Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, May 5, 1951

              E rm Vala:
r
vaeitäia la
H ' ^ ARV.\LLA kit-jailijalla on niin luja sensa vapauden vallitessa. Juuri tämä
asenia Suomen kansan tietoisuu- ajatus on tehnyt Gorkin rakastetuksi
ce^a kuin ^laxim Gorkilla. Hänen .työväenluokan keskuude^^
: kuuluisuutejisa ei perustu siihen, että Maxipi G^rki synt>i maaliskuun 2S
:• jg^ oli kansamme l'uTotpett'a^va^, ry.s,t^äy^ä '^p^nsä^ 1 868.Nishni-Kox-orodin hHistoräiall-is hänen teoksnnsa: "Pohjalla-nay- .. . ,
; t.^LT.ä• än. jota täällä on paljon esitetty,, . nen alkuperäinen nmiensä oli Aleksei
'•Suprmxenl yliopistoihin",.;. "Äitiin", JNJaksimovitsh Peshkov. Kirjailijan isä
^ " Tannustukseen"; ja vaellusvuosien ker^ höyrylaivakonttorin hoitaja, mutta
• t-nviksiin. . hän kuoli Maximin ollessa vasta parin
' "G3rkia ei s y v t ä ole kutsuttu "vallan- ; yuoden-vanha, jonka vuoksi isovanhem-f
.iip-oukseu mvrskvlinnuksi". Hän näki • . . . v ä r j ä ä PeshkpyiUa ja hänen vai-
; imoruuten<a vaellusvuosina selvästi, että olemaan suurin merkitys
!" 6u.iL-i kansa ei voinut elää,niissä oloissa, - _tulevaa l^irjailijan lapsuudenaikaiseen
( - wii.a tsaa^-ina jan pakkohallitus. oli luo- - - kehitykseen. Pojan ollessa 7-vuotias
^ "IJ^j'^ " ' > joutui vanha värjäri puutteeseen ja sii-
: ""KUD luemme Gorkin teoksen «Nuo, >ä alkaen poika sai tulla toimeen miten
; ruuieni vliopistot", jossa hän kuvaa ih- f^!!^^ "^^^ ^nsin hän joutui työ-
' n,is.a vanhan Venäjän kaikista yhteis- . hon jalkmelnkkeeseen, sitten eraan pn-
: -kantaluokista, huon^aamme, että hän on rustajan oppipojaksi. J ä m ä n jälkim-
; nähnyt, miten taantumuksellinen jär- ^»isen-luotahan karkasi ja purjehti
i kstelmä -on myrkyttänyt :kansan koko\ PJtlpn Volgaa kokkiporkana. Hä-
; elämän. ^ Samaa laiskuutta, välinpitä- "^^"^ ^"«^ mukanaan, että ha-
; n^ättömjyttä ja tylsyyttä, jota muut nen lähin esimiehensä, höyrylaivan kok-kiriaiUjat
ovat tavanneet yhteiskimnan^^''^^^^^^" ^""^^^
i huipuilta, tapaa Gorki tavallisen kan- lukumies ja tartutti nuoreen Gorkiinkin
, san keskuudessa. Mutta Gorkin suu- 'lukuhalun. Kasanissa joutui tuleva kir-ru
«5 on siinä, että hän nälii myös. toi-~^ ^"^^ ylioppilaiden ja vallankumouksel-i
sen- puolen kansassaan: näki sen voi- lisen sivistyneistön kanssa kosketuksiin,
l man,:uskon ja innostuksen, joka siinä ^"""^^^ eloisastL oli Gorki kuvannut
\ kimahti esiin heti, kun olosuhteet vain vaiheita muistelmateoksissaan
f n:>» antoivat. Täst^ ''Maailmalla" ja "Nuoruuteni yliopis-
^ vasi min hellästi kaikkia niitä ihmisiä,. ^
I joita hän tapasi vaellusvuosinaan, kaik- -,Kaksikymmenvaiotiaana sai Gorki
I kianutä, jotka olivat "pohjalla" kulku- paikan kotikaupungissaan Nishni-Nov-
't -reita; ryysyläisiä, ilotyttöjä ja vieläpä gorodissa erään asianajajan konttorissa.
I varkaitakin. Kaikissa ihmisissä hän nä- Hän.sai ystäviä kaikista piireistä, mut-
1 ki hyvää ainesta, joka ei päässyt esiin ta vaellusvuosien muisto eli niin voi-
1: onnettomien yhteiskunanlliste'n olosuh- makkaana hänessä, että hän lähti uu-
; teiden Tuoksi. Kuuluisa on Gorkin ku- delleen matkalle. Hän vaelsi nyt Etelä-
> "Vaas siitä, miten Volgan rannalla vete- Venäjällä ja päätyi lopulta rautatie-
; lehtivät ry\syläiset tekivät ihmeitä, kun työläiseksi Kaukaasiaan. Tiilisissä ol-
5 tosi tiili kysymykseen. Erään hiekka- lessaan hän innostui kirjoittamaan ja
i :n;atalik6lle ajautuneen lotjan lasti oli -^aatiensim/mäisen kertomuksensa ni-f
-pelastettava, Gorki kuvaa tätä tapausta meitä "Makar Tshudra" v. 1892. IMui-i
• Sfjuraavasti:..: ^. la hänen kertomuksiaan julkaistiin Ka-
• ••"Ja-mio hitaat, märät miehet alkoivat ^anin ja NishniNovgorodin lehdissä. Nä-käyttää
koiiriaan. He ryntäsivät kan- .mä, kertomukset herättivät kirjailija
- ^ nelle ja vajosivat lastiruumaan kuiii- ^'^dimir Korolenkon huomiota. Koro-f
taistelulta, huutaen ja .kiljuen ja laske- lenko asui, tuolloin Nishni-Novgorodis-
»n-pilapuheita. Yltympäri lensi rii- sa ja Gorkin jälleen saavuttua kotikau-
'"^J^äkkejä.. rusinapakkoja, hahkoja ja Punkinsa otti Korolenko häneen yh-
Ismpaanviiotia kevyesti kuin höyhentyy- t^^ydeaja vaikutti ratkaisevasti siihen,
' n}fä- jä vantteria olentoja riensi edes- että Maksim Gorki antautui kokonaan
takaisin 3-llyttäen toisiaan huudoin, v i -^ ^^^^^J^^^^^^^" ^^^^lenko tutus-
• ^!%ksin ja voimakkain kirouksin ' Oli ^^'"^ hänetmuihin kirjailijoihin ja Gorki
vaikea uskoa, että nuo miehet, jotka sai kirjalliseen aikakauskirjaan ^"Russ-tekivät
työtä niin hilpeästi ja kevyesti ^^'J^ bogatsvo"" novellinsa ''Tchelkash"'
^Ifvat samoja hitaita, äreitä olentoja- V. 1895.. Tämä voimakas tarina Mus-
.'ötk:aiuuri äsken olivat valitelleet elä- tanraeren rannikolta teki yhdellä iskulla
^^ää. sadetta ia kvlmyyttä . He teki-" ^^^^^^^ ^""^"'^^'^^^ -'^^ ^^^^^ Venäjän,
.vät työtä aivan kuin'olisivat janonneet Hän kuvasi kulkuteitä ja kodittomia
"i-anannäkoä. kuin olisivat kauan odot- mukaansateanpäavasti ja varikkaas-
•t^s^et ilai saada heittää kuudenkym- ti. että porvaristokuvauksiin ikävysty-
':^'-^^n kilon säkkejä kädestä käteen ja r.yt .Sarjallinen yleisö viehättyi ja halti-
'^tmaä edestakaisin pakkoja selässä." ^itui. Arvostelijat näkivät Gorkissa sen
• . ^'iH luemme tuon Gorkin kuvauksen yhteiskunnallisen kirjailijan, jota niin
2:atteleir:nie sitä valtavaa rakennus- kauan oli odotettu.
^3 ula. joka Xeuvostoliitossa" sosialistisen Aleksei INlaximovitsh Peshkov oli ot-
^'^i^snkumouksen jälkeen on tapahtu- tanut kirjailijanimekseen Gorki, joka
^uf. emme voi muuta kuin ihailla Gor- merkitsee -Katkera-\ Mutta tosiasiassa
•-'^ nakeniiskykyä. Vaeltaessaan kan- ei hänessä ollut mitään synkkää ja kat-hän
tapaa kaikkialta ckeraa, vaikkakin hän usein kertoi syn-t
n j f ''^^^ ihmis-ä ja orastavia aja- kistä ihmiskohtaloista, kuolemaan päät-
^övsa. Ja nijj, hänessä vähitellen kyp- tyvistä taisteluista ja ponnistuksista.
^2 nakrmys. että ryysyläiskansa ker- Mutta ihmeellinen valonhohde ympäröi
on tekevä tekoja, jotka hämmästyt- aina Gorkin kuvaamia ihmisiä, hänen
maailmaa. ••Ihminen, mikä ylväs henkilönsä todella elivätja hengittivät
te^-1 '^^"^ahtaa hän eräässä kirjoi- - ja yiriparillä olevan luonnon hän kuvasi
^^^essaan. ja tosiaankin, ylväs on ih- niin mestarillisesti, että ihmiset ja luon-
'"'^ ja ihmeelliset hänen saavutuk- to ikäänkuin sulivat yhteen yhdeksi ai­noaksi
huudoksi: ^le.,elämme, meidän
cn tulevaisuus!
Julkaistuaan kertomuksensa v. 1S9S
kirjana alkoi Gorki kirjoittaa romaa­neja
ja näytelmiä. V. 1901 ilmestyi
romaani "Fomä Gordejev" ja näytelmä -
'Pikkuporvareita" seuraavana vuonna
romaani "Kolmikko" ja näytelmä "Pöh- :
jalla". Näistä viimemainittu herätti
kansainvälistä huomiota. Saksan teat*
tereissa saavutti •"Pohjalla" ainutlaatui­sen
menestyksen ja meillä Suomessakin
on 'Pohjalla'' kuulunut niiyttämöiden
vskinaifeen ohjelmistoon.
Gorki oli monella tavoin ilmaissut
ih.yötämielisyytensä. Venäjällä alkanutta ^-
sosialistista liikettä kohtaan.' Tämä ai- r
heutti hänelle paljon ikävyyksiä \-iran- , Kuuluisat Lontoon tcemarkki'
omaisten taholta huolimatta siitä, että nat on avattu ensimmätsen. kerran \
hän kirjallisella työllään pii saavutta­nut
maailmanmaiiieen. ' Kun-: Veftäjän
tiedeakatemia v. 1902 kutsui hänet kau­nokirjallisen
jaostonsa 'jäseheksi, vaatii
poliisi Gorkia palauttamaan jäsenkir­jansa,
koska, häntä ei voitu pitää po­liittisesti
luotettavana. Vastalauseena
kirjailijatoverinsa vainoaminen johdosta
erosivat Tshehov ja Korolenko tiede­akatemian
jäsenyydestä.
V. 1905 alussa Gorki vangittiin yh­dessä
muutamien muiden kgirjailijain
kanssa. Vangitseminen herätti suurta
raielenkuohua ulkomailla ja vastalause-kpkoulvsia
pidettiin niiltei kaikissa mais-
V. 1939 jälkeen ja kauppiaat saa­vat
np.'t käyttää Intian ja Ceylo*
mn valpailta markkinoilta osta-maansa
teetä. Yksi Lontoon tun­netuista
teenmaistajista ja -kehit­täjistä,
J. Stevens, joka on ollut
teenmaistajana 50 vuotta^, on taas
takaisin työssään lajittchmassa
teetä eräässä Lontoon teevafästos-sa.
I
kea ulospääsyä. Opiskeleva nuorisOp
työläiset, kirjailijat, talonpojat^ palkka­laiset
— kaikki he alkoivat olla kypsiä
vastalauseeseen."
, Miten suurta "kirjailtjaa kohdeltiin
s<. Gorki pääsi pian vapaalle jalalle ja Tsaarin-Venäjällä, käy huvittavalla ta-työskenteli
sitten jonkin aikaa sosiali- valla ilmi Teleshovin .muistelmista,
demokraattisten •'Novaja Shisn"-lehden V. 1901 karkoitettiin Gorki Nishni-toimituksessa.
Kun taantumus sitten Novgorodistapa määrättiin asumaan Ar­jalleen
kiristi otettaan, piti hän parhaa- zamasin pikkukaupungissa, jossa hän oli
na lähteä ulkoniailla. 'Hän matkusti poliisin ja urkkijain alituisen silmällä-maasta
Suomeen kautta y. 1906 ja jou- pidon alaisena. Tietämättömät ihmiset
tui matkalla Helsingissä suurenmoisen olivat saaneet päähänsä, että Gorki
juhlinnan kohteeksi. Mm. Eino Leino oli vääränrahantekijä. Kirjailija ker-ja
Akseli Gallen-Kallela olivat hänen
jrhlijainsa joukossa. Siihen aikaan
Suomen sivistyneistö osoitti yleensäkin
suurta suosiota \'eriäjän vällarikumouk-sellisille
johtohenkilöille.
Minkälainen oli sitten Gorkin merki­tys
Venäjän kansalle tsaarinvallan ah­taissa
oloissa?
V. 1899 kirjoitti Gorki eräässä Nisni-
Novgorodin lehdessä: - '
"Ympärillämme alkaa kiehua elä­mä,
herää uusi tietofsuus, syntyy lukija,
joka tutkiskelee ja janoaa kirjoja. Tuo «
lukija vaatii vastausta elämän ja hen­gen
olennaisimpiin kysymyksiin, hän
tr.htoo tietää, missä ori totuus, missä
on oikeudenmukaisuus, mistä hän saat­taa
löytää itselleen ystäviä jä kuka oti
hänen vihollisensa."
Mcskovalainen kirjailija ja arvoste­lija
N. Teleshov on tulkinnut Gorkin
n^erkitystä seuraavin sanoin:
•'Gorkin rohkeat, raikkaat kertomuk­set
ovat tyyliltään kauniit ja kirkkaat.
Ne ovat salaperäisiä kuten hän itsekin,
niissä on jotakin houkuttelevaa ja ne
o\-at täynnä rajua vapaudenrakkautta
ja varmuutta siitä, että ihminen pystyy
kaikkeen. Nämä kertomukset olivat
tavattoman tarpeellisia tänä ankarana
j,i ankeana aikana, jolloin ihmiset kaik-ktalta
koettivat etsiä ulospääsyä ehdot-tuman
yksinvallan raskaan taakan alta.
3Iitä ankarampi paine, on, sitä voimak­kaampana
ilmenee halu päästä siitä va­paaksi.
Mitä toivottomampi tilanne on,
sitä itsepäisemmin etsitään siitä ulos-pääsvä.
Vuosisadan vaihteen olot oli-too
elämästään Arzamasissa seuraavaa:
"Kaupunki on kaunis ja hyvin nau­rettava,
villin alkuperäinen. Minulle
cn esitelty muutamia urkkijoita, joista
jotkut — kykenevimmät — tulevat
luokseni keskustelemaan •sydämellises­ti*,
toiset taas tyytyvät kävelemään ik­kunani
alla. ' Minua pidetään täällä
vääränrahantekijänä, ja jos annan jol­lekin
köyhälle hopearahan, syök.syy po­liisi
kö\'hän kimppuun, ottaa häneltä
rahan ja puraisee sitä."
Sairastuttuaan siirtyi Gorki Krimille,
Jaltaan asumaan. Gorkin teosten sak­sankielelle
kääntäjä, Scholtz. .sattui tule­maan
kirjailijaa tapaamaan siihen aikaan
kun hän oli pahiten poliisin piirittämä,
jä kirjoitti kauhistuneen kuvauksen Sak­san
Jehtiin siitä, miten kirjailijoita Ve­näjällä
kohdeltiin. Kukaan ei varmas­tikaan
siis ihmetellyt, että Gorki lopulta
kj-llästyi alituisiin rettelöihin ja siirtyi
Italiaan Caprin saarelle kirjojaan kir­joittamaan.
Gorki oli joutunut läheiseen koske­tukseen
Venäjän sosialidemokraattisen
p-.iolueen kanssa, jonka henkiseksi joh­tajaksi
vuosisadan vaihteessa oli tullut
Lenin. Maanpakolaisuutensa aikana
Gorki oli kirjeenvaihdossa Lenin kanssa,
joka silloin asui Sveitsissä. Näiden kah­den
nerokkaan miehen kirjeenvaihto,
josta suurin osa myöhemmin on julkais­tu,
on perin mielenkiintoinen. Se osoit­taa,
miten Gorki taiteilijana otti asiat
hjrvin usein aivan yksilöllisesti, henkilö­kohtaisesti.
Lenin neuvoi häntä kuiten­kin
kärsivällisesti suurissa periäatekysy-vat
juuri sellaiset. Ihmiset alkoivat ha- n.yksissä ja osoitti samalla lämmintä