Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, January 19, 1946

              Sivu 2 LAUANTAINA, TAMMIKUUN 19 PÄIVÄNÄ 1946
(Canadan suomalaisten viikkolehti)
Published land printed by the Vapaus
X>ublishlng Company Limited, 100-102
Elm Street West, Sudbury, Ontario.
aeglstered at the Post Office Dept,
Ottawa, as second class matter:
Tilanshinnat: '
- 1 vk. $2.00
3 Iclc* ••••••«•••••>•••••••• . «60
Yhdysvaltoihin:
i vlc. ..$2.50
Q kk* •••• ••••••• •••«••••!•* 1*40'
Suoineen Ja manalle nlkomaille:.
X vk* «•••••••••••»»»••••••
6 k^c« ••••••••••• •••••
LiekM ilmestyy jokaisen viikon^u*
antaina t2-sivuisena, sisältäen parasta
k&nme^jaUista lue&tevaa-kaikilta jieii-ta.
-
ILMOITUSHINNAT: Yleinen ilmoi­tushinta
40 senttiä palstatuumaltä ja
kerralta. Alin ilmoitushinta $1.00. Min
maksu kuolinilmoituksesta $2.00 3mnä
60 senttiä jokaiselta muistovärsyltä tai
kiltoslauseelta. Erikoishinnat pysyvistä
ilianoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
Kaikki Liekille tarkolteiut maksu-osoitukset
on ostettava kustantajan ni­meen:
Vapaus. Publishing Company
Limited.
Kustantaja Ja painaja: Vapaus Pub­lishing
Company Limited, 1(M)-102 Elm
Streiet West, Sudbury, Ontario
- Toimittaja A. Palvia '
Liöckiin aijotut kirjoitukset osoi­tettava:
LIEKKI
P.O. Box 69 Sndhnry, Oni.
ojmituksen kulmasta
Jokohan Kapteenin poikien läh­dölle
tuli heti toppi. Vai mitä arve­lette
seuraavista protesteista.
"Terve, lehtinikkarit!— Sarjaku­van
poistamisesta tide^ täältä kova
vastalause. Meidän nuoret tuumia-vai^.
etfcTpitääsiftcn^ turvautua kapi­talistisiin
leMiin,.ctn?m^ä me hyväk­sy-,
sitä. ^— Kun SflHotfian-y etMtuh-
. vatsmts on niiorten, niin annetaan
heidän katsoa kuviakin, katsovat .ne
kitit enkin jostakin paperista.. Ja kun
kaikki eivät mahdu kaupunkeihin,
niin heillä on suuri ilo kun Liekki
saapuu."
Idästäpdin tulleessa sanotaan:
'^Vai ollaan sitä taas käymässä
Kapteenin poikien kimppuun! Jo­kohan
meidän korpieläjien sitten pi­tää
ruveta hakemaan jonipapercita
kaupungista, kun Liekki ei pientä
tarvettamme tyydytä. Eihän nc nuo
Kapteenin pojat parhaimpia ole. Pa­remmin
kuin niiden vanhemmatkaan,
mutta eipä tässä olla enkeleitä itse-kääfi:
Vitsan läiskc ja rähinä kuuluu
naapuristakin veisuun välissä. Niin
että mitähän jos annetaan sen kuvan
vielä olla. EikS tämä arvelu ole
yksin minun."
Eräs hcarstilaincn tekee tiähtäväs'
ti tähän asiaan tarkoitetun kysy­myksen:
"Jos Liekin toimitus tietää milloin
Kapteenin pojat Jähtevät, niin tie'
tääkös Liekin toimitus milloin maail­manloppu
tulee?"
Tuo kysymys kai kätkee salaperäi­sen
uhkauksen, varsinkin siinä ta^
paukscssa jos emme kykenisi vifstoi»'
maan, mutta mepä kykenemme. Siis
korvat auki: — MaailmanlopptiAu''
Ice silloin kun kana on kehittynyt
munimaan tuhat munaa päivcksä, ta­hi
cnitemminkin, jos Hearstista Icfp^
puu viina. Joo, niin on asia. - .
Mutta tuleepa pohjoisesta päin pct
rustcllumpikin vastalause, -
"Suoraan asiaan. Näin juuri Lie-:
|KIRJEENVAIHT<>A
.Kiitos li&estyksistänne: LastUf.
Sirpa serkku, Lauri Karimo, Isoäiti,
Topias, Taru, Elisa, Seidi, Turku-laiiun,
Iris, Siiri ja Olga,
~ . ...fdatkcfa l:seltä sivUIta)
Paitsi • Hellä AVuolijoen kirjoja,
ikustaritäa Tarrtmi mm. Elvi Sinervon
•ja Aryo^. Turtiaisen teokset. Ja mier
lenkiintbista^ Amerikan suöma;laisten
kirjallisuuden ystäväin kannialta on -
varmaan se, että TartMni on aloitta­nut
sarjan ^'Amerikalaisia kertojia".
Tässä;, sarjassa julkaistaan esim.
S t e i n beck i n "Vihan hedelmät''
(Grapes of Wräth), siinä on julkais-tit
Shervvood Andersonin, Erkine
Caldvvellinv Joihn Dos Passdksen,
Hemingwayn ja Saroyanin teoksia,
ja tulossa on ikaännöksiä mmi eräistä
D r e l s e r i h, Faulknerin, Halperin
kuuluisista kirjoista.
— On vahinko, että kukaan ei
. lälitökiireessä huomannut antaa mu­kaani
"kansankulttuurin" kirjaluet­teloa.
^Kansankulttuuri' on u us i
edistyksellinen kustannusliike/ joka__'
perustettiiii väsfä sodan päättyniiä^
jälkeen, mutta sen julkaisemat koti­maisten
ja huomattavien. ulkomaa­laisten,
eterikin neuypstovenäläisten
kirjailijain, teokset menevät nyt
Suomessa kuin kuumille kiville, ja
herättäisivät varmasti mielenkiintoa
,myös Amerikan suomalaisissa luki­joissa.
-
Eivät ainoastaan Tammi ja Kan­sankulttuuri
sekä eräät muut uudet
kustannusliikkeet kuten esim. Smia
(aikaisemmin vain maisemaposti-kin
viimeisestä toimituskirjoitukses-ta,^
että kuvasarja 'Kapteenin pojat^
aiotaan,, lopettaa ja että kysymyk-
• ses^äs!Oti[kuv.asat^ari^..'fnpraalinen puo-xU.-^:
Minusta tnn^uiiy että mennään
liian pitkälle siittä asiassa..Niillä-ih­misillä,
jotka sitä moittivat, ei luul-
. Iäkseni ole enemJ>ää:'koralia' kuin oli
Pettersonnilla eräässä tunneti{ssa
näytelmässä. Jos Liekissä oleva ku­vasarja
on ainoa tuhoatuottava tä­män
maan nuorisolle, niin mitä teetn-mc-
sitten niille sadoille 'jonipape-reiUe\
jotka ilmestyvät tässä maassa
sekä rajan tuolla puolen. Jos nuoret
eivät löydä Kapteenin poikia Lie­kistä,
niin ne hakevat sen jostakin
'paperista* ja se maksaa äidille 10
senttiä lisää joka viikko, sillä lapset
varmasti haluavat sen, koska ovat
siilien tottuneet. Samoin tidee käy­mään
minulle, että täytyy tilata Star
Weckly, joka maksaa $5 vuosikerta,
saadakseni nähdä nuo kujeelliset poi-kaviikarit.
Pefkään pahoin että lap­set
tulevat unohtamaan vähitellen
koko Liekin, jos eivät näe siinä enää
mitään mielenkiintoista; eiväthän ke
jaksa seurata pitkia\kertomuksia. Ei­vätkä
ne kaikki 'ystävien pakinat­kaan*
ole moraalia nostattavia. Mei­dän
vanhempien moraalia eivät tosin
häiritse esim. kolraiorppajutut, o-lemme
ehkä useammat niihin syn-teikitC
langenneiia, • muttd: nuoret
saattavat lukiessaan tftuniäilld: 'Tai-iaapä
cilHä -k(^isia^f>aikka, pitääpä
käyd^ k<kscmassaJ'
Mitä taiis tulee kustannuksiin, niin
se on kustantajille ja toimitukselle
kuuluva asia;, Mut ta koska siitäkin
samassa yhteydessä mainitaan, niin
sanon mielipiteeni, — että koska
Liekki \on jaksanut julkaista tuota
kuvasarjaa jo IShes kymmenen vuot-
' ta^ niin luulen sen jaksavan edclleen-
: kifi,y;ip:^iefifi haluaa olla monipuoli­nen,
ci- saa pelätä kustannuksia. —
N. VJ>
t
!Ttws^ onkin sanottu asiasta siltä
puolen, että kuvasarjan lopettamis-yritystä.
taytyy harkita uudelleen. —
AP,
korttien kustantaja) julkaise neuvos-tovenäläistä
kirjallisuutta. Vanhat
kustannusliikkeet kiiten Wemer Sö­derström,
Otava ja Gummerus jul-
• kaisevat uudelleen käännökäiä venä­läisistä
klassikoista -sekä .vallanku­mouksen
jälkeisestä uuden Venäjän
kaunokirjallisuudesta.
— Se on erittäin hyv^ä asia, yhtä
hyvä^^kuin se, että nyt vi5idöinkin
saamme tutustua: omalla kielellämme
kuuluisiin amerikalaisiin kertojiin,
haastateltavamme sanoo. Ei ole sen
parempaa ja halvempaa:-kansälfi\räli«*
sen j^hteisymmärryksen, rauhan ja
demokratian asiamiestä kuin/hyvä
kirja, jolka kertoo, miten elävät ih­miset
lähellä ja kaiikana, miten he
tekevät työtä -unelmiensa toteutta­miseksi
ja paremman maailman ra­kentamiseksi.
— E-n ole täällä ollessani yjelä
juu>i ollenkaan ehtinyt tavata Anie-rikan
suomalaisia, rouva Rydherg
lisää, . imutta; ^ luulen, että kaikille
/'vallihan maaa'- ihmisille täällä, oli-vatpa
he poliittisilta mielipiteiltään
ja, elämänkatsomuksiltaan mistä lei-
. ristä hjrvänsä, tekisi erittäin hyvää
solmia uuddleeti mahdollisimman
monipuolisesti ne .kulttuurisuhteet
' Suomeen, jotka solmitaan suomalai-
; sen alkuperäisen ja käännöskirjalli­suuden
siltaa pitkin. Jos voin tässä
suhteessa, aikaansaada jotakin täällä
ollessani, melkoinen osa putoaa pois
siitä tiiliäkivestä, joka nyt painaa
omaätimtoani.
— Minulla on nimittäin jatkdvasti
• huono omatunto siitä, että samaan
aikaan, kun itse, kiertelen täällä Setä
Samulin vieraana, kotimaassa monet
työni kasataan 'sellaisten tovereitten
.riiskaan, jotka ennestäänkin ovat me-nehtymaisillaan
työtaakkansa . alle.
Ainakin minun lähimmässä tuttava­piirissäni
uusissa demokraattisissa
järjestöissä tilanne on sellainen, että
ihmisillä ei tahdo olla aikaa edes
syömiseen ja nukkumi:seen, puhu­mattakaan
yksityiselämästä.
— Minulla on myös huono oma­tunto
siitä, että joudun olemaan pois
edu^unnasta — onneksi minulle ei
makseta edustaljapalkkiöta vuoden
1946.valtiopäiviltä ennenkuin sitten,
kyn olen paikan päällä ilmoittautu­massa
eduskuntatyöhön, joten en ai­nakaan
haaskaa Suomi Mamman
vähiä markkoja.
Pyydämme kansanedustaja Ryd-bergiä
kertomaan Suomen poliitti­sesta
elämästä, mu|ta hän nauraa ja
sanoo: •
— Saisitte sellaisesta haastatte­lusta
täyteen parikymmentä lO-si-vuista
numeroa, ja minä en sitäpaitsi
ole tullut tänne suomalaisena polii-t3dkona,
vaan suomalaisena sanoma-lehtimiehenä
tutustumaan amerilia^
-laiseen, elämään; Tilatkaa .suoma­laisia
- sanomalehtiä, niiltä saatte
.yfeisflujväii Suomen päivänpolitiikas­ta.
Tietysti suosittelen ensimmäisen»
nä omaa lehteäni, SKDLrn (Suomen
K a n s a n Demokraaittisen Liiton)
"Vapaata Sanaa", joka Vuoden alus­ta
muuttui^ 7-kertaa viikossa ilmes­tyväksi
aamu-lehdeksi. Mutta yhtä
hyödyllistä on koikonaiskuvan saami­seksi
lukea myös muita lehtiä, kuten
Sos^dem. puolueen pää-äänenkannat-taijaa
"Suomen Sosialidemoikraattia",
kokoomuspuolueen "Uutta Suomea",
ruotsalaisten "Hufvudstadsbladetia"
ja "Helsingin Sanomia". Viimeksi­mainittu
muistuttaa amerikaHaisia
lehtiä sikäli, että se on pirtrtaasti
yksUyiucn liikeyritys ja suuri ilmoi-
Koti. Mikä kaunis sana,
mikä turvan tuntu tuossa.
Takj kullekin se kuuluu
niinkuin, pedolle pesänsä.
Mutta miten maailmassa
tiellä inchmon ylevän?
Moni syntyvi sylikin
emo paran pesättömän
oksalla alastomalla.
Moni etsii elämänsä
pysyväisen _pesdn^ pohjaa,
• kältöd käsäiisä päälle.
mutta murtuneenft saapi
kodin vasta vainajana,
oman tuvan turpeen alla.
Tiet ne toivat, toiset veivät,
kylät köyhiä kuhisi, ^
kadut kiersi katsojia:
mistä leipä, mistä lämmin,
inistä katto piiamme päälle ?
Viima syksyine-n vihelsi;
•Katso polo polkuasi,
hiukan kulmaasi kurota f
Eihän puutu elintilaa
yhteiskunnan ylisillä;
avarat on asuinsijat,
puolityhjänä palatsit.
Kuuluiko vihellys viiman
yli ylhäin ylänköjen,
koska lehdistä luimme:
Alkaneen -vuoden odotetaan tui-i-van
ennätysvuodeksi rakennusalalLi.
Hallitus on antanut kansallisen asun­tolain
,.^käytäntööj^anop,,CgnUal
Loan and Mortag^. CorppiNaA^
joka muodostet^iiii parlamentissa i- -
kettäin hvväksvlyn ^ain nojalla..H.a'i-litus
valtuutettiin tämän, lain ijniukai^v
antamaan lainoja yhteensä ^lÖör
000,000 asti henkilöille, jotka halua­vat
rakentaa asunndn itselleen. Si­täpaitsi
hallitus valtuutettiin käyt­tämään
$150,000,000^ sellaisten lai­nojen
takaamiseen, ijoita henkiva­kuutusyhtiöt
antavat asuntorake
nusyrityksille. Laki edellyttää my-'5
määrärahojen myöntämistä slu i-raialueiden
poistamista varten.
Vaikene jo viiman virsi,
koht' on koteja yleten.
M uliakin on mökin paikka
kauan sitten katsottuna.
Siellä sitten saan sanoa
ikuisen ihanat sanat:
"Oma tupa, onta lupa."
Kunhan hallitus hyväminc
katsovi myös kaunihisti
mistä dollarit tulevat
millä velat makselemme.
SALA
tuslehti, jossa usein on enemmän '.-
moitiissivuija kuin muuta tekstiä.
Tiedustelraime, ilmestyykö Suo­messa
paljon iltalehtiä.
— Helsingissä ilmestyy Erkc:i
"Helsingm Sanomien" iltalehti "Ilta­sanomat",
ruotsalainen iltailehti on
nimeltään "Nya Pressen", ja vuoder.
alusta alkaa ilmestymisensä Kom­munistisen
Puolueen ensimmäinen
oma sanomalehti "Työkansan Sano­mat".
Se ilmestyy iltapäivisin vi'-
kon kuutena arkipäivänä.
— Joko Suomeen ehti saapua
.\merikan lahjapakeftteja? kysymnx
haastateltavaltamme. '
— Jo, hän vastaa -— niitä tuli to­dellisena
tulvana vuoden Ic^upuo-leUa^
Xuin-ldbdistä, että osa. oli