Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, November 27, 1943

              LAUANTAINA, MARRASKUUN 27 PXn'ÄXX SivTi 11
|«m.mHmH«mn.ww«.,,,mii.u.H..mimi«.nnuiuHumu.iiiiili«ui. » . u . i i m » i i i n i i i m i iH
Xiin arvokas on tämä Setä Samin suursämppioni Hercs-jord-
sonnien suuressa joukossa, nimeliään Royal Rupert
60 (iässä 7-vuotiaan Bill Gradyn rifinuUa), että sillä on
$25,000 henkivakuutus.
Kun "iiianerot
J9
• Jos te sanotte tekevänne työtä kah­deksan
tuntia päivässä ja ajattelette,
että toiset kahdeksan tuntia käytätte
lepoon, huvituksiin.tai muihin mieli-harrästuksiin
ja loput kahdeksan tun^
tia nukkumiseen, niin se kai on aivan
•paikaHiäan "teidän.näkökannaltanne"
ja^ Se - muuten onkin- viisas ajan^ jär­jestely.
Jos joku tämän Jälkeen väit­täisi,
että te ette-.ole sittenkään teh^
i D ^ ; vuodepa -j^htä|in<päiyä^^^ typtä,^
.^^51; te...,\?amiaan, sanpisitte^ e ttä-. hän.
on hullu, eikä kokp väitös ansaitse
mitään huomiota. Mutta koetetaan­pa-
katsella tätä asiaa oikein nume­roiden
valossa. .
Vuodessa: on 365 päivää, siitä olem­me
yhtä mieltä Te hukutte 8 tuntia
joka yö — siis vuorokausiksi lasket­tuna
te nukutte kolmannen osan vuo­desta
eli 122 vuorokautta.. Kun se
\^ennetään vuoden päivistä, jää jä-
Iel|e 243: vuorokautta. Sitte te uh­raatte
lepoon^ ja mieliharirastuksiinne
toiset 8 tuntia, siisyhteensä 122 vuo­rokautta.
Pöistetaanpa tämä taas jä-lelläolevasta
243 vuorokaudesta, niin
jää vielä kä5rttämättä 121 vuoro­kautta.
Nyt, vuodessa„on •52* sun­nuntaita,
jolloin te ette ole työssä.
Kun se vähennetään 121:sta, jää jä-
^ lelle 69 vuorokautta- Mutta te teette
lauantaisin vain puoli päivää. Siitä
ja joutoajasta karttuu 26 vuorokautr
ta. Kun tämä vähennetään 69:sta,'
jää jäleöe vieläkin 43 vuorokautta.
Te kulutatte syömiseen puoli, tuntia
kolme kertaa päivässä. Siitä karttuu
vuoden Jnittaan 28 vuorokautta^ Ne
vähenriettjmä 43:sta.jää vielä 15 vuo­rokautta.
Mutta tehän saitte kahden
viikon-kesäloman, jonka käytitte par-haanne
rinukaan: levoksenne,. huvik-
^seniie- ja -terveydeksenne, niinkuin' pi­t
ä j i n . Siis 14 pois 15 — ja yieläkin
jää.jälelle 1, sanoo yksi. vuorokausi.
M.utta ettekös te \nettaneet työnpäi­vää
^'aipäana. Tietysti te vietitte, ja
niinpä ette ole ehnyt yhtään päivää
vuodessa >• työtä 1
•Te hiukan hämmästytte. Mutta se
ori juuri noin, miten valehtelijat ja
vääristelrjät käyttävät, usein nume­roita,
väittäen, että "numerot eivät
valehtele-'. Sen tapaisia ovat myös­kin
akselimaitten sotauutiset ja muut
selostukset, joita fasistimieliset leh­temme
lainailevat. Niiden suhteen
on paras pitää silmänsä auki.
RIO THE \ T R E -Ha.tl St.
Hazel Street
SUDBURY
TORST. - PERJANT. -LAUANTAINA
TOINEN KUVA Ghost On The hm 7 Miles To Alcatraz
Pääosalla
EAST SIDE KIDS
Pääosalla
James Craig ja Bonita
Granville
MAANÄNT. - TIIST - KESKIV.
TOINEN KUVA
Pääosalla w,m
Glenn Maifer ja hänen ork.
GeoArgnen MRountthgeormfoerrdy ja BARB^A.^R^Af nST^A^NLWirYvGrKK
Viimeisen kerran keskiv. THE MORE THE MERRIER
Jöel MeCrea ja Jean Arthur myös
APPOINTMENT IN BERLIN — George Saunders
K i r j . LEMPI PETERSON
Hampaitten harjaaminen.
JJammasmätä ja muut hanmiastau>
dit on hyvin A^akava asia. Pahimmas­sa
tapauksessa saattaa esiintyä märki­mistä,
joka voi johtaa jopa verenmjT-kytykseenkin,
mutta lievenimissäkin ta­pauksissa;,
huonot hampaat pilaavat
ruuansulatuksen, sillä onhan selvää,
ettei vatsa ajaimiittaan jaksa käsitel­lä
vaillinaisesti pureksittua ruokaa.
Tärkein hampaiiten kuimossapito-keino
on niiden säännöllinen hoitami­nen,
mutta tässäpä suhteessa juuri
eniten Jaimmiyöntejä tapaa, «'ampait-ten
peseminen ja. -harjaaminen on sen­t
ä ä n niin pieni ija vaivaton .juttu, e t tä
siihen luulisi riittävän kenelle tahansa
tarmoa. Ja varsinkin lapsille se olisi •
pienestä pitäen opetettava, niin että se
tulee heille jutu-tuneeksi tavaksi.
Hampaitten harjauksen pitäisi aina
tapahtua ikenistä hampaitten kärkim
päin. Jos harjataan päinvastaiseen
suuntaan tai sivuttainkin, saattaa ruu­anjätteitä
joutua ikenien alle ja alkaa
s'.ellä txihotyönsä. Hampaat on har­jattava
myös suunsisäpuoleliÄ. Erikoi­sen
tärkeää on ikenien harjaaminen ja
sen saa toimiotaa maihdoUisimman ko­valla
hämmashaiyalla. Ei haittaa,
vaikka hiukan vertakin tällöm vuotai­si!
Ikemen harjaus näet edistää nii­den
aineenvaihtoa j a tämä vuorataan
hampaitten, niin e t t ä kUA ikenet ovat
hyvässä kunnossa, hampaillakin on
suuremmat mahdollisuudet pys3rä ter­veenä.-
Ikenien harjauksessa on paras­ta,
käyttää vain puhdasta vettä, ilman
mitään hammastahnaa tai suuvettä.
Hanuaastahnan käyttäminen.
Silloin •- kun ei nimenomaan ^ ikeniä j
harjaia, on;ediiksi käyttää hampaitten
puhdistuksessa jota3tin, kunnollista
hammastalhnäa. Hammastaimalla on
monessa suhteessa edullinen vaikutus.
Emaenkaikkea se vaahtoutuessaan pois­taa
ruuanjätteet hampaista, niiden vä-.
Iistä ja koloista. Hammastahnan muo- .
d<»vama vaahto tmikeutuu hampaitten,
rakoihin paljon pitemmälle kuin harja
ulottuu ja.se "pyydystää" ruuan hiuk­kaset
Juuri niistä paikoista,; missä, ne.
saattavat aiheuttaa- eninunän vahin­koa,
liisäksi hammastä&iat yleensä
sisältävät, antiseptisiä" aineita. "Näitä
ei .tietysti voi olla niin väkevinä, että
ne ilman muuta desiiifisioLvat suun,
sillä tuskinpa kenenkään lUhakalvot
jaksaisivat sellaista polttoa kestää. Riitr
tääkm, kun hammastahna toimii vain
antiseptisesti, s. o. vähentää ja pitää
kurissa smm ja. nielun bakteerikasvul-lisQutta..
Kun tällaisen käsittelyn päi­vittäin
uusii, bakteeri-"kuokikavierai-den'Mukumäärä
.pysyykin kohtuullisissa
rajoissa.
Edelleen, hammastahnan käyttö jos­sakin
määrin parantaa hampaitten vä­riä.
SanoiBome jossakin, määrin, sillä
jos hammastahna on huomattavasti
valkaisevaa, se on samalla «vaarallista
hampaille, ^siliä se syövyttää hammas­kiillettä.
Säännöllisesti käytettävällä
hammastahnalla on kyllä ajan mittaan
huomattavan valkaiseva, vaikutus.
Myöskin hammastahna, samoin kuin
suurvesikin virkistää ja elähdyttää.suu­onteloa
ja nielua, antaen niille viileän
raikkaan maun sekä hävittäen ilkeän
hajun' hengityksestä. Hammastah­nalla
on vielä eräs vaikutus, jota yleen­sä
ei tulla huomanneeksi ja joka kui­tenkin
on erittäin tärkeä. Hampaitten
säännöllinen harjaaminen herättää .
näe.t mielenkiintoa hampaitten hoi­toon
yleensäkin, niin e t t ä tullaan seu­ranneeksi
mitä suussa tapahtuu. Täi- .
löin reikienkin ilmaantmninen huoma­taan
ajoissa ja tulee tavallista yritteli-äimmin
käydyksi hamnxaslääkärissä,
ennenkuin vika pääsee pahaksi.
Hampaitten pesu on paras suorittaa
Illalla. Päivällä näet on suu aina sen­verran
lUkkeessä, että bakteerit eivät
pääse oiketo vapaasti toimimaan, mut­ta
sitä paremmat toimintamahdollisuu­det
niillä on yöllä nukuttaessa. Näin
ollen on k a i l ^ l syy puhdistaa suu mah­dollisimman
tarkohi illalla ennen levol­le
käymistä. Aamulla voi sitten virtcis-t
ä ä suunsa huuhtomalla suuvedellä.
Suositellaan kyllä suun huuhtomista ja
hampaitten harjausta joka ateriaii jäl­keen,
mutta kerran päivässä se on vält­tämätöntä.
Kyynärpäitten hoito.
Kauneudenhoidostaan huolehtivatkin
miohtava^ ussin kyynärpäät. Ja kui­tenkin
hoitamattomat, karkeaihoiset.
punaiset kyynärpäät pilaavat muuten
huolitelUm ilta-asun.
Kyynärpäitten iho muuttuu nopeasti
kauniiksi, kun n i i t ä p ä i v i t äm pestään
lämpimällä saippuavedellä j a sen ohella
hierotaan niihin pulverimaista hohka-kiveä
tai mantelinkuorijauhoa. Sellai*
sen käsittelyn jälkeen on hyvä hieroa
niihin rasvaista voidetta eikä ennen
makuulle menoa milloinkaan saisi u-nohtaa
tätä seikkaa. Tapa nojata mo­lemmilla
kj^-närpäillä vasten pöytää on
sinänsä riuna ja lisäksi häiritsee kyy­närpäitten
verenkiertoa. Kyynärpäi­t
ä ä n hoitava henkilö siksi välttää tar­peettomasti
kyynärpäihin nojaamista.
Jalkojen hoito.
Jalkojen hoito on erityisen tärkeä
siksi, että. jalkojen tilasta riippuu kcrfco
ruumiin hyvinvointi.
Jalkojen hoidon ensimmäinen sään­tö
on, e t t ä kexikien on oltava jalkoihin
sopivat, tilavat .olematta silti liian suu­ret,
mutta eivät missään tapauksessa
l i i an pienet. Henkilöiden, jotka joutu-
•v«at paljon seisomaan ja kävelemään,
on hankittava itselleen .leveäpohjaiset,
matalakorkoiset.jalkineet; ohut pohja
ja^korkeat korot eivät sovi.
.. Jos on väJhänkln taipumusta lättä^jal-
,kaisui}t^ii, on kengän sisään ^itQihjan
kesltikohdalle asetettava ei^oinen/ko­roke
jonka pitää sbpIJa" hyvttt"jalkaan,
liättäjalka ja heikko jalka aiheuttavat
paljon seisottaessa \ja käveltäessä, sär­kyä
jaloissa j a nilkoissa. Ainoa tehokas
parannuskeino tälle on ammattitaitoi­sen
henkilön antama hieronta; on muls
tettanra hieroa myöskin varpaiden ja
jalkapi^dän välisiä niveliä, mitkä usein
uöolhdetaan hieromatta, sillä särky voi
asustaa juuri.näissä nivelissä. Jos nil*
kat iturpoawat, kuten usein käy hei­koissa
'jaloissa, on niitäkin hierottava
j a apteökäista. voi ostaa erikoiset siteet
käytettäväksi päivällä. Nämä tukevat
nilkkoja, jolloin ne kestävät suurempaa
rasitusta kuin ilman sidettä .
Kerran ATiikossa on jaloille annettava
"^erityinen perinpohjainen hoitokäsitte-ly.
Molemmat jala4^ paimaan kymme­neksi
mituutiksi lämipimään saippuave­teen.
Ssn jälkeen kaikki kovettumat
ja.liikavarpaat leikataan varovasti pois.
Kynnet.leikataan kynsisaiksilla j a mah­dollisesti
sisään kasvavat osat kohote­taan
varovasti esille pienellä puupuikol­la
j a leikataan. Jos kynnet ovat pak­sut,
ne viilataan reunoista ohuemmik­si.
Sen jälkeen hierotaan jalkoja s i -
vellen varpaista^ kantapäähän päin ja
sen yzapäxi, jalkoihin sirotellaan jota-km
rasvapitoista jauhetta j a sukat ve­detään
jalkaan. Jos sitten kengät kai­ken
päälle ovat sopivat, tuntuu koko
ruumiissa verraton hyvinvointi.
Muistatko?
Oli kerran kesäilta,
päivä laski kyliin,
käsi kädess' astelitnmc
kauus metsän syliin.
Muistatko kun luonnon täytti
paiste kirkas kuutamon,
sorsaparvi souti hiljaa
rannalle sinilammikon.
Kesäillan vieno tuuli
soitti laulun armaan,
yhdcss' sitä kuuntelimme
muistathan sen varmaan.
"Sydän puhuu sydämelle,
onnessa kun elää!"
Kuiskasit sen hiljaa mulle
— et/iän muista enää . . .
K. K,
KIRJE ENVAIHTOA
Heller, Sepän poika. Lännen ukko.
Tönö, Lempi }a. A. P—nen: Kiitos
kirjoituksistanne. Emme muista var­maan,
olisiko muita julkaisemattomia
mainitsematta.
Yksi Rope: Olemme huomautta­neet
useampia kertoja, että kirjoitus­ten
mukana täytyy seurata oikea ni­mi.
Lempi ja Tyyne: Niitä nimimerk­kejä
ovait käyttäneet jotkut toiset ky­näilijämme;
on mukavampi että va­litsette
uuden.
Ennen pieni rikan maasta kuin pit­kä
tähden taivahasta. — Suomal. sa­nanparsi.