Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 4, 1939

              •SI
LAUANTAINA, MARRASKUUN 4 PÄIVÄNÄ Sivu 11
iiiBBBcnnui itnmanniuiiuiauiuinimaiiiniunnnnnnniio isiä
enhoito ja kestoldhaFat
Hiukset ovat näin syksyllä tavallises­ti
kurjimmassa tounnossaan, sillä aurin­ko
ja ahkera uiminen ovat kesällä
kuivattaneet tukkaa ja tehneet sen
hauraaksi. Jos olette aikonut hankkia
iteellemie uudet kestokiharat ennen
talventuloa, teidän on parasta ensin
perinpohjaisesti kunnostaa hiuksenne,
sillä: muuten eivät uudet kiharanne
onnistu,
• . • • \ . • . • • • •• •
Tämän kunnostaihisohjelman muo­dostavat
seuraavat kolme tekijää:
harjausv hieronta ja öljypesu. Tuntu­vatko
nämä keinot teistä kenties liian
yksinkertaisilta? Uskokaa -pois^jos
Amerikassa on kaikki suurta; \^a-läBenime
tätä eräillä esimerkeillä r
Steiibenviilen (Ohio) lähistöllä va­rastivat
varkaat mailin pituisesti ^^uoritatte ne huoleUisesti ja sääntö-
Fennsylvania Railroadin rataa. Var­kaat
repivät kiskot irti ratavallista,
katkoivat ne pieniin palasiin ja myir
\-äJ ne sitten romuksi.
Mr. H. A. Fitzergald rakennutti
58 liuoneistoa käsittävän osaketalon
Chicagossa. Rakennus ei olliit edes
ennättänyt tulla valmiiksi,, kun. jo
wrkaat olivat siitä vieneet 158 kylr
pyamraettä.
Miamin poliisille teki eräs sikäiäir^
nen koneliike ilmoituksen, että heil­tä
oli varastettu 10-tonnin höyry-
New Yorkin valtiossa, LittleFall-sin
kaupungissa, ilmoitti James Häl-linan
poliisille, että varkjaät olJvafc
Mnelta varastaneet tonnin pjainavan
graniittisen muistomerkin^
Joseph T. Gousins Kansas Citystä
ilmoitti poliisille ,että kaksi- miestä
oli varastanut hänen talostaanV kes-kuslämmitysuunin.
Varkaat olivat
tekeytyneet korjausmiehiksi, men­neet
kellariin, purkaneet uunin jax
vienet sen:; pois: Mc«;ma:autöllat^ii r
CoRCordissa, Mass;y-yei vamfevji^Oui Jlyhtykäa-^liilÄ hierojan seiura&yal-jen
mukaisesti, saatte hiuksenne en­nen
pitkää- loistokuntoon. Tietysti am-mattikampaajän
käsittelyt johtavat
nopeanun^ tuloksiin, mutta uskollisel-
\^ kotihoidollakin saadaan-aikaan tyy­dyttävää,
jälkeä; ,
' Varsinainen %oitokuiu:i tapahtuu äi-n^
tukanpesun yhteydessä<jpko kerran
viikossa tai kahdessa viikossa riippuen
siitä, miten nppeasti tukkamie rasvoit­tuu.
Varatkaa sitten tukahpesupäi-vänänmsaasti
aikaa, niin että voitte
rauhassa suoriutua ohjelmasfeEt^
Alpittajcaa haj-jaukseUa. Käyttäkää
kahta puhdasta hiusharj^B^ ja harjat­kaa
tukanräjasta ylöspäin. Käännel-kää.
harjaa; härjatessanne siten, että en­sin
sen -toinen reuna,, sitten keskusta
ja UH?uksi toinen reuna kulkee hiusten
läpi joka. vfidblla. Jakakaa^ hiukset^^pie^
niin osiin, ja harjatkaa ne perinpoh^
jalsesti; Harjtuiksesta^ on kaksinker^
taista hyötyä: sp iiroittea hilseen, nii^
että se helposti huuhtoutuu pois, jp,
se kiihoittaa päänahan verenkiertc»
siten edistäen kuurfn seuraavan osan
vaikutusta.
Harjatusta seuraa hieronta. lÄmmit-täk^,
c^uV^öljypuUo tai rasviaiste hiys-öljyä
sisältävä; puilo kuumassa vedes-säi
Vetäkää taas hiuksiinne monia ja­kauksia
Ja kostuttakaa jokainen pie­ni
tukanos?i hyvin, läinpimäilä, öljyllä.
dollarin arvosta ferään kirkontorniin-iultapeitettä.
Hänkin tekeytyi, kor­jaajaksi,
kiipesi huippuun, xyö&ti
Mtapeitteen ja maalasi tilall? hoh­teen
halvalla^kultavärillä..
Mutta Euroopassakin on suurpjir-tebiä
näpistelijöitä. Pariisissa-varas­tin
varkaat eräänä yönä kokonai­nen
talon, niin että vain kivijalka jäi
jäljelle,
* * *
Ote amerikkalaisen neekeripasto-rin
saarnasta, joka osoittaa^ miten
n saarnattava. Saarna on pidetty
Georgian valtiossa olevalla tärpätti-
'J'omaalla:
Jumala, anna palvelijallesi:
la • tayalla;-Painakaa peukalot korvien
taakse ja leyittäkä^ muut sormet tu-kanrajaan.
Hierokaa/ liikuttamalla,
päänahkaanne ympyröissä sprmi^: py­syessä
'paikoillaan. SiiiteUcää npVäj vii­si
minuuttia Jcut^kin^ paikkaa hierot­tuanne
sorinenne uusiin aseniiin, kun­nes
bleibte täten käsitellyt koko pää­nahkanne
imohtamatta niskaa tai
korvantaustojä, ' sillä niiden kautta
kulkee tärkätä verisuonia päänahkaan.
viisaus; yhdistä hänen sielunsa puhe­limitse
taivaan yhteyteen; valaise
hänen otsansa taivaan auringolla;
pane tärpättiä hänen mielikuvituk­seensa^,
rasvaa^ hänen huulensa pussir
karhun öljyllä; kirvoita hänen kie­lensä
voimasi' höyryvasarallä ; säh-malla;
ahda hänet täyteen kunniasi
dynamiittia; valele hänet yityleensä
pelastuksesi öljyllä ja sitten, rakas
Jiimala — sytytä hänet tuleen!"
j^ä aamuna kotkan silmät ja pöllön köistä - hänen aivonsa sanasi sala-
Kiri. PAULIINA MÄKELÄ
•J
^ Olla kesäkiiknssaenääi mutta mäti taas tiU^ kesinä,
. olhat. Violet^ ja Topi kerratta
Eufrosyjme tulee luokseni, totise*
na, siliiiät synkkinä.
Eufrosyyne on talon; emäntä;
Hänessä on kuitenkin muiltakin
kuin aivan alkuperäistä maatiais­i
l t a . Hän kasvattaa krysanteemia­kin,
puhuu Jan Kiepurasta ja Elvira
de Hidalgosta, eikä syö patenttjlääkr
keitä.
Kuule—minä enole oikea puor
Ifso Malak^le.
— Jaa jaa, jaa?
Ei minun tarvitse sanoa kuin jaa-j^
ani eri. äänilajeissa. Hän käsittä^
Ivyllä, njilloin-on perässä huuto-, TOil-
Ipin. kysymysmerkki^ mJUoin ajatus-viiva
eli, prikku. , ., -
— Niin — näes — T minä en jaksa
puhua hevosen jalasta.
— jalasta. Jaa?
'. — •'a minun pitäisi nykyasjn pur
bua vain: lievpsen jalasta* ^•
-3- Etujalastako? ^1* .y}' \ .\
— Takajalasta. Vasemmasta ta­kajalasta!
^ ' \
— Ha-hah — - ' "
— Ei Ole naurun asia. Tlmä he­vosen
iakajalka käy ja hÄrioilie;
KIRJEENVAIHTOA
Hieronnan jälkeen kostuttakaa peh­meä
frotepyyhe kuumassa vedtösä ja
höyryttäkää sen avulla päänäMcaan-ne.
Kostuttakaa pyyhe uuddleen sen
jäähdyttjjä pariinkin kertaani Höyry­tyksen
aikana imeytyy öljy hyvin pää­nahkaan.
Tämän jälkeen tapahtuvan p^un
tulee oUa myös perinpplyainen.^^^^^
huttakaa saippua tai samponeeraus-aine
hyvin, ennenkuin hierotte sitä
hiuksiinne ja saippuoikaa tukkaa niin
moneen, kertaan, että saatte kaiken
rasvan lähtemään hiuksistanne. Huuh­delkaa
useaan kertaan sekä lämpimällä
että kylmällä vedeUä. Etikka- tai sit-ruunahuuhteluita
ei teidän pitäisi käyt­tää
muutamaan viikkoon ennen per-^
manentin ottamista, sillä ne- vähentä­jät
tukan kimmoisuutta, väilläkin ne
kaunistavat sen väriä ja lisäävät kiil­toa.
Pesujen välilläkin on tukkaja^ joka
päiv^ harjattava ja hierottaya, mutta;
hieront^\ tapal^tuu tällöin ilman öUyä.
Harjaaminen parantaa kuöUeen kui­vuuden,
joka usein kesän muistoksi
iää tukkaan. Jos Muksenn$ s^isijaan
ovat kpvin rasvaiset, ei harjaaminen
ole yhtä välttämätöntä, v^an voitte
sensijaan turvautua keveään hieron­taan,'
Hyidn kuivaa tul^a harjattaessa
voidaan käjrttää hiukkasen Iqrvää ras-vapitt^
sta hiusvettä^ tai manteliöljyä.
Oliiviöljy eii olb suositeltavaa t ^ ä n
taiJtQihiKsppn, .sillär ser tuldteaa. huoka*^
set jäädessään päiväkausiksi tukkaan.
Ennakkohoiddn lisäksi on perma­nentin
onnistumisen kannalta tärkeätä,
että tukka on kunnollisesti leikattu.
Ant^kaJEi ohentaa hiuksianne säälimät­tä,
jps teillä on paksu tukka. Ja jos
olette käyttänyt jotakin hius^ääkettä^
valkuaisahietta tai väriä hiuksiinne,
niin muistajaa ilmoittaa se kaxnpaa-j^
lle^ ennenkuin hän ryhtyy kibarojn-tiin.
Tietäessään täsmälleen, millaisin
ainein olette tukkanne käslteUj^, hän
voi valita eri k^iartpnjism<^etelmistä
sen, niinkä a.vulla tukkanne parhaiten
onnistuUi Ja jollei häh ole onnistu»-
misesta vaxina,'hän voi kokeili» yli-deUä
kiharaUa ensin pilaamatta koko
tukkoanne. ^_ •
J$, kun olette saanut uudet kestoki-haranne,
älkää pelätkö silti hfurjata
tukkaanne! Harjaaminen ei suinkaan
vahingoita kauniita laineitanne, päin­vastoin,
terveessä, hyvinharjatussa tun
kassa pysyvät laineet paljon kauem­min.
Helmi il/.: Kiitos terveisistä, ku­vasta
ja muusta kaukaa.
IVerncr Ruusunen: Saapunut.
Kertomus on kyllä kovin kaamea,
mutta kun se pohjautuu historiallis
seen tarinaan, niin julkaistaan.
• • • ' • ' ., • < Minä en ole oikea puoliso.
— Mikset sitten piihu takajalasta,
oikearipuoUsesta takajalasta?
Vasemixi^hpuoiinen se on.
— No, puhu sitten vasemmanpuo^
lisesta.
— En jaksa.
Eufrosyyne huokaa raskaasti. Eh­kä
tästä onkin^ todenteolla, leikki
kaukana.
— Onko teillä sattunut hevoselle^
— Tapaturmsdto? — Eil Ei!
— E n— käsitä —
— Alat käsittää, kun sanon, ett^
naapuriin on tuotu uusi hevonen,
markkinoilta.
Ja millä älöin hiljalleen käsittää^
— Ontuuko se?
— Oi en tiedä!
— Jaa?
— Malakia sanoo, että se ontuu ,
vasenta takajalkaansa —- '
— Normita siriä silta niurehdit?
-—Meillä on perherauha särkynyt
sen takia — kuulin jo tänä aamuna,
että öleii tukkeutunut väkisellä, tyh­mä
nainen, hänen elämäänsä, vaikka
hän olisi saanut Pärssin Kustaa van­kin
ja irtaimiston sen kotoa.
Eufrosyyne ottaa taskultaan sili­tetyn
nenäliinan.
— Älä njrt vain itke pässien ja
pärssien takia. Mitä se hevonen niin
tärkeä on?
— Eihän se ole tehnyt Malakia
mitään kolmeen päivään. Akkunas­ta
akkunaan kulkee ja vahtaa vain
sitä eläintä ja huutaa — elfei muita
satu paikalle — että tule nyt, se
vieköön, katsomaan, niin uskot, että
se ontuu. Ja kun minä menen, tutr
kii hän, ettäj noo, sanöopas nyt,
kumpi jalka ontuu? Sanoin eilen,
ettei kumpikaan. "Sin- et ymmärrä
maataloutta!" tiuskasi mies, "et vä^
hääkään )mimärrämaataloutta!" —-
Ja tänä aamuna sitten sanoi sen,
että olen tukkeutunut —
Ja nyt Eufrosyyne itki.
- j - Älä hyvä ihminen! Heitä pois
itku. Jos minä olisin sijassasi noin
huolettomilla päivillä^ vakuuttaisin,
aina ja kaikista hevosista, että, ne
ontuvat ja — ottaisin ilonf jostakin
muusta, sillä tuosta miebeätä. ei sitä
ikänä sinunlaisellesi lähde. Todistaa*
han tuo hevosjuttu, että hän on ka**
teellinen ja pahansuopa, kun hevosen
väkisellä ontua pitäisi.
— Mitä:— mitä-sinä tarkoitat?
Mitä iloja —
— Ha, ha — Pelkäätkö, että ke-hoitan
etsimään lohtua miesseuras­ta?!
Ei karitsaiseni! — Vaaii ilot
jostakin muusta — tuonlainen ihmi­nen;
joka ei usko patenttilääkkeisiin,
löytää hyviä harrastuksia. — Kysy
krysantheemejltasi — saat varmaan
vastauksen.
Ja änha Malakiaan harrastaa he-vosenpaftteja.