1945-03-24-03 |
Previous | 3 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
't. joua ei-
.sti kcirnea
ovat olleet
nelle nirrki-ovat
olleet
ulkorr.ailla
ua) on seu-
'ff 2ir
astossa, ar-minään
ei-lan
nelföön
us on -yes",
•iville ensin
lai iirravöi-
•ille sotilas-een.
tärkistä
kaikkiin
Pankaa se
ttyyn kirie-maakuntan-ille
perhea-
1 1
auttaniaaa
lut ottaneet
eikä koulua
tullaan ..ky-ule,
niin ia-olin
s:\-uut-
Silloin huo-orpon-
töllä
)a. Ei mi-la
lietoieni
lista, enkä
litystä. Ja
ilunkäymät-
1 ei se nak-
. vaan moisen
likelle,
koulua saa-
30 ikavuo-näisinä
het-ttamaankin,
skennot ia
;enkin ikui-ja
olimme
;ta, niin ei-hua.
mutta
toisin. Siis
että enim-omaavat
jo
niin se on
etteipä sitä
1 paremmin
Vapaan Sali,
ettei kir-pötyä.
sillä
likaista selät
eikä SO-
3 olisi' tätä
äsitän sen,
i tunne pa-lua,
halusin
olen hänen
. juuri siksi,
n rehellisen
Ola)
wmmmmmm
I94S M U A N T Ä I N A V M A A t l ^ 24 PÄIVÄNÄ
rruuRi
_entokonee a
Illan suussa —• pääsiäisiltana —
tuuli taukosi kiihtymästä ja yön ku-luessa
se asettui. Ensimmäisen pääsiäispäivän
iltana tulimme jäihin ja
laskimme silloin olevamme noin keskikohdalla.
Huippuvuoria. Qikeinta:,.
tavallisissa oloissa olisi ollut kulkea
luoteista suuntaa avovedessä, kunnes
olisimme olleet Kings Bayn kohdalla.
Tilutta maininki oli edelleenkin tuntuva
ja tuli nyt lounaasta. Sumukin,
jonka olimme saaneet, olisi neuvonut
meitä niin menettelemään. Mutta^"
meille merkitsi enemmän jään tyyn-nyttämä
vesi ja kansilastin turvallisuus.
Emme sen vuoksi epäröineetkään,
mitä tekisimme. Toivoen tapaavamme
maarailon, kuljimme jään
läpi kurssi maata kohti. Sitä mukaan
kuin etenimme, ikävi maininki
yhä pienemmäksi, kunnes' se lopulta
oli aivan heikko. Kuinka hartaasti
siunasinkaan tätä jäätä. Kello 11
aikaan emme uskaltaneet kulkea
etemmäksi, kun emme nähneet mitään.
"Hobby" a*jettiih sakeampiin
jäihin ja me jäimme siihen yöksi.
Vaikkakin vielä saattoi käydä vaikeaksi
löytää tietä Kings Bayhin, ellei
sumu hälvenisi, olimme nyt ainakin
turvassa muutamaksi tunniksi, ja
minä vaivuin kuin kuoleman uneen
samalla kuin pääni pielukselle kallistui.
Kello 6 aamulla olimme jälleen
liikkeellä. Sumu oli edelleen yhtä sakeaa.
Lukuunottamatta yhtä puoli-päiväkorkeutta,
jonka olimme saaneet
pääsiäisaattona, emme koko matkalla
päässeet suorittamaan ainoatakaan
paikan määräystä. Eikä auringon-korkeuskaan
ollut ihan varma, taivaanranta
kun oli utuinen. Emme
senvuoksi uskaltaneet mennä lähem-
Kirjeenvaihtajat tuomitsevat
Whiten kirjan
American-Soviet Council julkaisi •
^^ime viikolla 16 ulkomaisen kirjeenvaihtajan
allekirjoittaman lausunnon,
missä julkilausutaan tyytymättömyys
'niiden näkökantojen, ja havaintojen
suhteen'', joita on äskettiän julkaistussa
William L. Whiten kirjassa,
''Raportti venäläisistä".
Kirjeenvaihtajat sanovat, että mr.
AVhiten kirja ''on kirjoitettu hyvin ly-liven
matkan perusteella, joka tehtiin
maassa, jonka kieltä ei White
tunne, eikä ilmeisesti myöskään sen
kulttuuria"'.
Lausunnossa sanotaan "edelleen:
'•Sen omalaatuinen mutta ^perusteellinen
epärehellisyys on siinä, kun ei ole
minkäänlaisia yksityiskohtaisia- tieto-^
ja etualasta tai taustasta. Se on pie-'
noiskuva suuresta ja monenkaltaises-ta
maasta, jota voidaan ynimärtää ainoastaan
muutosten ja historiallisen
Perspektiivin perusteella. Ilmestyessään
tähän aikaan tämän kirjan
täytyy yhdistää niihin täällä ja Euroopassa
oleviin tietämättömiin, vihamielisiin
ryhmiin, jotka yrittävät l i -
^^atä epäluottamusta ja epäluuloja liittolaisten
kesken,"
Lausunnon ovat allekirjoittaneet
Quentin Reynolds, Edgar Snow, John
Jersey. James Alridge, Raymond
-^rthur Davies, Jerome Davis, John
^•.'^^her. John Gibbons, Alexander
^endrick, Richard Laulerbach, Ro-
^«rt Magidoff, David Nicol, Ralph I arkere, Edmund Stevens, Alexander
^^erth ja EUa Winter.
niäksi maata, vaan ohjasimme rannan
suuntaa, jäässä olevia sulia seuraillen
miten parhaiten taisimme, kurssimme
sen vuoksi vaihtelivat koillisen
ja luoteen välillä. Kun arvelimme
., olevaamme - Kings Bayn - - kohdallay -
käänsimme suoraan maata kohti ja
varustauduimme luotaamaan. Saatoimme
nyt nähää siksi kauas eteemme,
että voimme pysähdyttää hyvissä
ajoin. Silloin ikäänkuin olisi äkkiä
esirippu noussut suoraan oikean laidan
kohdalla, ja selvemmässä aukeamassa
näimme himmeässä auringonvalossa
Prinssi Charlesin Esimaan
pohjoiskärjen. Holm Ja Johansen
voivat hyvälläsyyllä olla ylpeitä
kurssinmääräyksensä tarkkuudesta ja
navigaatiostaan muutenkin. Meillä o-i
oikea kurssi, pantiin päälle täysi
vauhti, ja hetken kuluttua tulimme u-los
säteilevään päinvänpaisteeseen.
Takanamme oli sumu kuin korkea
harmaa tunturinseinä-. '^Meri oli täällä
hiljaa kuin haudassa ja keulan e-dessä
aukeni Kings Bay. Kuinka iloisia-
olimmekaan! Me vain katsoimme
toisiimme ja hymyilimme, vedimme
henkeä syvään ja lepäsimme. M i kä
ihmeellinen tunne. Olimme perillä.
Ei mikään pidättäisi nyt ret-keämme.
Kuinka se harmittaisi kaikkia
epäilijöitä. 'He eivät voisi nyt
kulkea pitkin katuja, 'ja kujia kirku-mas.
sa: "Enkö minä sitä sanonut?^
Mutta yli kaikkien miiiden tunteiden
kohosi kiitollisuuden tunne siitä, että
meidsin oli suotu. päästä onnellisesti
perille ja siten tuottaa .\mundsenille
suuri ilo.
Viipymättä ajoimme partamme ja
annoimme kasvojemme uudistaa tuttavuutensa
suolattoman veden kanssa.
Sitten taas kannelle tähystämään,
joko "Farm" oli tullut. Alituisena
puheenaiheena oli matkalla tietenkin
ollut: "missä mahtaa Farm olla?"
Olimme lyöneet siitä vetojakin, mutta
kunhan emme vain liene ilossamme
niitä unohtaneet.
Niin aina, tuollahan se oli jään reunalla
! '' Hobbyllä' • oli vielä läpimur-rettavana
joltinenkin 'jäävyöhyke. Se
oli jokseenkin sitkeää, ja meistä tuntui,
että se edistyi hirvittävän hitaasti.
Tuntui-kuin olisi iho syyhjTiyt,
niin hartaasti halusimme päästä lähemmäksi
näyttämään, että: "Tässä
olemme ja kaikki on kunnossa!"
Vihdoin olimme päässeet jään läpi
ja laskimme vuonon perukkaan.
Näemme, kuinka "Farmilla" syntyy
vilkasta elämää. Kiipesin keulassa
kansilastin päälle ja heilutin lakkiani
merkiksi,:että kaikki oli hyvin. Se
Ijäsitettiin oikein. Vastaamme kajahti
hurraahuutoja, sotalippu laskeutui
ja vahvisti otaksumamme, että he
olivat olleet levottomia puolestamme.
Kun "Hobby" sai kokkansa jäänreunaan,
olimme samassa kaikki jäällä.
Amundsen tuli vastaamme pelkkänä
hymynä. 'Me tiesimme ja ymmärsimme,
kuinka .iloinen hän oli, ja huolemme
ja kauhea hermojännitys paikalla
unohtil"ivat.
KINGSBAYSSA
Loppu kertomustani tulee pääasir
assa olemaan lyhyellä tekstillä varustettu
kuvakirja kartfaakseni sen toistelua,
mitä Amundsen Jo on omassa
osastossaan kertonut.
Oli pettymys, että jää ulottui niin
kauas. Se oli saapuessamme niin kovaa,
.ettei kumpikaan alus tahtonut
voida sitä murtaa. Seuraavana päivänä
se ^kuitenkin suojan johdosta oli
käynyt niin hauraaksi, että ''Knut
Skaaluren", vaikkakin vaivalla, kuitenkin
saattoi uurtaa uoman. Kun
"Skaalurennilla-Voli koko joukko lastia
purettavana, ei "Hobby" moneen
päivään päässyt laiturin äiireen. Tämä
oli pettymys,- mutta -se- käähtyF^
onneksemme. Olin nimittäin aikonut
riikata nostokurjen parruista, joita
meillä sitä varten oli mukanamme,
jotta suuret laatikkomme saataisiin
helpommin puretuksi. Mutta "Skaa-lurenin"
lastinpurkamista me emme
joutaneet odottamaan. 'Meidän täytyi
yrittää "Hobbyn" omilla puomeilla
ja vinttureilla. Nämä eivät juuri
olleet soveliaita raskaiden esineiden
nostamiseen. Ne olivat näet sähköllä
käypiä ja kävivät täyttä vauhtia
molempiin suuntiin. Tämä aiheutti
pahoja nykäyksiä. Näiden lieventämiseksi
rikasimme taljan yksinkertaisen
teräslangan sijaan.
Kun sanoin, että pettymys kääntyi
onneksemme, tarkoitan sitä, että
käyttämällä "Hobbyn" omia pur-kauskojeita
ja purkamalla lastin suoraan
jäälle sästimme paljon aikaa.
Veneen painon vähentämiseksi ha-joitettiin
ensin-laatikot. \
Kun etupuomi ei olisi voinut nostaa
runkoja ohi siipilaatikolden, jotka
ulottuivat yli laidan, täytyi meidän
ottaa molemmat rungot tak^-||-j|iiin. :
N 25, joka oli taaempana, nosteltiinj
ensin ja käännettiin ulos. Se saatiin
kauniisti jäälle' ja N 24 seurasi
perästä.
Taaempi siipilaatikko käännettiin
nyt, kunnes se oli parraspuilla poikittain,
ja molemmat laatikot käännettiin
kyljelleen, jotta pääsimme luukuille.
Moottorigondolat nostettiin
ylös Ja laskettiin suoraan paikoilleen
veneenrunkojen päälle.
"Farmin" miehet sillä välin hakkasivat
"telakan" vuonon jäältä maal'
le, ja koneiden rungot vedettiin sitä
pitkin ylös ja vietiin valitulle kokoamispaikalle.
Kokoamista varten ei olisi voinut
toivoa parempia apuneuvoja. Toisella
puolella oli mekaaninen konepaja
ja toisella puolella paja, jonka suuri
huon§ annettiin käytettäväksemme.
Siinä oli meillä .työpaikat ruuvipenk-keineen,
..
, Siipien maihinsaantia varten täytyi
meidän joka tapauksessa päästä laituriin,
niutta sillä ei enää. ollut kiirettä,
kun meillä toistaiseksi oli kylliksi
tekemistä moottorien kuntoonpanossa.
Lämpötila ei ollut kaikkein mieluisinta
ulkona työskentelyä varten. Silloin
tällöin näki sen vuoksi hurjan
sotatanssin lämityslieden ympärillä.
"Farmin" miehet sillä välin hkaka-sivat
jään auki laiturin ympäriltä ja
pitivät railoa auki, jotta laivat helpommin
voisivat vaihtaa paikkaa.
Juuri kun olimme saaneet mootto-rityöt
valmiiksi, lähti "Skaaluren"
laiturilta ja "Hobby" tuli tilalle. Sii-pilaatikot
olivat ihan samalla tasolla
laiturin ^lasillan kanssa, jotenka niiden
maihinsaanti oli verrattain helppo
työ. Onneksi oli meillä sinä päivänä
tyyni ilma, jotta saatoimme
kuljettaa laatikot kyljellään, joka oli
välttämätöntä paikkain vuoksi.
Schulte-iFroslinden johdolla ryhdyimme
heti panemaan kokoon N 24
ja vene alkoi saada lentokoneen hahmoa.
N 25:n siipiä maihin tuotaessa
saimme koko joukon tuulta. Niiden
maihinsaanti syi^jäiläan ei senvuoksi
ollut ihan helppoa. Sitten kannoimme
lie p>ois vaakasuorassa asennossa.
Emme yoineet odottaa tyyntä i l maa,
kun ilmatieteilijät päinvastoin
ennustivat navakkaa tuulta. Asetimme
sivut senvuoksi^ toistaiseksi syrjään.
Koneiden maihintuonti oli siten
päättynyt^ - minkääsi osan vähääkään
vikaantumatta koko pitkällä
matkalla Marina di Pisasta Kings
Bayhin. Meillä oli siis tänä päivänä,
täysi syy olla tyytyväisiä.
Sillä välin kuin Schulte-Frohlindle,
Feucht ja Zinsmayer suorittivat loppuun
kokoamisen, jatkoivat Green ja
Omdal työtänsä moottorien kimpussa
ja päättivät sen kiinnittämällä
potkurit.
Kun kaikki oli tarkastettu ja koeteltu
ja moottoreita pidetty hitaassa
käynnissä pitkän aikaa, piti minun
päästä siitä jännityksestä, jossa olin
ollut aina siitä pitäen, kun puoli vuotta
sitten aloimme varustelumme, —•
minun toisin sanoen piti saada vastaus
kysymykseen, kuinka lentokoneet
liukuvat liimella, ja sen toimitin
toukokuun 9:ntenä. Vene tietenkin
istui aluksi hiukan kiinni, mutta ^lähti
irti heti kun sitä renkutimme. Mieleni
valtasi vapauttava tunne huomar
tessani, kuinka helposti se liukui. Että
se ei vajonnut liian syvään, vaan
kulki kevyesti, sillähän oli meille^rat-kaiseva
merkitys.
Tämänsuuruisia lentoveneitä ei oltu
koskaan ennen koeteltu lumella ja
me olimme perustaneet kaikki oletuksiin.
Elleivät nämä olisi pitäneet
paikkaansa, olisimme jääneet koreasti
kiikkiin.
Siitä päivästä alkaen viime syksynä,
jolloin teimme suunnitelmamme,
oli kaikki tähän päivään saakka käynyt
täysin sen mukaisesti. Touko-^
kuun alussa olimme valmiit lähtemään
retkelle sen jälkipuoliskolla, kuten
olimme luvanneet.
Se päivä oli senvuoksi minulle yhtä
suuri päivä retken vaiheissa kuin
moni muu, ja tunteeni voitanee ymmärtää,
kun kokeiden jälkeen ilmoitin
Amundsenille:
"Olemme valmiit lähtemään, milloin
kapteeni vain haluaa I"
Ella Raines vanhanaikaisessa uimapuvussa,
joka nykyisillä, silmillä'
katsottuna näyttää hiukan hassulta.
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, March 24, 1945 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1945-03-24 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki450324 |
Description
| Title | 1945-03-24-03 |
| OCR text | 't. joua ei- .sti kcirnea ovat olleet nelle nirrki-ovat olleet ulkorr.ailla ua) on seu- 'ff 2ir astossa, ar-minään ei-lan nelföön us on -yes", •iville ensin lai iirravöi- •ille sotilas-een. tärkistä kaikkiin Pankaa se ttyyn kirie-maakuntan-ille perhea- 1 1 auttaniaaa lut ottaneet eikä koulua tullaan ..ky-ule, niin ia-olin s:\-uut- Silloin huo-orpon- töllä )a. Ei mi-la lietoieni lista, enkä litystä. Ja ilunkäymät- 1 ei se nak- . vaan moisen likelle, koulua saa- 30 ikavuo-näisinä het-ttamaankin, skennot ia ;enkin ikui-ja olimme ;ta, niin ei-hua. mutta toisin. Siis että enim-omaavat jo niin se on etteipä sitä 1 paremmin Vapaan Sali, ettei kir-pötyä. sillä likaista selät eikä SO- 3 olisi' tätä äsitän sen, i tunne pa-lua, halusin olen hänen . juuri siksi, n rehellisen Ola) wmmmmmm I94S M U A N T Ä I N A V M A A t l ^ 24 PÄIVÄNÄ rruuRi _entokonee a Illan suussa —• pääsiäisiltana — tuuli taukosi kiihtymästä ja yön ku-luessa se asettui. Ensimmäisen pääsiäispäivän iltana tulimme jäihin ja laskimme silloin olevamme noin keskikohdalla. Huippuvuoria. Qikeinta:,. tavallisissa oloissa olisi ollut kulkea luoteista suuntaa avovedessä, kunnes olisimme olleet Kings Bayn kohdalla. Tilutta maininki oli edelleenkin tuntuva ja tuli nyt lounaasta. Sumukin, jonka olimme saaneet, olisi neuvonut meitä niin menettelemään. Mutta^" meille merkitsi enemmän jään tyyn-nyttämä vesi ja kansilastin turvallisuus. Emme sen vuoksi epäröineetkään, mitä tekisimme. Toivoen tapaavamme maarailon, kuljimme jään läpi kurssi maata kohti. Sitä mukaan kuin etenimme, ikävi maininki yhä pienemmäksi, kunnes' se lopulta oli aivan heikko. Kuinka hartaasti siunasinkaan tätä jäätä. Kello 11 aikaan emme uskaltaneet kulkea etemmäksi, kun emme nähneet mitään. "Hobby" a*jettiih sakeampiin jäihin ja me jäimme siihen yöksi. Vaikkakin vielä saattoi käydä vaikeaksi löytää tietä Kings Bayhin, ellei sumu hälvenisi, olimme nyt ainakin turvassa muutamaksi tunniksi, ja minä vaivuin kuin kuoleman uneen samalla kuin pääni pielukselle kallistui. Kello 6 aamulla olimme jälleen liikkeellä. Sumu oli edelleen yhtä sakeaa. Lukuunottamatta yhtä puoli-päiväkorkeutta, jonka olimme saaneet pääsiäisaattona, emme koko matkalla päässeet suorittamaan ainoatakaan paikan määräystä. Eikä auringon-korkeuskaan ollut ihan varma, taivaanranta kun oli utuinen. Emme senvuoksi uskaltaneet mennä lähem- Kirjeenvaihtajat tuomitsevat Whiten kirjan American-Soviet Council julkaisi • ^^ime viikolla 16 ulkomaisen kirjeenvaihtajan allekirjoittaman lausunnon, missä julkilausutaan tyytymättömyys 'niiden näkökantojen, ja havaintojen suhteen'', joita on äskettiän julkaistussa William L. Whiten kirjassa, ''Raportti venäläisistä". Kirjeenvaihtajat sanovat, että mr. AVhiten kirja ''on kirjoitettu hyvin ly-liven matkan perusteella, joka tehtiin maassa, jonka kieltä ei White tunne, eikä ilmeisesti myöskään sen kulttuuria"'. Lausunnossa sanotaan "edelleen: '•Sen omalaatuinen mutta ^perusteellinen epärehellisyys on siinä, kun ei ole minkäänlaisia yksityiskohtaisia- tieto-^ ja etualasta tai taustasta. Se on pie-' noiskuva suuresta ja monenkaltaises-ta maasta, jota voidaan ynimärtää ainoastaan muutosten ja historiallisen Perspektiivin perusteella. Ilmestyessään tähän aikaan tämän kirjan täytyy yhdistää niihin täällä ja Euroopassa oleviin tietämättömiin, vihamielisiin ryhmiin, jotka yrittävät l i - ^^atä epäluottamusta ja epäluuloja liittolaisten kesken," Lausunnon ovat allekirjoittaneet Quentin Reynolds, Edgar Snow, John Jersey. James Alridge, Raymond -^rthur Davies, Jerome Davis, John ^•.'^^her. John Gibbons, Alexander ^endrick, Richard Laulerbach, Ro- ^«rt Magidoff, David Nicol, Ralph I arkere, Edmund Stevens, Alexander ^^erth ja EUa Winter. niäksi maata, vaan ohjasimme rannan suuntaa, jäässä olevia sulia seuraillen miten parhaiten taisimme, kurssimme sen vuoksi vaihtelivat koillisen ja luoteen välillä. Kun arvelimme ., olevaamme - Kings Bayn - - kohdallay - käänsimme suoraan maata kohti ja varustauduimme luotaamaan. Saatoimme nyt nähää siksi kauas eteemme, että voimme pysähdyttää hyvissä ajoin. Silloin ikäänkuin olisi äkkiä esirippu noussut suoraan oikean laidan kohdalla, ja selvemmässä aukeamassa näimme himmeässä auringonvalossa Prinssi Charlesin Esimaan pohjoiskärjen. Holm Ja Johansen voivat hyvälläsyyllä olla ylpeitä kurssinmääräyksensä tarkkuudesta ja navigaatiostaan muutenkin. Meillä o-i oikea kurssi, pantiin päälle täysi vauhti, ja hetken kuluttua tulimme u-los säteilevään päinvänpaisteeseen. Takanamme oli sumu kuin korkea harmaa tunturinseinä-. '^Meri oli täällä hiljaa kuin haudassa ja keulan e-dessä aukeni Kings Bay. Kuinka iloisia- olimmekaan! Me vain katsoimme toisiimme ja hymyilimme, vedimme henkeä syvään ja lepäsimme. M i kä ihmeellinen tunne. Olimme perillä. Ei mikään pidättäisi nyt ret-keämme. Kuinka se harmittaisi kaikkia epäilijöitä. 'He eivät voisi nyt kulkea pitkin katuja, 'ja kujia kirku-mas. sa: "Enkö minä sitä sanonut?^ Mutta yli kaikkien miiiden tunteiden kohosi kiitollisuuden tunne siitä, että meidsin oli suotu. päästä onnellisesti perille ja siten tuottaa .\mundsenille suuri ilo. Viipymättä ajoimme partamme ja annoimme kasvojemme uudistaa tuttavuutensa suolattoman veden kanssa. Sitten taas kannelle tähystämään, joko "Farm" oli tullut. Alituisena puheenaiheena oli matkalla tietenkin ollut: "missä mahtaa Farm olla?" Olimme lyöneet siitä vetojakin, mutta kunhan emme vain liene ilossamme niitä unohtaneet. Niin aina, tuollahan se oli jään reunalla ! '' Hobbyllä' • oli vielä läpimur-rettavana joltinenkin 'jäävyöhyke. Se oli jokseenkin sitkeää, ja meistä tuntui, että se edistyi hirvittävän hitaasti. Tuntui-kuin olisi iho syyhjTiyt, niin hartaasti halusimme päästä lähemmäksi näyttämään, että: "Tässä olemme ja kaikki on kunnossa!" Vihdoin olimme päässeet jään läpi ja laskimme vuonon perukkaan. Näemme, kuinka "Farmilla" syntyy vilkasta elämää. Kiipesin keulassa kansilastin päälle ja heilutin lakkiani merkiksi,:että kaikki oli hyvin. Se Ijäsitettiin oikein. Vastaamme kajahti hurraahuutoja, sotalippu laskeutui ja vahvisti otaksumamme, että he olivat olleet levottomia puolestamme. Kun "Hobby" sai kokkansa jäänreunaan, olimme samassa kaikki jäällä. Amundsen tuli vastaamme pelkkänä hymynä. 'Me tiesimme ja ymmärsimme, kuinka .iloinen hän oli, ja huolemme ja kauhea hermojännitys paikalla unohtil"ivat. KINGSBAYSSA Loppu kertomustani tulee pääasir assa olemaan lyhyellä tekstillä varustettu kuvakirja kartfaakseni sen toistelua, mitä Amundsen Jo on omassa osastossaan kertonut. Oli pettymys, että jää ulottui niin kauas. Se oli saapuessamme niin kovaa, .ettei kumpikaan alus tahtonut voida sitä murtaa. Seuraavana päivänä se ^kuitenkin suojan johdosta oli käynyt niin hauraaksi, että ''Knut Skaaluren", vaikkakin vaivalla, kuitenkin saattoi uurtaa uoman. Kun "Skaalurennilla-Voli koko joukko lastia purettavana, ei "Hobby" moneen päivään päässyt laiturin äiireen. Tämä oli pettymys,- mutta -se- käähtyF^ onneksemme. Olin nimittäin aikonut riikata nostokurjen parruista, joita meillä sitä varten oli mukanamme, jotta suuret laatikkomme saataisiin helpommin puretuksi. Mutta "Skaa-lurenin" lastinpurkamista me emme joutaneet odottamaan. 'Meidän täytyi yrittää "Hobbyn" omilla puomeilla ja vinttureilla. Nämä eivät juuri olleet soveliaita raskaiden esineiden nostamiseen. Ne olivat näet sähköllä käypiä ja kävivät täyttä vauhtia molempiin suuntiin. Tämä aiheutti pahoja nykäyksiä. Näiden lieventämiseksi rikasimme taljan yksinkertaisen teräslangan sijaan. Kun sanoin, että pettymys kääntyi onneksemme, tarkoitan sitä, että käyttämällä "Hobbyn" omia pur-kauskojeita ja purkamalla lastin suoraan jäälle sästimme paljon aikaa. Veneen painon vähentämiseksi ha-joitettiin ensin-laatikot. \ Kun etupuomi ei olisi voinut nostaa runkoja ohi siipilaatikolden, jotka ulottuivat yli laidan, täytyi meidän ottaa molemmat rungot tak^-||-j|iiin. : N 25, joka oli taaempana, nosteltiinj ensin ja käännettiin ulos. Se saatiin kauniisti jäälle' ja N 24 seurasi perästä. Taaempi siipilaatikko käännettiin nyt, kunnes se oli parraspuilla poikittain, ja molemmat laatikot käännettiin kyljelleen, jotta pääsimme luukuille. Moottorigondolat nostettiin ylös Ja laskettiin suoraan paikoilleen veneenrunkojen päälle. "Farmin" miehet sillä välin hakkasivat "telakan" vuonon jäältä maal' le, ja koneiden rungot vedettiin sitä pitkin ylös ja vietiin valitulle kokoamispaikalle. Kokoamista varten ei olisi voinut toivoa parempia apuneuvoja. Toisella puolella oli mekaaninen konepaja ja toisella puolella paja, jonka suuri huon§ annettiin käytettäväksemme. Siinä oli meillä .työpaikat ruuvipenk-keineen, .. , Siipien maihinsaantia varten täytyi meidän joka tapauksessa päästä laituriin, niutta sillä ei enää. ollut kiirettä, kun meillä toistaiseksi oli kylliksi tekemistä moottorien kuntoonpanossa. Lämpötila ei ollut kaikkein mieluisinta ulkona työskentelyä varten. Silloin tällöin näki sen vuoksi hurjan sotatanssin lämityslieden ympärillä. "Farmin" miehet sillä välin hkaka-sivat jään auki laiturin ympäriltä ja pitivät railoa auki, jotta laivat helpommin voisivat vaihtaa paikkaa. Juuri kun olimme saaneet mootto-rityöt valmiiksi, lähti "Skaaluren" laiturilta ja "Hobby" tuli tilalle. Sii-pilaatikot olivat ihan samalla tasolla laiturin ^lasillan kanssa, jotenka niiden maihinsaanti oli verrattain helppo työ. Onneksi oli meillä sinä päivänä tyyni ilma, jotta saatoimme kuljettaa laatikot kyljellään, joka oli välttämätöntä paikkain vuoksi. Schulte-iFroslinden johdolla ryhdyimme heti panemaan kokoon N 24 ja vene alkoi saada lentokoneen hahmoa. N 25:n siipiä maihin tuotaessa saimme koko joukon tuulta. Niiden maihinsaanti syi^jäiläan ei senvuoksi ollut ihan helppoa. Sitten kannoimme lie p>ois vaakasuorassa asennossa. Emme yoineet odottaa tyyntä i l maa, kun ilmatieteilijät päinvastoin ennustivat navakkaa tuulta. Asetimme sivut senvuoksi^ toistaiseksi syrjään. Koneiden maihintuonti oli siten päättynyt^ - minkääsi osan vähääkään vikaantumatta koko pitkällä matkalla Marina di Pisasta Kings Bayhin. Meillä oli siis tänä päivänä, täysi syy olla tyytyväisiä. Sillä välin kuin Schulte-Frohlindle, Feucht ja Zinsmayer suorittivat loppuun kokoamisen, jatkoivat Green ja Omdal työtänsä moottorien kimpussa ja päättivät sen kiinnittämällä potkurit. Kun kaikki oli tarkastettu ja koeteltu ja moottoreita pidetty hitaassa käynnissä pitkän aikaa, piti minun päästä siitä jännityksestä, jossa olin ollut aina siitä pitäen, kun puoli vuotta sitten aloimme varustelumme, —• minun toisin sanoen piti saada vastaus kysymykseen, kuinka lentokoneet liukuvat liimella, ja sen toimitin toukokuun 9:ntenä. Vene tietenkin istui aluksi hiukan kiinni, mutta ^lähti irti heti kun sitä renkutimme. Mieleni valtasi vapauttava tunne huomar tessani, kuinka helposti se liukui. Että se ei vajonnut liian syvään, vaan kulki kevyesti, sillähän oli meille^rat-kaiseva merkitys. Tämänsuuruisia lentoveneitä ei oltu koskaan ennen koeteltu lumella ja me olimme perustaneet kaikki oletuksiin. Elleivät nämä olisi pitäneet paikkaansa, olisimme jääneet koreasti kiikkiin. Siitä päivästä alkaen viime syksynä, jolloin teimme suunnitelmamme, oli kaikki tähän päivään saakka käynyt täysin sen mukaisesti. Touko-^ kuun alussa olimme valmiit lähtemään retkelle sen jälkipuoliskolla, kuten olimme luvanneet. Se päivä oli senvuoksi minulle yhtä suuri päivä retken vaiheissa kuin moni muu, ja tunteeni voitanee ymmärtää, kun kokeiden jälkeen ilmoitin Amundsenille: "Olemme valmiit lähtemään, milloin kapteeni vain haluaa I" Ella Raines vanhanaikaisessa uimapuvussa, joka nykyisillä, silmillä' katsottuna näyttää hiukan hassulta. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1945-03-24-03
