1949-04-16-02 |
Previous | 2 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
/
Vaari ja poika Onsi dlkä ÖDkariD h
kkänä syysyönä v
(KAUNOKIRJAL13NBN VIIKKOLEHTI)
Published and printeä by the Vapaus Publishing company
Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbuxy, Ontario.
Registered at the Post Of fice DeiMirtment, Ottawa/as 8 e ( » i^
class matter.
Liekki ilmestyy jokaisen vUkon lauantaina 12-slvuisena, slsSI-taen
parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilto.
TILAUSHINNAT: YHDYSVAI*TOIHlN:
1 vuosikerta ...,.......$3.00 1 vuosikerta ..$3y75
6 kuukautta ........... 1.75 6 kuukautta ........... 2.25
S kuukautta ........... 1.00
SUOMEEN JA MUUALLE I7LKOMADLLE
l vuosikerta ...........$4.50 6 kuukautta ..........,$2.50
ILMOITUSHINNAT:
75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuoleman
ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy
$1.00 ja kiitos $2.00, Kirjeenvaihtoilmoitukset $150. Erikoishinnat
pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on
lähetettävä maksu etukäteen.
AsiamiehiUe myönnetäää 15 prosentin palkkio.
Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan
nimeen: Vapaus Publishing Company Limited.
Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited.
lOU-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario.
Toimittaja: A. Päiviö.
UekkUn aiotut kirjoitjikset osoitettava: r
P. O. BOX 69 LIEKKI 8UPBUR Y, ONT.
Tämä palsta ph nyt käytettävä kiljeenvaihtopakinaan.
Eräs entinen Alppilan^ nykyisin Iniolan emäntä ^ hyviä
naapureitamme aikoinaan -—huomauttaa, että Liekin juhlanumerossa
sivulla 22 "Alppilan ukkojen laidun" neljännessä
värsyisä on rumaUä tuntuva painovirhe; joka olisi korjattava.
Siinä sanotaan: "eUkot ne ensin kanapärvehensai". To-siaankin
siellä oh tuo paha virhe, syntynyt sften-, että 'kun'
^ sanan tilalle on tullut. * kana*. Ja siitä on. syytettävä ei sen
numeron toimittajaa ja tttskin-painopaholaistakaan, vaan ehkäpä
suoraan korehtuurin lukijaa, oikolukijaa (vaikka visusti
varomme sanomasta sen tökerön himeät) Siis, oikaistuna,
näinhän me ukot sen värssyn eräässä iltamassa mahia^^
laulaa jyryytimme: !
Kauan on torkuttu saämätta'unta,
syytetty tietä ja vettä ja lunta,
£ukot ne ensin kunparvehensai,'
siitä, se hoppu on alkanut kai, \^
jotta ei kunnolla ehdi nyt nostaa
housujaan. -
Ja sitten jatkoimme:
Täytyisi treenata päätä ja kaulaa,
puhua ja näytellä, tanssia ja laulaa jne. . ^
Sitten vielä saman laulun viime värssyssä on sanavään-nöksillä
"soimhan*' ja s"jott" pilattu laulun tahtiakih. Tämä
värssy kuului: ~
Annahan että me näyttämön saamme,-
siPoin me pillit ne soimahan paamme, —
tietenkin akkojen armaiden kans*
ja lapset ja nuoret ne on mukatians\
jotta heipparallaa, ritiratirallm
ja raUallaaf
Selitykseksi sanottakoon, että nuo, todellisuudessa kunnioittavat
maininnat naisista johtuvtat siitä, kun he juuri olivat
perustaneet naistenliiton osaston. '
Siis kaikki te, jotka aiotte tuon numeron säilyttää, kor-jatkaapa
nuo virheet, etteivät ne mahdoUisesti jolloinkin vastaisuudessa
esiintyisi.
•. ••; . •
Tuosta johtui mieleen kaikenlainen naistemme toiminta,
liitot ja muut, ja erikoisesti nyt South Porcupincn naisten-kerho,
jolta saapui 7Q-vuotiaalle onnitteluineen kaunis pitkähkö
paketti. Ensin hän luuli sen sisältävän makeisia ja
availlessaan sitä ajatteli tarjoto-niitä työtovefeilleenkin^mut'
ta sieltäpä tubikin esiin villaiset, lämpöiset ja ihanat "timantti-sukat*'.
Niinpä nHn, rakkaat siskot ovat ajatelleet ,että nyt
vanhemmalle puolen ikää kääntyvän miehen jalat pysyisivät
lämpiminä ja pää iOleänä. Oi te herttaiset ja aina huolekkaat
naisdt, niiftin me mies poloiset joutuisimmekaan, jos
teitä ei olisi! ^
Eräs Liekin ystävä Suomen Vaajakoskelta kirjoittaa:
"Joukko Liekin lukijoita täällä Keski-Suomessa on Usein
ke^kuste^liit Liekistä ja ovat oikein ihastuneita siihen. Usein
vtyöskin on ollut ^eskustelun aiheena Liekin takasivulla oleva
sarjakuva, — että miksei se voisi olla suomenkielellä, kun
kerran lehti muuten on suomenkielinen. Varsinkin nuoriso
olisi kovin iloinen jos he ymmärtäisivät sarjakuvan kirjoitukset,
ja miksipä ei vanhemmatkin. Ajattelimme tuoda ju^ki
Liekille sen kainon toivomuksen, että jos olisi mahdo^ssta,
fiiin sarjakuvat laitettaisiin suomenkielisiksi. — Samalla toivomme
UekHle onnea ja menestystä**
Se oh hyvin y*mmärrettävä ja asiallinen toivomus. Johon
yhtyy moni talla tantereellakin oleva lukija- mutta sen to-teutlamnen
tuon mglanrnhkieUseriäxHUevttn kw
Synkkänä syysyönä
käveli poikanen ja vanha vaari.
Olivat menossa metsäpirtille
joka vanhalla oli elämän kaari.
Miten liekään, eksyivät
karjan polulta pahaselta '
' ja väsyi poika ja vaarikin
tuolla pitkällä taipaleella.
Puunjuurella siinä he istuivat
ja vaari puhui pojalle paljon,
sanoi: Jokaisen ihmisen elämä
se jättää jälkeensä varjon.
Siitä se riippuu miten vaaditaan .
niitä varjoja —- perinteitä,
niin sitten kun päivä kirkastuu
me löydämme oikoteitä.
Paljon muutakin vaari kertoi
kunnes poika nukkui vanhan syliin,
ja sitten kun aamidla heräsivät
' löytyi tiekin pirtille lyhyin.
S N. KANGAS.
Kalevala käännetään
islanninMelelle
. Islärinin Kansallisteatterhi vierailu
Helsiiigiissä viime isyksynä oli omiaan
voimakkaasti lisäämään islantilaisten
halua syventyä suomalaiseen ja nimenomaan
suomenkieliseen kulttuuriin, Tä-
. män teatterivierailun seurauksena oli
- m,m, se, että Kalevalan kääntäminen is-lanninkielelle
on pantu aluUej kertoo
Islannin Suomessa oleva kunniapäakon-suli
Erik Juuranto,' Islannin pääkonsu-livirasto
on käynyt kirjeenvaihtoa Islannin
opetusministeriön kanssa käännöstyön
käytännöllisestä järjestelystä
ja; sopivan kääntäjän löytämiseksi.
Opetusministeriön ilmoituksen
mukaan matkustaa Islantilainen kirjailija
ja toimittaja Isfeldt lähiaikoina Suomeen
neuvottelemaan Suomalaisten Kalevalan
asiantuntijoi-den kanssa; asiast.a
Kyllä yksi hiili 'pian sammuu kun
kaikki siihen sylkee. — Suomal. sanan-lasku.
K I R J E E N V A I H T O A
Martti Vuori, Perukan Eemeli, Anni
]a. Uinnen jlikka: Kiitos kirjoituksistan-ne.
' , i—' ' •
mukaan valetun laatan revittäminen ja
niihin, suomalaisten sanojen sovittaminen
— on sellaisen työn ja vaivan takana,
että siitä päätettiin aikoinaan luopua.
Jos kuvasarja olisi vähäsanaisem-pi,
tAisi juttu toinen^ Siis ainakin tois-ytaiseksi
täytyy tuo kuva ottaa sellaisenaan,
niin ikävääkuin se Suomen lukijoille
onkin- Mutta mitähän jos koettaisitte
käyttää tuota kuvaa englanninkielen
oppimisen apuvälineenä? ...
* * *
Eräs urheilumies kysyy:
**Ensi kesän urheiluista jutellessa tuli
puheeksi ajat ja muta. Minä olen
itinä ajatellut että sekunti on sekunti
ja se taivutetaan sekunnin, sekunnit-tain
jne., mutta eräs toveri arveli, että
se taivutetaan myöskin *sekuntin* ja se
saattaa olla oikeampi. Olisin utelias
tietämään kumpi on oikein, sekunnin
vai sekuntin?**
Vastaus: kumpainenkin, riippuen perussanasta.
Ne, jotka kirjoittavat sen
kahdella t:llä, sekuntti, taivuttavat Seji
tietysti sekuntin (töinen t katoaa), kun
taas ne, jotka kirjoittavat sekunti, taivuttavat
sen sekunnin (tunti—tunnin,
sekunti—sekunnin, asunto-asunnon,
olento—olennon, harkinta—harkinnan).
Tuohon^ perussanaan nähden on eri
tavat kahdella sanakirjamestarillamme-kin:
Halonen kirjoittaa sen sekuntti ja
Alanne sekunti. Yleisin ja tavallsiin lienee
fcuiiertkin sekunti ja siis myöskin .
sen mukaineh taivutus, sekunnin jne.
^AP,
Joku aika sitten vieraili rmiva Kaisu-Mirjani V
Unkarissa, jonka perusteella hän on kirjoittanut jouk
karin kuvauksia, joista lainaamme tähän hänehkr
maaseutukuvauksensa.
— Missä pusta bnPniinä kysyin heti Uiiariin
Niin kysyvät useiriraiä^^
vospaimen pustalla, lanunaspafanen pustalla, karjala
talla, villihanhia pustadla, hiiotio pustalla ...
— Debrecenin länsipuolella sitä vielä kuuluu 6It
oppaistani sanoi.
Debrecen on* k a u p u ^ Itä-Unkarissa, ja aellä-jäiellä
oleva pusta (puszta) Hortobagy. Sitä oh
35,000 hehtaaria; mutti^ aliie'supistuu nopeasti, kun
ruohoaroa muokataan viljelykselle.
Opas tunnusti, ettei ollut koskaan nähnyt sitä
(Alina tunnustin, etten ollut koskaan nähnyt Lapin
reita).
Hän kertoi, että pustaksi sanottiin kyllä muutakin
tilojen aikana nimitettiin pustaksi kylän lähellä olevia
tiloja, jotka eivät liitt3meet kylään. Monet kutsuivji
pustaksi tavallista kylää viljelyslakeudella. "Menj
nuntaiksi pustalle" he sanoivat tarkoittaen maakylään
Lentokoneesta näkee hyvin, miten erilainen on k
karissa ja Suomessa. Meillä pikkliinen kirkonkylä,
pankit, puoditypostikont^rityapteekit, sitten talo
löt hajallaa-n peltojensa; keskeUä', etäämmällä syrjäk
sa rakennukset ovat ryhmittynet leveän kylätien jar
känevien kyläkujien molemmin puolin, ja kylän ym"
jdykset j^tenäisenä peltoinerenä. :
^—3—S tuha^tiaei vielä ole suuren kylän asukasi
. kyliä,..joissa...elää kymmenen tai par&^
mistä,
Ajoraime pikku kylään Balaton järven-lähellä
karissa. A^utot nostattivat pölypilven, jossa ei nähnjf
metriä eteensä pehmeähiekkaisella maantiellä, Sa-tie
jatkui muuttuessaan kyläkaduksi tuon toista t
kasta keränneen kylän kohdalla.
'Kun pölypilvi laskeutui, kylä oli edessämme H
laus. Valkeiksi rapatut savitiilitalotolkikattoineen,
tielle päin, talon mittaiset Verantakäytavan katoni!
pylväitä kiertämässä köynnösruusut, kirsikkapuita,
joita, heleänvihreitä akaasiapuita pihamailla ja k
molemmin puolin, lapsilauma ja hanhiparvi anfekala
kylärakkieh moniääninen ja kaikenvärihen kuoro porI
kana, portailla uteliaat mummot j ^ k3fläkapakan
nojaten ukot, joista Rembrandt olisi riemuinnut. E
pienellä mäellä valkoi-nen kirkko.
Härkävaljakko tulee käymäjalkaa kyläkatua he"
maa vetäen. Sekin nostattaa pölypilven johon hetki
toaa auringossa hohtava kyläkuva. KyläFäiset nielevät
hassa pölyä — lapset ankkalammikolla, mummot po
ukot kyläkapakan ovella, emännät ja tyttäret askare'
hoilla ja verandakäytävillä.
— Eikö tietä voisi kivetä? joku vieraista kysy)',
telee, että keuhkotautiinhan te pian kuolette, koko k
laisessa tomussa.
" — Entä sa:deaikana, eikö tie silloin ole yhtenä k
liriä?^toinen utelee.
Niin se on, kyläläiset myöntelevät, akseliin asti
vankkurin pyörä jä suuhun asti saapas, kun sattuu
sateita. Eikä pysy kesällä pöly poissa huoneista,
detään suljettuina ikkunaluukut ja säleverhot.
Satoja vuosia ori kylä ollut tässä ja kyläkatu
sena kuin nyt. Aina oli tuumittu, että pitäisi se kivetä,
ei ole (:ullut kivetyksi. Ei ollut varojakaan. Kun ei
tion eikä komitaatin (kunnallisen itsehallintoalueen) to
kivetty, eikä suurtilojen iierrat suostuneet osallistumaan
tannuksiin,. nuh kiveäriiättä j ä i . Oli niin huonot Ä
hyvä, jos leipään riitti.
— Nyt se kivetään, ensi kevääseen mennessä on ]
•kylätuömari isanoo. Hän on valistunut talonpoika,
oniassa talossa paikat kiiltävät puhtautta ja kaluvajass
meilee niittokone ja kylvökone. -
Hän on saanut lisämaata maanjaossa, nyt hänen
I^annattaa.
Hän tuntuu olevan tarmokkain pölyjen puhdistaja^
kylässä. ^Tien pöly d ole ainoa, josta on päästävä.
tumuksenja takapajuisuuden pöly on keräänt}^)^
vuosisatojen aikana.
Ennen maareformia parhaat viijelysmaat-oln^t
suurtilan omaisuutta. Toinen omistaja oli fasisti ja
saksalaisten mukana. Hänen'maansa jaettiin kokonais
saan. Toisen, pienemmän tilan herra, ei ollut fasisti,
oli mukana vastarintaliikkeessä ja sai p i t ^ noin neljann_
(60 ha) maistansa. Loput pakkolunastettiin ja jaetuin.
, ta hän ei nytkään itse viljellyt tilaansa. Maat olivat A'"
la. Uuden lain mukaan vuokrasuhde oli tarkoin ©aan
joten maanvuokräajjä ei enää voitu nylkeä.
^ Uudet /'vfljelijät j a lisämaan saajat maksavat
hinnan valtiolle pääasiansa viljassa 10-20 vuod^
ajalla. Hinta on keskäiöariri 800Ifloa vdinäa 0.57
rista (Unkarissa ka3rtettypiniamittaholdi elil
LAUANTAmA;.HUHTIKUUNA PXlViÄNÄ 1949
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, April 16, 1949 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1949-04-16 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki490416 |
Description
| Title | 1949-04-16-02 |
| OCR text | / Vaari ja poika Onsi dlkä ÖDkariD h kkänä syysyönä v (KAUNOKIRJAL13NBN VIIKKOLEHTI) Published and printeä by the Vapaus Publishing company Limited, 100-102 Elm Street West, Sudbuxy, Ontario. Registered at the Post Of fice DeiMirtment, Ottawa/as 8 e ( » i^ class matter. Liekki ilmestyy jokaisen vUkon lauantaina 12-slvuisena, slsSI-taen parasta kaunokirjallista luettavaa kaikilta aloilto. TILAUSHINNAT: YHDYSVAI*TOIHlN: 1 vuosikerta ...,.......$3.00 1 vuosikerta ..$3y75 6 kuukautta ........... 1.75 6 kuukautta ........... 2.25 S kuukautta ........... 1.00 SUOMEEN JA MUUALLE I7LKOMADLLE l vuosikerta ...........$4.50 6 kuukautta ..........,$2.50 ILMOITUSHINNAT: 75 senttiä palstatuumalta. Halvin kiitosilmoitus $3.00. Kuoleman ilmoitus $3.00 ja sen yhteydessä julkaistava muisto-värsy $1.00 ja kiitos $2.00, Kirjeenvaihtoilmoitukset $150. Erikoishinnat pysyvistä ilmoituksista. Tilapäisilmoittajien on lähetettävä maksu etukäteen. AsiamiehiUe myönnetäää 15 prosentin palkkio. Kaikki Liekille tarkoitetut maksuosoitukset on ostettava kustantajan nimeen: Vapaus Publishing Company Limited. Kustantaja ja painaja: Vapaus Publishing Company Limited. lOU-102 Elm Street West. Sudbury, Ontario. Toimittaja: A. Päiviö. UekkUn aiotut kirjoitjikset osoitettava: r P. O. BOX 69 LIEKKI 8UPBUR Y, ONT. Tämä palsta ph nyt käytettävä kiljeenvaihtopakinaan. Eräs entinen Alppilan^ nykyisin Iniolan emäntä ^ hyviä naapureitamme aikoinaan -—huomauttaa, että Liekin juhlanumerossa sivulla 22 "Alppilan ukkojen laidun" neljännessä värsyisä on rumaUä tuntuva painovirhe; joka olisi korjattava. Siinä sanotaan: "eUkot ne ensin kanapärvehensai". To-siaankin siellä oh tuo paha virhe, syntynyt sften-, että 'kun' ^ sanan tilalle on tullut. * kana*. Ja siitä on. syytettävä ei sen numeron toimittajaa ja tttskin-painopaholaistakaan, vaan ehkäpä suoraan korehtuurin lukijaa, oikolukijaa (vaikka visusti varomme sanomasta sen tökerön himeät) Siis, oikaistuna, näinhän me ukot sen värssyn eräässä iltamassa mahia^^ laulaa jyryytimme: ! Kauan on torkuttu saämätta'unta, syytetty tietä ja vettä ja lunta, £ukot ne ensin kunparvehensai,' siitä, se hoppu on alkanut kai, \^ jotta ei kunnolla ehdi nyt nostaa housujaan. - Ja sitten jatkoimme: Täytyisi treenata päätä ja kaulaa, puhua ja näytellä, tanssia ja laulaa jne. . ^ Sitten vielä saman laulun viime värssyssä on sanavään-nöksillä "soimhan*' ja s"jott" pilattu laulun tahtiakih. Tämä värssy kuului: ~ Annahan että me näyttämön saamme,- siPoin me pillit ne soimahan paamme, — tietenkin akkojen armaiden kans* ja lapset ja nuoret ne on mukatians\ jotta heipparallaa, ritiratirallm ja raUallaaf Selitykseksi sanottakoon, että nuo, todellisuudessa kunnioittavat maininnat naisista johtuvtat siitä, kun he juuri olivat perustaneet naistenliiton osaston. ' Siis kaikki te, jotka aiotte tuon numeron säilyttää, kor-jatkaapa nuo virheet, etteivät ne mahdoUisesti jolloinkin vastaisuudessa esiintyisi. •. ••; . • Tuosta johtui mieleen kaikenlainen naistemme toiminta, liitot ja muut, ja erikoisesti nyt South Porcupincn naisten-kerho, jolta saapui 7Q-vuotiaalle onnitteluineen kaunis pitkähkö paketti. Ensin hän luuli sen sisältävän makeisia ja availlessaan sitä ajatteli tarjoto-niitä työtovefeilleenkin^mut' ta sieltäpä tubikin esiin villaiset, lämpöiset ja ihanat "timantti-sukat*'. Niinpä nHn, rakkaat siskot ovat ajatelleet ,että nyt vanhemmalle puolen ikää kääntyvän miehen jalat pysyisivät lämpiminä ja pää iOleänä. Oi te herttaiset ja aina huolekkaat naisdt, niiftin me mies poloiset joutuisimmekaan, jos teitä ei olisi! ^ Eräs Liekin ystävä Suomen Vaajakoskelta kirjoittaa: "Joukko Liekin lukijoita täällä Keski-Suomessa on Usein ke^kuste^liit Liekistä ja ovat oikein ihastuneita siihen. Usein vtyöskin on ollut ^eskustelun aiheena Liekin takasivulla oleva sarjakuva, — että miksei se voisi olla suomenkielellä, kun kerran lehti muuten on suomenkielinen. Varsinkin nuoriso olisi kovin iloinen jos he ymmärtäisivät sarjakuvan kirjoitukset, ja miksipä ei vanhemmatkin. Ajattelimme tuoda ju^ki Liekille sen kainon toivomuksen, että jos olisi mahdo^ssta, fiiin sarjakuvat laitettaisiin suomenkielisiksi. — Samalla toivomme UekHle onnea ja menestystä** Se oh hyvin y*mmärrettävä ja asiallinen toivomus. Johon yhtyy moni talla tantereellakin oleva lukija- mutta sen to-teutlamnen tuon mglanrnhkieUseriäxHUevttn kw Synkkänä syysyönä käveli poikanen ja vanha vaari. Olivat menossa metsäpirtille joka vanhalla oli elämän kaari. Miten liekään, eksyivät karjan polulta pahaselta ' ' ja väsyi poika ja vaarikin tuolla pitkällä taipaleella. Puunjuurella siinä he istuivat ja vaari puhui pojalle paljon, sanoi: Jokaisen ihmisen elämä se jättää jälkeensä varjon. Siitä se riippuu miten vaaditaan . niitä varjoja —- perinteitä, niin sitten kun päivä kirkastuu me löydämme oikoteitä. Paljon muutakin vaari kertoi kunnes poika nukkui vanhan syliin, ja sitten kun aamidla heräsivät ' löytyi tiekin pirtille lyhyin. S N. KANGAS. Kalevala käännetään islanninMelelle . Islärinin Kansallisteatterhi vierailu Helsiiigiissä viime isyksynä oli omiaan voimakkaasti lisäämään islantilaisten halua syventyä suomalaiseen ja nimenomaan suomenkieliseen kulttuuriin, Tä- . män teatterivierailun seurauksena oli - m,m, se, että Kalevalan kääntäminen is-lanninkielelle on pantu aluUej kertoo Islannin Suomessa oleva kunniapäakon-suli Erik Juuranto,' Islannin pääkonsu-livirasto on käynyt kirjeenvaihtoa Islannin opetusministeriön kanssa käännöstyön käytännöllisestä järjestelystä ja; sopivan kääntäjän löytämiseksi. Opetusministeriön ilmoituksen mukaan matkustaa Islantilainen kirjailija ja toimittaja Isfeldt lähiaikoina Suomeen neuvottelemaan Suomalaisten Kalevalan asiantuntijoi-den kanssa; asiast.a Kyllä yksi hiili 'pian sammuu kun kaikki siihen sylkee. — Suomal. sanan-lasku. K I R J E E N V A I H T O A Martti Vuori, Perukan Eemeli, Anni ]a. Uinnen jlikka: Kiitos kirjoituksistan-ne. ' , i—' ' • mukaan valetun laatan revittäminen ja niihin, suomalaisten sanojen sovittaminen — on sellaisen työn ja vaivan takana, että siitä päätettiin aikoinaan luopua. Jos kuvasarja olisi vähäsanaisem-pi, tAisi juttu toinen^ Siis ainakin tois-ytaiseksi täytyy tuo kuva ottaa sellaisenaan, niin ikävääkuin se Suomen lukijoille onkin- Mutta mitähän jos koettaisitte käyttää tuota kuvaa englanninkielen oppimisen apuvälineenä? ... * * * Eräs urheilumies kysyy: **Ensi kesän urheiluista jutellessa tuli puheeksi ajat ja muta. Minä olen itinä ajatellut että sekunti on sekunti ja se taivutetaan sekunnin, sekunnit-tain jne., mutta eräs toveri arveli, että se taivutetaan myöskin *sekuntin* ja se saattaa olla oikeampi. Olisin utelias tietämään kumpi on oikein, sekunnin vai sekuntin?** Vastaus: kumpainenkin, riippuen perussanasta. Ne, jotka kirjoittavat sen kahdella t:llä, sekuntti, taivuttavat Seji tietysti sekuntin (töinen t katoaa), kun taas ne, jotka kirjoittavat sekunti, taivuttavat sen sekunnin (tunti—tunnin, sekunti—sekunnin, asunto-asunnon, olento—olennon, harkinta—harkinnan). Tuohon^ perussanaan nähden on eri tavat kahdella sanakirjamestarillamme-kin: Halonen kirjoittaa sen sekuntti ja Alanne sekunti. Yleisin ja tavallsiin lienee fcuiiertkin sekunti ja siis myöskin . sen mukaineh taivutus, sekunnin jne. ^AP, Joku aika sitten vieraili rmiva Kaisu-Mirjani V Unkarissa, jonka perusteella hän on kirjoittanut jouk karin kuvauksia, joista lainaamme tähän hänehkr maaseutukuvauksensa. — Missä pusta bnPniinä kysyin heti Uiiariin Niin kysyvät useiriraiä^^ vospaimen pustalla, lanunaspafanen pustalla, karjala talla, villihanhia pustadla, hiiotio pustalla ... — Debrecenin länsipuolella sitä vielä kuuluu 6It oppaistani sanoi. Debrecen on* k a u p u ^ Itä-Unkarissa, ja aellä-jäiellä oleva pusta (puszta) Hortobagy. Sitä oh 35,000 hehtaaria; mutti^ aliie'supistuu nopeasti, kun ruohoaroa muokataan viljelykselle. Opas tunnusti, ettei ollut koskaan nähnyt sitä (Alina tunnustin, etten ollut koskaan nähnyt Lapin reita). Hän kertoi, että pustaksi sanottiin kyllä muutakin tilojen aikana nimitettiin pustaksi kylän lähellä olevia tiloja, jotka eivät liitt3meet kylään. Monet kutsuivji pustaksi tavallista kylää viljelyslakeudella. "Menj nuntaiksi pustalle" he sanoivat tarkoittaen maakylään Lentokoneesta näkee hyvin, miten erilainen on k karissa ja Suomessa. Meillä pikkliinen kirkonkylä, pankit, puoditypostikont^rityapteekit, sitten talo löt hajallaa-n peltojensa; keskeUä', etäämmällä syrjäk sa rakennukset ovat ryhmittynet leveän kylätien jar känevien kyläkujien molemmin puolin, ja kylän ym" jdykset j^tenäisenä peltoinerenä. : ^—3—S tuha^tiaei vielä ole suuren kylän asukasi . kyliä,..joissa...elää kymmenen tai par&^ mistä, Ajoraime pikku kylään Balaton järven-lähellä karissa. A^utot nostattivat pölypilven, jossa ei nähnjf metriä eteensä pehmeähiekkaisella maantiellä, Sa-tie jatkui muuttuessaan kyläkaduksi tuon toista t kasta keränneen kylän kohdalla. 'Kun pölypilvi laskeutui, kylä oli edessämme H laus. Valkeiksi rapatut savitiilitalotolkikattoineen, tielle päin, talon mittaiset Verantakäytavan katoni! pylväitä kiertämässä köynnösruusut, kirsikkapuita, joita, heleänvihreitä akaasiapuita pihamailla ja k molemmin puolin, lapsilauma ja hanhiparvi anfekala kylärakkieh moniääninen ja kaikenvärihen kuoro porI kana, portailla uteliaat mummot j ^ k3fläkapakan nojaten ukot, joista Rembrandt olisi riemuinnut. E pienellä mäellä valkoi-nen kirkko. Härkävaljakko tulee käymäjalkaa kyläkatua he" maa vetäen. Sekin nostattaa pölypilven johon hetki toaa auringossa hohtava kyläkuva. KyläFäiset nielevät hassa pölyä — lapset ankkalammikolla, mummot po ukot kyläkapakan ovella, emännät ja tyttäret askare' hoilla ja verandakäytävillä. — Eikö tietä voisi kivetä? joku vieraista kysy)', telee, että keuhkotautiinhan te pian kuolette, koko k laisessa tomussa. " — Entä sa:deaikana, eikö tie silloin ole yhtenä k liriä?^toinen utelee. Niin se on, kyläläiset myöntelevät, akseliin asti vankkurin pyörä jä suuhun asti saapas, kun sattuu sateita. Eikä pysy kesällä pöly poissa huoneista, detään suljettuina ikkunaluukut ja säleverhot. Satoja vuosia ori kylä ollut tässä ja kyläkatu sena kuin nyt. Aina oli tuumittu, että pitäisi se kivetä, ei ole (:ullut kivetyksi. Ei ollut varojakaan. Kun ei tion eikä komitaatin (kunnallisen itsehallintoalueen) to kivetty, eikä suurtilojen iierrat suostuneet osallistumaan tannuksiin,. nuh kiveäriiättä j ä i . Oli niin huonot Ä hyvä, jos leipään riitti. — Nyt se kivetään, ensi kevääseen mennessä on ] •kylätuömari isanoo. Hän on valistunut talonpoika, oniassa talossa paikat kiiltävät puhtautta ja kaluvajass meilee niittokone ja kylvökone. - Hän on saanut lisämaata maanjaossa, nyt hänen I^annattaa. Hän tuntuu olevan tarmokkain pölyjen puhdistaja^ kylässä. ^Tien pöly d ole ainoa, josta on päästävä. tumuksenja takapajuisuuden pöly on keräänt}^)^ vuosisatojen aikana. Ennen maareformia parhaat viijelysmaat-oln^t suurtilan omaisuutta. Toinen omistaja oli fasisti ja saksalaisten mukana. Hänen'maansa jaettiin kokonais saan. Toisen, pienemmän tilan herra, ei ollut fasisti, oli mukana vastarintaliikkeessä ja sai p i t ^ noin neljann_ (60 ha) maistansa. Loput pakkolunastettiin ja jaetuin. , ta hän ei nytkään itse viljellyt tilaansa. Maat olivat A'" la. Uuden lain mukaan vuokrasuhde oli tarkoin ©aan joten maanvuokräajjä ei enää voitu nylkeä. ^ Uudet /'vfljelijät j a lisämaan saajat maksavat hinnan valtiolle pääasiansa viljassa 10-20 vuod^ ajalla. Hinta on keskäiöariri 800Ifloa vdinäa 0.57 rista (Unkarissa ka3rtettypiniamittaholdi elil LAUANTAmA;.HUHTIKUUNA PXlViÄNÄ 1949 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1949-04-16-02
