Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 5, 1951

              I\' laiulkaahan. Minkä i ^ e n tei
- n m s©- itiliC
iksiiapi
sana> loka ^ meiai^sä
.Voi toki. Menkääii nyt itse kat- fessori A r t to
^1^. SeUä »stuu iratrm^ \pimaiteksituÄ
p^ta aikaa, sanoi Martta na»- ti-vaisehköllaismäis€^^
ff
m
mi
j
:a^äal^j» ti^kalias <m'tim|irai?-
••• - sikin, .\issple.-ku!ku\%lälfe; Ja
••r¥li4>lliÄ^Änsnmiäci^Spk^^ - y^^nnsl^iaan .oviaiakpnIiujalleimn,
• -pitajsJon-^^taäisisäti^kQm^ile^ ..sen efe^n.;portot,tai.,pors-,
;^toä, .a!eneinatta'-^jivtn=-a!as^'.jjo^^
;-ko¥ia:yIös.: -"Jih^^maisäBöala-^^^^ . JaUa-abidistaen.•3itä-entise$tö»kin;:Tm^
ahuo¥3javiäa t^jöinä i^vat M i s t ^ s t a ^ " Joinpa entistä witiin
ylämaista IKmissmönaat^It^^S^^
:kaanköpiiiänV Siinät«i lÖSkirjaiatai Ja^^^^ 3 ^ Jrumpu^nurkkapleleen sattui,tai ratas
on niin s d ^ ^ ^uoraea, ettei kiaipaa^li- min^ta aiikeava» syy^^s^^
tyksiä; 'Toisaalta lyhin san oh i ja ke^anvIjtartaän Jv^^ - Sfajmina xm ahdettu puolen kilom^t-
Ie,
irniään;
iirelystC-nu^^" ja hauskannäköi- i>oh'?iseeh ^emiri tien varressa. .Niini Iin Hamina ---]!<4attepciri'~ on^^^ «äyttää n/ärilr
-Daiö^ssa paljon nuoria ja on appälaista alkuperää-, merkiten lapin r>4€lmä^ Ejoen Älärsmnalla. >Sä^ teanaalta, mutta
LD^ÖföiU. i:^öjä eitJi?' leikitteli k;
niin julkea. Luu-että
tul»5«^ tuntemaan hänet muu-la
ps tahtoisin olla röyhkeä. Tie-
I fcia oa nupri ja lapseliinen tyttö,
J_fe3n: itse .ÄFvehjnsa:
il
eikö? leikitteU
s e m e i ^ ! f c € i e p i t ä j ä n « v a ja tal^^in jään aöatonsten^^-^^^^^^^ rin pituiselle Ja p a im metrin
sijaitsee' hoiii % penii&uhnäa kuen jnik4uiJvä^Mq!a^ - ,^iseUe aliseelk v ^antatörmas
:;cIessä";yotä;;''^--^'"'^- ''r-'--^'', - koo iiolmeen osaan ^aksilkiiJaarvE^^ rtyöntyes^ **sisälle huomaa vielä, seini-
Ita- Iin pitäjää y ^
.En wi valittaa; sanoi mies silmät ^pudasr^ik^ ^latu <Yiäkatu)i>: AsuBit&s^^^^^ .
ihtäeii , " ^^^r^^^ k^-roilttömällä siv^ltlmdlä^ ollut töis
iti il
6r
•tl
a. • Eilenkt
laotta: Ön vain kaksi pääsytietä;
-Kuulkaahan. Minä häluaiannäfi-
"^net noin salasilmällä-^ SöfeeiJ tiöi--
ion«mat:Syyni;; häjrtlltte
|tta\^^, ^ J^il^sf rohkenen tämän
i tjinpusjtaaj: -Sanokaahan millainen
ijjänejlä: Qn-^. -Tänään seison Icau-
^dustalia ja katson. Kierän kuin
Ihiuftfanpourovadin ympärillä, tu-
^ sitten ulos akkunasta tai ovesta,
nauroi niin,-että hänen ystävälli-ilmaniisä;
siristyivät kapeiksi raoiksi.
JHänellä on... .hänellä on luuUak-kiiertäyä
pul^u valkoisella kauluk-
Uanoi IMartta..
-Onl^osiejlä ipjaita samanlaisiakiiin
^V§Uteii^piinä kyllä. selvitän ti-ea.,
y ;Kiit<j^§ia;^p^ opastuksesta.
änfait|9e^_ yirkahti Martta • ja
j mennä ineftoja^h, lain,^
TietysU;jfe;;iiyt menettecsiw -
^ ^ y l a ^ ^ Pohjois-Ii, Olhal;^ ja tunut Mtiseri 4iylke£ii.ja;t^
- ^ • H aihskaän täst^ ovesta ole tullut
muuta kuin eräs po^caneri'aikaa sitten.
No^ me^^
tä? ihmettieir Martta suurin silmin.
— - I M k e e k ä häh sitäkin tietä. Nuo-
Tenmifehen kasvot "vääntyivät Vnauruun, tämättömyyttä. ; • -
— Toisinaanji jos Sätttm olemaan (M^ — CMet yksissä Juonissa se^
kein kiire. ^ - kanssa. ^Näin kuinka isl^it häh-^
— E i , niutta kuulkaahan. Tämä-käy mää kaupan ovelta. Olin Vatovainen;'
varsin kummalliseksi, eikö totta, puheli kurlyistin ja näin vilaukselta hänen i l -
nimismies-iloisestiästiellen Martan n^aantuvan tähän nurkalle. Silloin li-
Haminan satamassa .t^pasxvat
4i»lseBsav ylimaan Italonpojat ja
Miten sinä sinne puduit?
. — Miten! Ailinvkatse oli leikaiisen
uhkaava. —- Sinä^olet aika^petturi; ^
— Petturir Martan katse Icu^^
^tsihkertainen reheUmen Jokiv^
saJaski; haapioillaan Ja lautoillaan ^ta$
lihinj Jossa vaihtui-terya, tohet, i.'oi, hil­lat
ja hiiyhenet suolaan, tupakkaan,
kankaisiin >7n. rihkamaan, jota kaup-paporvarit
kuljettifvat meritietä etelän
4
nalla kaupalta.' 'Huömehhia minä tulen
keskellä' päivää "ja menen itse katso­maan
ihillaihen hän bn. '.Mvan'^^luulisi
hengen sidrä^liiktiskdevarii^K^ mi­kä
on salaperäistä^ kiiiihöstaä minua ko­vasti,
viranpudesta.
1: - He 'kävelivät rinnan Martan asuntoa
vistin ullakolle. Päätin piiijaM' teitä
kumpaistakin. Tunnustapas, etkö ollutX"
kin yhteistyössä hänen kanssaan?
—- Olinhan minä vähän,vmiitiasihk se
vasta veijari olet. Hän tahtoi vhähdä '~
sinut salasihnälläy ihmekö,'-että.äUtbln,/
kun mies on aivan 'suunhUtaah. . Etlso- '
kohden;-^ To^Uöilää: akkuhäs^. katsd- ole Jollakin ^Isvalfa 'Mijeft- :<
tim piitkään, heidän menosfaah;' jMört
t a eröitti selvästi 'Agneksen kasvot '^ver­hojen
'lokasta. »Mal^ ' .^ignesta
, \^ähäh hanhittaan Jitihläh^^^^
ni^;Q&epm^^ kertoa miksi, sian, -astJdi ^täs^-n^
V^.^ 5veriö,;,koskanoinJtauniisti sitä- kuin päAäitf ystäi^^
i,;k«jnton\aah tipiän hänelle?
•arttä katseli miestä hym3allen.
i^kää kettoko^ pyydän sitä." - SU-
>•»•. • fr.'- lut hänen kanssaan.
AiK nauroi iloisesti ja-vapautuneesti.
— Mikä onni, että satuit tulemaan.
Muuten olisi saanut 4)Ha tuolla lioko
yön tai tulla paloportaita myöten. Mät-':
ta-silloin sen olisi nähnyt koko ^alwk, v
i
iälle; sanoi Martta ja - riensi: pois; tehnyt useäiitiääh khih yMeh^^^^^ - jasiitä ne jutut vasta olisivat ^tjfäe^t.^-
i. oli- luafcsl/muutenkm i . Ja entäs, jos kauppiastolls!-T^öto< ^-
aä-i^1lail^lflvK':¥ögä§tyiieenä:kami^^^
pm ijkqaa^,,-
janansa. Hän ei sanonut
iän Ailille, katseli häntä vain ^ e l i -
toi keHo l ^ n L kuutta; ^ j i än oli
|ff!.?^^?:!iav^nnut nimi
^ i Ja siöew t«li Änhikki VästÄ/ Mart­ta;
oikeiy^^äsälrti!''^
t i jättänyt %lk)re"nmiehen 'Ah^^^^^
yiin, mutta kun'hinä^änesvmn ystäväl­lisesti
tervehti ja jatkoi matkaansa, oli
hänen pakko semäta^ukanav; 'Mitähän
'Ähhikkitästä:ajatteli?ttuumi h ^ . ^ .
: Muttakuh^he-oKvät tullefeb-Ma
salia? päivittfeir'Martta.'
He lähttvät yhdessä. ".MirpÄtäi^i
sahajauhoja • yltään: j a oarkkbi atien ^
•iloisesti:.--'. • -.• '-V.^" -Jj^''':^^^^!^!
— Nyt hän kai ei yaWaudu'enää.;^
— Olehan vaiti, ^ffin tulee ^niöiÄh-na
keskellä päivää.. . - i.^--^?'r7„
- •• — Sanoiko.hän niin? . • * r
— Ihan sfihrällä suoöi2nkieteli2,x:1^k '
seisoi' varustautua ystävälliseen -yastaanottoön.
. f: ?^D'i.^Yä. näkyyy painuvänkih
jjuksettoman^ . Utaan, ^virkahti Ail^
fllen kauppaan. — Eikö häntä ole
f W tänään?
h Ei^^^nol >lartta lyhyesti, mennen
semaan kaupan ovea, katsahtaen sä-jatfö^
i ^\ i ^ / ' ' i ^ "^^imm edustalle.
»ilfii%:i , (^i:?fö^t9mästi.
"•ft?^#n>sieliä? kysyi nimismies
rakenmiksen nurkalta. Martta
asuntonsa Aili:oliiietfcen^iti; ;Sittiäi:häo hau-;.l
a oli" rahti vapautuneesti. ~ Ei.' se
tullut; Martta r-sanoinopeasti^^^^^4^ .7,
•jinsä^,.::;v^/^;v> r-v^^;' - ' " v . ' S i n ä ' olet- saanut • vieraita,:'sa^i
hän sitten. . ' . .
— Niin, ja sundlisia ineste^
sanoi Martta. • 7 •
— Niinkö;; millaisia? ^ y ! : Ä i l i osaa4<
ottavasti.,- ^r< : c ;.
— Olavi on ilman paikkaa; ICöko
liike on konkurssin partaalla,^ Puolet
henkilökuntaa vähennettiin^ Tässä me .
%tiiöÄiä^*'';
MM nurkan taa. Nvt
vasankin.joutui suinpäin hänen
ajatteli >Xartta jännittyneenä,
vongahtelevan lukon kiinni
l^^"'^>:^*^stoliuoneeseen. Ailia ei
{:^^^4^^thäjad^ Martta
— Minun sulhasenf oh tulFut? helähti
iioisestiMnenhmililtaan ja samassa hän
jo riensiiportaalla sei^vaa nuoftaniiestä
kc^denvi c - \ y; ''
^mismies kääntyi takaisin astellen
hymyiU^-^kylää Tjohderir
Mht'ta; kun;;l^Iärtta hi illemmal­la
käwli' suiha^en^ kanssa
tietä pitföi jäbir juuri sivuuttäriiassa
kaupfpapuoditi, kouli hari jostakin pään­sä
päältä"^ nimeään kuiskattavan hiljaa
ja kiihkeästi.' Häh tatseli ympärilleen
ihmetellen mistä se kuului, ja lopulla
i t e i * ^ ^ |
. . - ' ' PC
juuri <^emme tuumineet mihin, ryh^^
Aili tarttui Martan käteen pidättäen ^
häntä .menemästä suoraan shlhäsehsa
I.'okse.
— kuule, Martta. Miha.Jcerroh tä­män
Anne-Marielle. Veistämölla: lisä­tään
työvoimaa minkä keritään. Insi­nööri
Haahti oli eräänä iltana meillä
saunriittelemassa smne paljon, uutta^
Ehkä hän -voisi sijoittaa CÖai^
Martah: äimät loistivat^ Hah purisH lu-vamyasti,
mutt^ -ten J i onauana> jasti. Ailin kättä'jat^kköi^^
^i^.^Iaitäri yksi^^
'^tatsdlenhänt^kysyväsö- - We^&n^'äRi^^^ - -
^ ^ ^ t e k ö t^^^fisiSkMn^^^ - * ^ N ä l M i i n , - ^ t * k Ä c »^
^ Ä : h ä n . - s i t t e r ^ v , l ^ t €^
;^^a,:sulkiessaan käupair ta-^
; j.^urkisti,^nimism.ie5 rakera^ -
noiuAili 3^ta^hiljaa^
^C^dofe ia&sä^O^^ Se ön Aili. M i ­ten
j i m n e e ^ f e ohiuafla> siunaili hän
Sinä olet aiHntolllnneh;
: Hänellä «n l i i r c kotiin: '
8mJk®kmmm ES pzmm
'M
^ paunaa Imhvia
. 2 {paimaa vallL tikäa
pclsettia isuiv. hedelmiä
. \ poxmo, kuiv. luumuja
- ^^az. pals. Sweet jCfeccolate
• % l^una&'B^r's Ka^itsoota
' S ijol^tia cavuMieita
1 Nylon sulskia
^pauna£& kiiviä
> 2 launas valk. jriisiä
l-^ja&etti guiivattuja hedelmiä
1 pauna 'kuivattuja luumuja
..1% unssia kaneelia ;
4 • paunaa'- liah-via -
..Hinnat 2a .«isiltä muutoksen
:.-a!a_isis. .-.
'^nftmitettu-' osiasiii^
f piit
S 1
4 '
mm I . 'if j