatuksissaan kulkee ikuvia siel­t
ä e r ä m a a s t a , mihin Panu-veli
nyt menisi. H ä n j ä i s i ä i d i n kans­sa
vain kahden koko k e s ä k s i , mut­t
a ei h ä n s i t ä sure. Nuoren U i ­misen
innolla h ä n ajattelee, mir
t e n kesä s i t t e n k i n o n i h a n a . Saa
s a m o i l l a y m p ä r i m e t s i ä , j a joskus
k ä v ä i s t ä k y l ä l l ä j a kaupassa. P a ­n
u Olikin ennen melkein aina
k ä y n y t ikaikki asiat toimittamas­sa.
• .
* M y ö h ä i n e n i l t a alkaa j o p i m s tä
k u n äiti ja K a t r i mehevät le­volle.
Panu. on jö nukahtanut
h e i d ä n saunassa ollessaan. K a t ri
n u k k u u myösMn heti, hiutta ä i ti
k ä ä n t y i l e e levottomana vuoteel­l
a a n j a kertaa, ajatuksissaan ä s ­k
e i s t ä keskustelua. N i i n . h ä n on
j o kauan aavistanut, e t t ä Panu­k
i n l ä h t e e kotoa. K u k a voisi­k
a a n v a a t i a nuorta, e l ä m ä n h a l ua
i i h k u v a a miestä, p i d ä t t ä ä ' t ä ä l l ä,
korvessa. Jokainen lähteis vuö-r
o l l a a h , piian kai l ä h t e e K a t r i ­k
i n , miten h ä n sitteii jaksaa yk­s
i n . Mutta kaipa luoja huolen
p i t ä ä ; k u n : o I ^ n ä i n k i n vanhaksi -
t ä ä l l ä elänyt., '
Äiti nitiistaa t i i l o n s ä t ä n n e poh­joiseen.
iHänkin on k e r r a n l ä h t e ­nyt
koettelema,an s i i p i e n s ä kan­tavuutta
' j a j p h km perheen niu-k
a n ä "tullut t ä n n e . Törmäli .ta-lössk
o l i h ä n palvellut n e l j ä vuot-
. t a . Antti, l i ä h e n puolisonsa, .oli
o l l t i t siellä: aina: vetonraaiksussa
kuten P a n u i^^^ niin h ä n oli
t u l l u t m e t s ä t o r p j p a a n e m ä n n ä k s i.
V a n h a ukki oli s i l l o i n vielä e l ä -
nyi, mutta A n t i n ä i t i pii kuollut
useita vuosia aikaisemmin.
Hyvin" o n e l ä m ä memiyt, vaik­k
a onhan sitä k ö y h ä n elämässä
aina p u u t e t t a , ' t y ö t ä ja tuskaa.
M u t t ^ kun oh osaansa t y y t y v ä i ­nen,
n i i n e t ö e n p ä i n h ä n se elämä
a i n a menee p i e n t e n v a s t o i k ä y m i s -
t e n k i n tiiMessä . . .
P i a n siinä kuluvat viikot, p ä i ­v
ä t , kun Panu valmistelee läh­t
ö ä ä n j a tekee raskaampia t ö i t ä,
j o t k a on pakko k e v ä ä n aikana
t e h d ä .
Valkenee sitten sekin päivä,
j o l l o i n P a n u l ä h t e e . K l a t r i l ä h t ee
saattamaan h ä n t ä k y l ä ä n saak­ka.
Äitivanhus j ä ä kumaraise­na
katsomaan l ä h t e v i e n jälkeen.
I k ä v ä kouristaa s y d ä n t ä ja kuu­mat
ikyyneleet vierivät poskille,
k u n P a n u ei ole e n ä ä n ä k e m ä s s ä.
Äsken h y v ä s t e l l e s s ä oli ä i t i koet­tanut
n i i t ä salata. S y d ä m e s s ä än
h ä n toivottaa onnellista matkaa
pojalleen j a l ä h t e e sitten sisälle.
P ä i v ä tuntuu p i t k ä l t ä y k s i n j ä ä -
neelle, v a i k k a koettaisi m i h m t y ö ­h
ö n r y h t y ä . ..
V i i k o t vierivät e t e e n p ä m . Elä­mä
tasoittuu taas entiselleen.
K a t r i touhuaa ulkona k e s ä n kas­veja
maahan laulellen j a i l a k o i ­den.
Toisinaan t i m t u u h ä n e s t ä ­k
i n n i i n y k s i n ä i s e l t ä . Äiti elää
omissa oloissaan, h i l j a i s e n a k u in
aina. H ä n e n m i e l t ä ä n askarrut­t
a a vain poissaoleva, eikä h än
p a l j o n jaksa ajatella k o t i t ö i s t ä.
K a t r i toimittaa s i t ä k i n r i p e ä m ­m
i n taloustyöt.— Y k s m h ä n käy
p i e n e l l ä m e t s ä l a m m e l l a kalasta­m
a s s a p a usein tuo aika kalan-vonkaleita.
Niitä on suolattu t a l ­ven
varallekm.
J a o n K a t r i l l a salaisuuskin, m i ­k
ä v e t ä ä t y t t ö ä n i i n paljon ulos
j a etemmäiksi kotipihalta. Äiti
ei s i t ä vielä tiedä. Kerran oli
K a t r i ollut m e t s ä l a m m e l l a ja o li
tavannut r a n n a l l a vieraan mie­hen,
joka nauraen o l i ottanut h ä ­nen
v e n e e n s ä vastaan rannassa
j a tahtonut suudelman i>alkaksi,
jos p ä ä s t ä ä .tytön rantaan. K a t ­r
i oli e n s i n p e l ä s t y n y t , mutta k a t ­sottuaan
tarkemmin miestä, oli
arkuus t i e s s ä ä n ja katsoessaan
toisen nauraviin silmiin, tunsi
K a t r i s y d ä m e n s ä lyönnit ja jäi
aivan s i i h e n paikkaan. Mies oli
nostanut h ä n e t maalle suudellen
useairiman k u m y h d e n k e r r a n h ä ­nen
kuumia; huuliaan — sitten
k u i t e n k i n p3^dellen anteeksi te­koaan.
Yhdessä he sitten olivat
k ä v e l l e e t l ä h e l l e kotiaukeaa. S i i ­n
ä oli mies p i t ä n y t h ä n t ä hy­v
ä i l l e n s y l i s s ä ä n j a luvannut seu­raavana
p ä i v ä n ä tulla " m e t s ä -
t ä h t e ä ä n " katsomaan . ..
K u l u i useita p ä i v i ä . K a t r i oli
k u i n t u l i s i l l a h i i l i l l ä . E i , h ä n ei
menisi kohtauspaikalle metsän
S3rrjääri, odottakoon mies siellä!
GVTutta n i i n k u i t e n k i n kävi, e t tä
K a t r i l ä h t i taas metsäjärveUe ja
s i e l l ä t a v a t t i i n t ä y d e s s ä sovinnos­sa.
Tällä kertaa poika esitti i t ­s
e n s ä . H ä n oli Simo Kaste K u -
r o j ä r v e n pappilasta. K a t r i oli
i l o i n e n j a tyytyväinen; Puhdas
rakkaus t ä y t t i h ä i f e n s y d ä m e n ­sä.
Ei olisi ikäviä iltoja kotona
syksyn pimeiden tultua, vaan a i ­na
olisi rakkaus Simoon h ä n en
seuranaan.
Simo oli metsiä samoiliessaan
t u l l u t lähelle m e t s ä t o r p p a a ja
ilokseen n ä h n y t sievän, pikku
neitosen. "Tuossapa on sievä v ä ­l
i p a l a " , ajatteli hän. "Täytyy
v a i n ensin k e s y t t ä ä h ä n e t , sillä
tuollainen a r k a m e t s ä n lapsi ei
ole varmaankaan aivan v ä h ä l lä
lumottu."
Simo oli tosin ensin T ö r m ä än
tultuaan h i e m a n kuherrellut E l i ­san
kanssa, m u t t a o l i p i a n k y l l ä s ­tynyt
j a alkanut h a r h a i l l a met­s
ä s s ä a i k a n s a kuluksi. Hannukin
o l i alkanut kulkea jossaikin kau­passa
t y ö s s ä j a n ä i n jäi Sia^j-I
p a l j o n aikaa. Koko pitkä tu­o
l i s i k ä y t e t t ä v i s s ä ä n , eikä ^
n i kuhertelu o l i s i huUummakf'
M e l k e i n joka päivä painui ^•
mo reppu s e l ä s s ä ä n kokoilen,,'::
j o i t a i n kasveja tai muita ^
j o l a n erikoisuuksia, mutta VC'
h ä n p ä ä t y i samaUe polulle S?
j o h t i m e t s ä l a m m e n rantaan v
n a v ä h ä n ajan p ä ä s t ä sinne J-K
a t r i o n k i m a a n p i k k u ahvenia i
molempien aika kului kuinti
viUä. Simolla oli aina hv^Ji
e v ä ä t mukanaan, jotka Törmä,
E l i s a l a i t t o i erämiehelle.
he loikoivat rantahiekalla ja s
mo aukaisi K a t r i n kauniit pate'
kot, soluttaen hiuksia käsissääii"
Ne olivat kmn sulaa kultaa au
r i n g o n paisteessa. Hän kantoi
K a t r i n pehmeäDe sammalmät
t ä ä l l e j a o l i hukuttaa hänet su»'
d e l m i i n s a . ..
Luonnonlapsen uskolla Katri
l u u l i k a i k k e a todeksi, mitä Simo
lupasi. Ensi k e s ä n ä hän tulisi
j a veisi t y t ö n mukanaan pikb
morsiamenaan. Näin ollen kaik.
k i olisi l u v a l l i s t a heidän ivälil!
l ä ä n . . . "Ajattele, ellen saa ä!
nua omistaa kokonaan, voi enä
k e s ä ä n m e n n e s s ä t u l l a joku, joka
p o i m i i m i n u n pienen ruusuni, o.
m a n m e t s ä t ä h t e n i . Mutta kun
ikuulut minulle, n i i n olemme yhtä
j a rakkautemme on täydelli.
nen . . ."
K a t r i o l i s i halunnut kertoa äi-d
i l l e kaikesta, mutta Simo sanoi,
e t t ä salainen rakkaus on paljon
hauskennpaa, "ei kukaan tiedä'
m i t ä tunnemme, t ä m ä salaisuus
on vain m e i d ä n yhteinen . . ^
• <
N ä i n meni kesäi kiireineen. Kat­r
i teki p ä i v i n ahkerasti töitä ja
i l l o i n h ä n tapasi • rakastettuaan.
Äidille täjytyi keksiä aina jokin
syy j a n i i n h ä n . p ä ä s i iltaisin ulos.
H ä n nuikkui sitten Panun vuo­teessa
j a h e r ä t t ä m ä t t ä äitiä, hän^
h i i p i h i l j a a sisälle.
Viikot v i e r i v ä t . L i i a n pian al­koivat
varjot p i d e n t y ä iltaisin ja
harvemmin e n ä ä Simo tuli. sa­n
o i usein olevansa väsynyt ja
p i a n täyt3risi h ä n e n l ä h t e ä . Katri
o l i myös väsynyt," tuntui joskus
n i i n vaikealta, ettei olisi tahtonut
jaksaa aanluisin nousta. Äiti kat­seli
i h m e i s s ä ä n a i n a n i i n virkeää
j a iloista K ä t H a i T y t t ö oli joutu­nut
raatamaan l i i k a a , on vielä
n i i n nuori ja kehitysiässä. E
o l i s i p i t ä n y t p ä ä s t ä ä Panua läh­t
e m ä ä n v i e l ä t ä n ä k e s ä n ä . Mut­t
a saahan K a t r i l e v ä t ä sitten tai- f
v e l l a , t u u m i ä i t i m i t ä ä n huomaa-1
matta. I
Jatkuu,
Leipaa sailotaan säh­köiskujen
avulla
E l l i o t Laetcn, joka työskente­lee
General E l e c t r i c C o : n labora-'
toriossa New Yorkissa, on ilmoit­tanut,
e t t ä a t o m i s ä t e i l l ä käsitelty
l e i v ä n p a l a n e n on pysynyt vuoden
a j a n tuoreena. Se sijoitettiin en­s
i n ilmatiiviiseen sellofaanikää-reeseen,
m i n k ä j ä l k e e n sille an­n
e t t i i n s i l m ä n r ä p ä y k s e n ajan mii-,
Joonan voltin- eleiktroonisäteily.,
Vuotta myöhemmin leivänpala
maistui vielä vastaleivotulta.
Samalla tavalla on säilötty hu­najaa,
rusinoita,^ mustikoita ja;
m u i t a elintarvikkeita.
fäf li
tekeeT yjpoek Aa i—se n$1 0p.80ä ivän JUHLAKSI suku:lasissilAlenrn e;I
4 Ib. k a h v i a ; 2 Ib. riisiä;
2 pakettia kuivattuja seka-h
e d e l m i ä ; 1 Ib. luumuja;
4 - 4 unssin pakettia ma­keata
suklaata \ Vi Jb. B a ­k
e r i n kaakaota; 2 päk. sa­vukkeita;
1 p a r i N y l o n suk­k
i a vain No. 10 - 14 paunaa
V a l i t t a v a n a kolme pakettia sisäl-;
taen niukasti saatavia tavaroita:..:
h e d e l m i ä , k a h v i a , kaakaota, savuk-1.
k e i t ä j a nyloiisukkia. Nopea lähe-:
tys ••Gripsholmissa". "Stockhol-missa"
tai S A L : n nopeissa rahti­laivoissa.
> !
T y p e B - r $7.60
4 paunaa kahvia
2 paunaa valk. r i i s iä
1 paketti kuivattuja
h e d e l m iä
1 pauna kuivattuja
luumuja .
l ' j unssia kaneelia
Kokonaispaino 11 pauhaa
V i i v y t y k s e t ö h perille toimitus . ..
P a r h a i t a ruokatavaroita. Asian­tuntemuksella
pakattuja.
Type C $6.15
4- P A U N A A K A H V IA
Kokonaispaino 7 paunaa
S i s ä l t ö j a h i n n a t voivat muuttua
Maikuätakäia SUOMEEN
t a l v e l l a tai kevääUä suositussa
m o o t t o r i l i n j a l a i v ä s s a "GRIPS­HOLM'*
> t a i / - i'STOCKHOLIvr .
Matkustamalla- k e v ä ä l l ä saatte
eniten . rahallanne.,; Parhaita
paikkoja ' s ä ä t ä v i s s ä laivassa,
junassa ja" hotelleissa.
T i l a t k a a pak^ttinne T Ä N . ^ Ä N .
l ä h i m m ä l t ä , a s i a m i e h e l t ä tai
EDISH ÄMEWCAN-L
1255 P H I L L I P S SQ„ M O N T R E A t 2. Q U E .
470 M A I N ST.,' W I N N I P E G , - M A N ; ^ •
U N I O N B A N K B L D G . , C A L G A R Y , A L TA
Sivu 6 Lauantaina^ helmikuun 17 päivänä. 1951