Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, August 12, 1950

              ime:
Massa. JO K - ^ ' ^ ' I ^ ' ^ ^ ^ ^ ^ ^ • • sauaoimseeii
totiimeen suomalaisen on Meman
^^;e££ käsittää, miten ihmiset saunaa
luatemattomissa maissa yleensä pysty-piiämään
huolta kehonsa puhtau­desta.
Sellainen nykyaikaisuus kuin
- kylpyhuone kuumine vesineen on sen­tään'vain
suhteellisen harvojen kaytet-gvissä,
eikä kaikkialla ole edes kesäisiä •
uiotiffiEädoUisuuksia. Tosiasia onkiB,
että renkilökohtaisessa puhtaudenhoi-dossz
cn monilla seuduin |)aljon toivo­misen
varaa ja että niin paljon kuin ter­veydelliset
olot esim. vanhassa Euroo­passa
cvat kehittyneetkin, nimenomaan
amislastta taisv=M| j^yipeniistavan yleisyydessä, on- täällä
moista sisään, ^ij-M tapahtunut selvää taantumilta..
Kylpemisellä on kyllä monien kanso­jen
keskuudessa ikivanhat perinteet.
Niinpä jo kuuluisa egyptiläinen faarao
ittiatön teetti 35G0 v t i ö t t a i i t t en 'uu­teen
pääkaupunkiinsa räkehnuttamiih^
työiäisasuntoihin kylpyhtsoricet. Antii­kin
kaTiSoilla, kreikkalaisilla ja rooma-
. .. laisilla, oli suuria ja kalliita kylpylöitä,
le^ma.. Seon r i | : , .^.j^ ,^3^^^! ^^^^^ tuhansia fcylpy-i|^
uimkaums!c:«l Näis^ laitoksissa ei käyty ai­noastaan
kylpemässä ja voimistelemas­sa,
vaan myös keskustelemassa tärkeistä
taloudellisista ja poliittisista kysymyk­sistä,
lihaiset roomalaiset kehittivät
ijaiiisaaaiiia;
slmy£.teii..ta|,oc2_
JR-makaavaa _ J
^ ¥ s i i o i n lällg^
ssa,. auo ia^^ ^
sulkea, josta 4;
keltainen tulealj
n tulen-le|]
umihaugeUe, ör]
iän uutta kuulle,
aosisatojen ]a -ii
reja kannettavan | i
lettä^lea miesteni
ovat liikiunefct.
olleet hiljaa p.;: \
ielä kuvasttmut
siakin.kaM. ,Sct|j
iIewnä.Seoa£3^']f
. Se merkits:::
sitä, että ik::.!
pemisen histoaidä
•'kylpytapansakin pitkälle / meneväksi
^hienosteluksi;-• niinpä heidän naistensa
kylpyvesi parfymoitiin, kylpipä joku
^keisarinna aasinm-aidossakin saadakseen
.siten ihonsa kuUtavammaksi. „
Antiikin kuktiiuri hävisi aikanaan,
mutta harrastus kylpemiseen säilyi pi­meänä
keskiaik^iakin. Suuria kylpy­löitä
oli jokaisessa kaupungissa ja sau-poja
pikku kylissä sekä isommissa ta­loissa.
Saunominen on km*tenkin säily­nyt
nykyiseen aikaan asti vain Suomes­sa
ja osittain Pohjois-Venäjällä
kalcsij. jotla k\
m kodin-rappa
lapsi, joka oai'
jotain, ehkä h
non laki, että m
ä on lapsia. M
•in tällöin, kute
i kuu ymmärri
vanhaksi,
nähnyt heidän
viverholla, eil
istä ja kuole-telukentiUä
;
assa. KaS; i-k!
1 tajuttomasj2
3än ha•l ua. a i ...V
utkonekivaai '
n mieMUe, ji .^r
:aväkeä ia h 1
rulta, kuuliU^i;^
tää vettä. E'/
lipäa jatkm-a
voselleeo. H^';
la, vaan köf^
liisiä harrast
sUoiilavaietä
;ua sodan sy
velvoitti. VI
(dattaa verta
3ailiv3t km 4^
luta kuin
Häkin on 0:
lan a«-an .tj7^'l
oistetta.
[on. kokkia,
linaista pi
Dliko haa
Koskaan'
Sai ehkä ^
häijen te'
«elä
alulta hä3]
illäsesäs^
i sai.|ä2^!
•Itisti ci
oli alea
rappus
Kerran sitten Musti, katosi. Meni
omille teilleen, tai ehka Jotitui surman
suuhun. Se oli ankara isku Pekalle.
Nyt hänellä ei ollut enää ketään ystävää
onaaiinassa. Talon väki oli vierasta, ei­kä
haa tottunut heistä pitämään, vaik­ka
ruokaa kyllä antoivat, jos vaativat
työtäkin . . .
Kului aika, vuodet vierivät. Surut­kin
ur.ohtuivat vähitellen. Pekka jätti
kotikylän ja meni toiselle paikkakun­nalle,
missä sai työn' eräällä tehtaialla
sähkömiehen apulaisena. Hän piti työs­tään
ja oppi ammatin nopeasti. Kaikki
näytti nyt paremmalta. Löytyi tyttö-ystä\-
äkin ja heillä oU ajatus, että kun
Pekka suorittaa sotapalveluksensa, niin
menevät naimisiin ja per^istavat oman
kodin. Kodin paikkakin oli jo tiedossa,
pieni naapala ostettuna . . .
Mutta yksi ainoa iskn tuhosi kaiket
toiveet kodista ja perheestä. Am-muksen
helvetillinen leimahdus teki kai­ken
toivon turhaksi. Sota on tehnyt
toiveet turhiksi tuhansille (muillekin on­nettomille,
sodan jumalan uhriteuraille.
Tässä on Pekan tarina. Voitaisiin
kertoa tuhansia samaniailltsä. Mutta mi­tä
se hyödyttäisi? K^äikki tämä uusiu­tuu
niin kauan kuin säilyy seliaineri jär­jestelmä,
joka aiheuttaa aika-ajcttaiset
ioukkcr.iurhat. Kuka puhuu rauhanajan
teksen puolesta? Vain valistunein osa
työväenluokasta käsittää, että sodat
ovat tarpeettomia ja että kansainväliset
kysvinykset voidaan ratkaista rauhal-
Hsta tietä.
Pekka joutuu harhailemaan lopun elä­jänsä
ainaisessa pimeydessä. Ihmiset
säälivät häntä, mutta mitä se auttaa,
^n ei saa näköään takaisin. Eivät saa
tuhannet toiset. Kaikki on heille liian
myöhäistä.
-alutta uudet sukupolvet sjmtj^^ät.
Jokaisen täysijärkisen ihmisen velvolli-on
liittyä niihin voimiin, jotka tais­televat
sodan vastustamiseksi. Meidän
ilmeisesti suomensukuisten kansojen
vaikutuksesta. Muuallakin pohjois­maissa
sitä arkoinaan harrastettiin-ylei­sesti;
m^^^ pn_ sieltä hävinnyt.
Kylpemistä pidettiin muinoin Skandina-
^an mäissäkin niin tärkeänä, että testa­menteissa
-usein määrättiin köyhille an­nettavaksi
talosta niin ja niin pitkän
ajan kuluessa ilmainen kylpy ja sen
päälle ateria. Testamentintekijä toivoi
tällä köyhille tekemällään lahjoituksel­la
lyhentävänsä sitä Mkaa, mikä oli kuo­lemansa
jälkeen kärsittävä kiirastulta
syntiensä sovitukseksi.
Yleiset kylpylät olivat keskiajalla eri­tyisen
suosittuja siksikin, että niissä voi
yhdistää kylpemiseen syömisen ja juo­mien
nautinnon. Puisissa kylpyam­meissa
istui tavallisesti kaksi henkeä
vastakkain, välissä lauta, jolle ruoka ja
virvokkeet asetettiin. Suuriin altaisiin
sopi useampiakin kylpijöitä, ja ajan ta­van
mukaan kylpivät miehet ja naiset
niissä, yhtaikaa ja sekaisin — kuten
Suomessakin on maaseudulla saunottu
viime aikoihin asti. Nämä keskiajan
kylpylät muodostuivat myös suosituik­si
kuhertelupaikoiksi, joissa eivät ai­noastaan
"naistalojen" iloiset tytöt,
vaan myös porvarisnaiset käviv^ät mie-leDään
miehiä pyydystämässä. Senai­kaista
kylpyläelämää luonnehti eräs
saksalainen sananparsi, jonka mukaan
'kylpeminen on naiselle hedelmättö­myyteen
paras keino, sillä ellei kylpemi­nen
saa aikaan parannusta, sen saavat
aikaan kylpijät".
1500-luvulta on Tyrolista tallella yk­sityiskohtainen
km*aus. kylpyvieraiden
päiväjärjestyksestä.' Sen mukaan päi-alkoi-
klo ^ keitetyillä kananmunilla
|a vellillä, sitten kylvettiin, jotta jakset­tiin
klo 7—S vämi.3 käydä munakkaan
ja \iimn ääreen, ja klo 9 maittoivat jo
pannukakloi ja kala jära\-ut sekä ryy­pyt.
- Klo 10—11 syötiin päivällinen,
joka käsitti S—7 ruokalajia ja runsaas­ti
juomia. Klo 14 tehtiin paiväkävely
— kun oli ensin vahvistauduttu maka-rooneiila
ja kanapasteijalla—^ja siltä pa­lattua
klo 15 maittoivat taas muna ja
kananpoika. Klo 18 tarjottiin illalli­nen,
johon kuului viittä lajia vahvaa
ruokaa, ja ennen nukkumaan käymistä
klo 20 maissa nautittiin vielä kahnulli-nen
viiniä sekä makeisia. Ahkerakaan
. vedessä käyminen.ei niissä oloissa ifcei-sesti
ennättänyt laihduttaa.
Ruotsissa oli hyvin tavallista, että lei­vinuunia
käjrtettiin myös saunanuunina.
Tällaisesta on kuvia Olaus Magnuksen
suuressa pohjoismaiden oloja esittele­vässä-
teoksessa.
Tärkeä- he.nkilö • keskiajan 'kylpylöissä
oli parturi, joka varsinaisen ammattinsa
lisäksi iski suonta ja hoiteli muita lää­kärin
tehtäviä. Lääkärit olivat nimit­täin
siihen aikaan harvalukuisia.
KylpylÖUlä oli tärkeä tehtävä myös
avioliittoasioissa. Niissä annettiin "mor-siuskyhyt"
muutama päivä ennen häi­tä.
Morsiamen piti muutamien rehelli­siksi
ja kunniallisiksi timnettujen saat-tönäisten
kanssa kylpeä, tietenkin siinä
.tarkoituksessa, ^ että täOöin ' todettaisiin,
oliko hän pysyn5rt neitsyeni. Ellei asia
ollut niin, oli sulhasella oikeus hylätä
häiiet tai vaatia paljoh suurempia myö­täjäisiä.
Neits3T^ensä tnehettänyt mor­sian
ei saanut astua kirkkoon hiukset
valloillaan, mikä oli neitseyden merkki
Ilmeistä kuitenkin oli, että "uskotut
naiset" epäilyttävissä tapauksissa lah-jottiin
tai hyvitettiin sukasta kaikessa
hiljaisuudessa runsaanmiilla myötäjäi­sillä.
Morsiuskylpyjä seuraamassa oli
aina suuri joukko nteliaita kylpylän
edustalla, varsinkin milloin tapaxista pi­dettiin
tavallista kiintoisampana.
i i - V,-
^Jiikien on tehtävä tyhjiksi sodaniiet-
^öiitn suunnitelmat. Silloin me työs-j^
entele-nme elämän. puolesta kuoleman
^^pitifiijain hankkeita \'astaao, niitä
^^taa-. joiden tarkoituksena on tuhota
eamä ja ihmiskunta atomi- ja vet>pom-sieiOaar..
Zihy siis'tänään rauhan voi-
^ra ja kanna kortesi ihmisyyden ja elä-
-'•^ a-ttarille.
Tormtm IVestern-sairaal&ssa on suunnit ei tu aloitettavaksi uusi kurssi,
hka kestää kaksi vuotta^ sairaanhoitajattarien puutteen lievittämiseksi,
Vmdesta 1945 on Canadassa vallinnut sairaanhoitajattariert puute,
useiiiu • paikkakunniUa hyvin vakavakin. Kuvassa miss D. Utthjokn,
sairamihmtajataroppilm opiskelemassa kunnioitettavaa, sairaanhoitajan
..••Kylpemistä harrastettiin keskiajalla
iiKJStacelssakin, Jos-. kohta kylpykerto»
Jen määrää pyrittiin steiE .&iänaösteie-«
- ..main, ettei siinäkään suhteessa, oltaisi
liian *^.maailmailisia'\ f
Kylpeminen keskiajan kaupungeissa*
oii, kuten sanottu, varsin yleistä, muttn-niiden
siisteysolot oli\Titkin sellaiset, et*
tä sen voi sanoa olleen todella ta rpeeii.
Kaduilla vallitsi pelottava törkyisyys,
sillä niille ei heitetty ainoastaan talou­dessa
kertyviä jätteitä, vaan lyhjennsl;*-'
tiin myös yöastiat, ja takakujia käytet«»
tiin yleisinä käymälöinä, : Sadeaikoina
muodostui ^-kaduille pahanhajuisia Iätä*
köitä, jotka levitti\'iit tauteja ja saas*
tuttivat juomavedenkin. Ei ollutkaan
ihme, että epidemiain sattuessa koko*
naisen kaupungin, väestö saattoi tyystia
tuhoutua. Puhtaanapidosta huolehtiva!
yksinomaan siat, jotka antoivat lokai»»
, suuteen'0:ln.anjisänsä. ; '.j.p. i
,-^"Kylpylän-^lstoaika.- oli keskiajan I<i>9
pulla ja vielä ' 1500-luvuIIa, jolloin elä«
. mä niissä kä\i niin riehakkaaksi.-etti
säädylliset ihmiset paheksuivat sitä an«».
karasti. Aikaisemmin ei Euroopassa o!»»
lut feunnettu mitään vakavia sukupuoli*
tauteja, mutta kun espanjalaiset toivat
kuppataudin mukanaan Amerikasta, m
levisi kylpyläin ja tyttötalojen välityk<a
sellä nopeasti. Tämä aiheutti lopulta
kylpyläin sulkemisen. Brläaseudullaj,
minne kuppatauti hangoin julottui, kyl*»
pytapa eli kuitenkin vielä kauan. Eri*
tyisesti vainosi kylpylöitä uskonpuhdis»
tus pyrkiessään kohentamaan ihmistea
moraalista tasoa. Näin hävisi sinänsä
hyödyllinen ja terveellinen kylpytapa
useimmista Euroopan maista, ainakia'
niiden laajojen joukkojen keskuudesta»
Vasta uusi aika on uusin muodoin levitja
tänyt jälleen kylpemisharrastusta —a
Suomen pysyessä uskollisena ikivanha!-»
le saunalleen, jonka-käytössä ei olekaaa
ilmennyt edellä koskettelemamme ta-»
paisia epäkohtia.
H.
.Elävien DlioMesi lämp©
Kun ihminen on sairas, mitataaö
hänen lämpötilansa kuumemittarilla.
Tavallisesti kehon lämpötila on 98,6]
a=tetta, ja tätä sanotaan normaalilämpöa
inaksi. Joillakin henkilöillä normaali»
lämpötila on vähän korkeampi, toisilla
matalampi, mutta 98,6 on keskimäärä.
Kun ihminen on kuumeessa, voi hänen
lämpötilansa nousta yli 103 ja enem­mänkin,
ja joskus, vallankin kuumeea
jälkeen, se laskee alapuolelle normaa­lin.
. i
Olemme niin tottuneet kehonlämitiöm
pysyväisyyteen, ettemme sitä tavalli­sesti
ajattele. Mutta se on ihmeeliinsja
asia. Eivät mitkään muut eläimet kuin
Tnnut ja imettäväiset ole tällaisia pysy-väfslämpöisiä-
Usiempien eläinten ja
kaikkien kasvien lämpötila nousee ja
laskee niitä ympäröii^än veden tai ilmaa
lämpötilan mukaan, arvan kuin kiveä
tai puunpalasen. Ja kun niiden iätn-pc
tila nousee, niin niiden toiminta vil­kastuu,
mutta kun lämpötila laske^
-ii'in toiminta," hidastuu. Hyönteisiä ei'
nähdä ulkona keskitalvella, sillä ne ovat
siiloin niin kylmiä, ettei niiden ruumiiis
koneisto toimi. Ne joko kuolevat tm.
talvehtivat; so. -viettävät kylmän ajaa
tc imettomassa unenkaltaisessa tilassa.
Useat. linnut • niimttavat pohjoisista
•inaiäta kylmän talven tultua kauas et-2-
l;*'än. • Tämä ei johdu siitä, että ne eivät
%<>isi pysyä lämpiminä ja lilkkaina tal­vella,.,
vaan .siitä, että ne eivät talveDa
saa lö.m€opeittäm.istä maista ravintoa.
1 ^t'f«t f v i m l i i K l M U '
»il
1 ^ m
Mii
Ix
mm
li
mm
» Il f
C = 3
' m li 'h
•s
Mmiilman suuret taistelukentät ava$
fäaasiassa jydämfssa.^_^ ~ . |Lvi§.^in.
1930