1943-06-12-11 |
Previous | 11 of 12 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
HyödylUsiä tietoja
TADIIEN HARVENTAÄIINEN
CM,mn osa kasvilajeista Mytyy har-
;4a niiden kasvun alku-vaiheissa,
r ne jätetään harventamatta siihen
'*wva jjunnes ne ovat päässeet kas-t^
Zxi verrattain pitkälle, on inahd
a harventaa niitä ilman ettei
älle jääneitä samaUa vaihingoitettai-
V Tämä ei koske keltajuuria ja puna-
•"uria joita voidaan harventaa vielä
äoinkn kun osa on kylliksi suuria
kvtettäyäksi. Puolikasvaneet kelta-
Sn«t ovat kaikkein maukkaampia.
' Lantut ja nauriit tulee harventaa he-
^ kun alkavat muodostaa juurta. Ne
frätkasya hyvin toisito ahtautuneina.
j« hai^^ntaniista" pitkitetä&a siihen
vaaita kunnes juuri alkaa muodostua,
iäiritään niiden kaildcien feasvua ja
aatojen aiheuttamat vauriot saattavat
^ohtsa siten heikentyneiden kasvien
kuolemaan. Jos nuoret taimet har-
•rennetaan, niin että väliä on rivissä 4
taumaaK kasvat nauriit ja lantut pian.
Maahan jätettyjen punajuurten väli-natSan
tulisi olla 2 tuumaa. Fensas-finapapu
ei kehity kunnollisesti jos se
kasvaa liian ahtaassa tilassa. Jokaisen
varren välillä tulisi olla puolestatoista
kahteen jalkaan jos toivotaan hyvää
satoa.
Rediisejä tavallisesti harvennetaan
siten, että niitä otetaan syötäväksi ti-heämmistä
paikoista.
* • *
SnPlKABJAN VAIVAT
Mikään kana tai muukaan lintu, jos-ia
on syöpäläisiä tai sisusmatotja, ei ole
hyvä tuottaja. VaJkka se olisi kuinka
flintarmoinen ja erikoislaatuinien, ei
se sT^äläisten ja matojen piinaaanana
kykene munimaan niin paljon kuin
leb(ricas ruokinta edellyttää. On ole-aassa
keinot maiojen poistamiseksi ja
syöpäläisten hävittämiseksi.
^vin usein havaitaan, että pitkäai^
kaista kokemusta omaavat suuret ka>
iiafarmarit jättävät vanhemmat ja pa-
«nmin tunnetut syöpäläislajit ja tau-äit
huomioonottamatta vain siksi, kun
ryhtyivät ajoissa varovaisuustoimen-piteisiin
niiden varalta ,eivä:kä ole
joutuneet niiden takia kärsimään moniin
vuosun. Voi sattua niin, e^tä kun
vuosikausiin ei ole ollut mitään haittaa
kanatäistä, niin niihin ei ajoissa
kiinnitetä huomiota, vaan useinkin
saavat suuren vallan ja aiheuttavat
paljon vahinkoa.
Puhtaus on yksi keino syöpäläisten
ja tautien ehkäisemisessä ja tehokkaassa
kontrolleeraamisessa. Hyxan
ponilla kanafarmeilla puhtaustilan-netta
voidaan parhaiten kuvata Mark
Twainin sanoilla: "Kaikki puhurat ilmoista,
mutta kukaan ei tee mitään
niiden suhteen".
Puhtaustnanjie on usein seUamen, että
se houkuttelee tauteja ja syöpäläisiä.
Usein näemme lantakasoja kanahuö-neiden
lähellä ja kuollut kanakin nähdään
lojumassa lantakasan päällä. Jos
tauteja voidaan välttää sellaisen tilanteen
vallitessa, johtuu se hyvästä onnesta,
joka saattaa loppua milloin tahansa.
Jotkut arvelevat, että perusteellinen
puhdistus ja desinfisoiminen
tavallisesti muodostaa riittävän puh-taustakeen,
mutta se ei pidä paikkaansa.
^Perusteellisinkaan puhdistus ja de-sinflsoimjnen
el estä hyttysten, kärpästen
tai matojen kuljettamaa kana-rokkoa.
Tutadjat ovat ottaneet silloin
tällöin ianmaraamelhin. yjn. kerääntynyttä
tomua ja laJjoratoriossa on sen
havaittu sisältävän satoja coccidiosis-täudin
basilleja. Täydellinen pölyn
poistaminen on yksi puhdistustyöhön
kuuluvia tcht&viä. Joku on sanonut;
Jos puhdistus suoritetaan perusteellisesti,
ei Jää niita&n basilleja desfarfi-sointia
varten. Se pitää palkkansa.
Voimakkaan lipeäseoksen käyttö on
tuloksellista. 1 pauna lipeää 6^ gal-lonaan^
vettä tai 13 imssia 5 gallonaan
on hyvä annos.
Tavallista käyttöä varten tulisi de-sinfisointiaineet
ostaa alunperin silmälläpitäen
niiden desinfisointivoimaa,
kuten se esiintyy Carbolic Acid Coef-ficient
takauksessa.
New Jerseyssä viljellään
silkkiä
Joku aika takaperin kerrottiin, et-i
eräs kokeilija Connecticutin valti-
?so on menestyksellisesti viljellyt
ihvia ja siten vapauttanut itsensä
ahvih annostelun hankaluuksista.
• Hetken oli hän maassa, mutta
)usi pian ylös karaten uudelleen
etsastäjän kimppuun. Tämä iski
istustajaansa vasten kasvoja sellai-
Ua voimalla, että veri pulpahti tään
suusta ja nenästä ja iskun voi-asta
teki mies pari kolme kuper-jääden
maahan makaajan.
Valde palasi takaisin juomaveik-ien
luo. Uiila, joka oli koko ajan
irannut taistelevia, auk^i nyt
^nsa sanoen ibisesti:
^ Se oli oikein, se riivattu ei muu-
^nnutkaan, yhäti on se sinun
passasi. Tukitsi se kuitenkin vä-
^ aikaa ilkeän kurkkunsa.
Wies oli tällä väiniä hiipinyt lä-toisia,
kokonaan muuttuneena,
'f nyt hiljainen ja siivo. Pu-tdi
kokolailla siivommin metsäs-
^•^ Uula katsoi, jonkun aikaa
^ta, suu iloisessa hymyssä ja lau-
Puoleksi ivalla:
~ SUlä tavoin miestä kouluute-
Kun ei huoU puheesta niin
järkeä päähän oikein kou-
^"Palla. Sinäkin näytät saaneen
y vaaperin mitalla, kun ei- ole
\ kaikki ehtinyt painua sisään ai-
"n. vaan on jäänyt pinnalle.
J^ko tarkoitti mustelmia, joita oli
naamassa,
j^ff ei vastannut mitään, vaan
kasvojaan, väliin vihaisesti
^Ollien vuoroin ukkoon, vuoroin
^- alutta ennenkuin juomin-
^PPuivat, olivat Valde ja hänen
•^ehcisä hyvät j-stävät.
Jatkuu.
Hän osotti, että kahvi ei ole mikään
erikoinen kuuman ilmanalan tuote,
vaan voidaan sitä viljellä täällä puol-kylmässäkin
maassa. Nyt on toinen
kokeilija Morristownissa, N . J.,
osottanut, että Amerikan Yhdysvaltain
ei tarvitse enään sodan jälkeen
jäädä riippuvaiseksi Japanista eikä
mistälän toisestakaan maasta silkin
tuotantoon nähden, vaan voidaan
silkkiä viljellä kotimaassa sellaisella
menestyksellä, että se riittää omiksi
^tarpeiksi vaikka kaikki naiset vetäisisivät
silkkisukat jalkoihinsa.
Kokeilija on C. E. H. Gil, Thorn-wood
Fannilla, Morristo\vnissa, N .
J. Ja hän ei ole mikään laboratori-kokeilija,
vaan on käytännössä osottanut
sen mahdolliseksi vaikka kuinka,
suuressa mittakaavassa. Noin
kuiisi vuotta takaperin hän istutti
muJJ)erry puita, joiden lehtiä silkki-madot
syövät ja 'kutovat silkkilankaa.
Sittien hän tilasi keltaisia kiinalaisia
silfckimatoja ja persialaisia
valkoisia silkkimatoja. Nuo kuusituhatta
mulberrypuuta antavat riittävästi
ravintoa neljälletuhannelle
silkkimadoUe. Mutta mr. Gil kyke-nedcin
nyt osottamaan, että hänellä
on valmista silkkilankaa, joka on yhtä
hyvää kuin parhain japanilainen
silkki.
Mr. Gill on uteliaille vieraille
näyttänyt, miten silkin viljeleminen
voi tapahtua; miten silkkimatoja
kasvatetaan, ruokitaan ja miten silkkilanka
sitte kerätään puolille ja valmiiksi
kudottavaksi. Hän näytteli
puisia telineitä, joille jokaiselle mahtuu
aluksi noin 400 vasta hautunutta
silkkimadon toukkaa. Ne ovat
aluksi pieniä, noin kahdeksasosaa
tuumaa pitkiä, mutta alkavat heti
syödä mullberrypunn lehtiä ja alkavat
myöskin kasvaa. Ne pysyvät
sellaisella toukka-asteella noin 28
päivää minkä jälkeen ne alkavat koteloitua
ja keriä ympärilleen
sUkkUankaa. Jokainen toukka tällä
KuBinan kantta
Suurin osa Yhdysvalloista Neuvostoliittoon
lähetettä\i$tä sotatar-peista
menee nyk\-ään Intian meren
kautta Persian lahden pohjukkaan ja
sieltä edelleen rautateitä ja maanteitä
myöten. [Mutta Persianlahden a-lueet
ja Iran eivät ole niin ihanteellisia
kesämaita kuin niitä kuvitellaan.
Eräs asiantuntija kertoo, että
Kuolemanlaakson lämpömäärä on
lastenleikkiä siihen verraten mitä se
on Persianlahden rannikolla touko-,
kesä-, heinä- ja elokuussa. .\den on
tunnettu maapallon kuumimmaksi
paikaksi. Amerikalainen sää toimiston
edustaja huomasi siellä lämpömittarin
osoittavan 185 astetta F.,
eikä tämä ole mikään harvinainen i l miö,
vaan varsin tavallinen kesäkuukausina.
Persian lahden satamissa on niin
lämmintä, että työntekoa ei päivä-sydännä
sallita ollei^aan. Koskettaminen
metalliesineeseen, joka on
jonkunkaan aikaa seisonut auringonpaisteessa,
*|K)lttaa heti kädet rakolle.
Lentokoneiden kuljettajien täy-t3ry
ohjau^yörää sivellä kylmällä
vedellä ennenkuin voivat ryhtyä
tehtäväänsä, jos nimittäin kone on
vähänkään aikaa seisonut polttavassa
auringossa. Mekanikon täytyy
tyx5kalunsa pitää aina "Varjopaikassa,
sillä jos metalliset esineet seisovat
auringonpaisteessa, ei niitä voi käsitellä.
Aurinkokylpyjen ottaminen Iranissa
on jyrkästi kielletty. Jokaisen
täytyy iltapäivällä olla varjossa,
mutta nukkuminen ei tule kysjTuyk-seenkään;
eivätkä yöt, vaikka ne tavallisesti
ovat tropiikin maissa viileitä,
tarjoa suurtakaan lievetystä.
Keskimääräinen lämpö yölläkin Persianlahden
rannikoilla on 125 astetta
F.
Terveydelliset olot näillä alueilla
ov-at perin kyseenalaiset, .\nkara
kuumuus alentaa ihmisten vastustuskykyä.
Huono juomavesi aiheuttaa
malariakuumettä, suolikuumetta ja
eräitä muita tauteja, varsinkin sellaisille,
jotka eivät ole tällaiseen ilmanalaan
tottuneita.
Syöpäläisiä on sellaisia,.joista eivät
amerikalaiset ole kuulleet puhuttavankaan
ja nämä leyijltävät monia
eri tauteja. -
.Amerikalaiset kestivät viime talven,
sadeajan (kesällä ei sada moniin
kuukausiin tij^akaan) verratr
tain hyvin, mutta kesä on vielä kokematta.
Laivanlastaajina toimivien
työläisten terveydestä pidetään erikoista
huolta. Ravinnoksi käytetään
vain .\merikasta vietyjä ruokalajeja,
sellaisia, jotka eivät pilaannu,
mutta sellainen kuin tuore liha ei tule
kysymykseenkään. Tosin useissa
Iranin kaupungeissa, kuten Teheranissa,
on ''tuoretta lihaa" saatavana,
mutta kun sen käsittely ei vastaa e-des
alkeellisimpia terveys- ja puhtausvaatimuksia,
eivät amerikalaiset
halua sitä käyttää, eikä se ole sallittuakaan.
Yleiset ruokailupaikat
Teheranissa ovat sitä laatua, että
niissä eivät voi muut kuin alkuasukkaat
käydä syömässä. — Juomavedestä,
jota työläiset joutuvat käyltä-ritään,
pidetään erikoista huolta. On
olemassa erikoisia asiantuntijoita,
joiden tehtävänä on jatkuvasti pitää
silmällä veden laatua.
asteella kerii noin 1,600 jaardia silkkilankaa,
joka sitten erikoisella laitteella
kehitetään puolalle sekä kerrataan.
Mr..Gil on itse keksinyt monia
eri laitteita jotka tekevät sekä
ruokkimisen että varsinkin silkkilangan
keräyksen käytännöllisemmäksi
kuin se ennen on ollut. Sitä-paitse
hän on keksinyt lautasten eli
ruokkimispöytien ympärille asetettavat
sinappiruohoista punotut aidat,
jotka pitävät silkkimadot koossa niin
että ne eivät pyri matelemaan pois
syöttöpöydiltään, vaan syövät siinä
ja kutovat lankaa. Monia muitakin
mekaanisia ja sähköllakäypiä laitteita
hän on keksin3rt, jota ennen on
tehty käsityönä. Tämä kaikki huojentaa
tuotantokustannuksia. Silloin
kun silkkimato on toukka-asteella,
sitä aluksi ruokitaan neljä
kertaa päivässä ja myiÄemmin vaan
kolme kertaa päivässä.
Gil sanoo, että silkin viljelyksen,
niin kuin kaiken muunkin, ratkaisee
kannattavaisuus. Kuten sanottu,
Gil on keksinyt paljon uusia laitteita,
jotka huojentavat tuotantokustannuksia
kaupallisessa tarkoituksessakin.
Mutta.Gil esittääkin, että
silkin viljelys olisi otettava mahdollisimman
monessa farmissa ja pienemmässäkin
kodissa sivuelinkeinoksi,
koska sitä voi harjoittaa sivutyönä
eli sellaisena erikoisena mieli-työnä.
Jokainen nainen ja lapsetkin
voivat sitä tehdä pienessä mittakaavassa.
Hän sanoo, että jos tämän
maan parilla miljoonalla farmilla
taikka muulla kodilla olisi muutamia
mulberrypuita kasvamassa ja vaan
muutamia silkkimatoja kehräämässä
silkkilankaa, niin meidän ei Urvit-seisi
kysyä silkkiä keneltääkän, eikä
tuottaa sitä Japanista' enempää kuin
muistakaan maista. Sen viljelys ei
vaadi mitään erikoista tilaa vaan on
paljon yksinkertaisempaa ja ainakin
paljon puhtaampaa ja vähemmän
vaivaa kysyvää kuin muutamien kanojen
viljelys. Ja tarvitsematta luopua
mistään entisistä viljelystavoistaan,
ei edes "victory gardeneistaan",
jokainen voi alkaa viljellä silkkiä huvikseen
ja samalla myöskin hyödykseen
ja ennen kaikkea kansakunnan
yhteiseksi hyödyksi. Monella on
senverran maata, että voi istuttaa
muutamia mulberrypuita ja tuuman
mittaiset toukot eivät ota paljon tilaa,
eikä niille tarvitse ruokaa ostaa
kun kasvattaa itse mulberr>puita,
mutta ne kutovat silkkilankaa, joka
on kallista tavaraa. <
URHEILIJAIN . . .
(JaUcoa irseltä sivulta)
muksissa erikoiseksi ihmiseksi. Ihmissydämen
normaalinen lyöntino-pcus
on 72, mutta Ricen sydän lyö
ainoastaan 60 kertaa normaalioloissa.
Toimitetuissa kokeissa hänen sydämensä
lyöntien luku on alentunut
48:aan, jiun hän on aloittanut kahden
minuutin polkemisen paikallaan
olevassa polkupyörässä, mutta on
kokeen aikana noussut 64 lyöntiin,
josta minuutin levon jälkeen lyönnit
ovat laskeutuneet Ricen normaaliin.
Samanlaisessa kokeessa entinen pikajuoksija
tri Edwin R. Levin, joka
ei nyt harjoittele, on osoittautunut
kokonaan toisenlaiseksi rmäitksi sy-dämentoimintaansa
nähden. Kun
hän aloitti tuon kahden minuuti»
polkemisen, hänen sydämensä löi 80
kertaa minuutissa ja lyönnit nousivat
kokeen aikana 124:ään minuutissa,
josta laskeutuivat normaaliia
vasta kahden minuutin kuluttua. ^
Object Description
| Rating | |
| Title | Liekki = canadan soumalaisten kaunokirjallinen viikkolehti, June 12, 1943 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish Canadians -- Ontario -- Sudbury -- Newspapers |
| Publisher | Vapaus Pub. Co |
| Date | 1943-06-12 |
| Type | application/pdf |
| Format | text |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Liekki430612 |
Description
| Title | 1943-06-12-11 |
| OCR text | HyödylUsiä tietoja TADIIEN HARVENTAÄIINEN CM,mn osa kasvilajeista Mytyy har- ;4a niiden kasvun alku-vaiheissa, r ne jätetään harventamatta siihen '*wva jjunnes ne ovat päässeet kas-t^ Zxi verrattain pitkälle, on inahd a harventaa niitä ilman ettei älle jääneitä samaUa vaihingoitettai- V Tämä ei koske keltajuuria ja puna- •"uria joita voidaan harventaa vielä äoinkn kun osa on kylliksi suuria kvtettäyäksi. Puolikasvaneet kelta- Sn«t ovat kaikkein maukkaampia. ' Lantut ja nauriit tulee harventaa he- ^ kun alkavat muodostaa juurta. Ne frätkasya hyvin toisito ahtautuneina. j« hai^^ntaniista" pitkitetä&a siihen vaaita kunnes juuri alkaa muodostua, iäiritään niiden kaildcien feasvua ja aatojen aiheuttamat vauriot saattavat ^ohtsa siten heikentyneiden kasvien kuolemaan. Jos nuoret taimet har- •rennetaan, niin että väliä on rivissä 4 taumaaK kasvat nauriit ja lantut pian. Maahan jätettyjen punajuurten väli-natSan tulisi olla 2 tuumaa. Fensas-finapapu ei kehity kunnollisesti jos se kasvaa liian ahtaassa tilassa. Jokaisen varren välillä tulisi olla puolestatoista kahteen jalkaan jos toivotaan hyvää satoa. Rediisejä tavallisesti harvennetaan siten, että niitä otetaan syötäväksi ti-heämmistä paikoista. * • * SnPlKABJAN VAIVAT Mikään kana tai muukaan lintu, jos-ia on syöpäläisiä tai sisusmatotja, ei ole hyvä tuottaja. VaJkka se olisi kuinka flintarmoinen ja erikoislaatuinien, ei se sT^äläisten ja matojen piinaaanana kykene munimaan niin paljon kuin leb(ricas ruokinta edellyttää. On ole-aassa keinot maiojen poistamiseksi ja syöpäläisten hävittämiseksi. ^vin usein havaitaan, että pitkäai^ kaista kokemusta omaavat suuret ka> iiafarmarit jättävät vanhemmat ja pa- «nmin tunnetut syöpäläislajit ja tau-äit huomioonottamatta vain siksi, kun ryhtyivät ajoissa varovaisuustoimen-piteisiin niiden varalta ,eivä:kä ole joutuneet niiden takia kärsimään moniin vuosun. Voi sattua niin, e^tä kun vuosikausiin ei ole ollut mitään haittaa kanatäistä, niin niihin ei ajoissa kiinnitetä huomiota, vaan useinkin saavat suuren vallan ja aiheuttavat paljon vahinkoa. Puhtaus on yksi keino syöpäläisten ja tautien ehkäisemisessä ja tehokkaassa kontrolleeraamisessa. Hyxan ponilla kanafarmeilla puhtaustilan-netta voidaan parhaiten kuvata Mark Twainin sanoilla: "Kaikki puhurat ilmoista, mutta kukaan ei tee mitään niiden suhteen". Puhtaustnanjie on usein seUamen, että se houkuttelee tauteja ja syöpäläisiä. Usein näemme lantakasoja kanahuö-neiden lähellä ja kuollut kanakin nähdään lojumassa lantakasan päällä. Jos tauteja voidaan välttää sellaisen tilanteen vallitessa, johtuu se hyvästä onnesta, joka saattaa loppua milloin tahansa. Jotkut arvelevat, että perusteellinen puhdistus ja desinfisoiminen tavallisesti muodostaa riittävän puh-taustakeen, mutta se ei pidä paikkaansa. ^Perusteellisinkaan puhdistus ja de-sinflsoimjnen el estä hyttysten, kärpästen tai matojen kuljettamaa kana-rokkoa. Tutadjat ovat ottaneet silloin tällöin ianmaraamelhin. yjn. kerääntynyttä tomua ja laJjoratoriossa on sen havaittu sisältävän satoja coccidiosis-täudin basilleja. Täydellinen pölyn poistaminen on yksi puhdistustyöhön kuuluvia tcht&viä. Joku on sanonut; Jos puhdistus suoritetaan perusteellisesti, ei Jää niita&n basilleja desfarfi-sointia varten. Se pitää palkkansa. Voimakkaan lipeäseoksen käyttö on tuloksellista. 1 pauna lipeää 6^ gal-lonaan^ vettä tai 13 imssia 5 gallonaan on hyvä annos. Tavallista käyttöä varten tulisi de-sinfisointiaineet ostaa alunperin silmälläpitäen niiden desinfisointivoimaa, kuten se esiintyy Carbolic Acid Coef-ficient takauksessa. New Jerseyssä viljellään silkkiä Joku aika takaperin kerrottiin, et-i eräs kokeilija Connecticutin valti- ?so on menestyksellisesti viljellyt ihvia ja siten vapauttanut itsensä ahvih annostelun hankaluuksista. • Hetken oli hän maassa, mutta )usi pian ylös karaten uudelleen etsastäjän kimppuun. Tämä iski istustajaansa vasten kasvoja sellai- Ua voimalla, että veri pulpahti tään suusta ja nenästä ja iskun voi-asta teki mies pari kolme kuper-jääden maahan makaajan. Valde palasi takaisin juomaveik-ien luo. Uiila, joka oli koko ajan irannut taistelevia, auk^i nyt ^nsa sanoen ibisesti: ^ Se oli oikein, se riivattu ei muu- ^nnutkaan, yhäti on se sinun passasi. Tukitsi se kuitenkin vä- ^ aikaa ilkeän kurkkunsa. Wies oli tällä väiniä hiipinyt lä-toisia, kokonaan muuttuneena, 'f nyt hiljainen ja siivo. Pu-tdi kokolailla siivommin metsäs- ^•^ Uula katsoi, jonkun aikaa ^ta, suu iloisessa hymyssä ja lau- Puoleksi ivalla: ~ SUlä tavoin miestä kouluute- Kun ei huoU puheesta niin järkeä päähän oikein kou- ^"Palla. Sinäkin näytät saaneen y vaaperin mitalla, kun ei- ole \ kaikki ehtinyt painua sisään ai- "n. vaan on jäänyt pinnalle. J^ko tarkoitti mustelmia, joita oli naamassa, j^ff ei vastannut mitään, vaan kasvojaan, väliin vihaisesti ^Ollien vuoroin ukkoon, vuoroin ^- alutta ennenkuin juomin- ^PPuivat, olivat Valde ja hänen •^ehcisä hyvät j-stävät. Jatkuu. Hän osotti, että kahvi ei ole mikään erikoinen kuuman ilmanalan tuote, vaan voidaan sitä viljellä täällä puol-kylmässäkin maassa. Nyt on toinen kokeilija Morristownissa, N . J., osottanut, että Amerikan Yhdysvaltain ei tarvitse enään sodan jälkeen jäädä riippuvaiseksi Japanista eikä mistälän toisestakaan maasta silkin tuotantoon nähden, vaan voidaan silkkiä viljellä kotimaassa sellaisella menestyksellä, että se riittää omiksi ^tarpeiksi vaikka kaikki naiset vetäisisivät silkkisukat jalkoihinsa. Kokeilija on C. E. H. Gil, Thorn-wood Fannilla, Morristo\vnissa, N . J. Ja hän ei ole mikään laboratori-kokeilija, vaan on käytännössä osottanut sen mahdolliseksi vaikka kuinka, suuressa mittakaavassa. Noin kuiisi vuotta takaperin hän istutti muJJ)erry puita, joiden lehtiä silkki-madot syövät ja 'kutovat silkkilankaa. Sittien hän tilasi keltaisia kiinalaisia silfckimatoja ja persialaisia valkoisia silkkimatoja. Nuo kuusituhatta mulberrypuuta antavat riittävästi ravintoa neljälletuhannelle silkkimadoUe. Mutta mr. Gil kyke-nedcin nyt osottamaan, että hänellä on valmista silkkilankaa, joka on yhtä hyvää kuin parhain japanilainen silkki. Mr. Gill on uteliaille vieraille näyttänyt, miten silkin viljeleminen voi tapahtua; miten silkkimatoja kasvatetaan, ruokitaan ja miten silkkilanka sitte kerätään puolille ja valmiiksi kudottavaksi. Hän näytteli puisia telineitä, joille jokaiselle mahtuu aluksi noin 400 vasta hautunutta silkkimadon toukkaa. Ne ovat aluksi pieniä, noin kahdeksasosaa tuumaa pitkiä, mutta alkavat heti syödä mullberrypunn lehtiä ja alkavat myöskin kasvaa. Ne pysyvät sellaisella toukka-asteella noin 28 päivää minkä jälkeen ne alkavat koteloitua ja keriä ympärilleen sUkkUankaa. Jokainen toukka tällä KuBinan kantta Suurin osa Yhdysvalloista Neuvostoliittoon lähetettä\i$tä sotatar-peista menee nyk\-ään Intian meren kautta Persian lahden pohjukkaan ja sieltä edelleen rautateitä ja maanteitä myöten. [Mutta Persianlahden a-lueet ja Iran eivät ole niin ihanteellisia kesämaita kuin niitä kuvitellaan. Eräs asiantuntija kertoo, että Kuolemanlaakson lämpömäärä on lastenleikkiä siihen verraten mitä se on Persianlahden rannikolla touko-, kesä-, heinä- ja elokuussa. .\den on tunnettu maapallon kuumimmaksi paikaksi. Amerikalainen sää toimiston edustaja huomasi siellä lämpömittarin osoittavan 185 astetta F., eikä tämä ole mikään harvinainen i l miö, vaan varsin tavallinen kesäkuukausina. Persian lahden satamissa on niin lämmintä, että työntekoa ei päivä-sydännä sallita ollei^aan. Koskettaminen metalliesineeseen, joka on jonkunkaan aikaa seisonut auringonpaisteessa, *|K)lttaa heti kädet rakolle. Lentokoneiden kuljettajien täy-t3ry ohjau^yörää sivellä kylmällä vedellä ennenkuin voivat ryhtyä tehtäväänsä, jos nimittäin kone on vähänkään aikaa seisonut polttavassa auringossa. Mekanikon täytyy tyx5kalunsa pitää aina "Varjopaikassa, sillä jos metalliset esineet seisovat auringonpaisteessa, ei niitä voi käsitellä. Aurinkokylpyjen ottaminen Iranissa on jyrkästi kielletty. Jokaisen täytyy iltapäivällä olla varjossa, mutta nukkuminen ei tule kysjTuyk-seenkään; eivätkä yöt, vaikka ne tavallisesti ovat tropiikin maissa viileitä, tarjoa suurtakaan lievetystä. Keskimääräinen lämpö yölläkin Persianlahden rannikoilla on 125 astetta F. Terveydelliset olot näillä alueilla ov-at perin kyseenalaiset, .\nkara kuumuus alentaa ihmisten vastustuskykyä. Huono juomavesi aiheuttaa malariakuumettä, suolikuumetta ja eräitä muita tauteja, varsinkin sellaisille, jotka eivät ole tällaiseen ilmanalaan tottuneita. Syöpäläisiä on sellaisia,.joista eivät amerikalaiset ole kuulleet puhuttavankaan ja nämä leyijltävät monia eri tauteja. - .Amerikalaiset kestivät viime talven, sadeajan (kesällä ei sada moniin kuukausiin tij^akaan) verratr tain hyvin, mutta kesä on vielä kokematta. Laivanlastaajina toimivien työläisten terveydestä pidetään erikoista huolta. Ravinnoksi käytetään vain .\merikasta vietyjä ruokalajeja, sellaisia, jotka eivät pilaannu, mutta sellainen kuin tuore liha ei tule kysymykseenkään. Tosin useissa Iranin kaupungeissa, kuten Teheranissa, on ''tuoretta lihaa" saatavana, mutta kun sen käsittely ei vastaa e-des alkeellisimpia terveys- ja puhtausvaatimuksia, eivät amerikalaiset halua sitä käyttää, eikä se ole sallittuakaan. Yleiset ruokailupaikat Teheranissa ovat sitä laatua, että niissä eivät voi muut kuin alkuasukkaat käydä syömässä. — Juomavedestä, jota työläiset joutuvat käyltä-ritään, pidetään erikoista huolta. On olemassa erikoisia asiantuntijoita, joiden tehtävänä on jatkuvasti pitää silmällä veden laatua. asteella kerii noin 1,600 jaardia silkkilankaa, joka sitten erikoisella laitteella kehitetään puolalle sekä kerrataan. Mr..Gil on itse keksinyt monia eri laitteita jotka tekevät sekä ruokkimisen että varsinkin silkkilangan keräyksen käytännöllisemmäksi kuin se ennen on ollut. Sitä-paitse hän on keksinyt lautasten eli ruokkimispöytien ympärille asetettavat sinappiruohoista punotut aidat, jotka pitävät silkkimadot koossa niin että ne eivät pyri matelemaan pois syöttöpöydiltään, vaan syövät siinä ja kutovat lankaa. Monia muitakin mekaanisia ja sähköllakäypiä laitteita hän on keksin3rt, jota ennen on tehty käsityönä. Tämä kaikki huojentaa tuotantokustannuksia. Silloin kun silkkimato on toukka-asteella, sitä aluksi ruokitaan neljä kertaa päivässä ja myiÄemmin vaan kolme kertaa päivässä. Gil sanoo, että silkin viljelyksen, niin kuin kaiken muunkin, ratkaisee kannattavaisuus. Kuten sanottu, Gil on keksinyt paljon uusia laitteita, jotka huojentavat tuotantokustannuksia kaupallisessa tarkoituksessakin. Mutta.Gil esittääkin, että silkin viljelys olisi otettava mahdollisimman monessa farmissa ja pienemmässäkin kodissa sivuelinkeinoksi, koska sitä voi harjoittaa sivutyönä eli sellaisena erikoisena mieli-työnä. Jokainen nainen ja lapsetkin voivat sitä tehdä pienessä mittakaavassa. Hän sanoo, että jos tämän maan parilla miljoonalla farmilla taikka muulla kodilla olisi muutamia mulberrypuita kasvamassa ja vaan muutamia silkkimatoja kehräämässä silkkilankaa, niin meidän ei Urvit-seisi kysyä silkkiä keneltääkän, eikä tuottaa sitä Japanista' enempää kuin muistakaan maista. Sen viljelys ei vaadi mitään erikoista tilaa vaan on paljon yksinkertaisempaa ja ainakin paljon puhtaampaa ja vähemmän vaivaa kysyvää kuin muutamien kanojen viljelys. Ja tarvitsematta luopua mistään entisistä viljelystavoistaan, ei edes "victory gardeneistaan", jokainen voi alkaa viljellä silkkiä huvikseen ja samalla myöskin hyödykseen ja ennen kaikkea kansakunnan yhteiseksi hyödyksi. Monella on senverran maata, että voi istuttaa muutamia mulberrypuita ja tuuman mittaiset toukot eivät ota paljon tilaa, eikä niille tarvitse ruokaa ostaa kun kasvattaa itse mulberr>puita, mutta ne kutovat silkkilankaa, joka on kallista tavaraa. < URHEILIJAIN . . . (JaUcoa irseltä sivulta) muksissa erikoiseksi ihmiseksi. Ihmissydämen normaalinen lyöntino-pcus on 72, mutta Ricen sydän lyö ainoastaan 60 kertaa normaalioloissa. Toimitetuissa kokeissa hänen sydämensä lyöntien luku on alentunut 48:aan, jiun hän on aloittanut kahden minuutin polkemisen paikallaan olevassa polkupyörässä, mutta on kokeen aikana noussut 64 lyöntiin, josta minuutin levon jälkeen lyönnit ovat laskeutuneet Ricen normaaliin. Samanlaisessa kokeessa entinen pikajuoksija tri Edwin R. Levin, joka ei nyt harjoittele, on osoittautunut kokonaan toisenlaiseksi rmäitksi sy-dämentoimintaansa nähden. Kun hän aloitti tuon kahden minuuti» polkemisen, hänen sydämensä löi 80 kertaa minuutissa ja lyönnit nousivat kokeen aikana 124:ään minuutissa, josta laskeutuivat normaaliia vasta kahden minuutin kuluttua. ^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1943-06-12-11
