1939-11-04-01 |
Previous | 1 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
E R U S T E U Canadan suamdaisten^^v^^ V u 0 N N A 1 9 3 6 No 44 — IV vuosikerta Tutki oman LAUANTAINA, MARRASKUUN 4 PÄIVÄNÄ 1939 Santa Barbarassa kuoli äskettäin innokas 23-vuotias lääketieteen ylioppilas Frederick James Hihds, jonka merkillistä työhönsä kiint)niiystä ja tarmoa nyt lääkärit ja toiset oppilaat ihmettelevät ja kunmoitta-vat. • Melkein kaksi vuotta sitten oli Hinds tavallisen kokeilun aikana katsonut mikroskoopin läpi omaa vertansa ja hämmästynyt, siliän hän oli siitä lukenut oman kuolemantuomionsa — hän oli huomannut sairastavansa harvinaista myelogenou-sis leukemiaa, jossa valkoiset solut häviävät verestä ja, lihaskudokset nistottuvat. Puhumatta kenellekään hän jatkoi tutkimuksiaan päästäkseen tilastansa varmuuteen ja ryhtyi sitten mikroskoopin avulla ja muuten seurailemaan taudin: kehitystä, tehden siitä jatkuvasti muistiinpanoja, toisin sanoen,- pitäen päiväkirjaa. Ja sitä hän jatkoi samalla kun kaikkia muita lääketieteellisiä opinnoitaan, kunnes <yiikkoa ennen kuolemaansa ei enää kyiehnyt liikuttamaan käsiään eikä katsomaan mikroskooppiin, jolloin päiväkirja päättyi. Nyt lääkärit, sanovat, että hänen päiväkirjastaan voi olla tulevaisuudessa hyötyä miehelle, joka löytää tälle taudille parannuksen. -oOo ^ — Angelon ilo muuttui suruksi Suomalainen maailm Suomalais-amerikalainen merikapteeni ja Yhdysvaltain laiva:ston re-serviluutnantti William Sallsten aikoo tehdä matkan maailman ympäri neljässä vuodessa pienellä litteäpoh-jaisella veneellä, joka on 28 jatkaa pitkä ja 25 jalkaa leveä ja rakennettu Robinson Crusoen malliin kolmesta kuparilevyllä päällystetystä kanootista, jonka päälle on rakennettu lautta, varustettuna 32 jalan mastolla ja Marconi-rikkauksella. Sallsten aikoo vierailla kaikissa maanosissa ja kerätä arvokkaita meMkasveja professori B. Bigelowille, Harvardin Hollywoodissa yklenään majailevan rakkaudenjumalattaren viimeisimpiä aikaansaannoksia on Andrea (Antoinette) Leedsin (yllä) ja Robert Howartin siteleminen faidoUla ikuisiUay kuten ^M^^vielä tätä nykyä luulevat. M4* "Tiikerinain^n" karannut Italialainen astianpesijä Angdö toieli New Yorkissa oli säästift lujalla kieltäytymykseUä kohne vuotta saadakseen tuotetuksi perheensä Italiasta, ja viimein se toteutui. Hän oli järjestänyt oman kodin ja tuli-jaisjuhla vietettiin viime sunnuntaina. Mutta kun Ahgelo seuraavana päivänä tuli työstä kotia, tapasi hän ^'aimonsa ja lapsensa kuolleena — kaasuun tukehtuneena. Hän ei ollut muistanut neuvoa, ^kuinka varovainen kaasukeittiön kanssa täytyy ol- Ja; kahvipannu oli kuohunut yli ja ^mmuttanut li^in, mutta kaasu Jäänyt virtaamaan huoneeseen tuolla surullisella seurauksella. Nyt Angelon suru on Vielä suurempi kuin oli "O äsken. oOo —- XOBELN PALKINTO äskettäin annettu saksalaiselle ProfessoriUe, G. Domagskffle, huoli-siitä, että *^isten hyväk^nilstä näitä pal- *^toja, kun rauliaiqi^to kenan ! ^ t t i in hänen v i h a k m ^ ^ Garl "^etzkylle. — Donaagk sai palkin-tunnustukseksi pröntosilin kek- ^ ^ t ä — bakterivastaisen valmis- ^ » Jota käytetään usdta tarttu- ^'»a tauteja hoidettaessa. Kahdeksan vuotta sitten herätti arizonalainen 'tiikerinainen" Mrs. VVinnie Ruth Judd huomiota murha-tessan ja silpoessaan kaksi "parasta ystäväänsä". Mielipuolisuus pelasti hänet silloin kuolemanrangaistuksesta, mutta sellainen tuomio jäi voimaan, että milloin hän paranee, niin hänet hirtetään; Siitä lähtien häntä on säilytetty valtion mielisairaalassa, mutta äskettäin hän on sieltä karannut. Toisten potilaitten ollessa tanssiaisissa oli hän rakentanut vuoteeseensa patteitten alle laatikoista ja pulloista y.m. laitteen, joka muistutti nukkuvaa ihmistä, ja kenenkään huomaamatta poistunut. Hänen katoamisensa huomattiin seuraavana aamuna ja poliisietsintä a l^ koi, ja nyt hänet on saatujdinni^ _ -——oOo Kymppisentin prinsessan vastaanotto Nuolenpää määräsi tytön elämän uran Miss Mary Keill, nyt 19-vuotias, löysi kerran isänsä farmilta läheltä Chathamia, Ont., piikivisen nuolen-pään ja se herätti hänen mielenkiintonsa muinaiseen elämään ja Poh-jois- Amerikan asutushistorian tutkimiseen. Nyt hän on nuorin naisar-keologi Canadassa. Hän on tehnyt tutkimuksia m.m. Bueblo-intiaanien kylissä New Mexicossa ja intiaanien asutuksilla Ontariossa. Huolimatta siitä valistuksesta, mitä heille tyrkytetään ja niistä yhteyksistä, missä he sivistyksen kanssa joutuvat pakosta olemaan, heissä "elää vielä isäinsä henki", sanoo Miss Keil intiaaneista. Heidän keskuudessaan on vielä varsinaiset "historian kertojat", jotka ovat perineet tari-yliopiston Museum of Comparative Biologyn johtajalle. Kapteeni -Sallsten on paraikaa Washingtönissa, josta hän alkaa matkansa, purjehtien ensin Floridaan, sitten Panaman kanavan kautta Hawaiin, Etelämeren saarille, Uuteen- Seelantiin, Australiaan, Aasian etelärannikon kautta Välimerelle ja niin stjunniteltuja teitään edelleen. roOö^ Kun Barbara Hutton, Woolworth yhtiön "kymppisentin prinsessa" saapui New Y''orkin satamaan, niin häntä vastassa olivat 5- ja 10-sentti-kauppojen myyjättäret, kantaen lappuja: "Meidän täytyy elää $15.60 viikkotuloilla, voisitteko te sillä Sulhasettomat häät ja sitten... Suomi rientää maailman mukaan näinkin. Rantasalmen kihlakunnanoikeudessa oli esillä juttu, joka tapahtumapaikalla herätti varsin suurta huomiota. Kyseessä olivat eräät häät, joihin sulhanen ei saapunutkaan, vaikka kaikki oli valmista hää-talossa juhlien pitoon. Morsian nosti tällöin oikeusjutun sulhastaan vastaan vaatien tältä korvausta 400,000 markkaa. Niinikään tytön vanhemmat eri jutussa vaativat sulhasta korvaamaan 18,000 markalla aiottujen häiden johdosta syntyneet menot. , , Kihlakunnanoikeus tuomitsi sjjttän*— jLansaedeltäjilt^^^^ ja kuljettaneet heidän urhonsa lapi vuosisatojen nykyisten eläjäin eteen samoin kuin. meillä kirjoitettu historia. Tältä pohjalta he jatkavat kansallisia perinteitään ja valkoinen sivistys voittaa heissä hitaasti alaa.. Barbara Hutton, nykyään vielä kreivitär Haugwich-ReventIow, on monimiljonääri Huttbnin tytär, jo ennen kahdesta miehestään eronnut ja parhaillaan hakee eroa tanskalaisesta kreivistä. Barbaralla oli jo uusi heilu mukanaan, joten hänestä kai tulöe Mrs. Sweeney, seuraavaksi. Suomen kotiteollisuus On meillekin mielenkiintoista tietää, missä i»in Suomea mitäkin koti-teollisuustuotteita valmistetaan. Seuraavassa aakkosjärjestyksessä eri ko-titeollisuustuotteet ja paikkakunnat, joissa niitä valmistetaan. Ajokaluja: Valkjärvi, Kurikka, Säkkijärvi, Dmajoki, Tuulos, Liperi ja Uskela. Haijojar Nilsiä ja Parikkala. Hattuja: Hauho (oljista), Huittinen ja Kiikka (lastuista). . Huonekaluja: Nakkila ja Urjala (kiikkutuoleja); Pirkkala, Mustiala ja Somero (puutarhahuonekaluja vääristä puista); Jurva, Maalahti ja Mynämäki (maalaishuonekaluja); J^poo, Kifkköiiurnmi, Ka^ Vihti, Hyvinkää, Paimio, Hoitola y.ni. (ta-vaOiaa hiionekaluja).^^ ' melle korvausta 40,000 markkaa sekä morsiamen vanhemmille vaaditut 18,000 markkaa kokonaan. Päätöksestä valitettiin molemmin puolin hovioikeuteen, joka kuitenkin vapautti sulhasen kaikista korvausvelvollisuuksista. Samalle kannalle on asettunut myöskin korkein oikeus, joka perustelee päätöstään sillä, että morsiamen aikaisempi elämä oli ollut senlaatuista, että se oli syynä kihlauksen purkamiseen, joten sulhasella ei ole mitään korvausvelvollisuutta. ^ Huopateoksia: Parikkala, Rääky-lä ja Valkeala. Kaislamattoja: Kruunupyy ja Kaakamo (lähellä Torniota). Kanga^uita: Kurikka, Ilmajoki, Kuortane ja Alavus. Karstoja: Kokkola. Karvamattoja: Porvoo, Savonlinna, Pieksämäki, Kiikka, Vihti ja Lai^ieenranta. Kiviteoksia: Längelmäki, Kontiolahti ja Kuusamo (kovasimia eli liip-
Object Description
Rating | |
Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 4, 1939 |
Language | fi |
Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
Publisher | Vapaus Pub. Co |
Date | 1939-11-04 |
Type | application/pdf |
Format | text |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Liekki391104 |
Description
Title | 1939-11-04-01 |
OCR text |
E
R
U
S
T
E
U
Canadan suamdaisten^^v^^
V
u
0
N
N
A
1
9
3
6
No 44 — IV vuosikerta
Tutki oman
LAUANTAINA, MARRASKUUN 4 PÄIVÄNÄ 1939
Santa Barbarassa kuoli äskettäin
innokas 23-vuotias lääketieteen ylioppilas
Frederick James Hihds, jonka
merkillistä työhönsä kiint)niiystä
ja tarmoa nyt lääkärit ja toiset oppilaat
ihmettelevät ja kunmoitta-vat.
•
Melkein kaksi vuotta sitten oli
Hinds tavallisen kokeilun aikana
katsonut mikroskoopin läpi omaa
vertansa ja hämmästynyt, siliän hän
oli siitä lukenut oman kuolemantuomionsa
— hän oli huomannut sairastavansa
harvinaista myelogenou-sis
leukemiaa, jossa valkoiset solut
häviävät verestä ja, lihaskudokset
nistottuvat. Puhumatta kenellekään
hän jatkoi tutkimuksiaan päästäkseen
tilastansa varmuuteen ja ryhtyi
sitten mikroskoopin avulla ja
muuten seurailemaan taudin: kehitystä,
tehden siitä jatkuvasti muistiinpanoja,
toisin sanoen,- pitäen päiväkirjaa.
Ja sitä hän jatkoi samalla
kun kaikkia muita lääketieteellisiä
opinnoitaan, kunnes |
Tags
Comments
Post a Comment for 1939-11-04-01